Konstitutionaalinen viivästynyt puberteetti mitä uutta?
|
|
- Pauliina Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ KAROLIINA WEHKALAMPI LT, lastentautien erikoislääkäri, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos HUS, lasten ja nuorten sairaala LEO DUNKEL LKT, lastentautiopin professori Kuopion yliopistollinen keskussairaala ja Itä-Suomen yliopisto Konstitutionaalinen viivästynyt puberteetti mitä uutta? Poikkeavan myöhäistä murrosiän kehitystä muuten terveellä yksilöllä kutsutaan konstitutionaaliseksi viivästyneeksi puberteetiksi. Konstitutionaalinen viivästynyt puberteetti on periytyvä ominaisuus. Usein joko toinen tai molemmat vanhemmista on kypsynyt samalla tavalla. Myös idiopaattinen hypogonadotrooppinen hypogonadismi esiintyy suvuittain, eikä sitä aina voida erottaa konstitutionaalisesta viivästyneestä puberteetista. Nämä kaksi ovatkin nykykäsityksen mukaan osittain päällekkäisiä tiloja. Konstitutionaalisesti viivästyneen puberteetin vuoksi tutkimuksiin lähetetyistä suurin osa on poikia, vaikka murrosiän kehityksen viivästyminen muuten terveillä nuorilla on yhtä yleistä tytöillä kuin pojilla. Puberteetin viivästymiselle on tyypillistä suhteellisen pituuden pieneneminen silloin kun normaalissa aikataulussa kypsyvät ikätoverit ovat kasvupyrähdyksessä. Joskus suhteellisen pituuden lasku alkaa kuitenkin jo lapsuudessa, jolloin aikuispituus jää yleensä odotuspituutta pienemmäksi. VERTAISARVIOITU VV Sekundaariset sukupuoliominaisuudet ilmaantuvat murrosiässä. Kehitystä säätelee hypotalamuksesta, aivolisäkkeestä ja sukupuolirauhasesta muodostuva järjestelmä, joka käynnistyy noin kymmenen vuotta kestäneen lapsuuden jälkeen. Murrosiän kehitys käynnistyy terveillä nuorilla hyvin vaihtelevassa iässä. Vaihteluun vaikuttavat sekä ympäristötekijät, kuten terveys ja ravitsemus, että perimä. Osoituksia perimän vaikutuksesta murrosiän kehityksen aikatauluun on esimerkiksi samankaltainen kehitysaikataulu perheenjäsenten (1,2) ja erityisesti identtisten kaksosten välillä (3). Kaksostutkimusten perusteella murrosiän alkamisen vaihtelusta prosenttia selittyy perintötekijöillä (3,4). Ympäristötekijöiden vaikutus on näkynyt esimerkiksi murrosiän kehityksen varhaistumisena viimeisten 150 vuoden aikana. Murrosikä varhaistui tasaisesti kaikissa teollisuusmaissa yleisen paremman terveydentilan ja ravitsemuksen ansiosta 1800-luvun puolivälin jälkeen aina 1960-luvulle saakka (5) luvun jälkeen murrosiän ajoittuminen pysyi teollisuusmaissa joitakin vuosikymmeniä muuttumattomana, kunnes 1990-luvulta ensin Yhdysvalloissa (6,7) ja sittemmin myös Euroopassa (8,9) todettiin murrosiän kehityksen jälleen varhaistuneen. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan 90-luvun jälkeen murrosiän ensimmäisten merkkien ilmaantumisikä on varhaistunut tytöillä noin vuoden ja pojilla noin 0,3 vuotta (8,9) (taulukko 1). Joidenkin tutkimusten mukaan aikaisemmin väestössä normaalisti jakautuva murrosiän kehitysaikataulu vinoutuu nykyisin vasemmalle (varhaisen kehityksen suuntaan) varhain kypsyvien lisääntyneen määrän vuoksi (10,11). Puberteetin varhaistumisen on ajateltu liittyvän lapsuuden lihavuuden yleistymiseen, sillä ylipainoiset lapset kypsyvät puberteettiin nuorempina kuin normaalipainoiset (7,17). Lihavuus ei kuitenkaan yksin selitä puberteetin varhaistumista, sillä myös normaalipainoisilla puberteetin ensimmäiset merkit ilmaantuvat aiempaa varhaisemmin (18). Kuukautisten alkamisikä ei ole kuitenkaan samalla tavalla muuttunut (6,8), mikä viittaa siihen, että koko hypotalamus-aivolisäke-sukurauhas-akselin käynnistymisaikataulu ei ole varhaistunut. Varhaiseen sukupuoliominaisuuksien kehitykseen voivat vaikuttaa esimerkiksi ympäristöperäiset, sukuhormonien kaltaisesti toimivat kemikaalit (19). Mahdollisesti ympäristön vaikutuksien vuoksi myös adoptiolasten puberteetti käynnistyy usein keskimääräistä varhaisemmin (20). Murrosiän normaali ajoittuminen vaihtelee siis eri väestöissä ja aikojen saatossa. Koska normaali puberteetin ajoittuminen määritellään väestön keskimääräisen murrosiän kehitysaika- Suomen Lääkärilehti 7/2011 vsk
2 KIRJALLISUUTTA 1 Wehkalampi K, Widén E, Laine T, Palotie A, Dunkel L. Patterns of inheritance of constitutional delay of growth and puberty in families of adolescent girls and boys referred to specialist pediatric care. J Clin Endocrinol Metab 2008;93: de Vries L, Kauschansky A, Shohat M, Phillip M. Familial central precocious puberty suggests autosomal dominant inheritance. J Clin Endocrinol Metab 2004;89: Wehkalampi K, Silventoinen K, Kaprio J, Dick DM, Rose RJ, Pulkkinen L, Dunkel L. Genetic and environmental influences on pubertal timing assessed by height growth. Am J Hum Biol 2008;20: Kaprio J, Rimpelä A, Winter T, Viken RJ, Rimpelä M, Rose RJ. Common genetic influences on BMI and age at menarche. Hum Biol 1995;67: Parent AS, Teilmann G, Juul A, Skakkebaek NE, Toppari J, Bourguignon JP. The timing of normal puberty and the age limits of sexual precocity: Variations around the world, secular trends, and changes after migration. Endocr Rev 2003;24: Herman-Giddens ME, Slora EJ, Wasserman RC ym. Secondary sexual characteristics and menses in young girls seen in office practice: A study from the pediatric research in office settings network. Pediatrics 1997;99: Kaplowitz PB, Slora EJ, Wasserman RC, Pedlow SE, Herman-Giddens ME. Earlier onset of puberty in girls: Relation to increased body mass index and race. Pediatrics 2001;108: Aksglaede L, Sorensen K, Petersen JH, Skakkebaek NE, Juul A. Recent decline in age at breast development: The Copenhagen puberty study. Pediatrics 2009;123:e Sorensen K, Aksglaede L, Petersen JH, Juul A. Recent changes in pubertal timing in healthy Danish boys: Associations with body mass index. J Clin Endocrinol Metab 2010;95: Papadimitriou A, Pantsiotou S, Douros K, Papadimitriou DT, Nicolaidou P, Fretzayas A. Timing of pubertal onset in girls: Evidence for non-gaussian distribution. J Clin Endocrinol Metab 2008;93: Roelants M, Hauspie R, Hoppenbrouwers K. References for growth and pubertal development from birth to 21 years in Flanders, Belgium. Ann Hum Biol 2009;36: Marshall WA, Tanner JM. Variations in pattern of pubertal changes in girls. Archives of Disease in Childhood 1969;44: Ojajärvi P. Suomalaisen lapsen murrosikä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, 1982, sivut Niinikoski H, Lagström H, Jokinen E ym. Impact of repeated dietary counseling between infancy and 14 years of age on dietary intakes and serum lipids and lipoproteins: The STRIP study. Circulation 2007;116: TAULUKKO 1. Puberteetin kehitysaikataulu Euroopassa 60-luvun jälkeen. Puberteetin merkki n Ikä*, v. (95 %:n luottamusväli) tai ± SD TYTÖT Tannerin M2-aste 1969, Iso-Britannia (12) ,15 ± 1,10 (SD) 1982, Suomi (13) 67 10,80 ± 1,27 (SD) , Tanska (8) ,88 (10,69 11,06) , Tanska (8) 995 9,86 (9,70 10,01) Menarke 1969, Iso-Britannia (12) ,47 ± 1,02 (SD) 1982, Suomi (13) 67 13,30 ± 1,33 (SD) 2007, Suomi (14) ,90** , Tanska (8) ,42 (13,24 13,60) , Tanska (8) ,13 (12,95 31,31) POJAT Tannerin G2-aste 1970, Iso-Britannia (15) ,64 ± 1,07 (SD) 1982, Suomi (13) 48 12,20 ± 0,85 (SD) , Tanska (9) ,83 (11,66 12,00) , Tanska (9) ,59 (11,42 11,76) Kivesten tilavuus 4 ml 1974, Sveitsi (16) 30 12,00 > 3 ml , Tanska (9) ,92 (11,76 12,08) , Tanska (9) ,66 (11,49 11,82) * iät keskiarvoja, ellei toisin mainittu. ** mediaani. taulun perusteella, tarvitaan aika ajoin uutta väestökohtaista tutkimustietoa poikkeavan murrosiän ajoittumisen, kuten viivästyneen puberteetin ikärajojen määrittämiseksi. Päivitettyä tietoa suomalaisten lasten murrosiän ajoittumisesta ei ole. Nykyisin käytössämme olevat viivästyneen puberteetin ikärajat pohjautuvat 80- luvulla tehtyyn tutkimukseen (13). TAULUKKO 2. Puberteetin puuttumisen syitä. Viivästynyt puberteettikehitys Konstitutionaalinen, idiopaattinen Krooninen sairaus (esim. munuaisten vajaatoiminta, suolistotulehdussairaudet, keliakia, diabetes, astma) Lääkitys (esim. kortikosteroidit) Aliravitsemus, anoreksia Liiallinen liikunta Kokonaan puuttuva tai osittainen puberteettikehitys Hypergonadotrooppinen hypogonadismi Klinefelterin ja Turnerin oireyhtymät Sukurauhasten autoimmuunisairaudet tai sädehoito, solunsalpaajahoito LH/FSH-reseptorigeenin mutaatio Hypogonadotrooppinen hypogonadismi Pään alueen tuumorit tai sädehoito, keskiviivaanomaliat Idiopaattinen* hypogonadotrooppinen hypogonadismi (IHH) IHH + hajuaistin puutos (Kallmannin oireyhtymä) KAL1-, FGFR1-, PROK2-, PROKR2-, FGF8-, NELF-, TAC3-, TACR3-geenimutaatiot** IHH + lihavuus LEP-, LEPR-geenimutaatiot IHH ilman muita poikkeavuuksia GnRHR-, GPR54-, FGFR1-, PROK2-, FGF8- geenimutaatiot** LH-, FSH-vaje/toimintahäiriö aivolisäkkeen kehityshäiriö; HESX1-, PROP1-, PIT 1-, LHX3-, LHX4-geenimutaatio LH-β/FSH-β geenin mutaatio * ei sairauden aiheuttama/synnynnäinen (geenivirheitä nykyisin tunnetaan) ** osan geenimutaatioista tiedetään voivan aiheuttaa joko anosmisen tai normosmisen IHH:n Viivästyneen puberteetin määritelmä ja ikärajat Puberteetin katsotaan olevan viivästynyt, mikäli sen ensimmäiset merkit (rintojen kasvu tytöillä ja kivesten kasvu pojilla) ilmaantuvat yli kaksi standardideviaatiota keskimääräistä myöhäisemmällä iällä. Suomessa murrosiän katsotaan olevan viivästynyt, mikäli tytöillä rintojen kehitys ei ole alkanut 13 vuoden ikään mennessä ja pojilla kivesten suureneminen 13,5 vuoden ikään mennessä (13). Yleensä tyttöjen häpykarvoitus ilmaantuu viimeistään 13,5 vuoden ja poikien 14 vuoden ikään mennessä. Puberteetin kasvun nopeutuminen puolestaan tapahtuu tytöillä viimeistään 13,5 vuoden ja pojilla 15,5 vuoden ikään mennessä. Kuukautiset alkavat tytöillä normaalisti viimeistään 15,5 vuoden iässä, kuitenkin vähintään 4,5 vuoden kuluttua rintojen kehityksen alkamisesta. Puberteettiseula ja muita ohjeita löytyy lisää osoitteesta Suomen Lääkärilehti 7/2011 vsk 66
3 TIETEESSÄ KUVIO 1 A B Esimerkki puberteetissaan viivästyneen pojan a) pituuskasvukäyrästä b) suhteellisesta pituuskasvukäyrästä (pituus SD). a) b) cm vuotta SD cm 5 cm vuotta 15 Marshall WA, Tanner JM. Variations in the pattern of pubertal changes in boys. Arch Dis Child 1970;45: Zachmann M, Prader A, Kind HP, Hafliger H, Budliger H. Testicular volume during adolescence. Crosssectional and longitudinal studies. Helv Paediatr Acta 1974;29: He Q, Karlberg J. BMI in childhood and its association with height gain, timing of puberty, and final height. Pediatr Res 2001;49: Puberteetin puuttumisen syyt Yleisin syy puberteetin ulkoisten merkkien puuttumiseen tietyssä iässä on puberteetin viivästyminen, minkä yleisin syy on idiopaattinen, konstitutionaalinen viivästynyt puberteetti. Tällöin nuori on myöhäisestä murrosiän kehityksestä huolimatta muuten täysin terve. Muita syitä murrosiän kehityksen viivästymiseen tai kokonaan puuttumiseen on esitetty taulukossa 2. Tässä katsauksessa käsittelemme konstitutionaalista viivästynyttä puberteettia. Konstitutionaalisen viivästyneen puberteetin diagnostiikka Kliininen tutkimus Puberteetin viivästymistä epäiltäessä tulee suorittaa huolellinen kliininen tutkimus kroonisten sairauksien merkkien havaitsemiseksi ja murrosiän asteen määrittämiseksi (Tannerin luokitus, Kasvukäyrä Kliiniseen tutkimukseen kuuluu aina kasvukäyrän tarkastelu. Kasvukäyrästä tarkastellaan mahdollinen murrosiän kasvupyrähdyksen puuttuminen. Tämä havaitaan helpoiten suhteellisen pituuden pienenemisenä iässä, jolloin varhemmin kypsyvät ikätoverit ovat jo kasvupyrähdyksessä (kuvio 1). Konstitutionaalisessa viivästyneessä puberteetissa suhteellinen pituus joskus pienenee jo lapsuudessa aina kolmesta ikävuodesta alkaen (21). Tällä tavoin lapsuudessaan hitaasti kasvavat, puberteetissaan viivästyneet pojat eivät täysin käytä koko kasvupotentiaaliaan, vaan jäävät usein vanhempien pituuksien mukaista odotuspituutta pienemmäksi (22). Tämä tulee ottaa huomioon aikuispituuden ennustamisessa ja potilaan opastuksessa. Anamneesi Konstitutionaalisesti viivästyneen puberteetin erotusdiagnostiikassa voidaan käyttää apuna tietoa siitä, että terveellä puberteettikehityksessään viivästyneellä on usein samaan tapaan myöhään kypsyneitä lähisukulaisia. Erikoissairaanhoidon tutkimuksiin viivästyneen murrosiän kehityksen vuoksi lähetetyistä nuorista jopa 80 prosentilla oli vähintään yksi myöhään kypsynyt lähisukulainen usein joko toinen tai molemmat vanhemmista tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan (1). Viivästynyt puberteetti noudattaa suvuissa usein autosomaalista vallitsevaa periytymistapaa, jolloin ominaisuus löytyy useissa sukupolvissa noin joka toiselta ja yhtä usein miehiltä kuin naisilta. Konstitutionaalisesti viivästyneen puberteetin vuoksi tutkittujen potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisilla oli myöhäistä puberteettia lähes yhtä paljon naisilla kuin miehillä (1), vaikka viivästyneen pubertee- Suomen Lääkärilehti 7/2011 vsk
4 18 Aksglaede L, Juul A, Olsen LW, Sorensen TI. Age at puberty and the emerging obesity epidemic. PLoS One 2009;4:e Toppari J, Juul A. Trends in puberty timing in humans and environmental modifiers. Mol Cell Endocrinol 2010; Mar 16 (julkaistu sähköisesti). 20 Teilmann G, Pedersen CB, Skakkebaek NE, Jensen TK. Increased risk of precocious puberty in internationally adopted children in Denmark. Pediatrics 2006;118:e Du Caju MV, Op De Beeck L, Sys SU, Hagendorens MM, Rooman RP. Progressive deceleration in growth as an early sign of delayed puberty in boys. Horm Res 2000;54: Wehkalampi K, Vangonen K, Laine T, Dunkel L. Progressive reduction of relative height in childhood predicts adult stature below target height in boys with constitutional delay of growth and puberty. Horm Res 2007;68: Sedlmeyer IL, Palmert MR. Delayed puberty: Analysis of a large case series from an academic center. J Clin Endocrinol Metab 2002;87: Ritvanen EM, Tervaniemi M, Tommiska J, Raivio T. Kallmannin oireyhtymä. Duodecim 2008;124: Raivio T, Falardeau J, Dwyer A ym. Reversal of idiopathic hypogonadotropic hypogonadism. N Engl J Med 2007;357: Pitteloud N, Acierno JS Jr, Meysing AU, Dwyer AA, Hayes FJ, Crowley WF Jr. Reversible Kallmann syndrome, delayed puberty, and isolated anosmia occurring in a single family with a mutation in the fibroblast growth factor receptor 1 gene. J Clin Endocrinol Metab 2005;90: Graber JA, Seeley JR, Brooks-Gunn J, Lewinsohn PM. Is pubertal timing associated with psychopathology in young adulthood. J Am Acad Child Adolesc Psych 2004;43: Hero M, Wickman S, Dunkel L. Treatment with the aromatase inhibitor letrozole during adolescence increases near-final height in boys with constitutional delay of puberty. Clin Endocrinol (Oxf) 2006;64: Dunkel L. Update on the role of aromatase inhibitors in growth disorders. Horm Res 71 Suppl 2009;1: Wehkalampi K, Widén E, Laine T, Palotie A, Dunkel L. Association of the timing of puberty with a chromosome 2 locus. J Clin Endocrinol Metab 2008;93: Gajdos ZK, Butler JL, Henderson KD ym. Association studies of common variants in 10 hypogonadotropic hypogonadism genes with age at menarche. J Clin Endocrinol Metab 2008;93: Rothenbuhler A, Fradin D, Heath S ym. Weight-adjusted genome scan analysis for mapping quantitative trait loci for menarchal age. J Clin Endocrinol Metab 2006;91: tin vuoksi tutkimuksiin lähetetyistä suurin osa on yleensä poikia (1,23). Murrosiän kehityksen viivästyminen onkin tytöillä selvästi luultua yleisempää (1). Tyttöjen viivästyneeseen puberteettiin tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Myöhäistä kehitystä selvitettäessä on muistettava puberteettia viivästyttävien sairauksien mahdollisuus myöhäisen kypsymisen puuttuessa sukuhistoriasta. Laboratorio- ja radiologiset tutkimukset Kroonisten sairauksien poissulkemiseksi voidaan ottaa laboratoriokokeita (esim. perusverenkuva, lasko, keliakiaseula, kreatiniini, alaniini transaminaasi). Luustoiän määrittäminen radiologisesti auttaa puberteetin viivästymisen asteen selvittämisessä. Viivästyneessä puberteetissa on luustoikä vähintään 2 standardideviaatiota (noin 2 vuotta) kalenteri-ikää jäljessä. Nämä tutkimukset voidaan tehdä perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa määritetään sukuhormonipitoisuudet sekä gonadotropiinit hypo- ja hypergonadotrooppisen hypogonadismin erottamiseksi. Tarvittaessa tehdään gonadotropiineja stimuloivan hormonin rasituskoe (GnRHkoe). Hajuaistin testauksella voidaan pyrkiä poissulkemaan Kallmannin oireyhtymä (24), mutta hypogonadotrooppista hypogonadismia, johon ei liity muita poikkeavuuksia, on sekä kliinisesti että laboratoriokokein vaikea erottaa konstitutionaalisesta viivästyneestä puberteetista. Hypogonadotrooppisessa hypogonadismissakin on mahdollista, että tila korjaantuu itsestään, jolloin oma hormonituotanto käynnistyy spontaanisti, usein vasta aikuisiässä (25). Erotusdiagnostiikkaa hankaloittaa myös se, että hypogonadotrooppinen hypogonadismikin esiintyy suvuittain. Samoissa suvuissa voi lisäksi esiintyä hyvin eriasteisia puberteettikehityksen TAULUKKO 3. häiriöitä puberteettikehityksen täydellisestä puuttumisesta lievään viivästymiseen (26). Hypogonadotrooppisen hypogonadismin geenimutaatioiden, joita nykyisin tunnetaan jo lukuisia (taulukko 2), ilmiasu voi siis olla täysin samanlainen kuin konstitutionaalisessa viivästyneessä puberteetissa. Nämä kaksi ovatkin nykykäsityksen mukaan osittain päällekkäisiä tiloja. Viivästyneen puberteetin psykososiaaliset vaikutukset Viivästyneellä puberteetilla voi olla kielteisiä psykososiaalisia vaikutuksia. Erityisesti puberteetissaan viivästyneiden poikien itsetunto on useammin huono, ja he ovat tavallisemmin masentuneita kuin keskimääräisellä aikataululla puberteettiin kypsyvät. Puberteetissaan viivästyneillä pojilla on myös yleisemmin kouluvaikeuksia kuin muilla (27). Viivästyneen puberteetin tutkimuksiin kuuluu siis myös psykososiaalisen tilanteen kartoittaminen. On muistettava, että asianosainen ei aina tuo itse ongelmia spontaanisti esille. Hoito ja seuranta Konstitutionaalista viivästynyttä puberteettia voidaan seurata perusterveydenhuollossa, mikäli diagnoosi on selvä, eikä asianosainen tarvitse hoitoa. Puolen vuoden välein toteutetussa seurannassa tarkastetaan spontaani puberteettikehitys ja kasvu. Hoidon tarve määräytyy useimmiten psykososiaalisen haitan mukaan, joka tulee huolellisesti kartoittaa. Erikoissairaanhoidossa voidaan tarjota nuorelle joudutushoitoa, kun puberteetin viivästyminen on ongelma. Poikien hoito toteutetaan kuukausittain lihakseen pistettävällä testosteronilla ja tyttöjen iholle annosteltavalla estrogeenilla. Hoidon aikana puberteetin ulkoisten Murrosiän ajoittumisen normaalivaihteluun väestötasolla assosioituvia geenipaikkoja. Puberteetin merkki Ihmisen kromosomi Kasvupyrähdys, menarke, M2 (36) 6q21 (LIN28B) Menarke (34,35,37) 6q21 (LIN28B) Menarke (34,35) 6q21 (LIN28B) 9q31,2 Menarke (32) 8p12 16q21, 16q12 Menarke (33) 22q13, 22q Suomen Lääkärilehti 7/2011 vsk 66
5 TIETEESSÄ 33 Guo Y, Shen H, Xiao P ym. Genomewide linkage scan for quantitative trait loci underlying variation in age at menarche. J Clin Endocrinol Metab 2006;91: He C, Kraft P, Chen C ym. Genome-wide association studies identify loci associated with age at menarche and age at natural menopause. Nat Genet 2009;41: Perry JR, Stolk L, Franceschini N ym. Meta-analysis of genomewide association data identifies two loci influencing age at menarche. Nat Genet 2009;41: Ong KK, Elks CE, Li S ym. Genetic variation in LIN28B is associated with the timing of puberty. Nat Genet 2009;41: Sulem P, Gudbjartsson DF, Rafnar T ym. Genome-wide association study identifies sequence variants on 6q21 associated with age at menarche. Nat Genet 2009;41: SIDONNAISUUDET: Karoliina Wehkalampi on saanut Suomen Akatemian apurahan tämän artikkelin kirjoittamiseen. Leo Dunkel: Ei sidonnaisuuksia. ominaisuuksien ilmaantuminen ja kasvunopeus kiihtyy. Poikien nykykäytännön mukainen hoito ei vaikuta aikuispituuteen (22). Tyttöjen estrogeenihoidon vaikutuksista aikuispituuteen on vain vähän tutkimuksia. Oman julkaisemattoman havaintomme mukaan iholle annosteltava pieni määrä estrogeeniä ei vaikuttanut puberteetissaan viivästyneiden tyttöjen aikuispituuteen. Puberteetissaan viivästyneiden poikien aikuispituutta voidaan lisätä aromataasiestäjällä, joka on tällä hetkellä ainoastaan kontrolloituihin tutkimuksiin rajattu kokeellinen hoito (28,29). Viivästyneen puberteetin hoidon kesto on useimmiten noin 6 kuukautta, mutta määräytyy yksilöllisesti. Seurannassa on tärkeää todeta, että puberteettikehitys etenee spontaanisti joudutushoidon loputtua. Puberteetin ajoittumisen genetiikka Vaikka murrosiän ajoittumisen tiedetään olevan perinnöllinen ominaisuus, murrosiän ajoittumista väestössä määräävät geenit ovat vielä pääosin tuntemattomia. Konstitutionaalisen viivästyneen puberteetin, joka on yksi normaalin murrosiän ajoittumisen ääripää, taustageenejä ei liiemmin vielä tunneta. Suomalaisessa aineistossa konstitutionaalisesti viivästynyt puberteetti assosioitui kromosomin 2 geenipaikkaan (30). Sen sijaan hypogonadotrooppisen hypogonadismin taustalta tunnetaan jo useita geenimutaatioita (taulukko 2). Vaikka hypogonadotrooppinen hypogonadismikin voi nykykäsityksen mukaan olla aivan äärimmäistä jatkumoa normaalille puberteetin ajoittumisen vaihtelulle, sitä aiheuttavienkaan geenivirheiden ei ole voitu osoittaa selittävän väestön murrosiän vaihtelua (31). Toistaiseksi on raportoitu neljä eri menarkeikään väestötasolla merkitsevästi assosioituvaa geenipaikkaa (taulukko 3) (32,33, 34,35,36,37). Näistä vain kromosomin 6 geenin, LIN28B:n, vaihtelu liittyy menarkeiän (34,35,36,37) ohella myös muiden murrosiän merkkien ilmaantumisaikatauluun (36). Yksittäisen LIN28B-geenin osuus murrosiän ajoittumisessa on kuitenkin hyvin pieni, eikä sen merkitystä puberteettiaikataulun säätelyssä vielä tarkemmin tunneta. On selvää, että normaalijakauman kaltaisesti vaihtelevaan murrosiän ajoittumiseen vaikuttaa useita geenejä, joista valtaosa on vielä löytymättä. KAROLIINA WEHKALAMPI M.D., Ph.D., Specialist in Pediatrics, Postdoctoral Researcher National Institute for Health and Welfare, HUCH, Hospital for Children and Adolescents karoliina.wehkalampi@helsinki.fi LEO DUNKEL ENGLISH SUMMARY Constitutional delay of growth and puberty What is new? The most common reason for pubertal delay is constitutional delay of growth and puberty (CDGP). Apart from abnormally late pubertal maturation adolescents with CDGP are otherwise healthy. CDGP runs in families: 80% of boys and girls investigated for this condition in paediatric clinics have at least one family member with pubertal delay usually one or both parents. The inheritance pattern is usually autosomal dominant: CDGP is observed in half of all male and female family members in all generations. Although most adolescents investigated for CDGP are boys, in relatives pubertal delay is nearly equally common in females and in males. CDGP is more usual in girls than has been thought. In clinical practice CDGP is not easily distinguished from idiopathic hypogonadotropic hypogonadism. Hypogonadotropic hypogonadism may sometimes be reversible with spontaneous hormonal function beginning in late adulthood. Further complicating differential diagnosis, hypogonadotropic hypogonadism also runs in families. Today several gene mutations are known to cause hypogonadotropic hypogonadism, but the phenotype may also be pubertal delay. In fact, idiopathic hypogonadotropic hypogonadism and CDGP are currently considered partly overlapping conditions. CDGP is characterized by a decline in relative height at an age when earlier maturing peers have started their pubertal growth spurt. Occasionally the reduction in relative height begins early in childhood. In this case, adolescents with CDGP may not fully use their genetic height potential and may attain a final adult height that is not consistent with their parental target height. Current treatment to accelerate pubertal development using testosterone or low-dose estrogen does not influence adult height. Suomen Lääkärilehti 7/2011 vsk
Poikkeava kasvu - murrosikä
Poikkeava kasvu - murrosikä LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Murrosikä on aika, jolloin nuori saavuttaa aikuispituuden ja sukukypsyyden,
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotViivästynyt murrosiän kehitys
Nuorisolääketiede Leo Dunkel Viivästynyt murrosiän kehitys Murrosiän kehityksen viivästyminen kuuluu useimmiten laajan normaalivaihtelun piiriin, sillä 2,5 % nuorista kehittyy yli kaksi vuotta ikätovereitaan
LisätiedotPoikien viivästynyt murrosiän kehitys
Tieteessä kättä pidempää Tero Varimo LL, erikoistuva lääkäri HYKS, Lastenklinikka Matti Hero LT, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka Taneli Raivio professori, lastenendokrinologi HYKS, Lastenklinikka
LisätiedotTaneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?
Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotOn aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät
Antti Saari, Ulla Sankilampi ja Leo Dunkel PÄÄKIRJOITUS Uudet työkalut osaksi tietojärjestelmiä On aika uudistaa suomalaisten lasten kasvukäyrät L asten kasvutapa muuttuu jatkuvasti ympäristö tekijöiden
LisätiedotTytön viivästynyt puberteetti
Tieteessä katsaus Elina Vuori-Holopainen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HUS, Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto elina.vuori-holopainen@hus.fi Tiina Laine dosentti, lastentautien ja
LisätiedotTytöstä naiseksi murrosiän normaali kehitys ja tavallisimmat poikkeavuudet
Lapsi- ja nuorisogynekologia TIINA LAINE Tytöstä naiseksi murrosiän normaali kehitys ja tavallisimmat poikkeavuudet Normaali kasvu ja kypsyminen edellyttävät terveyttä. Monet sairaudet nopeuttavat tai
LisätiedotKallmannin oireyhtymä
Eeva-Maria Ritvanen, Mari Tervaniemi, Johanna Tommiska ja Taneli Raivio KATSAUS Kallmannin oireyhtymä Kallmannin oireyhtymää sairastavalta puuttuu hajuaisti, ja hänellä on idiopaattinen hypogonadotrooppinen
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotKertausta lapsen kasvusta
Kertausta lapsen kasvusta LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Yleistä Lyhytkasvuisuus ja/tai kasvun taittuminen yleisimpiä syitä lähetteeseen
LisätiedotVoidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?
Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen
LisätiedotKasvuseminaari. Pediatrian johdantokurssi Risto Lapatto
Kasvuseminaari Pediatrian johdantokurssi 21.1.2013 Risto Lapatto Tavoitteet luennolle ja harjoitukselle Kasvun seuraamisen merkityksen ymmärtäminen Valmiudet käytännön työhön Perusteet kasvun fysiologiasta
LisätiedotUudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena
Uudet suomalaiset kasvukäyrät ja seulat kasvun seurannan tukena Leo Dunkel, LKT, professori Lastenklinikka Itä Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Miksi kasvua pitää seurata? Pyritään vähäoireisten
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotLisämunuaiset. Taneli Raivio
Lisämunuaiset Taneli Raivio 5.2.2018 Historiaa Steroidogeneesi Säätely Glukokortikoidit Farmakologinen glukokortikoidihoito Lisämunuaisen sairauksia Tietovisa http://www.adrenaltumors.org/history#sthash.jdtjv5pr.dpuf
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
Lisätiedot* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela
Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotLasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo
Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat Neuvolapäivät 18.10.2012 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
Lisätiedot1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.
START START SIT 1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward. This is a static exercise. SIT STAND 2. SIT STAND. The
LisätiedotMiehen hormonit sukupuolielinten kehityksessä Puberteetin fysiologiaa Testosteroni ja aikuisväestö Miehen vaihdevuodet? Eturauhassyöpä.
Miehen hormonit Miehen hormonit sukupuolielinten kehityksessä Puberteetin fysiologiaa Testosteroni ja aikuisväestö Miehen vaihdevuodet? Eturauhassyöpä 3 tapausta Sex chromosome constellation Y chromosome
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotAi sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin
Ai sairastaako pojatkin? Katsaus poikien ja miesten syömishäiriöihin Rasmus Isomaa Toiminnanjohtaja, Fredrika-klinikka, Pietarsaari Kehityspsykologian dosentti, Åbo Akademi 2 Rasmus Isomaa Morton, 1689
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotPienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo
Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen Kansanterveyspäivät 12.12.2011 Jarmo Salo TAUSTAA Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan määrää Ylipainoa hoidetaan ja ehkäistään, koska
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle
ITÄSUOMALAISET LIHAVAT LAPSET JA NUORET MIKKELI 8.12.2015 Marketta Dalla Valle Taakankantajat Dalla Valle M, Laatikainen T, Kalliokoski T, Nykänen P, Jääskeläinen J. Childhood obesity in specialist care
LisätiedotPCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö
PCOS MITÄ ULTRAÄÄNIKUVAUS KERTOO? Tiina Rantsi Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, LT HUS, Lisääntymislääketieteen yksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Yleistä Patogeneesi Diagnostiset kriteerit Hormonaalinen
LisätiedotKun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta. Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013
Kun farkut vaihtuu lökäreihin koululaisten ylipainosta Harri Niinikoski Dosentti, osastonylilääkäri TYKS lasten- ja nuortenklinikka Kevät 2013 4/2013 1 Outline Uusia tutkimustuloksia ylipainoisuuden yleisyydestä
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotPuberteetti. matkalla kohti aikuisuutta
Puberteetti matkalla kohti aikuisuutta 3 Esipuhe Murrosikä on monenlaisten muutosten aikaa. Sekä kasvuun että sukupuoliseen kehittymiseen liittyvät kysymykset askarruttavat usein nuoria ja heidän vanhempiaan.
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotVatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el
Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el 30.11.2018 Lihavuus 1) Hypotyreoosi? 2) Hypogonadismi - matala testosteroni? 3) Cushingin
LisätiedotS Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets
S-18.3153 Sähkön jakelu ja markkinat S-18.3154 Electricity Distribution and Markets Voltage Sag 1) Kolmivaiheinen vastukseton oikosulku tapahtuu 20 kv lähdöllä etäisyydellä 1 km, 3 km, 5 km, 8 km, 10 km
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.
ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotMiten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?
ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotFyysinen kehitys ja urheiluharrastus
Fyysinen kehitys ja urheiluharrastus Harri M. Hakkarainen LK, LitM, valmentaja Huolestuttaa: Lääkärinä TULES-vaivoja nuorilla elintapasairauksia jo lapsilla tietämättömyys liikunnasta, ravitsemuksesta
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotPUBERTEETTI. matkalla kohti aikuisuutta
PUBERTEETTI matkalla kohti aikuisuutta 1 Sisällys Esipuhe... 3 Puberteetin aikataulu, pituuskasvun ja puberteetin yhteys... 5 Mitä puberteetti tarkoittaa?... 5 Puberteetin arvioiminen... 6 Miten puberteetti
LisätiedotTranssukupuolisuuden tutkimus ja hoidon aloitus nuorella
Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoidon aloitus nuorella Elina Holopainen, LT HUS, Naistenklinikka, Lisääntymislääketieteen yksikkö Naistentautien alueellinen koulutus Biomedicum 5.3.2018 Esitelmän sisältöä
LisätiedotTESTBED FOR NEXT GENERATION REASEARCH & INNOVATION
PUBLIC-PRIVATE PARTNERSHIPS FOR NEW INNOVATIONS ACADEMIC RESEARCH INDUSTRY + PHARMA R&D SPEND Important decisions in drug discovery The Problem: It difficult to develop novel therapies that differentiate
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotImatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU
Imatran Ketterä Juniorit Ry KIEKKOKOULU Luennon sisältö Kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen Monipuolinen harjoittelu eri ikäryhmissä Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu Pituuden, painon ja kehon osien
Lisätiedot16. Allocation Models
16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotAlternative DEA Models
Mat-2.4142 Alternative DEA Models 19.9.2007 Table of Contents Banker-Charnes-Cooper Model Additive Model Example Data Home assignment BCC Model (Banker-Charnes-Cooper) production frontiers spanned by convex
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotMurrosiän fyysinen kehitys. Pediatrian johdantokurssi Risto Lapatto
Murrosiän fyysinen kehitys Pediatrian johdantokurssi 12.9.2013 Risto Lapatto Sisältö ja tavoitteet pubertaalisen fyysisen kehityksen osaaminen anatomian ja fysiologian kertausta muutokset kehossa pojalla
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotJalkapallo Biologinen ikä
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Jalkapallo Biologinen ikä SHA seminaari Marraskuu 2015 Tomi Vänttinen Hohtava biomekaanikko KIHU www.kihu.fi T Biologinen ikä - Johdanto Kalenteri-ikä
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotDesialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla
Desialotransferriinimääritys kapillaarielektroforeesilla Labqualityn Laaduntarkkailupäivät 12.2.2004 Annukka Mäki VITA Laboratorio CDT = Carbohydrate Deficient Transferrin alkoholin suurkulutuksen merkkiaine
LisätiedotLasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä. 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL
Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä 26.10.2012 Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL TAUSTAA 27.10.2012 2 Taustaa Ylipainolla tarkoitetaan kehon lisääntynyttä rasvan
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotNuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua
Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kokkola 19.11.2007 KOULUTERVEYSKYSELY, 2007 Kuinka usein käytät Tytöt Pojat Yht alkoholia (%) 8. 9. 8.
LisätiedotNuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?
Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,
LisätiedotKATSAUS. Mitä uutta puberteetin endokrinologiasta. Leo Dunkel ja Päivi Tapanainen
KATSAUS Mitä uutta puberteetin endokrinologiasta Leo Dunkel ja Päivi Tapanainen Hypotalamus ja aivolisäke ovat prepuberteetissa ja puberteetin käynnistyessä keskeisiä säätelykeskuksia. Lapsuusiällä keskushermostovälitteinen
LisätiedotExpression of interest
Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotTiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta
Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista
LisätiedotResearch plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen
Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences
LisätiedotNuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos
Lisätiedot