Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua

Transkriptio

1 Nuorten päihteiden käyttö ja milloin siihen tulisi puuttua Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto Kokkola

2 KOULUTERVEYSKYSELY, 2007 Kuinka usein käytät Tytöt Pojat Yht alkoholia (%) Lukio krt/vk tai useammin krt/kk En käytä Länsi-Suomi, Oulun lääni, Ahvenanmaa ( N

3 Kuinka usein juot Tytöt Pojat Yht TOSI HUMALAAN (%) Lukio krt/vk tai useammin krt/kk En koskaan Johtopäätös: Kouluterveyskysely, 2007 ( 8. ja 9. luokan oppilaista n TOSI HUMALASSA kerran viikossa tai useammin

4

5 Tytöt Pojat Yht Tupakointi (%) Lukio 1-2 Päivittäin krt/vk tai useammin En ole tupakoinut Kouluterveyskysely, 2007 (

6 Muutokset viime vuosina

7 Lapsesta aikuiseksi -tutkimus Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto

8 Lapsesta aikuiseksi - tutkimuksen vaiheet Vuosi Ikä Osanottajat Menetelmät: poikaa 173 tyttöä poikaa 167 tyttöä 77 poikaa 77 tyttöä miestä 67 naista miestä 155 naista miestä 126 naista miestä 152 naista miestä 134 naista Toveriarviointi Opettaja-arviointi Persoonallisuustestit Toveriarviointi Opettaja-arviointi Oppilaan haastattelu Vanhemman haastattelu Haastattelu Itsearviointilomakkeet Elämäntilannekysely Haastattelu + EPQ, SSS NESTA (Costa & McCrae) TV:n katselu kysely Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet Terveystarkastus Elämäntilannekysely Haastattelu + lomakkeet

9 Alkoholin käytön aloitusikä lähde: Pitkänen & Pulkkinen, Prosenttiosuus nainen n=165 mies n= v. 28 v v v v. 10 v.

10 Humalajuominen aikuisiässä (JYLS) Sukupuoli 5 0 Nainen (N=155) Mies (N=175) Prosentti 2-7 krt/vko Viikoittain 1-3 krt/kk Ei joka kuukausi 1 krt/vuosi tai alle Ei kertaakaan

11 Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö 1,0,5 0,0 -,5-1,0 lähde: Pitkänen & Pulkkinen, 2003 CAGE n=328 Juomakerrat n=329 Humalakerrat n=330 MAST n= v. tai yli n= v. n= v. n= v. tai alle n=57 Standardoitu keskiarvo ja 95 % luottamusväli

12 Aloitusikä ja aikuisiän alkoholin käyttö: ennustetut todennäköisyydet Juomakertojen määrä > 182 päivää/vuosi 1,0,9 Humalajuominen vähintään viikottain 1,0,9,8,8,7,7,6,5,6,5,4,4,3,3,2,2,1,1 0,0 0, ,0,9 CAGE > 3 pistettä 1,0,9 Mm-MAST > 5 pistettä Naiset * Miehet,8,8,7,7,6,6,5,5,4,4,3,3,2,2,1,1 0,0 0, lähde: Dick ym., 2006

13 Humalajuomisen pysyvyys vuotiaana sekä aloitusikä ja alkoholin vuosikulutus Humaltumisen useus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Naiset Aina harvemmin kuin vuosittain, naiset 27 %, miehet 7 % Yleensä harvemmin kuin vuosittain, naiset 22 % miehet 14 % Harvemmin kuin kuukausittain, naiset 30 % miehet 23 % Harvemmin kuin viikoittain, naiset 17 % miehet 31 % Viikoittain tai useammin, naiset 4 % miehet 25 % Humaltumisen useus 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Ikä 27 Ikä 36 Ikä 42 Miehet Aloitusikä tasoryhmittäin 17,0 15,0 15,3 15,1 14,0 vuotta 17,4 16,1 15,7 14,8 14,6 Vuosikulutus (kg puhdasta alkoholia/vuosi) 42-vuotiaana tasoryhmittäin: 0,9 1,3 2,5 3,6 18,3 kg 0,5 1,7 2,6 7,2 14,4

14 Koulutus ja alkoholin käytön aloitusikä - 8-vuotiaiden koulumenestyksessä ei eroa - 14-v. koulumenestyksessä naisilla erittäin merkitsevät erot Alle 14-v v tai yli Naiset 7,1 7,5 7,8 8,0-16-vuotiaana tai myöhemmin alkoholin käytön aloittaneista naisista on valkolakki useammalla kuin varhemmin aloittaneilla ja heidän sosiaalinen asemansa on 42-vuotiaana parempi - 18-vuotiaana tai myöhemmin alkoholin käytön aloittaneista miehistä on muita useampi suorittanut ylioppilastutkinnon ja maisterin tutkinnon

15 Alkoholin käyttö ja omat lapset Naiset: Alkoholin käytön aloitus alle 16-vna -useampia lapsia, erityisesti nuorena saatuja Kuukausittain tai useammin humaltuvat - enemmän lapsia kuin muilla Miehet: Kuukausittain tai useammin humaltuvat -Eronneet useammin kuin muut Harvemmin kuin vuosittain humaltuvat -enemmän lapsia kuin muilla

16 Alkoholin käyttö ja terveys Alkoholin käytön varhainen aloittaminen ja humaltuminen yhteydessä -Tupakoimiseen - Korkeaan painoindeksiin aikuisiässä Usein humaltuvilla - Koettu terveys aikuisiässä heikompi kuin muilla - Tyytyväisyys elämään vähäisempää - Optimismi vähäisempää - Enemmän epäonnistumisen kokemuksia - Luottamus heikompaa

17 Kansainvälinen vertailu, 2007 Suomi, USA, Iso Britannia 1) Varhainen alkoholin käyttö ei ole seurausta heikosta koulumenestyksestä tai käytösongelmista mutta käytön aloittamisen jälkeen on yhteydessä koulu- ja käytösongelmiin, jotka ilmentävät tunteiden ja käyttäytymisen heikkoa hallintaa 2) Ongelmakäyttö (ei käytön useus) aikuisiässä on yhteydessä epäsuotuisiin taustatekijöihin 3) Alkoholinkäyttötottumukset ovat suhteellisen pysyviä pitkien aikavälien yli 4) Tyttöjen ja poikien alkoholin ongelmakäytön seuraukset ovat samankaltaisia.

18 Oletuksia alkoholin kokeilusta * jäljittelee aikuisten käyttäytymistä * tovereiden hyväksynnän tavoittelua * yritys hallita iälle tyypillisiä ongelmia * nuoret kypsyvät pois alkoholin käytöstä Kuitenkin,

19 Varhainen alkoholin käytön aloitusikä on yhteydessä (JYLS:n lisäksi) * juomisen tiheyteen aikuisiässä (Flory et al. 2004) * humalajuomiseen aikuisiässä (Muthen & Muthen, 2000) * alkoholin aiheuttamiin ongelmiin (Barnes et al., 1992) * alkoholista riippuvuuteen aikuisiässä (Grant et al., 2001) * onnettomuuksiin (Hingson et al., 2000)

20 Kaksosten kehitys ja terveystutkimus (FinnTwin 12-17) Päätutkija: professori Richard Rose, USA Yhteistyötutkijat: professori Jaakko Kaprio, Helsinki professori, Jyväskylä

21 Alkoholin käyttöä selittävät tekijät 14-vuotiaana 16-vuotiaana Pojat Tytöt Yhteensä Geneettiset tekijät 0 % 18 % 19 % Yhteiset ympäristötekijät 76 % 76 % 77 % Yksityiset ympäristötekijät 24 % 6 % 4 % (Rose ym. 2001) (Rose, Kaprio ym. 1999)

22 Yhteiset ympäristötekijät Jos alkoholia käyttää toinen 14-vuotiaista identtisistä kaksosista toinen 55 %:n varmuudella epäidenttisistä kaksosista toinen 45 %:n varmuudella Jos luokkatoveri käyttää toinen luokkatoveri 21 %:n varmuudella 12-vuotiaat: 7%:lla alkoholin käyttöä toveripiirissä Perheen ulkopuoliset vaikutukset 32 %, perheen sisäiset vaikutukset 21 % (Rose ym., 2001)

23 Tekijöitä, jotka ovat yhteydessä alkoholin käyttöön 14-vuotiaana OR 95 % CI Vähäinen valvonta 3.13 ( ) Huono koti-ilmapiiri 1.72 ( ) Varhainen puberteetti 1.50 ( ) Käytösongelmat 2.56 ( ) Vähäinen ahdistuneisuus 0.64 ( ) Naissukupuoli 1.68 ( ) (Rose ym., 2001)

24 Miten viime käyttökerralla Tytöt Pojat Yht hankit alkoholia (%) Lukio 1-2 Hain Alkosta Hain kaupasta Isä tai äiti hankki Sisarukset hankkivat Otin kotoa Kaverit hankkivat Tuntematon hlö haki Ulkomailta tai laivalta N Kouluterveyskysely, 2007 (

25 Vähintään 1 krt/vk tupakoivat, alle 18-v Mistä olet saanut Tytöt Pojat Yht tupakkaa (%) Lukio 1-2 Ostanut kaupasta Ostanut kioskista Ostanut kaverilta Saanut isältä/äidiltä Saanut muilta aikuisilta Otin kotoa Kouluterveyskysely, 2007 (

26 Ympäristön suhtautuminen Tytöt Pojat Yht tupakointiin (%) Lukio 1-2 Kielletty koulussa kokonaan Tupakointia valvotaan Henkilökunta ei tupakoi Äiti ei ole tupakoinut Isä ei ole tupakoinut Kouluterveyskysely, 2007 (

27 Vähintään 1 krt/vk tupakoivat: Tupakoi koulussa Tytöt Pojat Yht tai koulualueella (%) Lukio 1-2 Joka päivä Silloin tällöin En koskaan N Kouluterveyskysely, 2007 (

28 Tytöt Pojat Yht Hyväksytkö Sinä (%) Lukio 1-2 Yli 10 savuketta/pv Humala 1 krt/vk Marijuanan polttaminen Kouluterveyskysely, 2007 (

29 Miksi nuori aloittaa alkoholinkäytön - omat sekä ympäristössä vallitsevat asenteet ja odotukset - perheenjäsenten asenteet, alkoholin käyttö ja nuoren toimintojen valvonta - ystävien asenteet ja päihteiden käyttö - saatavuus sekä kotona että ystäväpiirissä ja hankkimisen helppous sekä käyttörahan määrä (tuotteiden hinta) - nuoren sosiaalinen käyttäytyminen, psyykkinen hyvinvointi ja koulusopeutuminen. Opettajilla on käsitys riskiryhmästä. - tytöillä perheen matala sosioekonominen asema sekä vanhempien vähäinen kiinnostus ja välittäminen tyttärestään Ei selitä: - perimä (kaksostutkimukset mm. Rose 2001) - sosiaalinen käyttäytyminen tai koulumenestys 8-vuotiaana (LAKU)

30 Nuorten alkoholin käytön jatkuminen * Elämäntapa, jossa alkoholi liittyy yhdessäoloon * Tunteiden säätelyn kehittymättä jääminen * Fysiologinen riippuvuus, mielihyväjärjestelmät * Oppimis- ja muistikeskuksen kehityshäiriöt Yksilöllisiä riskitekijöitä: Perinnölliset tekijät Persoonallisuus, erityisesti epäsosiaalinen käyttäytyminen Mielenterveyden ongelmat

31 MITÄ VOIDAAN TEHDÄ 1. Päihdevastainen kulttuuri 2. Aikuisten malli 3. Aikaa ja lapsikeskeistä ohjausta 4. Hyvät ihmissuhteet 5. Ennalta ehkäisevä työ 6. Ohjelmaa yksinäisiin iltapäiviin 7. Varhainen puuttuminen ongelmiin 8. Verkostoituminen 9. Saatavuuteen vaikuttaminen 10. Avoin keskustelu asioista niiden oikeilla nimillä

32 Verkostosopimus Yhdessä sovimme, että lasten yövierailuista kaverien luona sovitaan myös vanhempien kesken lasten bileissä ja juhlissa on aina valvontaa arki-iltoina lasten kotiintuloaika on _, viikonloppuisin _. voimme soittaa toisillemme ja jutella sekä iloisista että vaikeista asioista. emme hanki tai tarjoa lapsille tupakkatuotteita tai päihteitä. ilmoitamme toisillemme, jos alamme epäillä tai tiedämme, että joku lapsistamme käyttää tupakkatuotteita tai alkoholia, kokeilee huumeita, väärinkäyttää lääkkeitä, pinnaa koulusta, näpistelee tai on muuten rikollisilla teillä. Kirjoita nimi listaan jos olet mukana! Lapsen nimi, Vanhemman nimi, Puhelinnumero

33 Millä voi perustella sen, ettei alaikäisten tule käyttää alkoholia lapsen oikeus kasvaa terveeksi aikuiseksi alkoholi vaikuttaa oppimiskykyyn ja koulutusasenteisiin alkoholi vaikuttaa kasvavaan fyysiseen kehoon: haittaa kehitystä ja voi vaikuttaa terveyteen myös nuoruusiässä (mm. somaattiset oireet, maksantoiminta, aivojen kehitys, alkoholimyrkytykset, tapaturmien seuraukset) alkoholi vaikuttaa kehittyvään psyykeen; haittaa kehitystä ja voi vaikuttaa terveyteen mm. ahdistuneisuus, itsetunto, masentuneisuus tapojen oppiminen: urheilu vaiko kaljoittelu tunteiden hallinnan oppiminen: ettei suru hukkuisi viinaan mahdolliset tulevaisuutta vaikeuttavat teot (rikos, abortti tms.) Suomen laki on laadittu näistä näkökulmista turvaamaan lasten kehitys.

34 Lähteitä Dick, D. M., Barman, S. & Pitkänen, T. (2006). Genetic and environmental influences on the initiation and continuation of smoking and drinking. Teoksessa L. Pulkkinen, J. Kaprio & R.J. Rose (toim.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (s ). Cambridge: Cambridge University Press. Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylän yliopisto (väitöskirja). Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2007). A developmental approach to alcohol drinking behavior in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction (painossa). Pitkänen, T., Lyyra, A-L. & Pulkkinen, L. (2005). Age of onset of drinking and the use of alcohol in adulthood: A follow-up study from age 8-42 for females and males. Addiction, 100, Pitkänen, T. & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? Tommi 2003: Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja (s ). Keuruu: Otavan kirjapaino. Rose, R.J., Dick, D.M., Viken, R.J., Pulkkinen, L. & Kaprio, J. (2001). Drinking or abstaining at age 14? A genetic epidemiological study. Alcoholism: Clinical and Experimental Research, 25,