Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua"

Transkriptio

1 Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kokkola

2 KOULUTERVEYSKYSELY, 2007 Kuinka usein käytät Tytöt Pojat Yht alkoholia (%) Lukio krt/vk tai useammin krt/kk En käytä Länsi-Suomi, Oulun lääni, Ahvenanmaa (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely) N

3 Kuinka usein juot Tytöt Pojat Yht TOSI HUMALAAN (%) Lukio krt/vk tai useammin krt/kk En koskaan Johtopäätös: Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely) 8. ja 9. luokan oppilaista n TOSI HUMALASSA kerran viikossa tai useammin

4

5 Tytöt Pojat Yht Tupakointi (%) Lukio 1-2 Päivittäin krt/vk tai useammin En ole tupakoinut Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

6 Muutokset viime vuosina

7 Lapsesta aikuiseksi -tutkimus Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

8 Lapsesta aikuiseksi - tutkimuksen vaiheet Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät: poikaa 173 tyttöä poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä miestä 67 naista miestä 155 naista miestä 126 naista miestä 152 naista miestä 134 naista Toveriarviointi Opettaja-arviointi Persoonallisuustestit Toveriarviointi Opettaja-arviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastattelu Itsearviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS NESTA (Costa & McCrae) TV:n katselu kysely Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet

9 Alkoholin käytön aloitusikä lähde: Pitkänen & Pulkkinen, Prosenttiosuus nainen n=165 mies n= v. 28 v v v v. 10 v.

10 Humalajuominen aikuisiässä (JYLS) Sukupuoli 5 0 Nainen (N=155) Mies (N=175) Prosentti 2-7 krt/vko Viikoittain 1-3 krt/kk Ei joka kuukausi 1 krt/vuosi tai alle Ei kertaakaan

11 Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö 1,0,5 0,0 -,5-1,0 lähde: Pitkänen & Pulkkinen, 2003 CAGE n=328 Juomakerrat n=329 Humalakerrat n=330 MAST n= v. tai yli n= v. n= v. n= v. tai alle n=57 Standardoitu keskiarvo ja 95 % luottamusväli

12 Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö: ennustetut todennäköisyydet Juomakertojen määrä > 182 päivää/vuosi 1,0,9 Humalajuominen vähintään viikottain 1,0,9,8,8,7,7,6,5,6,5,4,4,3,3,2,2,1,1 0,0 0, ,0,9 CAGE > 3 pistettä 1,0,9 Mm-MAST > 5 pistettä Naiset * Miehet,8,8,7,7,6,6,5,5,4,4,3,3,2,2,1,1 0,0 0, lähde: Dick ym., 2006

13 Humalajuomisen pysyvyys vuotiaana sekä aloitusikä ja alkoholin vuosikulutus Humaltumisen useus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Naiset Aina harvemmin kuin vuosittain, naiset 27 %, miehet 7 % Yleensä harvemmin kuin vuosittain, naiset 22 % miehet 14 % Harvemmin kuin kuukausittain, naiset 30 % miehet 23 % Harvemmin kuin viikoittain, naiset 17 % miehet 31 % Viikoittain tai useammin, naiset 4 % miehet 25 % Humaltumisen useus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Miehet Aloitusikä tasoryhmittäin 17,0 15,0 15,3 15,1 14,0 vuotta 17,4 16,1 15,7 14,8 14,6 Vuosikulutus (kg puhdasta alkoholia/vuosi) 42-vuotiaana tasoryhmittäin: 0,9 1,3 2,5 3,6 18,3 kg 0,5 1,7 2,6 7,2 14,4

14 Koulutus ja alkoholin käytön aloitusikä - 8-vuotiaiden koulumenestyksessä ei eroa - 14-v. koulumenestyksessä naisilla erittäin merkitsevät erot Alle 14-v v tai yli Naiset 7,1 7,5 7,8 8,0-16-vuotiaana tai myöhemmin alkoholin käytön aloittaneista naisista on valkolakki useammalla kuin varhemmin aloittaneilla ja heidän sosiaalinen asemansa on 42-vuotiaana parempi - 18-vuotiaana tai myöhemmin alkoholin käytön aloittaneista miehistä on muita useampi suorittanut ylioppilastutkinnon ja maisterin tutkinnon

15 Alkoholin käyttö ja omat lapset Naiset: Alkoholin käytön aloitus alle 16-vna -useampia lapsia, erityisesti nuorena saatuja Kuukausittain tai useammin humaltuvat - enemmän lapsia kuin muilla Miehet: Kuukausittain tai useammin humaltuvat -Eronneet useammin kuin muut Harvemmin kuin vuosittain humaltuvat -enemmän lapsia kuin muilla

16 Alkoholin käyttö ja terveys Alkoholin käytön varhainen aloittaminen ja humaltuminen yhteydessä -Tupakoimiseen - Korkeaan painoindeksiin aikuisiässä Usein humaltuvilla - Koettu terveys aikuisiässä heikompi kuin muilla - Tyytyväisyys elämään vähäisempää - Optimismi vähäisempää - Enemmän epäonnistumisen kokemuksia - Luottamus heikompaa

17 Kansainvälinen vertailu, 2007 Suomi, USA, Iso Britannia 1) Varhainen alkoholin käyttö ei ole seurausta heikosta koulumenestyksestä tai käytösongelmista mutta käytön aloittamisen jälkeen on yhteydessä koulu- ja käytösongelmiin, jotka ilmentävät tunteiden ja käyttäytymisen heikkoa hallintaa 2) Ongelmakäyttö (ei käytön useus) aikuisiässä on yhteydessä epäsuotuisiin taustatekijöihin 3) Alkoholinkäyttötottumukset ovat suhteellisen pysyviä pitkien aikavälien yli 4) Tyttöjen ja poikien alkoholin ongelmakäytön seuraukset ovat samankaltaisia.

18 Oletuksia alkoholin kokeilusta * jäljittelee aikuisten käyttäytymistä * tovereiden hyväksynnän tavoittelua * yritys hallita iälle tyypillisiä ongelmia * nuoret kypsyvät pois alkoholin käytöstä Kuitenkin,

19 Varhainen alkoholin käytön aloitusikä on yhteydessä (JYLS:n lisäksi) * juomisen tiheyteen aikuisiässä (Flory et al. 2004) * humalajuomiseen aikuisiässä (Muthen & Muthen, 2000) * alkoholin aiheuttamiin ongelmiin (Barnes et al., 1992) * alkoholista riippuvuuteen aikuisiässä (Grant et al., 2001) * onnettomuuksiin (Hingson et al., 2000)

20 Kaksosten kehitys ja terveystutkimus (FinnTwin 12-17) Päätutkija: professori Richard Rose, USA Yhteistyötutkijat: professori Jaakko Kaprio, Helsinki professori, Jyväskylä

21 Alkoholin käyttöä selittävät tekijät 14-vuotiaana 16-vuotiaana Pojat Tytöt Yhteensä Geneettiset tekijät 0 % 18 % 19 % Yhteiset ympäristötekijät 76 % 76 % 77 % Yksityiset ympäristötekijät 24 % 6 % 4 % (Rose ym. 2001) (Rose, Kaprio ym. 1999)

22 Yhteiset ympäristötekijät Jos alkoholia käyttää toinen 14-vuotiaista identtisistä kaksosista toinen 55 %:n varmuudella epäidenttisistä kaksosista toinen 45 %:n varmuudella Jos luokkatoveri käyttää toinen luokkatoveri 21 %:n varmuudella 12-vuotiaat: 7%:lla alkoholin käyttöä toveripiirissä Perheen ulkopuoliset vaikutukset 32 %, perheen sisäiset vaikutukset 21 % (Rose ym., 2001)

23 Tekijöitä, jotka ovat yhteydessä alkoholin käyttöön 14-vuotiaana OR 95 % CI Vähäinen valvonta 3.13 ( ) Huono koti-ilmapiiri 1.72 ( ) Varhainen puberteetti 1.50 ( ) Käytösongelmat 2.56 ( ) Vähäinen ahdistuneisuus 0.64 ( ) Naissukupuoli 1.68 ( ) (Rose ym., 2001)

24 Miten viime käyttökerralla Tytöt Pojat Yht hankit alkoholia (%) Lukio 1-2 Hain Alkosta Hain kaupasta Isä tai äiti hankki Sisarukset hankkivat Otin kotoa Kaverit hankkivat Tuntematon hlö haki Ulkomailta tai laivalta N Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

25 Vähintään 1 krt/vk tupakoivat, alle 18-v Mistä olet saanut Tytöt Pojat Yht tupakkaa (%) Lukio 1-2 Ostanut kaupasta Ostanut kioskista Ostanut kaverilta Saanut isältä/äidiltä Saanut muilta aikuisilta Otin kotoa Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

26 Ympäristön suhtautuminen Tytöt Pojat Yht tupakointiin (%) Lukio 1-2 Kielletty koulussa kokonaan Tupakointia valvotaan Henkilökunta ei tupakoi Äiti ei ole tupakoinut Isä ei ole tupakoinut Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

27 Vähintään 1 krt/vk tupakoivat: Tupakoi koulussa Tytöt Pojat Yht tai koulualueella (%) Lukio 1-2 Joka päivä Silloin tällöin En koskaan N Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

28 Tytöt Pojat Yht Hyväksytkö Sinä (%) Lukio 1-2 Yli 10 savuketta/pv Humala 1 krt/vk Marijuanan polttaminen Kouluterveyskysely, 2007 (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

29 Miksi nuori aloittaa alkoholinkäytön - omat sekä ympäristössä vallitsevat asenteet ja odotukset - perheenjäsenten asenteet, alkoholin käyttö ja nuoren toimintojen valvonta - ystävien asenteet ja päihteiden käyttö - saatavuus sekä kotona että ystäväpiirissä ja hankkimisen helppous sekä käyttörahan määrä (tuotteiden hinta) - nuoren sosiaalinen käyttäytyminen, psyykkinen hyvinvointi ja koulusopeutuminen. Opettajilla on käsitys riskiryhmästä. - tytöillä perheen matala sosioekonominen asema sekä vanhempien vähäinen kiinnostus ja välittäminen tyttärestään Ei selitä: - perimä (kaksostutkimukset mm. Rose 2001) - sosiaalinen käyttäytyminen tai koulumenestys 8-vuotiaana (LAKU)

30 Nuorten alkoholin käytön jatkuminen * Elämäntapa, jossa alkoholi liittyy yhdessäoloon * Tunteiden säätelyn kehittymättä jääminen * Fysiologinen riippuvuus, mielihyväjärjestelmät * Oppimis- ja muistikeskuksen kehityshäiriöt Yksilöllisiä riskitekijöitä: Perinnölliset tekijät Persoonallisuus, erityisesti epäsosiaalinen käyttäytyminen Mielenterveyden ongelmat

31 MITÄ VOIDAAN TEHDÄ 1. Päihdevastainen kulttuuri 2. Aikuisten malli 3. Aikaa ja lapsikeskeistä ohjausta 4. Hyvät ihmissuhteet 5. Ennalta ehkäisevä työ 6. Ohjelmaa yksinäisiin iltapäiviin 7. Varhainen puuttuminen ongelmiin 8. Verkostoituminen 9. Saatavuuteen vaikuttaminen 10. Avoin keskustelu asioista niiden oikeilla nimillä

32 Verkostosopimus Yhdessä sovimme, että lasten yövierailuista kaverien luona sovitaan myös vanhempien kesken lasten bileissä ja juhlissa on aina valvontaa arki-iltoina lasten kotiintuloaika on _, viikonloppuisin _. voimme soittaa toisillemme ja jutella sekä iloisista että vaikeista asioista. emme hanki tai tarjoa lapsille tupakkatuotteita tai päihteitä. ilmoitamme toisillemme, jos alamme epäillä tai tiedämme, että joku lapsistamme käyttää tupakkatuotteita tai alkoholia, kokeilee huumeita, väärinkäyttää lääkkeitä, pinnaa koulusta, näpistelee tai on muuten rikollisilla teillä. Kirjoita nimi listaan jos olet mukana! Lapsen nimi, Vanhemman nimi, Puhelinnumero

33 Millä voi perustella sen, ettei alaikäisten tule käyttää alkoholia lapsen oikeus kasvaa terveeksi aikuiseksi alkoholi vaikuttaa oppimiskykyyn ja koulutusasenteisiin alkoholi vaikuttaa kasvavaan fyysiseen kehoon: haittaa kehitystä ja voi vaikuttaa terveyteen myös nuoruusiässä (mm. somaattiset oireet, maksantoiminta, aivojen kehitys, alkoholimyrkytykset, tapaturmien seuraukset) alkoholi vaikuttaa kehittyvään psyykeen; haittaa kehitystä ja voi vaikuttaa terveyteen mm. ahdistuneisuus, itsetunto, masentuneisuus tapojen oppiminen: urheilu vaiko kaljoittelu tunteiden hallinnan oppiminen: ettei suru hukkuisi viinaan mahdolliset tulevaisuutta vaikeuttavat teot (rikos, abortti tms.) Suomen laki on laadittu näistä näkökulmista turvaamaan lasten kehitys.

34 Lähteitä Dick, D. M., Barman, S. & Pitkänen, T. (2006). Genetic and environmental influences on the initiation and continuation of smoking and drinking. Teoksessa L. Pulkkinen, J. Kaprio & R.J. Rose (toim.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (s ). Cambridge: Cambridge University Press. Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylän yliopisto (väitöskirja). Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2007). A developmental approach to alcohol drinking behavior in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction (painossa). Pitkänen, T., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2005). Age of onset of drinking and the use of alcohol in adulthood: A follow-up study from age 8-42 for females and males. Addiction, 100, Pitkänen, T. & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? Tommi 2003: Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja (s ). Keuruu: Otavan kirjapaino. Rose, R.J., Dick, D.M., Viken, R.J., Pulkkinen, L. & Kaprio, J. (2001). Drinking or abstaining at age 14? A genetic epidemiological study. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 25,

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?

Lisätiedot

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana

Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana Työ-koti-koulu kolmio hyvinvoinnin perustana * Uhkakuvat * Kehityspolut * Tulevaisuuden mahdollisuudet Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos 10.10.2005 Lapset Nuoret Mielenterveyshäiriöt 7 15% 15-25%

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Toukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen

Toukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen Toukasta perhoseksi - miten lapsesta muotoutuu aikuinen Lea Pulkkinen Esitelmä on pidetty Rotarypiirin 1390 Piirikonferenssissa 26.4.2009 Jyväskylässä Lea Pulkkinen Lapsesta aikuiseksi -tutkimus Jyväskylä

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Lapsiperheen arjen voimavarat

Lapsiperheen arjen voimavarat Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009

Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Miksi poikien kehitys on uhatumpaa kuin tyttöjen? Paula Määttä Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto TERVE-SOS 2009 Yleisiä havaintoja erityisopetuksen kentältä Poikia enemmän apukoulussa

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi? Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE

KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla

Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Geenit ja ympäristötekijät koulutustason ja alkoholiongelmien taustalla Antti Latvala Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen osasto THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto antti.latvala@helsinki.fi

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista:

Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Taustatietoa Nuorten päihteettömyyden tukeminen -vanhempainiltamallista: Hyödynnettävyys: sijoitettavissa koulun jo olemassa oleviin vanhempainiltoihin tai -tapaamisiin Tavoite: vahvistaa huoltajien kielteistä

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arvioinnista psykologin työssä: Pitkittäistutkimuksen näkökulma Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto 30.1.2013 Onko lasten sosiaalisen ja tunne-elämän

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Nuorten mieliala ja päihteiden käyttö Raahen ja Siikalatvan seutukunnissa sekä Oulunsalossa vuonna 2005

Nuorten mieliala ja päihteiden käyttö Raahen ja Siikalatvan seutukunnissa sekä Oulunsalossa vuonna 2005 Nuorten mieliala ja päihteiden käyttö Raahen ja Siikalatvan seutukunnissa sekä Oulunsalossa vuonna 2005 Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Suomalainen lapsuus. Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto. Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA 15.2.2013

Suomalainen lapsuus. Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto. Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA 15.2.2013 Suomalainen lapsuus Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto Psykiatrinen lääkäriasema Egofunktio Oy HALUN YHTEISKUNTA 15.2.2013 Lapsuuden historia www.plan.fi/fi-fi/lapsuuden-historiaa-vuosisadoittain/ EUROOPPA

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela. Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 2006 Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela Päihteet, kieli, sallivuus Nuorten päihteiden käyttö ja sen riskitekijät Kauniaisissa vuonna 26 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen

Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18-vuotiaat Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot