Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3/2007

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3/2007 Tervetuloa juhlimaan Tampereen päivää 29.9. 1.10. Ohjelma s. 9 12 Tiina Lindberg ja Voimalahanke kannustavat nuoria yrittäjiksi SIVU 5 228-vuotias Tampere juhlii 53. Tampereen päivää. Eri puolilla kaupunkia on toista sataa tapahtumaa. Tule mukaan! SIVU 9

2 KIMMO TORKKELI 228-vuotias Tampere on avoin kaupunki Sentähden tahdomme Me tämän kautta ja tämän Meidän avoimen Perustus-Kirjamme woimasta, Armosa suoda ja omistaa niille kaikille, jotka tahtowat mainittuun uuteen Tammerkosken Kaupungiin siirtä ja heitäns siihen asetta, Porwari-oikeuden ja wapauden Näin julisti Ruotsin kuningas Kustaa III Tampereen kaupungin asukkaille porvarisoikeudet kaupungin perustamisasiakirjassa 1.10.1779. Asiakirjan suomennos on vuodelta 1780 ja hieman vaikealukuinen, mutta asia tulee yhä selväksi. Tampere perustettiin Tammerkosken kartanon maille kaupan, teollisuuden ja käsityön keskukseksi. Jokaisella kaupungin asukkaalla oli lupa ja wapaus, että, sen jälken kuin hän parahiten taita ja woi, harjoitta kaikellaista Kaupantekoa, Fabrikin liikundota ja Käsi töitä, kuin hän on oppinut. Tampere täyttää tänä vuonna 228 vuotta. Alle 500 asukkaan kaupungista on kasvanut yli 200 000 asukkaan kaupunki, valtakunnan toinen kasvukeskus ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Kauppa, teollisuus ja käsityöt eli laajasti ajatellen palvelualat, ovat yhä Tampereen kasvun perusta. On siis syytä juhlia kuningas Kustaa III:n kaukokatseista päätöstä. Tampereen päivää vietetään 1.10. ja sitä edeltävänä viikonloppuna 53. kerran. Kannattaa lähteä tuona viikonloppuna liikkeelle, sillä eri puolilla kaupunkia on toista sataa tapahtumaa ja tutustumiskohdetta. Tampereen päivää juhlitaan kulttuurin koko kirjolla, josta jokainen voi poimia itseään kiinnostavan kattauksen. Kirjastot ovat avoinna, museoihin pääsee ilmaiseksi tai alennetulla lipulla. Paloasema on aina suosittu käyntikohde, mutta monissa muissakin kaupungin palvelupisteissä on avoimet ovet. Tänä vuonna on Raatihuoneen sijasta kaupungintalolla avoimet ovet sunnuntaina 30.9. Valtuustosalissa voi kokeilla, miltä tuntuu istua kaupunginvaltuutettuna ja painaa äänestysnappia. Pormestari ja apulaispormestarit ovat myös tavattavissa ja kaupungintalon aulassa voi tutustua paljon puhuttuun Tampereen vanhaan vaakunaan. Varsinaisena Tampereen päivänä, maanantaina 1.10. juhlinta keskittyy Raatihuoneelle. Siellä jaetaan Tampereen päivän palkinnot ja pidetään perinteinen juhlavastaanotto. Tänä vuonna julkistetaan myös uusi Raatihuone pormestarien talo -kirja, joka valottaa mielenkiintoisella tavalla Raatihuoneen historiaa ja sen merkitystä niin Tampereen kehityksessä kuin koko kansakunnan murrosvaiheissa. Tampereella on vahva perinne, jota kannattaa juhlia, mutta myös paljon tulevaisuuden tekijöitä, jotka kannattaa nähdä. Tampere on mahdollisuuksille avoin kaupunki meidän Tampereemme. Timo P. Nieminen Tampereen pormestari Ratinanrannan rakentaminen alkaa pysäköintitiloista Ratinanrannan pysäköintitilo jen rakentaminen ennakoi uusien keskusta-asuintalojen nousemista Pyhäjärven rantaan lähiaikoina. Rantapro menadi on saatu valmiiksi väli aikaisella pinnoitteella siten, että kevyt liikenne ja sen vieressä aidan takana kulkeva työmaaliikenne voivat käyttää väylää. Rakennustyömaa muutti myös liikennettä siten, että kevyt liikenne siirrettiin työmaan tieltä Tampereen valtatien pohjoislaitaan. Pyöräilyä ja jalankulkua toisaalta sujuvoittaa uusi kevyen liikenteen ramppi, josta pääsee Ratinan valtatien pohjoislaidasta alas jatkamaan matkaa rantaa myöten. Pysäköintitilojen rakennustyömaa on lähtölaukaus arviolta viisi vuotta kestävälle näkyvälle keskustan muutostyölle. Lopputulokseksi on haluttu laadukasta, uutta elävää keskustaa reilu tuhat uutta ihmistä asuttaa lähivuosina Ratinanniemen etelärinnettä. Rantapromenadin varrelle Pyhäjärven rantaan tulee aikanaan myös venesatama ja puistoja. Ratinan alueen muutoksiin kuuluu myös laajan kauppakeskuksen rakentaminen nykyisen Koskikeskuksen jatkeeksi. Muutos tuo uusia mahdollisuuksia koko stadionin alueen kehittämiselle. Kauppakeskuksen rakentamisen etenemistä ennakoidaan myös tämän syksyn aikana alkavalla linja-autoaseman peruskorjauksella, jonka myötä henkilöliikenteen laiturit siirretään asemarakennuksen Hatanpään valtatien puoleiselle sivulle. Nykyisten laiturien alue on varattu kauppakeskukselle ja uudelle Vuolteenkadun linjaukselle. Ratinan suvannon yli on tulossa myös uusi kevyen liikenteen silta. Tämän Ratinanniemestä toria kohti vievän Laukonsillan suunnittelusta on meneillään kilpailu, joka ratkaistaan marraskuussa. Ratinanrantaan rakennetaan asuntoja yli tuhannelle asukkaalle. ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin tiedotuslehti 3/2007 www.tampere.fi Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö PL 487, 33101 Tampere www.tampere.fi/tiedotus/ julkaisut/tamperelehti Päätoimittaja: Tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi Puh. 040 550 5540 Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Seuraava Tampere-lehti ilmestyy 24.11.2007 Kannen kuvat: Ville Saha, Ari Järvelä ISSN: 1458-557X (painettu) 1458-6991 (verkkolehti)

3 Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat käynnistäneet laajan hankepaketin kuntarajat ylittävistä palveluista. Paras-yhteistyösuunnitelma on hyväksytty valtuustoissa elokuun aikana. Tampereen kaupunkiseudulla hankkeita olisi käynnistetty joka tapauksessa ilman valtion ohjaustakin. Paras-hanke on tiivistänyt kaupunkiseudun kuntayhtymän työskentelyä, vaikka monet hankkeet olivat työn alla jo aikaisemmin ja ymmärrys yhteistyön tärkeydestä olemassa. Paras hankkeen myötä seudullinen ajattelu on kuitenkin voimistunut, kertoo Tampereen kaupungin vs. strategiapäällikkö Reija Linnamaa. Linnamaa sanoo Paras-hankkeen vieneen suunnitelmia kohti käytännön toimintaa. Seutuyhteistyössä ovat tällä hetkellä esillä muun muassa seudullisen elinkeino yhtiön perustaminen, maataloushallinnon seudullistaminen ja eläinlääkäripalvelut. Myös seudullinen palveluverkon tarkastelu on käynnistymässä. Esimerkkinä maankäyttö- ja kaavoituspuolelta pidetään Vuoreksen aluetta. Vuoreksessa myös päivähoito, terveydenhuolto ja perusopetus järjestetään yhteistyönä. Toimipisteet sijaitsevat Tampereen puolella ja osa niiden käyttäjistä asuu Lempäälässä. Samaa periaatetta voidaan toteuttaa myös muilla rajoilla. Kaupunkiseutu kasvaa ja sisäinen muuttoliike on voimakasta. Tampereen rajan ylittää joka aamu työmatkallaan noin 35 000 ihmistä. Yhteistyön tavoitteena on seuturakenne, jossa kuntalainen ei huomaa kuntien välisiä rajoja. Syksyn aikana yhteistyötä tiivistetään. Seutuhallitus ohjaa työn etenemistä. Tärkeintä on ihmisen arki ja yrityksille tarjottavat toimintamahdollisuudet koko seudun alueella, sanoo kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen. Seudun yhteistyöllä veroeurot saadaan tehokkaampaan käyttöön Tällä hetkellä on vireillä useita seutuyhteistyön hankkeita, seudullisten eläinlääkäripalvelujen organisointi on niistä yksi. Eläinlääkäri Riitta Vikberg kuuntelee Ujo-kissan sydänääniä ennen leikkausta. Paras-hanke Lakisääteinen kunta- ja palvelurakenneuudistus Edellyttää kuntaliitoksia tai yhteistoiminta-alueita Vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja Tampereen seudun kuntayhtymä Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi ja Orivesi Yhteistyösuunnitelman hankkeita: Elinkeinostrategia ja seudullinen elinkeinoyhtiö Perusterveydenhuollon, päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoselvitys Lukioyhteistyöhanke Seudullinen asunto-ohjelma ja maakäyttösuunnitelma Seudullinen liikennejärjestelmä -suunnitelma Alueellisen työterveyshuollon hanke Selvitys toimitilahallinnosta ja -palveluista Seudullisten eläinlääkäripalvelujen organisointi Seudullinen tietohallinto -hanke Pirsos Kehitysvammaisten erityishuoltopiiri Järjestää laitoshoitoa ja avohuollon tukitoimenpiteitä 26 kuntaa, 50 toimintayksikköä eri puolilla Pirkanmaata 800 työntekijää Kehitysvammaisten palveluissa ei kuntarajoja Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavien palvelujen hallintoa muutetaan purkamalla Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pirsos vuonna 2009. Palvelut jaetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kuntien kesken. Tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen mukaan laitoshoito on ajateltu siirrettävän Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, asumis- ja päivätoiminnoista kunnat päättävät erikseen. Samalla laitospaikkojen määrää vähennetään. Resursseja siirretään palveluasumiseen ja avopalvelujen tukemiseen. Tämä on pitkän tähtäimen linjaus, Lehtomäki sanoo. Laitospaikkojen vähentämisen yhteydessä ei tulla Lehtomäen mukaan tekemään pakkosiirtoja. Jokaisen halua ja tarpeita kuunnellaan. Tukea saisivat jatkossa enemmän myös he, jotka asuvat kotona ja joita usein hoitavat iäkkäät vanhemmat. Organisaatiomuutos vaikuttaa myös noin 800 Pirsoksen työntekijän elämään. Muutos aiheuttaa myös henkilöstön siirtymistä toiseen organisaatioon. Seutuyhteistyön tavoitteena on, että kuntalainen ei huomaa kuntien välisiä rajoja. Sama asiantuntijuus tarvitaan jatkossakin. Muutoksella ei saavuteta suuria kustannussäästöjä. Tampereen kaupunki ei tuota kehitysvammaisille omia palveluja, vaan ostaa ne joko Pirsokselta, kolmannelta sektorilta tai seurakunnilta. Tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen mukaan Tampereen ja Pirkkalan perusterveyshuollon yhteistyön suurin anti on uusien toimintatapojen kehittäminen. Tampereen rajan ylittää joka aamu työmatkallaan noin 35 000 ihmistä, vs. strategiapäällikkö Reija Linnamaa sanoo. Pirkkala osaksi Tampereen perusterveydenhuoltoa Pirkkalan kunnan perusterveydenhuolto siirtynee Tampereen kaupungin vastuulle vuonna 2010. Pirkkalan kunnan kesäkuussa tekemän aloitteen pohjalta käydyt neuvottelut ovat edenneet nopeasti aiesopimusvaiheeseen. Syksyn aikana tehdään yksityiskohtainen suunnitelma, jossa selvitetään muun muassa kustannusten jako, henkilöstöasiat ja Pirkkalan edustus Tampereen tilaajalautakunnassa. Pirkkalan terveysasemasta tulee Tampereen 12. perusterveydenhuollon yksikkö. Se eroaa muista siinä, että sillä on oma vuodeosasto. Tampereen puolesta neuvotteluja vetäneen tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen mukaan Pirkkalan tulosta ei synny Tampereelle rasitetta. He maksavat omat kustannuksensa. Tamperelaisille asialla ei juuri ole vaikutusta. Meille suurin anti tässä on kokemus yhteistyön toteuttamisesta ja uusien toimintatapojen kehittäminen. Teksti: Hilkka Hakala Kuvat: Ari Järvelä

4 Uusi silta Kalkkuun, bussikaistoja lisää Loppuvuodesta on valmistumassa useita katuja puistotöitä. Hatanpään valtatien bussikaista Rantaperkiössä avataan syksyllä liikenteelle, ja Kalkunvuoren uudella asuinalueella yhteydet paranevat uuden Kalkunvuoren sillan ja Kalkunvuorenkadun valmistuessa marraskuussa. Bussilinja 1 on tarkoitus siirtää kulkemaan uutta reittiä. Syksyn aikana valmistuvat myös Lounais-Hervannan uuden asuinalueen kadut, kun reunakivi-, asfaltti- ja nurmikointityöt saadaan päätökseen. Asuinalueiden katusaneerauksista valmistuvat Ikurissa työn alla olleet kadut. Länsi-Tampereella Niemen alueella jatkuu vielä tulevana talvena Vähäniemenkadun remontti. Pispalan valtatiellä valmistuvat Peurankadun liittymäalueen saneeraus ja bussikaista. Myös Tohlopin uuden asuinalueen katuverkko on valmistunut sorapintaisena, ja alueella päästään rakentamaan taloja. Keskustassa ja Tammelassa rakennetaan kevyen liikenteen väyliä. Rautatienkadulla muutetaan jalkakäytävä yhdistetyksi jalankulkupyörätieksi Vuolteenkadun ja rautatieaseman välillä. Työ Rantaperkiöön on rakennettu bussikaistaa sujuvoittamaan liikennettä. Se valmistuu tänä syksynä. valmistuu vuoden loppuun mennessä. Salhojankadulla tehdään kevyen liikenteen väylän perustustyöt Kyllikinraitin ja Tapionraitin välillä loppuvuoden aikana. Ajorata muutetaan yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi tällä välillä. Hervannan keskustassa parannetaan Insinöörinkadun turvallisuutta Hervannan keskustassa aloitetaan mahdollisesti jo tänä syksynä Insinöörin- kadun uudistus liikekeskuksen kohdalla turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi. Ajorataa korotetaan ja kavennetaan liikekeskuksen kohdalla, sekä nopeutta rajoitetaan 30 km/h:ssa. Alueelle rakennetaan omat jäsennellyt tilat takseille, palvelubusseille ja linjaautoille. Kadun molemmille puolille rakennetaan erotettu jalkakäytävä ja pyörätie. Alueen viihtyisyyttä parannetaan uusimalla kadun pintamateriaaleja, kalusteita ja katuvalaistusta. Liikekeskuksen osuudelle tulee kaksi uutta jalkakäytävää, ja kolmatta etelänpuoleista jalkakäytävää siirretään hieman keskukseen päin. Koskipuiston päätyyn porrasyhteys, Tesomalle uudenlainen skeittipaikka Koskipuistoa on kunnostettu läpi kesän. Työt ovat hieman viivästyneet, mutta puisto on tarkoitus saada valmiiksi tämän syksyn aikana. Koskipuiston kulkuyhteyksiä parannetaan portailla, jotka johtavat puiston pohjoispäästä kosken varrelta vesivoimalan viereen. Portaiden jatkoksi ja kulkuyhteydeksi rakennetaan kivetty aukio vesivoimalan edustalle. Uusi kulkuyhteys valmistuu ensi vuoden alkuun mennessä. Sopivasti Tampereen päiväksi valmistuu myös Tammerinpuiston kunnostus. Vanhan leikkipaikan tilalle on rakennettu nurmialue ja oleskelualue istutuksineen ja viereisen aukion näkymää on avattu Ojakadulle ja Tuomiokirkon suuntaan. Puistoon tulee myös uusi veistos, kuvanveistäjä Antero Koskisen Matto ja pallo. Syksyllä ovat käynnistyneet myös kunnostustyöt Ahvenisjärvenpuiston leikkipaikalla, Vihiojanpuisto-Pelipuiston leikkipaikalla sekä Hallilassa Pikkupehkusuonpuistossa. Aivan uudenlainen skeittipaikka rakentuu Tesomalle uimahallin ja jäähallin pysäköintialueelle. Skeittiharrastaja Tero Malisen suun nittelemalla skeittipaikalla on erilaisia graniittikiviä, ja alue soveltuu paitsi skeittaajille, myös rullaluistelijoille ja polkupyörätemppuilijoille. Siisteyskampanjan hengessä varsinaisten katu- ja puistotöiden lisäksi satsataan myös yleiseen siisteyteen. Loppuvuodesta lisätään roska-astioiden määrää katualueilla varustamalla kaikki katokselliset bussipysäkit uusilla roskaastioilla. Teksti ja kuva: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kaupungin alueelle tehdään paraikaa liikenneturvallisuussuunnitelmaa, jonka yhtenä taustatietona on keväällä tehty internetkysely. Liikenneturvallisuutta seurataan ja kohennetaan jatkuvasti, mutta nyt yritetään tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin asiaan perehtymällä löytää ehkä uusiakin keinoja. Samalla kootaan liikenneturvallisuutta kohentavat, nopeasti toteutettavat toimenpiteet sekä pitemmän aikavälin parantamisehdotukset yksiin kansiin. Liikenteen turvaamiseksi etsitään uusia keinoja Liikenneturvallisuuskyselyyn saatiin 254 vastausta. Yhtenä painopisteenä kyselyssä oli koulumatkojen turvallisuus. Suunnitelmaa käytännössä kokoavan Destian johtava konsultti Christel Kautiala kertoo, että useimmin aiheiksi nousivat vaarallisten kevyen liikenteen ylitysten parantaminen, ylinopeuksien hillitseminen, liittymäjärjestelyt ja liikennesääntöjen noudattaminen. Kyselyn tulokset analysoidaan yhtenä osana työtä. Liikennesuunnitteluun kuuluu yleensäkin liikenneonnettomuustilastojen seuraaminen ja vaaran paikkojen ottaminen huomioon esimerkiksi uusien liikennevalojen sijoittamista suunniteltaessa. Nyt tätä aineistoa on käyty läpi ajan kanssa uudelleen viiden viime vuoden ajalta. Erityisesti on analysoitu vakavia, kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, joita Tampereella on sattunut 5 6 kertaa vuodessa. Huomion kiinnittäminen liikenneturvallisuuteen on johtanut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa myös hyviin tuloksiin. Pahimmillaan liikenneonnettomuuksissa kuoli koko maassa vuosittain noin 1100 ihmistä, kun luku on ollut viime vuosina noin 350. Uusia keinoja on kuitenkin etsittävä, koska tilanteen halutaan kohenevan edelleen. Kadunpitäjän keinoja liikenneturvallisuuden parantamiseen ovat rakenteelliset keinot kuten katujen leveydet, valaistus tai keskisaarekkeet. Nopeuden rajoittaminen on yksi keino, ja siihen liittyviä pyyntöjä tuleekin paljon kaupungille. Liikenneturvallisuus on kuitenkin paljolti myös ihmisten korvien välissä rajoitus ei vielä tuo lisää turvallisuutta, jos sitä ei noudateta. Yhtenä keinona tilanteen kohentamiseen on esitetty ajatus liikenteen kameravalvonnan ja lievien liikennerikkomusten valvonnan siirtämistä kunnille pysäköinninvalvonnan tapaan. Teksti: Anna-Leea Hyry Puistot ympäröivät Vuoreskeskusta Vuoreksen keskustan ympärille suunnitellaan keskuspuistoa, jonka yleissuunnitelman tekee keväällä ratkaistun tarjouskilpailun perusteella saksalainen suunnittelutoimisto Atelier Dreiseitl. Keskuspuiston suunnittelun lähtökohtana on puiston keskeinen sijainti ja tärkeys uudelle kaupunginosalle. Puistosta tulee lähiseudun asukkaiden olohuone, josta halutaan myös kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja omaleimainen nähtävyys Vuoreksessa vieraileville. Puiston laidalle sijoittuu myös koulukeskus. Keskuspuistolle tulee tärkeä rooli alueen hulevesien käsittelyssä. Suunnittelijaksi valittu toimisto on erityisesti ansioitunut nimenomaan hulevesien käsittelyn ja puistosuunnittelun yhdistämisessä. Vuoreksen keskuspuiston kokonaispinta-ala on 17 hehtaaria, josta keskeiset leikki- ja torialueet ovat noin 0,8 hehtaaria. Alueen laajan koon vuoksi suuri osa puistosta on tarkoitus rakentaa ja ylläpitää kevyesti. Käyttö- ja toimintapuistoksi tulee noin 5 hehtaarin alue, ja suojaviheralueena tai niittynä hoidetaan 11 hehtaaria. Vuoreskeskuksen länsiosa rajautuu niinikään puistoon, jossa käsitellään myös hulevesiä. Puiston suunnittelu etenee alueen kaavoituksen rinnalla.

5 Tampereella on vahvat eväät kohdata tulevaisuus Tampereen elinkeinopolitiikan tärkein tehtävä on vaikuttaa siihen, että kaupunki on vetovoimainen. Siihen tarvitaan hyvinvoivia yrityksiä ja monipuolinen ympäristö, joka tarjoaa palveluita päiväkodeista ravintoloiden terasseihin, sanoo elinkeinojohtaja Kari Kankaala. Toukokuun alussa Tampereen elinkeinojohtajana aloittanut tekniikan tohtori Kari Kankaala istuu kaupungintalon neljännen kerroksen työhuoneessa jo kuin kotonaan. Valkoisen talon väki on alkanut käydä tutuksi ja elinkeinoelämää monipuolisesti aikaisemmissa töissään läheltä katsellut mies viihtyy. Se, että Kankaala on nyt kaupungin johtoryhmään kuuluva elinkeinojohtaja, ei ole ihan itsestään selvä juttu. Professian toimitusjohtaja oli vuodenvaihteessa työmatkalla Etelä-Afrikassa, kun hänen matkapuhelimensa soi. Puhelu tuli kaukaisesta, noin 60 astetta Johannesburgia kylmemmästä Suomesta. Siinä tiedusteltiin Kankaalan innokkuutta siirtyä kaupungin leipiin. Mietin pitkään. Olimme saaneet Professian kulkemaan entistä parempaan suuntaan ja edessä oli mielenkiintoinen tulevaisuus. Päätös ei ollut helppo, mutta lopulta Tampereen kaupungin houkutus kävi ylivoimaiseksi. Puntarissa painoi eniten kuntien elinkeinopolitiikan toimintaympäristön raju muutos globalisaation paineissa. Se tuo aivan uusia haasteita. Kansainvälisyys on todellisuutta. Maailma on entistä pienempi. Samalla seudullisuuden merkitys korostuu, sanoo Kankaala. Hän arvelee, että kehitys johtaa siihen, että alueet työskentelevät kansainvälisesti ohi valtionhallinnon yhä enemmän. Kuntarajat notkuvat Kari Kankaala sanoo, että uudessa elinkeinoajattelussa ahtaasti tulkituilla kuntarajoilla ei ole enää merkitystä. Tampere ja ympäristökunnat ovat monella tavalla yhtä, vaikka kunnat itsenäisinä säilyvätkin. Tästä on monia esimerkkejä elinkeinopolitiikassa niin elinkeinojen kehittämiseen kuin maankäyttöönkin liittyvissä hankkeissa. Esimerkiksi Porin tien kupeessa ns. Kolmenkulman alueella on käynnissä Tampereen, Ylöjärven ja Nokian yhteinen ponnistus kuntien rajaseudun kehittämiseksi. Yhteistyön merkitys on ymmärretty joka puolella. Elinkeinojohtaja sanoo, että se on hyvä juttu. Jos yhteistyötä ei synny vapaaehtoisesti, kehitys pakottaa siihen tulevaisuudessa varmasti. Tietysti jokainen kunta haluaa alueelleen hyvin menestyviä yrityksiä. Mutta tärkeämpää kuin se, mihin kuntaan yritykset sijoittuvat, on se, että ne ylipäätään tulevat tälle seudulle. Sama koskee ihmisiä. Kuntien olisi sopeuduttava olemaan seudullisia yritysten ja ihmisten tavoin. Julkisuudessa on keskusteltu paljon myös tonttipolitiikasta. Kriittisimmät äänet ovat pitäneet Tampereen kehityksen esteenä niin uusien omakotikuin teollisuustonttienkin vähäisyyttä. Kankaala ei pidä tilannetta dramaattisena. Tampereen ja lähikuntien ihmis- ja tavaravirrat ovat moninaiset. Tässäkin korostuu seudullisuus. Siksi ei ole ratkaisevaa, asutaanko Tampereella vai Nokialla. Yritykset ja ihmiset ovat unohtaneet kuntarajat jo aikoja sitten. Sitä paitsi Tampereellakin on vielä tarjolla teollisuustontteja, mutta tietysti raja tulee jossakin vaiheessa vastaan. Välillä yritykset kuitenkin kasvavat ulos tonteiltaan, jotka on hankittu aikana, jolloin kaupunkirakenne oli aivan erilainen kuin nyt. Aina laajentuminen ei ole mahdollista omalla tontilla. Silloin on etsittävä uusia ratkaisuja. Olemme usein mukana tällaisissa projekteissa. Kankaala muistuttaa, että Tampereella on vahvat eväät kohdata tulevaisuus. Suunnilleen joka viides Hämeenkadulla vastaan tuleva on opiskelija. Se on valtava joukko, jonka sitouttaminen Tampereen seudulle on menestymisemme edellytys. Tässä joukossa on yhä enemmän myös ulkomaisia opiskelijoita, joiden jääminen tänne opintojen jälkeen on entistä tärkeämpää. Menestyvät yritykset tuovat veroeuroja Kankaala sanoo, ettei elinkeinojohtaja ole elinkeinoelämän edunvalvoja, vaan kaupunkiseudun kehittäjä tavalla, jossa yritykset ovat vahvasti mukana. Hyvin muotoillut strategiat koituvat aina veronmaksajien eduksi. Logiikka on selvä. Kaupungin kasvu ei ole itsetarkoitus, mutta jos halutaan entistä parempia palveluja, tarvitaan myös lisää verotuloja. Jos meillä on menestyviä yrityksiä, niin ne työllistävät ja maksavat veroja, jolloin kunnan verokertymä kasvaa. Hän muistuttaa, että kaupunkiseudun kehittäminen elinkeinopolitiikalla koskettaa laajasti monia toimialoja kuten maankäyttöä, asuntotuotantoa, koulutusta ja kaavoitusta. Tampereen kaupunkistrategiassa on listattu kymmenkunta haastetta, joihin on etsittävä vastauksia. Näistä vain yksi ei sivua elinkeinopolitiikkaa. Onnistumisen avain on yhteistyö. Sen pitää toimia niin kaupungin sisällä kuin kuntien välillä. Monelle kaupunkilaiselle elinkeinopolitiikka on kuitenkin munkkilatinaa, jonka todellisuudesta on vaikea saada otetta. Kaupungin palveluista suurin osa tuotetaan puhtaasti veroeuroilla. Tonttien ja maan myynti tuo selkeitä euroja taloon. Myös elinkeinotoimi on niitä aloja, jotka tuovat rahaa alueen kehittämiseen, vaikka tapa on vähän epäsuorempi. Nyt muutaman kuukauden kestänyt virkamiesura on ollut Kankaalalle vahvasti myönteinen kokemus. Olen vasta täällä ymmärtänyt kuinka uskomattoman vahvaa ammattitaitoa kaupungilla on. Meillä on töissä paljon ammattilaisia, joiden osaamisen edessä tälläinen monialasähläri tuntee syvää kunnioitusta. Teksti: Matti Wacklin Kuva: Ari Järvelä Voimala kannustaa nuoria yrittäjiksi Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikkö ProAkatemia aloittaa yrittäjyysvalmennuksen lukiolaisille. Tänä syksynä käynnistyy kaksi opintokokonaisuutta, joihin tamperelaisten lukioiden oppilaat voivat hakea. Ensi kevääksi suunni t- telemme kahta pilottia ammattiopistoihin, kunhan sopiva yhteistyökumppani löytyy. Pilottien jälkeen Voimala-hanke on tarkoitus laajentaa seudulliseksi. Haluamme edistää nuorten yrittäjyyttä Pirkanmaalla. Toivomme, että he näkisivät sen varteenotettavana ja mielekkäänä itsensä työllistämisen vaihtoehtona, lehtori Tiina Lindberg sanoo. Jos suunnitelmat toteutuvat, yrittäjyyskoulutusta voivat jatkossa valita myös ammattikorkeakoulun ja yliopistojen opiskelijat. Nuorille tarjotaan koulutusasteesta ja -alasta riippumaton yrittäjyyden polku, joka alkaa toiselta asteelta ja voi jatkua yrittäjänä tai yrittäjyyden korkeakouluopintoina. Lindberg huomauttaa, että liiketalouden perusteita ja yrittäjyystietoutta tarvitsevat myös muut kuin yrittäjät. Ne ovat nykyään tarpeen ammatissa kuin ammatissa. Jokaisen pitäisi tietää, mistä se raha tulee. Kyse ei ole pelkästä koulutuksesta, vaan ennen kaikkea asenteesta, Lindberg ja opiskelija Mikael Juntunen kiteyttävät ProAkatemian ja Voimalan opetuksen ytimen. Tekemällä oppimista Vuonna 1999 aloittanut proakatemia perustuu tekemällä oppimiseen ja tiimityöskentelyyn. Sama periaate toteutuu Voimalassa. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat projekteja, joiden kautta teoria sovelletaan käytäntöön. He perehtyvät esimerkiksi suunnitteluun, johtamiseen ja budjetointiin. Akatemiassa opiskelijat perustavat oman firman ja pyörittävät sitä. Lindberg kiittää, että yksikön oppimismenetelmät ovat tuottaneet tulosta. Joka viides opiskelija ryhtyy heti valmistuttuaan yrittäjäksi. Myös muut työllistyvät hyvin. Opettajan rooli kasvaa opetuksesta valmentajaksi. Voimalassa ProAkatemian opiskelijat työskentelevät apuvalmentajina. Me hoidamme käytännön sparrausta ja kokonaisuudesta vastuussa olevat ykkösvalmentajat eli opettajat enemmän teoriaa. Kun pääsee itse opettamaan, oppii samalla itse, Mikael Juntunen luonnehtii. Saa uusia kokemuksia ja esiintymisvarmuutta, liiketalouden opiskelija Eva-Maria Mikkola lisää. Voimala suo nuorelle alhaisen kynnyksen kokeilla yrittäjyyttä ja luo myönteisiä mielikuvia ja kokemuksia siitä. Käytössä on asiantuntijaverkosto, ja Voimala on verkostojen luomispaikka. Se tukee nuoren yrittäjäksi kasvua eri vaiheissa, Lindberg kiteyttää. Voimalan käynnistymisen rahoittaa tänä syksynä Luova Tampere-ohjelma. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä suuri osa rahoituksesta tulee valmennuksista. Teksti: Jaana Kalliomäki Kuva: Ari Järvelä ProAkatemiassa opiskelevat Simopekka Katajala (vas.), Tiia Koskinen (edessä), Eva-Maria Mikkola (oik.), Mikael Juntunen, Mirva Sormunen ja Jaana Savolainen (takana) toimivat yrittäjyydestä kiinnostuneiden nuorten sparraajina. Kyse ei ole pelkästään opeista vaan asenteista, he sanovat.

6 Alle 3-vuotiaat ja ikäihmiset saavat maksuttoman influenssarokotuksen Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelut tarjoaa jälleen maksuttoman influenssarokotuksen 65 vuotta täyttäneille ja riskiryhmään kuuluville tamperelaisille. Tänä vuonna maksuton rokotus annetaan myös 6 35 kuukauden ikäisille lapsille. Lapset tarvitsevat kaksi rokotusta, minkä vuoksi ensimmäinen rokotus tulisi antaa ennen marraskuun puolta väliä. Toinen rokotus annetaan noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Suositeltavaa on, että lapset rokotetaan ensimmäisen kerran joko rokotuskampanjapäivänä tai rokotuskampanjaviikolla, ja toinen rokotuspaikka ilmoitetaan ensimmäisellä rokotuskerralla. Rokotuskampanjapäivä on lauantaina 10.11.2007 Hervannan, Linnainmaan, Tammelakeskuksen ja Tesoman lääkäriasemilla. Rokotuskampanjaviikko on kaikilla Tampereen lääkäriasemilla 12. 16.11.2007. Jos et pääse kampanja-aikana rokotukseen, rokotuksia annetaan marrasjoulukuussa lääkäriasemilla normaaleina aukioloaikoina. Riskiryhmiin kuuluvat voivat saada rokotuksen nor maalin tarkastuskäynnin yhteydessä diabetesvastaanotolla, reumasairauksien poliklinikalla, aikuisneuvoloissa tai lastenneuvoloissa. Käy siis rokotuksessa kampanjapäivänä lauantaina 10.11.2007 kello 8 14 Hervannan, Linnainmaan, Tammelakeskuksen tai Tesoman lääkäriasemilla tai rokotuskampanjaviikolla 12. 16.11.2007 oman asuinalueesi lääkäriasemalla. Rokotuskampanjaviikolla rokotusaika on päivittäin kello 8 15. Hatanpäällä kuntoutetaan tamperelaisia uusituissa tiloissa Hatanpään fysioterapiaosasto ja erikoissairaanhoidon fysiatrian osasto toimivat remontoiduissa tiloissa Hatanpään kantasairaalassa. Remontti kesti noin puoli vuotta ja sen aikana tehtiin mittava peruskorjaus. Erikoissairaanhoidon ja avopalveluiden yhteisellä kuntoutusosastolla on käytössään noin 700 neliön tilat. Remontissa uusittiin säh köja vesijohdot sekä ilmastointi. Remonttiin käytettiin rahaa noin 600 000 euroa, sanoo fysiatrian osaston ylilääkäri Timo Ruusila. Fysioterapia- ja erikoislääkäripalveluita tuotetaan kotisairaalaan, kantasairaalan vuodeosastoille, reumasairauksien poliklinikalle ja nivelrikkopoliklinikalle. Fysiatrian osaston fysioterapeuttien työ tapahtuu näillä osastoilla, sanoo erikoissairaanhoidon fysioterapiaosaston osastonhoitaja Kristiina Mäkinen. Hatanpään avopalveluiden fysioterapia on tarkoitettu eteläisen alueen asukkaille. Potilaat tulevat fysioterapiaan sairaaloiden, omalääkäreiden tai erikoispoliklinikan lähetteillä. Osastolta saa myös fysioterapeuttista neuvontaa, johon ei tarvita lähetettä. Yleisimmin fysioterapeutin vastaanotolle tullaan selkä- ja niskavaivojen vuoksi, kuntoutumaan aivohalvauksen tai aivoinfarktin jälkeen tai jos asiakkaalla on neurologinen sairaus, kuten Parkinsonin tauti tai MS-tau- Fysioterapeutti Anne Rapola ohjaa Tuula Salokanteleen kuntoharjoittelua Hatanpään kuntoutuksen uudistetussa laiteharjoittelutilassa. ti. Koululaiset tulevat vastaanotolle ryhtiongelmien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien tai skolioosin vuoksi. Remontissa Hatanpään fysiote rapiaosastolle rakennettiin neljä uutta vastaanottohuonetta. Aiemmin fysioterapeutit työskentelivät verhoilla eristetyssä tilassa, joten potilaiden intimiteettisuoja on parantunut. Lisäksi osasto sai toimivamman laiteharjoittelutilan ja liikuntasalin. Liikuntasali on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaukseen. Laiteharjoittelutila soveltuu asiakkaan omatoimiseen harjoitteluun. Paikalla on aina ohjaaja neuvomassa kuntolaitteiden käyttöä. Liikuntasalissa kokoontuvat ryhmät on koottu eteläisen alueen asiakkaista. Meillä kokoontuu esimerkiksi neurologisista vaivoista kuten aivohalvauksesta toipuvien ryhmä, MS-tautia sairastavien ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivien asiakkaiden ryhmä, kertoo Hatanpään avopalvelujen fysioterapiaosaston apulaisosastonhoitaja Minna Talonen. Hatanpään fysioterapiaosastolta tehdään myös kotikäyntejä, jos potilas ei pysty tulemaan vastaanotolle tai jos tarkoituksena on harjoitella toimimista kotiympäristössä. Osaston fysioterapeutit tekevät myös apuvälinearvioita. Apuvälinelainausta hoitaa pääasiassa apuvälineyksikkö, mutta Hatanpään kuntoutuksella on myös pieni varasto apuvälineitä. Avopalveluiden fysioterapiaosastot toimivat Tampereen suurimmilla lääkäriasemilla. Hatanpään lisäksi näitä osastoja on Hervannassa, Tesomalla, Linnainmaalla ja Tammelakeskuksessa. Teksti: Minna Pajunen Kuva: Ari Järvelä Tie Terveys-kirjastoon löytyy kaupungin verkkosivuilta Tampereen kaupungin verkkosivuilta pääsee Terveyskirjastoon, jossa kerrotaan lähes kaikista yleisistä sairauksista, niiden ehkäisystä, lääkityksestä ja hoidosta. Hoito-ohjeiden lisäksi terveyskirjastossa on myös lääketieteellinen sanasto ja tietoa laboratoriotutkimusten tulkinnasta. Tietoa on jaoteltu aihepiireittäin, esimerkiksi vauvojen ja pienten lasten terveydestä on koottu oma alasivunsa. Terveyskirjastoa ylläpitää Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Kirjaston sisältämät noin 10 000 artikkelia perustuvat viimeisimpiin hoitosuosi tuksiin ja oppikirjoihin. Tiedot ovat asiantuntijoiden tarkistamia. Koko Terveyskirjaston sisältö on kirjoitettu kansantajuiseen muotoon. Kirjaston tekstejä päivitetään jatkuvasti, jotta ne olisivat aina ajantasaisia. Linkki terveyskirjaston sivuille löytyy Tampereen kaupungin terveyspalvelujen verkkosivuilta osoitteesta www. tampere.fi/terveyspalvelut. Vaikuta NYT! Huomisen palvelut suunnitellaan tänään Tampereen kaupunkia ja sen tuottamia palveluja johdetaan strategioilla, jotka vastaavat kysymyksiin minne olemme menossa ja miten sinne pääsemme. Stra tegiat ovat ennen kaikkea väline katsoa ja kulkea tulevaisuuteen, mutta niissä määritellään myös toiminnan juoni tai punainen lanka eli organisaation olemassaolon tarkoitus ja tehtävä. Hyvinvointipalvelujen strategioita päivitetään parhaillaan ja tähän toivotaan kaupunkilaisten apua. Tampereen kaupungin uuden toimintamallin myötä strategioita on tarpeen päivittää vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Tilaaja tuottaja-mallissa kaupungin oma hyvinvointipalvelujen tuotanto on entistä itsenäisempi kokonaisuus, johon kohdistuu uusia, muun muassa palvelujen sisältöön ja kilpailukykyyn liittyviä vaatimuksia. Nyt valmistelussa olevissa, vuoteen 2012 ulottuvissa palvelutuotannon strategioissa luodaan perusta sille, miten ja millaisia hyvinvointipalveluja Tampereen kaupunki lähivuosina tuottaa. Hyvinvointipalveluihin kuuluvat sosiaali-, terveys-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kaupunkilaisilta toivotaan ruusuja ja risuja Uudessa toimintamallissa kehitetään olemassa olevia palveluja ja luodaan uusia asiakkaiden tarvitsemia palvelumuotoja ja kokonaisuuksia. Asiakas on tuotantostrategioiden tärkein lähtökohta, joka viimekädessä määrittelee sen, miten palveluja tulee jatkossa tuottaa ja kehittää. Hyvinvointipalvelujen tuotantostrategiat päivitetään kuluvan syksyn aikana ja ne hyväksytään johtokunnissa joulukuussa 2007. Kaupunkilaisilla on ollut tärkeä rooli aiempien strategioiden perusteiden määrittämisessä. Tuotantostrategioita päivitettäessä ha lutaan jälleen kuulla, miten onnistunut palvelu kaupunkilaisten mielestä syntyy. Valma-valmistelufoorumissa on mahdollisuus antaa palveluille ruusuja ja risuja eli kertoa, mitä on tehty hyvin ja missä olisi vielä parannettavaa. Vastaa kyselyyn ja vaikuta tulevaisuuden palveluihin Valmavalmistelufoorumissa osoitteessa: valma.tampere.fi/. Vastata voit 10.10. asti. Osallistu ja vaikuta Valmassa Valma-valmistelufoorumi on internetissä oleva Tampereen kaupungin verkkopalvelu, joka tarjoaa kuntalaisille välineen vaikuttaa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on avoin ja laadukas valmistelutyö, johon kaikki voivat osallistua. Valmassa on kuntalaisten kommentoitavana sellaisia asioita, jotka ovat parhaillaan valmisteltavana. Kuntalaiset voivat tutustua asiaan liittyviin asiakirjoihin ja lähettää mielipiteensä asiasta suoraan sitä valmistelevalle henkilölle tai päättäjälle. Valmaan voi käydä tutustumassa internetissä osoitteessa valma. tampere.fi.

7 Hatanpään remontti siirtää vuodeosastoja muualle Leikkaukset tehdään sairaalassa normaaliin tapaan Hatanpään kantasairaalassa alkaa ensi vuonna kauan kaivattu peruskorjaus. Remontin tieltä siirretään sisä- ja tartuntatautien vuodeosastot Hatanpään puistosairaalaan ja Kaupin sairaalaan. Leikkausosastot ja päiväkirurgia toimivat kantasairaalassa korjaustöidenkin aikana normaalisti, tosin potilaspaikkojen määrää joudutaan jonkin verran supistamaan. Hatanpään sairaalan peruskorjaus alkaa 1.3.2008 ja päättyy hallintorakennuksen saneeraukseen vuonna 2010. Remontin tuloksena muun muassa nykyisten vuodeosastojen kuuden hengen huoneet muutetaan kahden hengen huoneiksi ja huoneisiin rakennetaan omat pesu- ja wc-tilat. Osastoille tulee ilmastointi ja sprinklaus. Remontin vaikutukset tuntuvat kantasairaalan lisäksi myös muissa sairaaloissa. Kaupunki perustaa Pikonlinnaan Kangasalle sairaalaosastoja, joille siirretään pitkäaikaista sairaalahoitoa vaativia potilaita Kaupista, Hatanpään kanta- ja puistosairaalasta ja mahdollisesti myös Koukkuniemestä. Pikonlinnassa painottuu erityisesti kuntouttava työote. Sen vuoksi siellä hoidetaan myös niitä Kaupin potilaita, jotka voivat kuntoutuksen avulla kotiutua tai siirtyä palveluasuntoon. Pikonlinnaan on varattu yhteensä 120 potilaspaikkaa. Päätökset Pikonlinnaan siirtyvistä tehdään pääosin vasta loppuvuodesta, kun potilaiden hoidontarve ja jonotilanne ovat selvillä. Potilassiirrot tehdään ensi vuoden tammi-maalikuussa. Sen jälkeen Pikonlinnaan ei enää osoiteta uusia potilaita. Hatanpään kantasairaalan remontin valmistuttua potilaat sijoitetaan kaupungin sairaaloihin tai vanhainkotiin. Hatanpään kantasairaalaan jäävät remontin ajaksi ortopedian ja kirurgian yksiköt, mutta ne muuttavat ensin sairaalan A-siipeen, sitten B-siipeen ja nykyisille paikoilleen peruskorjauksen valmistuttua. Kantasairaalassa joudutaan toimintaa supistamaan ainakin peruskorjauksen alkukuukausina. Kirurgisilta osastoilta vähenee 17 paikkaa ja sisä- ja infektiotautien osastoilta 16 paikkaa. Hatanpään puistosairaalaan muodostetaan sisätautien, infektion ja geriatrian yhteinen päivystysosasto. Kaupin sairaalan 3A-osastolle siirtyvät Hatanpään kantasairaalan osastojen A4, B4 ja B5 toiminnot. Näiden osastojen keskeisiä potilasryhmiä ovat diabeetikot sekä syöpää, sydänja verisuonitauteja sairastavat potilaat. Lisäksi Kaupin sairaalaan muodostetaan geriatrian ja sisätautien yhteisosastoja. Hyvinvointipalveluiden laitoshoidon eettinen neuvottelukunta on kä sitellyt Hatanpään kantasairaalan peruskorjaukseen liittyviä asioita. Se painottaa, että mahdollisista potilaspaikan vaihtumisesta on keskusteltava sekä potilaan että hänen omaisensa kanssa. Eettinen neuvottelukunta tähdentää luottamuksellisuutta ja avointa tiedottamista koko remontin ajan. ARI JÄRVELÄ Kotiuttamistiimi turvaa ikäihmisen paluun sairaalasta kotiin Kotiuttamistiimi aloittaa loppuvuodesta toimintansa Tampereella. Tiimi tulee avuksi silloin, kun ikäihminen palaa kotiin sairaalasta ja tarvitsee nopeasti käytännön apua muun muassa ruuan, lääkkeiden ja apuvälineiden hankinnassa. Kaikilla ei ole omaisia pitämässä huolta, ja silloin kotiuttamistiimi katsoo, että elämä alkaa kotona sujua heti sairaalasta tulon jälkeen, kertoo erikoissuunnittelija Sinikka Tuli. Kotiuttamistiimin avut on suunniteltu kestämään pisimmillään kaksi viikkoa. Sen jälkeen vastuu siirtyy kotihoidon henkilökunnalle. Tiimiin tulee viisi sairaanhoitajaa, kaksi fysioterapeuttia ja toimintaterapeutti. Tiimi saa myös sosiaalityöntekijän palvelut. Teknistä apua antaa remontti- Reiska, joka poistaa asunnosta kynnyksiä ja tekee muitakin muutostöitä, joilla helpotetaan sairaalasta palaavan kotonaoloa. Kotiuttamistiimin tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat Tampereen yliopistollisen sairaalan tarkkailuosasto, kaupungin omat sairaalat, Hatanpään päivystysasema ja kotihoito. Kun hoitava lääkäri sairaalassa arvioi, että potilas on kotiutettavissa, kotiuttamistiimi saa tiedon asiasta, selvittää potilaan avun ja apuvälineiden tarpeen ja menee kotiin katsomaan, että siellä lähtee elo sujumaan turvallisesti. Sinikka Tuli arvelee, että tiimi pystyy alkuvaiheessa huolehtimaan päivittäin noin viiden asiakkaan kotiutumisen. Tarve on varmasti suurempi Tampereen kokoisessa kaupungissa, joten ryhmää on tarkoitus suurentaa jo ensi vuonna, Tuli lisää. Kotiuttamistiimin perustamisella kaupunki toteuttaa strategista suunnitelmaa, jossa vanhusten hoidon painopistettä siirretään laitospaikoista kotihoitoon. Teksti: Tuula Ala-Honkola Hammashoitolaan varatun ajan voi muuttaa tai perua internetissä Tampereen kaupungin hammashoitoloiden asiakkaat voivat tarkistaa, perua ja siirtää omia ajanvarauksiaan internetin kautta osoitteessa www.tampere.fi/hammas Palveluun pääsee pankkien verkkopankkitunnuksilla. Tieto asiak kaan tekemästä peruutuksesta ja muista ajanvarauksen muutoksista siirtyy automaattisesti potilastietojärjestelmään. Peruutus tai vastaanottoajan muutos on tehtävä viimeistään 24 tuntia ennen varattua aikaa. Varsinainen ajanvaraus hammashoitoloihin hoituu edelleen puhelimitse numerosta (03) 5657 0100 arkipäivisin kello 8 17. Tampereen kaupungin terveydenhuolto lisää verkkoasiointimahdollisuuksia parantaakseen palveluaan ja vapauttaakseen henkilöstöä varsinaiseen hoitotyöhön. Parhaillaan tutkitaan muun muassa mahdollisuutta siirtää suuhygienistien ajanvaraus osaksi verkkopalvelua.

8 Seutukirjastosta löytyy yli kaksi miljoonaa teosta PIKI on päivän sana. Kirjastojen seutupalvelulla on yhteinen tietokanta, josta voi valita lainattavaa yli kahdesta miljoonasta teoksesta. Vuonna 2002 alkanut seutupalvelu on laajentunut 21 kunnan yhteiseksi, ja kohta mukaan liittyy Ikaalinen. Vuoden aikana PIKI hoitaa kymmenen miljoonaa lainaa. Kuntien yhteinen asiakasrekisteri takaa lainaamisen mahdollisuuden kaikista PIKI-kirjastoista. Lisäksi kirjastosta kukin voi hakea verkkokirjastoa varten nelinumeroisen tunnuksensa ja palvelu on heti käytössä, kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Kanerva kertoo. Syyskuun alusta astuivat voimaan PIKI-kirjastojen yhteiset käyttösäännöt, mutta joissakin maksuissa tai laina-ajoissa on vielä vaihteluja eri kuntien kirjastojen välillä. Yhteisissä säännöissä on määritelty muun muassa käyttäjän tietosuoja, lainaus- ja palautusehdot ja korvaamismenettely. PIKI-kirjastoista lainatut kirjat voi palauttaa maksutta siihen kirjastoon, josta laina on otettu, muualle palautetusta aineisto tulee pieni kuljetusmaksu. Koko järjestelmä toimii niin, että Metso on logistinen keskus: jos joku asukas Äetsässä haluaa esimerkiksi kirjan, joka löytyy Oriveden kirjastosta, kirja noudetaan kuljetusaikataulun mukaisesti Metsoon ja täältä se lähtee Äetsään. Laina toimitetaan perille 1 14 päivässä. Tampere maakuntakirjastona pitää omissa hoteissaan noin puolta seutukunnan kahdesta miljoonasta teoksesta tai aineistosta, mutta Maija Kanerva kehuu esimerkiksi Vesilahden kirjaston olevan erinomaisen hyvin varustettu. Hyvin kootusta Vesilahden kokoelmasta hyötyy nyt koko seutukunta, sillä useat muuallakin asuvat haluavat lainata sieltä. Verkkokirjasto kehittyy Verkkokirjastossa käydään kuukaudessa noin 300 000 kertaa, kesällä luonnollisesti vähemmän. Seutuvarauksia, joita varten netissä on oma klikkauspalkkinsa, tehdään noin 2000 kuukaudessa. Nykyisin verkkokirjastosta voi varata ainoastaan hyllyssä olevaa aineistoa, mutta ensi vuonna lupaamme mahdollisuuden varata myös niitä aineistoja, jotka ovat jo lainassa, kertoo Maija Kanerva. PIKI-verkkokirjasto uudistuu ja kehittyy koko ajan. Nyt verkkokirjastossa voi jo pyytää itselleen palvelun, joka ilmoittaa eräpäivän lähestymisestä asiakkaan sähköpostiin esimerkiksi 5 päivää ennen lainan eräpäivää. Uusiminen on mahdollista jo nyt, ja myöhemmin lisäämme nettiin palvelun, joka lähettää myöhästymisilmoitukset myös sähköpostina tai tekstiviestinä. Ilmoitukset pyritään tulevaisuudessa ohjaamaan yhä enemmän postin sijasta asiakkaiden sähköposteihin ja matkapuhelimiin. Varattujen teosten saapumisesta voi saada nykyään ilmoituksen postitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä. Musiikin käyttö muuttuu yhteiskunnan koko mitassa vauhdilla, ja PIKI-verkkokirjastoonkin tulee loppuvuoden aikana klassisen musiikin palvelu. Se mahdollistaa kuuntelun netissä, ja kirjasto hoitaa lisenssimaksut, kertoo Kanerva verkkokirjaston kehittymisestä. Teksti: Taina Repo Kuva: Ari Järvelä Lisätiedot: www.tampere.fi/kirjasto/piki 21 kunnan yhteisessä seutukirjastossa on kattava, yli kahden miljoonan teoksen kokoelma, Maija Kanerva sanoo. Kirjaston kotipalvelu tuo kirjat kotiin Kirjasto on tarkoitettu kaikkien kaupunkilaisten iloksi ja hyödyksi. Kun sairaus, vamma tai korkea ikä katkaisee kirjastovierailut, kirjaston kotipalvelu tulee apuun. Kotona asumisen tukeminen kirjaston näkökulmasta tarkoittaa sitä, että asiakas saa kotiinsa mieluisaa tekemistä, kirjoja luettavaksi, elokuvia katsottavaksi, musiikkia tai äänikirjoja kuunneltavaksi. Koko kirjaston lainattava kokoelma on asiakkaan käytössä. Myös omaishoitajat, jotka eivät pääse liikkumaan kodin ulkopuolella, voivat saada kirjastopalveluita kotiin. Omissa kodeissaan asuvien lisäksi palvelemme niitä kuntalaisia, joiden pysyvä koti on laitoksessa, kertoo osastonjohtaja Riitta-Liisa Kivi pääkirjasto Metsosta. Kotipalveluasiakas saa toivomansa kirjastolähetyksen kotiin kerran kuussa omalla nimellä varustetussa kassissa. Pienehköihin laitoksiin aineisto viedään laatikoissa ja laitoksen henkilökunta huolehtii kirjat asiakkaille. Lisäksi viidessä suuressa laitoksessa on omat kirjastot, joista kirjaston työntekijät vievät luettavaa tarvittaessa vaikka asiakkaan vuoteen viereen. Kirjojen mammuttimainen koko ja pieni präntti ovat suuri riesa monille asiakkaillemme, onneksi äänikirjat ja isotekstiset kirjat auttavat korvaamaan niitä. Muuten asiakkaiden lukutottumukset vaihtelevat yhtä lailla kuin muissakin kirjastoissa. Tieto- ja kaunokirjallisuutta luetaan laidasta laitaan, erityisen suosittuja ovat tietenkin kaikki uutuudet mutta myös elämäkerrat, matkakertomukset, jännityskirjallisuus ja ns. lukuromaanit, Riitta-Liisa Kivi kertoo. Jokaisella kirjaston kotipalveluasiakkaalla on kirjastossa oma yhteyshenkilö. Hän soittaa asiakkaalle aina ennen seuraavaa kassinvaihtopäivää, ja hänelle voi esittää tilauksia ja toiveita. Autonkuljettaja puolestaan huolehtii kassien vaihtamisesta asiakkaan luona. Kirjaston kotipalvelu on asiakkaille maksutonta, kirjavarauksia myöten. Kirjaston kotipalvelusta saa tietoa kaikista kaupunginkirjaston toimipaikoista ja puhelimitse myös kirjaston koti- ja laitospalvelusta. Usein myös kotiavustajat tai omaiset kyselevät palve- lustamme ja pyytävät meitä ottamaan yhteyttä asiakkaaseen. Kirjat kulkevat myös laitoksiin Tampereen kaupungin ensimmäinen laitoskirjasto perustettiin Koukkuniemen kunnalliskotiin jo vuonna 1959. Keskussairaalan kirjasto aloitti vuonna 1962, mutta toiminta keskeytettiin vuonna 2005, kun sairaala tarvitsi kirjastotilat omaan käyttöönsä. Laitoskirjastoja on lisäksi Hatanpään ja Kaupin sairaaloissa sekä Pispan ja Tammelan palvelukeskuksissa. Tamperelaisia palvellaan lisäksi yli 40 palvelu- ja hoitokodissa tai laitoksessa. Kirjoja kuljetaan esimerkiksi Keinupuiston palvelukotiin, Viola-kotiin, Sotainvalidien veljeskotiin ja Mummon kammariin. Kirjakassi on aina kiinnostava Kirjaston kotipalvelun asiakkaana Lentävänniemessä asuva Tellervo Yntälä saa kerran kuukaudessa kassin täynnä kirjoja kotiin kuljetettuna. Kirjastossa pakataan kassiin kirjoja, joista he tietävät minun olevan kiinnostuneita. Joskus sanon, minkä kirjan haluan. Kirjakassi on aina täynnä mielenkiintoisia kirjoja, sanoo Tellervo Yntälä. Tellervon oma toimintakyky heikkeni yllättäen pari vuotta sitten ja kantaminen kävi mahdottomaksi, joten kirjaston kotipalvelu oli hyvä ratkaisu. Voi tilata vaikkapa isoja taideja muita katselukirjojakin, kun ei tarvitse kantaa, toteaa Tellervo. Hänen kirjallinen makunsa on Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä kirjastoon valitsemaan itse lainattavaa. Tällöin kirjaston kotipalvelu tulee apuun, Riitta-Liisa Kivi sanoo. Kotipalvelun kautta välitettyjä kirjastolainoja yksityishenkilöille ja yhteisöille kertyi vuonna 2006 yhteensä 68 000 ja laitoskirjastot mukaan laskien yli 134 000. Teksti: Taina Repo Kuvat: Ari Järvelä Kirjaston kotipalvelusta voi kysyä ma pe klo 8 15 puhelinnumeroista (03) 5656 4040 ja (03) 5656 4038. kaikkiruokainen: elämänkerrat, runot, keittokirjat ja musiikkikin laidasta laitaan täyttävät hänen kassinsa. Luen mielelläni elämänkertoja ja siitä, miten ihmiset pärjäävät. Käden taidoista kertovat kirjat ja kevyetkin romaanit kuluvat käsissä. Kirja on tärkeä! Mielestäni kotipalvelua voisi käyttää sellainenkin ihminen, joka väliaikaisesti ei voi liikkua itse, jos vaikka jalka on poikki. Luonnollisesti sitä toivoo, ettei itsekään joutuisi koko elämäänsä käyttämään tätä palvelua, vaan kuntoutuminen etenisi. Mutta nyt kun liikkuminen ja kantaminen on hankalaa, kirjojen maailmaan hetkeksi katoaminen on sitä tärkeämpää. Kerran kuussa Tellervo Yntälä saa kirjakassin kotiinsa.

9 53. Tampereen päivän ohjelma 28.9. 1.10.2007 Muutokset mahdollisia. Tied. Raija Arasalo, p. 040 538 6217, raija.arasalo@tampere.fi TAMPEREEN KAUPUNKI / JUKKA LUOMA Tampereen päivänä Tampere juhlii perustamispäiväänsä Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti Tampereen kaupungin perustamisasiakirjan 1.10.1779. Tämän kunniaksi Tampere juhlii erilaisin tapahtumin lokakuun ensimmäisenä päivänä ja sitä lähimpänä viikonloppuna. Tampereen päivä järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1955. Tampereen päivän kunniaksi kaupungin laitoksissa liputetaan 29. 30.9. ja 1.10. Tervetuloa viettämään Tampereen päivää. Perjantai 28.9.2007 klo 10 Teknisen luovuuden palkinnon jako Raatihuoneella. Kutsuvieraille. klo 18 23 TRE-LINE, toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13 Tampereen päivän kunniaksi vapaa sisäänpääsy Syksyn ensimmäisessä LINEssä jorataan Tampereen päivän myötä kotikaupungin tunnelmissa. Luvassa aihee seen liittyviä kilpailuja mahtavin palkinnoin discoilua unohtamatta. Ta pahtuma on päihteetön ja savuton. K-13. Järjestäjä: Tampereen kaupungin nuorisopalvelut. Lauantai 29.9.2007 klo 9 18 Lenin-museo, Hämeenpuisto 28 ilman sisäänpääsy. Erikoisnäyttelynä Neuvostoliiton avaruusohjelma 50 vuotta ensimmäisestä Sputnikista. Esillä myös perusnäyttelyt: Leninin elämä ja toiminta sekä Lenin ja Suomi. klo 10 17 Suuri käsityöläistapahtuma Tallipihassa, Kuninkaankatu 4. Suuri joukko kädentaitajia ja taiteilijoita täyttävät tallin torin tuotteillaan ja taidoillaan. Lisäksi työnäytöksiä: Taidekerho Ra-Ta järjestää keramiikan ja rakutöiden polttoa, johon yleisö voi myös osallistua. Vossikka-ajelua ja ponitalutusta klo 11 17. Trio Nautilus tähdittää toritunnelmaa pelimannimusiikilla klo 12 16. Ratsutarvikkeen ratsutarvikekirppis Vanhan tallin tiloissa klo 10 18. Lisäksi pihalla paistetaan vatsantäytteeksi muurinpohjalättyjä ja makkaraa. Puodit ja kahvila myös avoinna. klo 10 18 Ratsutarvikekirppis Tallipihassa. klo 10 18 Muumilaakso, Hämeenpuisto 20 sisäänpääsymaksu 4/1 euroa, ohjelmaan voi osallistua sisäänpääsymaksun hinnalla. Muumi-lehden sarjakuvapaja, Muumilaakso, Hämeenpuisto 20. Piirtäjä Jaana Suorsa vetää aamupäivän sarjakuvapajan klo 11 12. Satutuokio, osallistavan sadunkerronnan eli sadutuksen merkeissä klo 12. Muumi-lehden piirtäjä Kristian Huitula piirtää muumikuvia ja kertoo piirtämisestä klo 12 13. Iltapäivän sarjakuvapaja klo 13 14. Tervetuloa mukaan oppimaan sarjakuvan tekoa! Yhteistyössä Muumi-lehden (Egmont) kanssa. klo 11 12 Muumi-lehden sarjakuvapaja, Muumilaakso, Hämeenpuisto 20 Piirtäjä Jaana Suorsan sarjakuvapaja. klo 11 15 Kaupunkilehti Tamperelainen, Kuninkaankatu 21, 4. kerros avoimet ovet. Tervetuloa tutustumaan kaupunkilehden tekoon. klo 11 15 Langaton Tampere -hankkeen esittely Netti-Nyssessä Keskustorilla. Tervetuloa kuulemaan miten pääset mu kaan Langaton Tampere -laajakaista verkkoon. klo 11 15 Tampereen kihlakunnan poliisilaitos, Sorinkatu 12 avoimet ovet. Päihtyneiden säilytystilojen esit tely, poliisikaluston esittely, poliisikoulun rekrytointipiste, lapsille sormenjälkien tallentamista, tutustuminen poliisilaitoksen nettisivuihin ja sähköiseen rikosilmoitusjärjestelmään. SPR:n veripalvelu esittelee toimintaansa. Poliisiyhtye Patukkapojat esiintyvät klo 11.30 12.15 ja 13.15 14.00. Löytötavaran huutokauppa klo 12, huutokaupattavat polkupyörät nähtävillä klo 11.30 alkaen. klo 11 15 Pirkan Postimerkkeilijät ry:n postimerkkinäyttely Tampereen yhteiskoululla, Kirkkopuisto vapaa pääsy. Esillä mm. Tampere-aiheisia postikortteja ja Tampereen postileimoja. klo 11 17 Vossikka-ajelua ja ponitalutusta Tallipihan suuressa käsityöläistapahtumassa. klo 12 Satutuokio Muumilaaksossa osallis tava sadunkerronta eli sadutus. klo 12 Löytötavaran huutokauppa poliisi laitoksella, Sorinkatu 12. Huutokaupattavat polkupyörät nähtävillä klo 11.30 alkaen. klo 12 13 Muumi-lehden piirtäjä Kristian Hui tula piirtää muumikuvia ja kertoo piirtämisestä Muumilaaksossa. klo 12 15 Perhetukikeskus Päiväperho, Rauhaniementie 21 avoimet ovet. Paikalla henkilöstöä kertomassa päihdeongelmaisten perheiden avo-,

10 katkaisu- ja kuntoutusmuodoista ja niiden sisällöstä. Lisäksi mahdollisuus tutustua Päiväperhon laajennus- ja saneerausvaiheen valmistumiseen. klo 12 16 Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna, Mariankatu 40 sisäänpääsy 1 e. Avoimet yleisöopastukset klo 12 ja klo 14. klo 12 16 Trio Nautilus esiintyy Tallipihan suuressa käsityöläistapahtumassa. klo 12 16 Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaan katu 2. Avoinna seuraavat näyttelyt: Galleria Mältinrannassa Petri Eskelinen, Juhana Moisander ja Hanneriina Moisseinen. Studio Mältinrannassa Susanna Vuorio. klo 12 16 Tampereen Taitelijaseuran Taidelainaamo, Kuninkaankatu 2 Taideteosarpajaiset. Tampereen päivän aikana lainaamossa käyneiden kesken arvotaan Virve Liljan grafiikan vedos Korkeanpaikan leiri vuodelta 2000. Teos on nähtävissä Taidelainaamossa. klo 12 16 Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskus, Kalkun kehätie 4 avoimet ovet. Logistiikkakeskuksessa näet miten lahjoitusvaatteet laitetaan lähetyskuntoon ja millä tavalla pakataan katastrofialueille lähtevät terveysasemat sekä sairaalat kaikkine tarvikkeineen. Samalla saat tietoa myös SPR:n paikallisosastojen monipuolisesta toiminnasta. klo 12 17 Takahuhdin Taidekeskus, Kirjavaisenkatu 15. Esillä taidenäyttely Takahuhdin taiteilijat esittäytyvät. klo 12 18 Willa MAC, Palomäentie 23 vapaa pääsy. klo 12.30 Soiva Siili -lastenkonsertti, Hervannan kirjasto, Lindforsinkatu 1 3 vapaa pääsy. klo 13 14 Muumi-lehden sarjakuvapaja Muumilaaksossa. klo 13 16 Pirkanmaan musiikkiopisto, Eteläpuisto 4 avoimet ovet. Lasten ja nuorten soitonopetukseen tutustumista ja soitinesittelyjä. Klassisen ja pop/jazz-linjan oppilaiden esityksiä tasatunnein. Sunnuntai 30.9.2007 klo 9 17 Kivimuseo, Hämeenpuisto 20, ilmainen sisäänpääsy. klo 9 18 Lenin-museo, Hämeenpuisto 28 ilman sisäänpääsy. Erikoisnäyttelynä Neuvostoliiton avaruusohjelma 50 vuotta ensimmäisestä Sputnikista. Esillä myös perusnäyttelyt: Leninin elämä ja toiminta sekä Lenin ja Suomi. Tampereen päivänä kannattaa käydä katsomassa, miten uiminen sujuu Tampereen uintikeskuksen uusissa altaissa Kalevassa. Uintikeskuksen laajennusosa vihitään käyttöön sunnuntaina 30.9., jonka jälkeen klo 11 18 yleisöllä on uintikeskukseen vapaa pääsy. Sisään pääsee klo 16.45 saakka. Laajennusosa valmistui kesäkuun lopussa Tampereen uintikeskuksen kylkeen. Laajennusosa sisältää kuusirataisen, 25-metrisen altaan sekä hyppyaltaan, joka on kooltaan 14 x 14 metriä. Hyppyaltaassa on 1, 3 ja 5 metrin hyppytasot, kolmen metrin ponnahduslauta ja kaksi yhden metrin ponnahduslautaa. Hyppyallas on isokokoinen, joten myös uppopalloilijat voivat käyttää sitä harjoitellessaan. Allas soveltuu myös esimerkiksi vesijuoksuun tiettyinä kellonaikoina. Uintikeskuksen ratavuorot on jaettu niin, että seurat, ryhmät ja kuntouimarit käyttävät sekä uutta että vanhaa puolta. Näin uuden puolen tunnelmista pääsevät nauttimaan kaikki hallin käyttäjät. klo 10 14 Järvensivun päiväkoti, Järvensivuntie 17 A avoimet ovet. klo 10 15 Pellervon kirjasto, Uimalankatu 5 avoinna yleisölle. Laulava pupujussi Leena Pyylampi klo 15: leikkejä ja lauluja alle 3-vuotiaille ja vanhemmillekin. Hauska tuokio koko perheelle vanhojen ja uusien laulujen ja lorujen parissa. klo 10 16 Ympäristötietokeskus Moreenia, Satakunnankatu 13b, Patosilta, 3. kerros avoimet ovet. Oivallusten koti ja ympäristö -näyttelyssä sähkönsäästäjän vinkit sekä muita jokamiehen arkipäivän ympäristötekoja. Ilmalämpöpumppu oiva tapa säästää lämmityskustannuksissa. Paikalla asiantuntija klo 11 14. klo 10 16 Keskuspaloasema, Satakunnankatu 16 avoimet ovet. Tampereen aluepelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittelyä, tietoiskuja turvallisuudesta ja hätäensiavusta, lasten savusukellusrata. Mukana myös SPR:n veripalvelun infopiste. Tampereen aluepelastuslaitokselle on hankittu ensimmäisenä Suomessa yksi Aluepelastuslaitoksen esittelyt ovat vuodesta toiseen Tampereen päivän suosituimpia tutustumiskohteita. Tänä vuonna keskuspaloasemalla esitellään mm. Cobran toimintaa. Kokeile uintikeskuksen uusia altaita ARI JÄRVELÄ Cobra-korkeapainesammutusjärjestelmä: Cobran esittely klo 11, 13 ja 15. klo 10 16 Linnainmaan paloasema, Aitolahdentie 58 avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittely. klo 10 16 Hervannan paloasema, Hervannan valtaväylä 100 avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittely sekä alkusammutusnäytöksiä. klo 10 16 Pispalan paloasema, Pispalan valtatie 58 avoimet ovet. Pelastuslaitoksen toiminnan ja kaluston esittely. klo 10 16 83-vuotias Tampereen Radioamatöö rit ry esittäytyy Pyynikin Näkötornilla. Radioamatööritoiminnan esittely, kahvipannu kuumana. Kävijät voivat itse kokeilla radioamatööririyhteyksiä radioamatöörien avustuksella, Tampereen alueen VHF- ja UHF-toistimien esittelytaulut, Tampereen Internetissä näkyvä ukkostutka toimii samoissa tiloissa, reaaliaikaisten APRS-paikannuslaitteiden toiminnan esittely, vapaaehtoisen etsintäpalvelun esittely. Saat mukaan Radiosanomat-lehden. klo 10 16 Manse RG järjestää tamperelaisille mahdollisuuden pelata ratagolfia ilmaiseksi Koulukadun kentällä. klo 10 17 Vakoilumuseo, Satakunnankatu 18 sisäänpääsy lasten ryhmälippuhinnalla eli 5 e/hlö. klo 10 18 Tampereen taidemuseo, Puutarhakatu 34, sisäänpääsy lastenlipun hinnalla. Kiinalaisen nykytaiteen huippukatsaus. klo 10 18 Suuri käsityöläistapahtuma Tallipihassa, Kuninkaankatu 4. Suuri joukko kädentaitajia ja taiteilijoita täyttävät tallin torin tuotteillaan ja taidoillaan. Lisäksi työnäytöksiä: Taidekerho Ra-Ta järjestää keramiikan ja rakutöiden polttoa, johon yleisö voi myös osallistua. Vossikka-ajelua ja ponitalutusta klo 11 17. Trio Nautilus tähdittää toritunnelmaa pelimannimusiikilla klo 12 16. Ratsutarvikkeen ratsutarvikekirppis Vanhan tallin tiloissa klo 12 15. Lisäksi pihalla paistetaan vatsantäytteeksi muurinpohjalättyjä ja makkaraa. Puodit ja kahvila myös avoinna. klo 10 18 Amurin työläismuseokortteli, Satakunnankatu 49, ilmainen sisäänpääsy. klo 10 18 Rupriikki, Väinö Linnan aukio 13, ilmainen sisäänpääsy. klo 10 18 Taiderakennus TR1, Väinö Linnan aukio 13, ilmainen sisäänpääsy. klo 10 18 Museokeskus Vapriikki, Veturiaukio, Kiina-näyttelyihin sisäänpääsy lastenlipun hinnalla, muut näyttelyt ilmainen sisäänpääsy. Kiina-näyttelyt: Jade-prinsessa, Kuvia Kiinasta Mao, muutos ja nykyaika, Ni Hao terveisiä Kiinasta. Muista myös: Kenkämuseo, Velomania! Pyörällä halki aikojen, Jääkiekkomuseo, Pirkanmaa matka maakunnan historiaan, Tsaarin Venäjä tsekkiläisen valokuvaajan silmin. Wushu-taistelulajit esittäytyvät Vapriikin piha-alueella klo 13 16.30. Kokoontuminen Vapriikin piha-alueella. Näytöksissä voi kokeilla seuraavia taistelulajeja: klo 13 13.30 Chan Family Choy Lee Fut klo 13.30 14 Progressive Wing Tsun Kung Fu klo 14 14.30 Tai Shin Mun Kung Fu klo 15 15.30 Tai ji klo 15.30 16 Wing Tsung Kung Fu klo 16 16.30 Yi Quan Tapahtuman järjestelyihin osallistuvat myös Choy Lee Fut Kung Fu Tampere ry, Progressive Wing Tsun System Finland (PWTS Finland), Tai Shin Mun Tampere ry, Wing Tsung Kung Fu Tampere, Zenshindojo ry, Tampereen kaupungin liikuntapalvelut. klo 10 18 Muumilaakso, Hämeenpuisto 20, ilmainen sisäänpääsy Muumilehden sarjakuvapaja. Piirtäjä Jaana Suorsa vetää aamupäivän sarjakuvapajan klo 11 12. Satutuokio, osallistavan sadunkerronnan eli sadutuksen merkeissä klo 12. Muumi-lehden piirtäjä Kristian Huitula piirtää muumikuvia ja kertoo piirtämisestä klo 12 13. Iltapäivän sarjakuvapaja klo 13 14. Tervetuloa mukaan oppimaan sarjakuvan tekoa! Yhteistyössä Muumi-lehden (Egmont) kanssa. Tampereen päivänä moniin museoihin pääsee joko ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla. Kivimuseossa on esillä 5 000 kiveä. ARI JÄRVELÄ ARI JÄRVELÄ klo 11 Elokuvaesityksiä elokuvateatteri Niagarassa, Kehräsaari vapaa pääsy. Tampere-elokuvia Sallittu Hämeensillan rakennus Katoavaa Tampereelta Tampere sinisten järvien kau punki. Nouda ilmainen pääsylippusi elokuvakeskuksen toimistolta tai Niagaran kassalta Kehräsaaresta 28.9. mennessä. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampereen kaupungin arkisto. klo 11 Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n pe lastuskoirien toimintanäytös aluepelastuslaitoksen raunioharjoitusradalla Sulkavuoressa. Opastus Särkijärvenkadulta.

11 klo 11 12 Piirtäjä Jaana Suorsa vetää aamupäivän sarjakuvapajan Muumilaaksossa. klo 11 13 Vartti valtuutettuna, keskus virastotalo, Aleksis Kiven katu 14 C. Tule kokeilemaan millaista on olla vartti kaupunginvaltuutettuna! Tule äänestämään valtuustosaliin! Äänestäjien kesken palkintojen arvontaa. Tule luomaan oma Tampere-rintamerkkisi! Tule tutustumaan kaupungin eri projekteihin: Luova Tampere, Siisti Tampere, Tampere vuoden 2008 UNICEF-kaupunki, lisäksi esillä kaupungin tansanialainen ystäväkaupunki Mwanza, Paras-hanke, kuntademokratiahankkeet, kestävä kehitys sekä tilastot ja tutkimukset. Kunnallisasiain neuvonta on auki virastotalon ala-aulassa. Kaupungin vanha vaakuna historiatietoineen esillä valtuustosalin aulassa 5. kerroksessa. Pormestari Timo P. Nieminen ja apulaispormestarit Tarja Jokinen, Riitta Ollila, Irja Tulonen ja Sirkkaliisa Virtanen tavattavissa ravintola Näköalassa 6. kerroksessa klo 11.30 13. Kahvitarjoilu, ilmapalloja. klo 11 15 Pirkan Postimerkkeilijät ry:n postimerkkinäyttely Tampereen yhteiskoululla, Kirkkopuisto vapaa pääsy. Esillä mm. Tampere-aiheisia postikortteja ja Tampereen postileimoja. klo 11 15 Tampereen Jousiampujat, Osmon kallion väestösuoja, Ainonkatu 1 avoimet ovet. Toiminnan esittelyä, puffetti. klo 11 16 Elämän maku luomutapahtuma Steinerkoululla, Muotialantie 79 81. Luovaa spelt leivontaa, Kari Kaipainen klo 12. Täyssokeri terveellistä makeaa, Reima Kanerva klo 13. Lapsi on puhtaan ruoan arvoinen, Maria Sannamo klo 14. Tanssimaniassa on tanssin taikaa Seitsemättä kertaa Tampereella 27. 30.9.2007 järjestettävän Tanssimanian ohjelmassa on konsertteja, koulutusta, keskustelua ja koreografiakilpailu. Tapahtuma esittelee tämän hetken mielenkiintoisimmat kansantanssiteokset. Lavalla nähdään mm. Puhti Duon uusin estradimittelö Kaamosteoria ja Tanssiryhmä Tsuumin Maamme laulut. Koreografiakilpailussa mittaa toisistaan ottavat tanssin tekijät ja näkijät. Viikonlopun työpajoissa puolestaan virittäydytään vuoden 2008 Pispalan Sottiisin Kalevala -teemaan, viisikielisiin ja ohjelmistokoulutukseen. Kouluttajina Sanna Hirvaskari, Petri Kauppinen, Reetta-Kaisa Pirhonen ja Anne- Mari Kivimäki, Antti Savilampi, Eevi Miettinen, Tiina Mensonen ja Jaakko Posio. Tanhujalostamon paneelissa pohditaan taiteen perusopetuksen kiemuroita ja YO-jameissa irrotellaan yömyöhään iloisessa seurassa. Lisätiedot: www.sottiisi.net tai puh. 212 2147. Keskusvirastotalossa on avoimet ovet 30.9. klo 11 13. Esillä on mm. kaupungin vanha vaakuna historiatietoineen. Osuuskunta Timjami tarjoilee maittavan luomulounaan, luomukahvila, luomutori. Lapsille kilpailuja, ongintaa, satuhuone, nikkariteltta, askastelua, intiaaniteltta, poniratsastusta ym. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös perinteinen Steinerkoulun syystapahtuma. klo 11 16 Tampere-Seura, Kauppakatu 1 avoimet ovet. Valokuvanäyttely: Tampereen kuvia ennen ja nyt, kuvapareja muuttuneesta kaupungista. Tampere-aiheisia kirjoja jopa 50 %:n alennuksella. klo 11 16.45 Tampereen uintikeskus laajennusosan vihkiäisten kunniaksi ilmainen sisäänpääsy, uintiaika 2 tuntia. klo 11 17 Pääkirjasto Metso avoinna yleisölle (ei musiikkiosasto). Käytettävissä normaalit lainaus-, tietoja kahvilapalvelut. Tanssiryhmä Tsuumilla on ote arkaaiseen ja keholliseen tanssiin. Maniassa ryhmältä nähdään Maamme laulut, jonka koreografina vierailee Ari Numminen ja musiikista vastaa Sanna Kurki-Suonio. MARKO MÄKINEN Toimintakeskus Vuoltsun askartelukeskukseen ja savipajaan voi tutustua 30.9. klo 12 15. ARI JÄRVELÄ Lastenorkesteri Pulputinpannun laulukonsertti ala-aulassa klo 12. Tampereen päivän kirjallinen matinea klo 13 15: kirjailija Sanna Ravi: Historian aukot ja professori Aarre Heino: Itsenäinen Suomi itsenäinen sivistys? klo 11 17 Vossikka-ajelua ja ponitalutusta Tallipihan suuressa käsityöläistapahtumassa. klo 11 18 Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8 vapaa pääsy. Näyttelyt: Suomi, sisu ja sosiaaliturva, Työväen vuosisata, Väinö Linna, Tekstiiliteollisuusmuseo, Höyrykonemuseo. klo 11 18 Sara Hildénin taidemuseo, Särkänniemi vapaa pääsy. Kiinalaisen nykytaiteen suuren nimen Zhang Xiaogangin näyttely. klo 11.30 13 Pormestari Timo P. Nieminen ja apulaispormestarit Tarja Jokinen, Riitta Ollila, Irja Tulonen ja Sirkkaliisa Virtanen tavattavissa kes kus virastotalossa, Aleksis Kiven katu 14 16 C. klo 11.45 12.15 Sampolan kirjasto Kauko Kulmala soittaa haitaria klo 12 Satutuokio osallistavan sadunkerronnan eli sadutuksen merkeissä Muumilaaksossa. klo 12 Pääkirjasto Metso ala-aulassa Lasten orkesteri Pulputinpannun laulukonsertti. klo 12 Elokuvaesityksiä elokuvateatteri Niagarassa, Kehräsaari vapaa pääsy. Tampere-elokuvia Sallittu Hämeensillan rakennus Katoavaa Tampereelta Tampere sinisten järvien kaupunki. Nouda ilmainen pääsylippusi elokuvakeskuksen toimistolta tai Niagaran kassalta Kehräsaaresta 15.9. 28.9. välisenä aikana. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampereen kaupungin arkisto. klo 12 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkatu 13. Tutustumiskierros ja kahvitarjoilu johtaja Tiina Surakan ja vapaaehtoistyöntyöntekijöiden vetämänä. klo 12 Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n pelastuskoirien toimintanäytös aluepelastuslaitoksen raunioharjoitusradalla Sulkavuoressa. Opastus Särkijärvenkadulta. klo 12 13 Muumi-lehden piirtäjä Kristian Huitula piirtää muumikuvia ja kertoo piirtämisestä Muumilaaksossa. klo 12 14 Tampere Teatteripääkaupunki esittäytyy teatteri, tanssi ja sirkus samoissa kansissa. Tule kuulemaan lisää Keskustorille. Luvassa myös ohjelmaa klo 13.00 alkaen. Ohjelma ilmaista. klo 12 15 Toimintakeskus Vuoltsu, Vuolteenkatu 13 askartelukeskuksessa ja savipajassa avoimet ovet: halukkaille on tarjolla toiminnan esittelyä ja opastusta sekä rintamerkkien tekoa. Lasten karaokea Vuoltsun alakerrassa. Nettikahvila auki ja siellä myydään Tampereen päivän kunniaksi suolaisia ja makeita vohveleita. Kulttuuripajan näytelmä Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä Vuoltsun yläsalissa klo 14. klo 12 15 Hiekan taidemuseo, Pirkankatu 6 sisäänpääsy alennetulla hinnalla 3 e/hlö. klo 12 15 Sumeliuksenkadun Klubi, Sumeliuksenkatu 18 A, 2. kerros. Tutustumista Sumeliuksenkadun Klubin tiloihin ja toimintaan. Ilmainen kuntosaliharjoittelu. Tampere-aiheinen postikorttinäyttely valitse Kaunein Tampereen maisema -kilpailu: vastaajien kesken arvotaan kirjapalkintoja. klo 12 15 Perhetukikeskus Päiväperho, Rauhaniementie 21 avoimet ovet. Paikalla henkilöstöä kertomassa päihdeongelmaisten pereheine avo-, katkaisuä- ja kuntoutusmuodoista ja niiden sisällöstä. Lisäksi mahdollisuus tutustua Päiväperhon laajennus- ja saneerausvaiheen valmistumiseen. klo 12 15 Ratsutarvikekirppis Tallipihassa. klo 12 16 Trio Nautilus Tallipihan suuressa käsityöläistapahtumassa. klo 12 16 Emil Aaltosen museo, Pyynikinlinna, Mariankatu 40 sisäänpääsy 1 e. Avoimet yleisöopastukset klo 12 ja klo 14. klo 12 16 Lauri Viita -museo, Portaanpää 6 vapaa sisäänpääsy. klo 12 16 Langaton Tampere -hankkeen esittely Sampolan Tietotorilla. Tervetuloa kuulemaan miten pääset mukaan Langaton Tampere laajakaistaverkkoon. klo 12 16 Sampolan kirjasto avoinna. Kauko Kulmala soittaa haitaria klo 11.45 12.15. Langaton Tampere -hankkeen esitetly klo 12 16. Ulla Majamaan johdattelema Tiinaraitin esittelykierros klo 12.15. klo 12 16 Taidekeskus Mältinranta, Kuninkaan katu 2. Avoinna seuraavat näyttelyt: Galleria Mältinrannassa Petri Eskelinen, Juhana Moisander ja Hanneriina Moisseinen. Studio Mältinrannassa Susanna Vuorio. klo 12 16 Tampereen Taitelijaseuran Taidelainaamo, Kuninkaankatu 2 Taideteosarpajaiset. Tampereen päivän aikana lainaamossa käyneiden kesken arvotaan Virve Liljan grafiikan vedos Korkeanpaikan leiri vuodelta 2000. Teos on nähtävissä Taidelainaamossa. klo 12 17 Nopean puuttumisen perhetyön toimintojen esittely, Vuoltsu, Hatanpään valtatie 3. klo 12 17 Takahuhdin Taidekeskus, Kirjavaisenkatu 15. Esillä taidenäyttely Takahuhdin taiteilijat esittäytyvät. klo 12 18 Willa MAC, Palomäentie 23 vapaa pääsyklo 12.15 Sampolan kirjasto Ulla Majamaan johdattelema Tiina-raitin esittelykierros. klo 13 Elokuvaesityksiä elokuvateatteri Niagarassa, Kehräsaari vapaa pääsy. Tampere-elokuvia Sallittu Päiväkotilasten tekemiä animaatioita, Tarinoita maailmalta 3. Nouda ilmainen pääsylippusi elokuvakeskuksen toimistolta tai Niagaran kassalta Kehräsaaresta 15.9. 28.9. välisenä aikana. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampereen kaupungin arkisto. klo 13 Valon Neito -kisan finaali Koskikeskuksessa 42. Valoviikkojen keulakuvan valinta. Järjestäjinä Tampere Tunnetuksi ry ja Aamulehti. klo 13 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkatu 13. Tutustumiskierros ja kahvitarjoilu johtaja Tiina Surakka ja vapaaehtoistyöntyöntekijät. klo 13 Pirkanmaan pelastuskoirat ry:n pelastuskoirien toimintanäytös aluepelastuslaitoksen raunioharjoitusradalla Sulkavuoressa. Opastus Särkijärvenkadulta. klo 13 13.30 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Chan Family Choy Lee Fut. klo 13 14 Muumi-lehden iltapäivän sarjakuvapaja Muumilaaksossa. klo 13 14 Yleisöluento Väinö Linnan Tampere 1930 1950-luvuilla, Työväenmuseo Werstaan auditorio, Väinö Linnan aukio 8. Museolehtori Hanna Yli-Hankkala kertoo, millaisissa maisemissa Tampereella Väinö Linnan asui ja työskenteli sekä mitä Väinö Linna kirjoitti Tampereesta. klo 13 14 Sampolan kirjasto Langaton Tampere -hankkeen esittely tietotorilla.

12 LIISA KARLING Opastetut kierrokset Tampereen päivänä 30.9.2007 Lippuja bussikierroksille myydään GoTampereen toimistossa Matkailutalossa (Verkatehtaankatu 2) maanantaista 17.9. lähtien. Toimisto on syyskuussa avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 17, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10 17. Kaikki bussikierrokset lähtevät Matkailutalolta. Kävelykierrosten lähtöpaikat on ilmoitettu erikseen. Lippuja laivaristeilyille myydään Suomen Hopealinjan toimistossa, Laukontori 10 A, maanantaista perjantaihin klo 9 16, Tampereen päivänä myös laivalta. Fioretto Ensemble nähdään Tampereen päivänä 30.9.Tampellan Juhlatalossa. Ruusuja ja miekkoja Vanhaan musiikkiin ja tanssiin erikoistunut Fioretto Ensemble tuo tänä syksynä upeita historiallisia tansseja esittelevän konserttinsa Tampereelle. Edellisestä esityksestä Tampereen Taidemuseossa onkin aikaa pari vuotta. Tämänkertainen esitys on otsikoitu Ruusuin ja miekoin -historiallisia tansseja 1500 1700-lukujen Ruotsi-Suomesta. Konsertti on rakennettu Tampere-päivään liittyen juonelliseksi kokonaisuudeksi kuninkaallisten Suomen (Turun, Hämeen ja Tampereen) vierailujen ympärille ja siinä tanssitaan läpi kahdensadan vuoden Ruotsi-Suomen historiaa. Esityksen isäntänä häärää Kustaa III:n hahmossa tanssin läänintaiteilija Jukka Virtala. Mukana on muun muassa näyttäviä taistelutansseja miekkoineen hovija huvitanssien ohella. Esiintymässä on kymmenen tanssijan ryhmä tanssitaiteilija ja historiallisten tanssien opettajaparin Mirja-Liisa Herhin ja Antti Talvion johdolla. Puvut vaihtuvat renessanssista rokokoohon ja tanssiaskeleet keskiajan piiritansseista klassisen ajan viehkoon ballerinanumeroon esityksen edetessä. Musiikista vastaa harpisti-laulaja Debra Gomez-Tapio. Hänen johdollaan yhtye musisoi aikakauden mukaisin instrumentein. Liput (22 e) Tampere-talon lipputoimistosta ja Lippupalvelusta. klo 10 Pikkupalatsi. Opastettu kierros upeassa Pikkupalatsissa, käynti Puuvillatehtaankatu 8, vapaa pääsy. Mukaan mahtuu 30 henkeä. Ilmaislippuja saa Matkailutalosta 17.9. alkaen matkailutoimiston aukioloaikana. klo 10.30 Vuosi 1917. Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehdään aikamatka Suomen syntyvuoteen. Mitä tapahtui Tampereella, miltä kaupunki näytti, miten oltiin ja elettiin? Kävelykierroksen lähtö Keskustorilta Vanhan kirkon edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. klo 10.30 Suamen paras, mailman ainoo. Piänin ja suurin, vanhin ja nuarin. Opastettu kiertoajelu kertoo Tampereen superlatiiveista. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa. klo 12.15 Tammelan Tiina. Opastetulla draamakierroksella seurataan tunnetuimpiin fiktiivisiin tamperelaisiin kuuluvan Tiinan jälkiä Kalevassa ja Tammelassa. Samalla tutustutaan Tiinan äidin, rakastetun kirjailijan Anni Polvan lapsuudenmaisemiin. Kävelyn lähtö Sampolan edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. klo 12.30 Suamen paras, mailman ainoo. Piänin ja suurin, vanhin ja nuarin. Opastettu kiertoajelu kertoo Tampereen superlatiiveista. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa. klo 13 Ikäihmisten Tampere. Mitä 228-vuotiaalla kaupungilla on tarjota varttuneille asukkailleen? Se kuullaan ja nähdään opastetulla kiertoajelulla. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa. klo 13 15 Pääkirjasto Metso Tampereen päivän kirjallinen matinea. Kirjailija Sanna Ravi: Historian aukot ja professori Aarre Heino: Itsenäinen Suomi itsenäinen sivistys? klo 13 15.30 Koukkuniemen vanhainkodin juhlatalo ja pihamaa koko perheen tapahtuma. Kaupunkiklovnien Urho ja Upeat tytöt -konsertti juhlatalossa klo 13. Kahvio, opastettuja kiertokävelyjä, infoa vanhainkodin arjesta, hauskaa yhdessäoloa. Menossa mukana myös terveydenhuolto-oppilaitoksen lähihoitajaopiskelijoita, Mummon Kammarin vapaaehtoistyöntekijöitä, mummon Musti ja Mirri, tassuterapeutteja, Kaupunkiklovnit. Yhteistyössä Luova Tampere -ohjelman kanssa. klo 13 17 Tampereen ortodoksinen kirkko eli Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolaoksen kirkko. avoimet ovet 108 vuotta historiaa, kohtalonhetkiä, Pyhyyttä, Jumalan palvelusta, hiljentymistä. klo 13.30 14 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Progressive Wing Tsun Kung Fu. klo 14 Kulttuuripajan näytelmä Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä Vuoltsun yläsalissa, Vuolteenkatu 13. klo 14 Puhallinorkesteri Mansetin itsenäisyyden 90-juhlavuoden ja Tampereen päivän konsertti Hervannan elokuvateatterissa, Lindforsinkatu 1 3 vapaa pääsy. klo 14 Tampere-Seuran orkesterin itsenäisyyden 90-juhlavuoden ja Tampereen päivän konsertti Velaatan Pirtillä, Nuutilanlahdentie 31 vapaa pääsy. klo 14 Kulttuuripajan näytelmä, toimintakeskus Vuoltsun yläsali. klo 14 Elokuvaesityksiä elokuvateatteri Niagarassa, Kehräsaari vapaa pääsy. Tampere-elokuvia K11 Tampereella kuvattu kotimainen näytelmäelokuva Mika & Aki Kaurismäki: Klaani Tarina sammakoiden suvusta. Nouda ilmainen pääsylippusi elokuvakeskuksen toimistolta tai Niagaran kassalta Kehräsaaresta 15.9. 28.9. välisenä aikana. Järjestää: Pirkanmaan elokuvakeskus ja Tampereen kaupungin arkisto. klo 14 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkatu 13. Lämmittelyjumppa ja lähtö kävelytempaukselle Kaupin poluille, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Johanna Colliander. klo 14 14.30 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Tai Shin Mun Kung Fu. klo 15 Pellervon kirjasto, Uimalan katu 5 Laulava pupujussi Leena Pyylampi. Leikkejä ja lauluja alle 3-vuotaille ja vanhemmillekin. Hauska tuokio koko perheelle vanhojen ja uusien laulujen ja lorujen parissa. klo 15 15.30 Museokeskus Vapriikin piha-alueel la Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Tai ji. klo 15 17 Työväen lauluja Tampereen päivän kunniaksi, ravintola Teatterikulma. Lauluja laulattaa Wanhat Towerit ja Ahti Jokinen. Laulutilaisuuden jälkeen Tampere-aiheinen tietokilpailu alkaen klo 17. klo 15.15 Pirkanmaan hoitokoti, Lääkärinkatu 13. Kaikille yhteinen musiikkihetki. Musiikista vastaa Pispalan Kisällit. klo 15.30 16 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Wing Tsung Kung Fu. klo 16 16.30 Museokeskus Vapriikin piha-alueella Wushu-taistelulajit esittäytyvät: Yi Quan. klo 17 Ruusuin ja miekoin historiallisia tansseja 1500 1700-lukujen Ruotsi Suomesta, Tampellan juhlatalo, Lapintie 3. Esiintymässä Fioretto Ensemble tanssijoineen ja muusikoineen. Konsertin juontaa tanssin läänintaitelija Jukka Virtala Kustaa III:n hahmossa. Tampereen päivään liittyen konsertti on rakennettu Ruotsi Suomen kuninkaallisten Suomen ja erityisesti Hämeen vierailujen ympärille. Joitakin tansseista ehkä tanssittiin myös Tampereella. Esityksen tansseista ja puvuista vastaa tanssitaiteen maisteri, historiallisten tanssien opettaja Mirja-Liisa Herhi. Musiikista vastaa Master of Fine Arts Debra Gomez-Tapio. Konsertti on osa Tanssimania-tapahtumaa ja Harmonian Puutarha-konserttisarjaa. Liput 22 e Tampere-talon lipputoimistosta ja Lippupalvelusta. Juhlatalon kahvio avoinna väliajalla. klo 18 Siipien suojassa Tampereen päivän Tuomas-messu 100-vuotiaassa Tuomiokirkossa. Maanantai 1.10.2007 klo 9.30 Kaupunginhallituksen kokous Raatihuoneella. klo 10.30 Tampereen päivän palkintojen jako Raatihuoneella. Kutsuvieraille. klo 12.00 Raatihuone-kirjan julkistaminen Raatihuoneella. Kutsuvieraille. klo 19.00 Tampereen päivän juhlavastaanotto Raatihuoneella. Kutsuvieraille. klo 11 Ikäihmisten Tampere. Mitä 228-vuotiaalla kaupungilla on tarjota varttuneille asukkailleen? Se kuullaan ja nähdään opastetulla kiertoajelulla. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa. klo 11 Väpin Tampere. Opastetulla kävelyllä astellaan Väinö Linnan painavilla jalanjäljillä Amurissa ja Finlaysonilla. Lähtö kahvila Amurin Helmen edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. klo 11.30 Teknologian Tampere. Tietoa, taitoa ja huipputeknologiaa. Opastettu kiertoajelu esittelee Suomen piilaakson osaamista ja osaajia. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa. klo 12 Patsastellaan. Tampereen patsaat, veistokset ja muistomerkit kertovat tarinoitaan opastetulla kävelykierroksella. Lähtö Tirkkosen suihkukaivolta Hämeenpuiston pohjoispäästä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. klo 12 Pyhäjärven aalloilla. Opastettu risteily Tampere-laivalla, lähtö Laukontorin satamasta. Kesto 1,5 tuntia. Aikuiset 10 euroa, lapset 5 euroa. Laivalla mahdollisuus ruokailla (eri maksusta). klo 12 Pikkupalatsi. Opastettu kierros upeassa Pikkupalatsissa, käynti Puuvillatehtaankatu 8 vapaa pääsy Mukaan mahtuu 30 henkeä. Ilmaislippuja saa Matkailutalosta 17.9. alkaen matkailutoimiston aukioloaikana. klo 13 Vuosi 1917. Itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tehdään aikamatka Suomen syntyvuoteen. Mitä tapahtui Tampereella, miltä kaupunki näytti, miten oltiin ja elettiin? Kävelykierroksen lähtö Keskustorilta Vanhan kirkon edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. klo 13.30 Väpin Tampere. Opastetulla kävelyllä astellaan Väinö Linnan painavilla jalanjäljillä Amurissa ja Finlaysonilla. Lähtö kahvila Amurin Helmen edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. klo 13.30 Teknologian Tampere. Tietoa, taitoa ja huipputeknologiaa. Opastettu kiertoajelu esittelee Suomen piilaakson osaamista ja osaajia. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 e. klo 14 Pyhäjärven aalloilla. Opastettu risteily Tampere-laivalla, lähtö Laukontorin satamasta. Kesto 1,5 tuntia. Aikuiset 10 euroa, lapset 5 euroa. Laivalla mahdollisuus ruokailla (eri maksusta). klo 14.30 Patsastellaan. Tampereen patsaat, veistokset ja muistomerkit kertovat tarinoitaan opastetulla kävelykierroksella. Lähtö Paimenpoika-patsaan luota Matkailutalon edestä. Kesto 1,5 tuntia. Vapaa pääsy. klo 14.30 Suamen paras, mailman ainoo. Piänin ja suurin, vanhin ja nuarin. Opastettu kiertoajelu kertoo Tampereen superlatiiveista. Kesto 1,5 tuntia. Liput 5 euroa.

13 Nopean puuttumisen perhetyö avaa perheen viestintäkanavat Nopean puuttumisen perhetyö auttaa, kun perhe tarvitsee tukea nuorten kasvatuksessa tai nuorella on vaikeuksia koulussa. Nopean puuttumisen perhetyöhön voi ottaa yhteyttä esimerkiksi silloin, kun nuoren kotiintuloajat eivät toimi, keskusteluyhteys nuoren ja vanhempien välillä pätkii, kotona on riitoja, poissaolot koulusta lisääntyvät tai nuoren päihteidenkäyttö puhuttaa. Kohderyhmänä ovat tamperelaiset 12 17-vuotiaat nuoret ja heidän perheensä. Nopean puuttumisen perhetyön puhelinnumero on (03) 5657 4813. Puhelinsoiton yhteydessä perhetyön työryhmä arvioi perhetapaamisen mahdollisuuden, ja jos siihen päädytään, ryhmä tapaa perhettä 1 6 kertaa. Työ on ennaltaehkäisevää. Nopean puuttumisen perhetyötä on tehty Tampereella kolme vuotta. Palvelua on kehitetty niin, että perheet voivat ottaa suoraan yhteyttä meihin. Aiemmin yhteydenotot tulivat esimerkiksi koulukuraattorien kautta, kertoo nopean puuttumisen perhetyön vastaava ohjaaja Mika Harinen. Tapaamisten tavoitteena on löytää yhdessä perheen kanssa sen omat toimi vat vuorovaikutustavat, arjen selviytymiskeinot ja voimavarat. Nopean puuttumisen perhetyö kuuluu Tampereen kaupungin lastensuojelun erityispalveluihin. Muita lastensuojelun avopalvelujen työmuotoja ovat etsivä työ, nopean puuttumisen perhetyötä pitempikestoinen avotyö, osastolle tehtävä avotyö sekä valvotut tapaamiset. Nopean puuttumisen perhetyö esittelee toimintaansa Tampereen päivänä sunnuntaina 30.9. klo 12 17 Vuoltsun talossa osoitteessa Hatanpään valtatie 3. Mielenterveysviikolla jäljitetään nuoruuden lähdettä ja eväitä vanhemmuuteen Avioeron jälkeen vanhemmuus jää Kun avioero koskettaa, se muuttaa elämää monin tavoin. Sisäisen tunnemyllerryksen rin nalla elämänolosuhteet ja arjen tutut asiat menevät uusiksi. Ero merkitsee usein muuttoa yhteisestä kodista, tutuksi käyneiden tavaroiden jakoa ja uusien hankkimista. Vaikka se voi olla vapauttavaa, merkitsee se myös arjen perusturvallisuuden järkkymistä. Se ennustettavuus, joka ennen on ollut, murenee. Materiaalisten järjestelyjen rinnalla joutuu usein luopumaan toisen suvusta, usein myös ystävät valitsevat puolen ja pitävät yhteyttä vain jompaankumpaan eronneista puolisoista. Kaikki tämä ei tapahdu yleensä ilman syyttelyä, riitaa ja loukkaamista. Lisäksi omassa mielessä myllertävät tunnemyrskyt laidasta laitaan: syyllisyys, häpeä, pettymys, viha vuorottelevat ajoittaisen vapautuneisuuden ja helpotuksen tunteiden rinnalla. Mitään oikotietä erosta ei ole. Kukaan ulkopuolinen ei pysty määrittämän, kuinka kauan pahanolontunteet mielessä mylläävät ja milloin ne kenties asettuvat armeliaisuudeksi ja anteeksiantamukseksi sekä itseä että toista kohtaan. Vai asettuvatko koskaan? Joka tapauksessa erosta selviytyminen vie vuosia ja joidenkin kohdalla katkeruus elämää ja epäluottamus toista ihmistä kohtaan voi asettua pysyväksi olotilaksi. Entä sitten kun kaiken tämän oman erosta selviytymiskamppailun keskellä olen isä tai äiti? Aikuinen, jonka pitäisi kyetä vastaamaan lapsen turvallisuudesta ja mahdollisimman hyvästä olosta. Sehän on vanhemmuuden päällimmäisin tehtävä. Miten siihen pystyy, jos oma mielikin on riekaleina? Vanha sanonta, lapsen paras koti on vanhempien hyvä parisuhde, pitää paikkansa. Myös eron jälkeen. Kaikissa olosuhteissa pitäisi välttää toisen vanhemman mollaamista tai mustamaalaamista tai mikä pahinta yritystä saada lapsesta liittolainen toista vastaan Lapselle kuuluu oikeus molempiin vanhempiinsa ja näiden rakkauteen. Lapselle kuuluu oikeus olla ylpeä sekä äidistään ja isästään. Vaikka puolisona olisin kuinka katkera entistä puolisoani kohtaan, ne tunteet pitäisi kyetä käsittelemään aikuisten kesken, lasta kuormittamatta. Perheneuvolatyössä olen joskus todistamassa surullisia, kenties vuosiakin jatkuneita vanhemmuusriitoja, jolloin lapsi elää koko lapsuutensa vanhempiensa pitkittyneiden huoltajuus- ja tapaamisriitojen keskellä. Tässä kumpi voittaa taistelussa ei ole useinkaan voittajia, vaan riita myrkyttää kaikkien siinä elävien elämää. Ehkä suurinta rakkautta olisi joskus luovuttaa ja taata siten lapselle kasvun rauha. Meillä Suomessa eron jälkeen suurin osa lapsista asuu äitinsä kanssa. Yksinhuoltajalla on melkoinen vastuu arjen sujumisesta ja pyörittämisestä. Muualla asuvalle vanhemmalle jää taakaksi sen ikävän kestäminen, ettei voi elää yhdessä lapsen kanssa tämän arkea. Enenevässä määrin vanhemmat pyrkivät ratkaisemaan tätä kysymystä niin sanotun jaetun vanhemmuuden periaatteella. Silloin lapsi asuu vuoroviikoin toisen ja toisen vanhemman luona. Näin lapsi voi elää sekä äidin että isän kanssa. Kun lapsi on riittävän vanha, vanhemmat asuvat lähekkäin ja heillä on luottamukselliset toisiaan arvostavat välit, tämä järjestely toimiikin. Sen heikkoutena on kuitenkin lapselle jatkuva kodin vaihtaminen, vähän kuin reissussa oleminen kaiken aikaa. Lapsen kannalta huonoimmin erossa käy silloin kun hän menettää toisen vanhemmistaan. Kenties eron kipu on ollut vanhemmalle niin kova, että sen kestää vain jättämällä menneen taakseen ja lakkaamalla pitämästä lapseensa yhteyttä. Kuitenkin lapsi tulkitsee tämän helposti niin, että hänessä on jotain vikaa, hän on huono, kun äiti tai tavallisimmin isä ei halua tavata häntä. Tätä huonommuuden taakkaa lapsi saattaa sitten kantaa pitkälle aikuisuuteen. Surullista onkin, että meillä Suomessa kasvaa niin paljon pieniä poikia, joiden isät eivät aktiivisesti ole heidän elämässään mukana. Puolisostaan voi erota, vanhemmuus on elinikäinen tehtävä. Eikä vain tehtävä ja velvoite, vaan valtava elämän sisällön ja ilon antaja! Aila Engström Tampereen kaupungin perheneuvolan johtaja Lasten kasvatusta ja vanhemmuuden haasteita käsitellään teemalla Kun puhuminen ei johda mihinkään tiistaina 20.11. alkavassa Tuuleta mieltäsi -tapahtumassa. Aiheesta luennoi lastenpsykiatri Kirsi Halme pääkirjastotalo Metson luentosali 1:ssä klo 18. Torstaina 22.11. samassa paikassa jäljitetään nuoruuden lähdettä. Aiheesta luennoi professori Antti Hervonen. Myös tämä tilaisuus alkaa klo 18. Molemmissa tilaisuuksissa on mukana musiikkivieraita. Tiistain tilaisuudessa esiintyvät Aleksanterin koulun musiikkiluokan oppilaat ja Neljä äitiä. Torstaina esiintymisvuorossa on Tampereen Mieskuoro Laulajien kvartetti. Tuuleta mieltäsi on valtakunnallisen mielenterveysviikon yleisötapahtuma Tampereella, ja sen tarkoituksena on herättää keskustelua mielenterveydestä myönteisessä hengessä. Koululaisten harrastuskerhoja kokeillaan Kuusi koulua Tampereella kokeilee tänä syksynä vapaaehtoista, iltapäiviin ajoittuvaa harrastustoimintaa. Toiminta on tarkoitettu 3. 9.-luokkalaisille. Kouluissa toimii erilaisia kerhoja, joihin oppilaat voivat osallistua koulupäivän jälkeen. Kerhot aloittivat toimintansa Härmälän, Linnainmaan, Peltolammin, Tesoman, Tesomajärven ja Terälahden kouluilla syyskuun aikana. Harrastava iltapäivä -hankkeen tarkoituksena on vähentää oppilaiden yksinoloa iltapäivisin sekä lisätä kouluviihtyvyyttä ja oppilaiden hyvinvointia. Kokeilusta saatuja kokemuksia arvioidaan ja niiden pohjalta tehdään päätökset toiminnan sopivuudesta laajemmin Tampereelle. Kokeiluun osallistuvilla kouluilla käynnistyy noin 50 kerhoa, mm. tanssi-, bändi-, teatteri-, elokuva- ja kuvataidekerhoja. Tarjontaan kuuluu myös erilaisia liikuntakerhoja ja uintiharrastusta. Yksittäisillä kouluilla kokeillaan muutakin, kuten mummulatoimintaa.

14 Useiden pientaloalueiden jalkakäytävien talvihoito kaupungille Kaupunki otti hoitaakseen parinkymmenen pientalovaltaisen alueen jalkakäytävien talvikunnossapidon ensi talvesta lähtien. Yhdyskuntalautakunta päätti asiasta 11. syyskuuta. Hanke voi viivästyä, jos päätöksestä valitetaan. Yleisten alueiden kuten puistojen kevyen liikenteen väylät ovat jo ennestään kaupungin hoidettavana. Kaupungin hoidettavaksi tulevia alueita on Aakkulassa, Haukiluomassa, Härmälässä ja Rantaperkiössä, Järvensivulla, Kalkussa, Kissanmaa-Uusikylä- Huikkaan-alueella, Koivistonkylässä ja Nirvassa, Kässälässä ja Pappilassa, Lamminpäässä, Leinolassa, Linnainmaalla, Lukonmäessä, Nekalassa ja Muotialassa, Palokalliossa, Petsamossa, Pohtola-Niemi-Lintulampi-Ryydynpohja-alueella, Raholassa, Rautaharkossa, Reuharinniemessä, Takahuhdissa, Tasanteella, Veisussa ja Korkinmäessä sekä Viinikassa. Kaupungin hoitamaan tal vikunnossapitoon kuuluu auraus, liukkauden torjunta, lumen ja hiekoitushiekkojen poisto. Jalkakäytävän puhtaanapito kuten roskien poisto kuuluu edelleen tontin haltijalle samoin porttien avaus aurauksen jäljiltä. Tasanteella ja Lukonmäessä joudutaan joidenkin katujen varsille laittamaan talvikunnossapidon takia pysäköintikieltoja, jotka ovat voimassa talviaikaan 15.10. 30.4. arkisin kello 7 17. Näitä katuja ovat Tasanteenkatu ja Lukonmäenkatu, Lukonojankatu, Ikämiestenkatu, Pirjonkaivonkatu ja Finninmäenkatu. Lisäksi Etelä-Hervannassa ja Lukonmäessä joidenkin katujen jalkakäytävät jätetään lumitilaksi, ja ne merkitään Ei talvikunnossapitoa -kylteillä. Tällaisiä katuja ovat Etelä-Hervannassa Mestarin-, Timpurin-, Muurarin- ja Maalarinkadut sekä Lukonmäessä Keissunkatu, Almanahde, Kierikankatu, Mäkituvankatu ja Pyykkiojankatu. Näiden katujen talvikunnossapitoa tehostetaan, koska jalankulkijat joutuvat kulkemaan ajoradalla. Kaupunkimetsiä hoidetaan eri tarpeiden ristipaineessa Kaupunkimetsät ovat asukkaille tärkeitä. Tämä tulee esille niistä lukuisista yhteydenotoista, joissa kaupungin metsien hoidosta vastaaville esitetään erilaisia metsänhoito- tai puunkaatotoiveita. Toisella tavalla se tulee esiin metsänhoitotoimenpiteitä vastustavissa palautteissa. Kaupungin metsiä hoidetaan pitkäjänteisesti. Ohjenuorana on metsäsuunnitelma vuosille 2001 2010. Suunnitelmaa on mahdollista myös muuttaa asukkaiden toiveiden, metsän terveydentilan, ympäristön muuttumisen tai harvinaisten lajien suojelutarpeiden vuoksi. Taajamametsänhoito on siinä määrin pientä, että luonnonsuojelun vaatimukset on helppo ottaa huomioon. Yhtä lailla on tietysti huomioitava asukkaiden virkistystarpeet ja maisemanäkökohdat, toteaa metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm katu- ja vihertuotannon viheryksiköstä. Kaupunkimetsien hoito on pääasiallisesti pusikonperkausta ja harvennushakkuuta, jolla avataan näkymiä ja turvataan metsän kasvua. Metsien vanhetessa ja puiden lisääntyessä joudutaan kuitenkin tulevaisuudessa Tampereella tekemään myös pieniä uudistushakkuita. Uudistushakkuussa suurin osa puista poistetaan, ja perustetaan uusi metsä joko istuttamalla, kylvämällä tai siemenpuuston avulla. Kaupunkimetsissä uudistettava alue on usein vain 0,1 0,2 hehtaaria. Tampereella uudistushakkuita on tarkoitus tehdä tänä syksynä Kaukajärven Selkämäen pystyyn kuolleessa kuusikossa. Myös Lounais-Hervannassa uuden Kotkansiiven asuinalueen ja Suolijärven väliseltä myrskytuhoalueelta on tarkoitus paikoin poistaa huonokuntoisia puuryhmiä. Tampereella Puiden istuttamisesta ja kaatamisesta saatiin uudet ohjeet Tampereen kaupungin rakennusvalvonta on antanut uudet ohjeet puiden istuttamisesta rakennetuille tonteille. Samassa yhteydessä on myös kevennetty yksittäisten puiden puunkaadon lupakäytäntöä. Puiden istutus ei ole luvanvaraista. Kaupunkialueella on kuitenkin syytä noudattaa hyvän rakentamistavan, kaupunkikuvan ja naapurisovun takaamiseksi joitakin perussääntöjä. Suuria puita ei pidä istuttaa naapurin rajan tuntumaan edes naapurin suostumuksella, jos puut täysikasvuisina varjostavat naapuria tarpeettomasti. Vähimmilläänkin etäisyyden naapurin rajasta tulee olla 5 metriä. Suuria puita ei pidä istuttaa myöskään lähelle rakennuksia tai kauniita arvorakennuksia ei tule tarpeettomasti peittää puustolla. Puun riittävä etäisyys rakennuksesta on 5 metriä. Suuria puita kannattaa istuttaa harkiten. Jotkut puut voivat vaikuttaa muiden puutarhakasvien menestymiseen, esimerkiksi pensasaidan lähelle ei kannata istuttaa koivuja ja havupuut isoiksi kasvettuaan saattavat varjostaa pihaa. Pienet puut kuten esimerkiksi hedelmäpuut ovat suositeltavia erityisesti pienillä pihoilla. 20 50-luvun pientaloalueilla on suositeltavaa käyttää perinteisiä puulajeja. Puiden kaatolupaa on kevennetty Tampereen kaupungin rakennusvalvonta on keventänyt rakennettujen tonttien yksittäisten puiden puunkaatolupamenettelyä. Uuden käytännön mukaan omalta omakotitontiltaan voi vaikutuksiltaan vähäisissä tapauksissa kaataa puita ilman rakennusvalvonnan erillistä lupaa, kunhan hakee kaikilta on paljon vastaavia vanhenevia kuusikoita, jotka ovat saavuttamassa elinkaarensa loppupään. Näitä vanhoja kuusikoita on myös vilkkaiden ulkoilureittien varsilla. Esimerkiksi Selkämäessä polku ja talvisin latu kulkee kuolleen kuusikon läheisyydessä, metsäsuunnittelija Anne Tuominen kiinteistötoimesta sanoo. Pystykuiva, suurikokoinen kuusi on tonnin tai kahden painoinen, lä hes 30 metriä korkea järkäle. En jättäisi s ellaisia kaatumaan poluille, Tommi Granholm toteaa. Kuivuvassa kuusikossa on Tommi Granholmin mukaan järkevää tehdä uudistushakkuu kerralla. Uuden kaupungin toimintamallin mukaan kaupungin pitää toimia taloudellisesti. Ei ole järkevää viedä joka vuosi työmiehiä, koneita ja koppeja samaan kohteeseen muutaman pystyyn kuolleen puun takia. Tarvitaan sekä vanhoja että kasvavia metsiä Kaupungin metsänhoidon tavoitteena on monipuolisuus. Kaupungissa pitää olla vanhoja metsiä ja kasvavia metsiä. Totta kai haluamme säästää hienot, hyväkuntoiset kuusikot, jollainen Selkämäkikin oli ennen. Tarkkaa syytä sen kuivumiseen ei osata sanoa, mutta osansa on varmaan viime vuosien kuivilla kesillä ja hyönteistuhoilla, Anne Tuominen pohdiskelee. Lounais-Hervannassa on pystyyn naapuritonttien haltijoilta suostumukset suunnittelemalleen puunkaadolle ja varmistaa, että puut eivät ole kaavalla suojeltuja tai muutoin maisemallisesti merkittäviä. Taloyhtiöissä puiden kaataminen edellyttää lisäksi, että taloyhtiön hallitus tai yhtiökokous tekee päätöksen puiden kaatosuunnitelmasta. On myös suositeltavaa, että kaikkia taloyhtiön osakkeenomistajia kuullaan ja päätös kaatamisesta tehdään enemmistön mielipiteen mukaisena. Toivottavaa kuitenkin on, että erityinen painoarvo annetaan niiden osakkeenomistajien mielipiteille, joiden pihapiirissä kaadettavaksi aiotut puut sijaitsevat. Jos puun kaadosta on erimielisyyttä naapurien kesken, on asiasta pyydettävä rakennusvalvonnasta alueen tarkastusinsinöörin lausunto. Lausunnosta ja tarvittavasta katselmuksesta kuivuneita puuryhmiä myrskytuhojen jäljiltä. Tonttien vierestä joitakin retkottavia puita on poistettukin asukkaiden pyynnöstä. Metsän luontaista uudistumista Hervannassa estää heinittyminen, joten taimet tarvitsevat siellä apua alkuun päästäkseen. Uutta hyvinvoivaa metsää ei alueelle saada vain jättämällä se oman onnensa nojaan. Tommi Granholm ja Anne Tuominen muistuttavat, että nykyiset kaupunkimetsät ovat entisiä hoidettuja talousmetsiä. Esimerkiksi Hervannan metsät ovat olleet Messukylän tilojen talousmetsiä. Metsäsuunnitelma suuntaa metsänhoitoa, mutta Anne Tuominen ja Tommi Granholm seuraavat maastokäynneillään jatkuvasti metsien terveydentilaa. Lisäksi asukkaat esittävät puunkaato- ja harvennustoiveita. Lisäksi metsänhoidosta järjestetään pientaloalueilla asukaskävelyitä, ja kiinteistöille jaetaan tiedotteet, jos työ tehdään tontin lähellä. Asukastilaisuuksia järjestetään lähiöissä, ja työkohteista tiedotetaan median kautta kuten nyt Selkämäen ja Lounais-Hervannan tapauksissa. Tulevana talvena tehdään harvennushakkuita Kalkun uudella asuinalueella, lisäksi harvennetaan nuoria metsiköitä Leinolassa Nikinväylän tuntumassa. Teksti: Tarja Nikupaavo-Oksanen Kaupunki omistaa yhteensä 7491 hehtaaria metsää. Kaupungin metsissä arvioidaan olevan ainakin 10 miljoonaa puuta. Yhteensä metsiä on 367 neliömetriä/asukas. Metsät on jaettu kolmeen eri luokkaan metsien käytön ja sijainnin mukaan: hehtaaria Ulkoilumetsät 4151 Retkeilymetsät 1888 Talousmetsät 1452 Merkittäviä kaupungin omistamia ulkoilumetsiä on mm. Kauppi-Niihamassa, Suolijärven ympäristössä ja Teivaalanharjulla. Laajin retkeilymetsäalue on 600 hehtaarin kokoinen Kintulammin retkeilymetsä. peritään taksan mukainen korvaus, joka tänä vuonna on 150 euroa. Puita ei saisi kaataa lintujen pesintäaikana 10.4. 31.7. Jos puita halutaan kaataa tällöin, on otettava yhteyttä ympäristösihteeri Lasse Kososeen puh. 050-521 5178. Puiden kaataminen kaupungin vuok ratonteilla edellyttää yhteydenottoa kaupungin kiinteistötoimeen metsäpäällikkö Timo Lehtoon puh. 050-554 5888. Ohje puiden kaatolupakäytännöstä ja puiden istuttamisesta löytyy kokonaisuudessaan kaupungin nettisivuilta osoitteesta: www.tampere.fi/rakentaminen/ laitjaohjeet/rakentamistapaohjeet/puidenistutusjakaato.html

15 Villaheisipensas sopisi kaunistamaan myös kaupungin puistoja, toteaa kartoitusta tekevä Pertti Ranta. Pienet kaupunkimetsiköt ovat tärkeitä henkireikiä kaupunkilaisille. Kovassa kulutuksessa niiden kasvisto alkaa muuttua. Heinät, apilat ja maahumala valtaavat alaa metsälajistolta. Ruutukartoitus piirtää esiin Tampereen kasviluonnon Tampereen kaupunkiluontoa on selvitetty järjestelmällisesti jo lähes kymmenen vuoden ajan kasviston ruutukartoituk sen avulla. Kartoitus tuottaa tietoa Tampereen kasvilajeista, niiden runsaudesta ja yleisyydestä sekä kasvupaikoista. Tampereen kantakaupunki on jaettu 500x500 metrin suuruisiin ruutuihin, joista kasvikartoittaja kirjaa jokaisen havaitun lajin, sen kasvupaikat, runsauden ja yleisyyden. Tampereen maastossa kartoitustyötä tekevät Pertti Ranta ja Jouko Sipari. Työtä tehdään jokamiehen oikeuksien rajoissa, yksityisille pihoille ei mennä. Kartoituskohteena on yhtä hyvin Keskustori kuin luonnossuojelualuekin. Kartoitettavia ruutuja on lähes 600 kappaletta. Yhden ruudun kartoitukseen kuluu noin yksi työpäivä, ja vuodessa on 100 työpäivää, joina kartoitusta voi tehdä. Nyt on käyty läpi suunnilleen kaksi kolmannesta ruuduista, Pertti Ranta kertoo. Kasviston ruutukartoitus on eräänlaista perustutkimusta, ja tietoa tarvitaan ympäristön tilan seurantaan, kaupunkisuunnitteluun sekä tutkimukseen ja opetukseen. Kartoituksen tuottamat tiedot tallennetaan kaupungin paikkatietojärjestelmään. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös kaupunkiluontoon. Esimerkiksi tämä kasvikartoitus antaa Rannan mukaan hyvän vertailuaineiston tulevien muutosten seurantaan. Jättipalsami valloittaa poksauttamalla Pertti Ranta esittelee muutaman kaupunkiekologisesti mielenkiintoisen kohteen. Yksi kohde sijaitsee Ryydyn- pohjassa, ja se on tyypillinen asutuksen puristuksiin jäänyt kaupunkimetsä, mutta sen keskeltä löytyy myös Tampereella harvoin tavattu vanha pihapiiri viljelyjäänteineen. Pihapiiristä löytyy mm. villaheisipensas, joita ei Tampereella ole juuri muualla tullut vastaan. Villaheisi on komean näköinen pensas mustine ja punaisine marjoineen, joista mustat ovat kypsiä. Pertti Ranta näkisi mieluusti villaheisipensasta kaunistamassa ja monipuolistamassa kaupungin puistoja. Pihapiirissä kasvaa myös mm. tarharaunioyrttiä, leveää maksaruohoa ja jättipalsamia. Jättiputken ja lupiinin lailla jättipalsami on uusi tulokas kasvilajistossa, ja on lähtenyt villiintymään puutarhoista muualle ympäristöön ja luontoon. Jättipalsamin leviämisen salaisuus on räjähtävät hedelmät. Hedelmä poksahtaa kosketuksesta ja siemenet lentävät voimalla ulos, Pertti Ranta selvittää. Rakennetun ympäristön keskelle jääneet tai jätetyt pienet metsät ovat asukkaille tärkeitä virkistysalueita, ja jo olemassa olollaan lisäävät viihtyisyyttä. Pienet kaupunkimetsiköt ovat yleensä aika kuluneita ja rehevöityneitä, ja lajisto alkaa muuttua. Usein niistä ovat alkuperäiset havumetsän lajit miltei kadonneet, heinät, apilat ja maahumala ovat alkaneet vallata alaa. Tyypillinen puutulokas on vaahtera, Ranta kuvailee. Pertti Ranta tukistaa tamperelaisia yhdestä huonosta tavasta puutarhajätteiden kippauksesta yleisille alueille. Tähänkin metsikköön on kipattu puutarhajätteitä, mutta joku asukas on laittanut puuhun lapun, jossa muistutetaan jätehuoltomääräysten kieltävän puutarhajätteiden viennin yleisille alueille. Näistä kippaamoista vieraat lajit lähtevät leviämään luontoon. Lajeja ei saisi enää kadota Tampereelta Kaikki puistot ovat Pertti Rannan mielestä hyväksi, mutta puistot voisivat myös olla lajistollisesti kiinnostavia ja monimuotoisia. Pertti Ranta esittelee yhden ekologisesti köyhän viheralueen, Ryydynpohjassa sijaitsevan Nuoralahdenpuiston. Jos Sorsapuisto on yksi ekologisesti kiintoisimmista puistoista, on tämä puisto toisesta päästä. Täältä löytyvät pakolliset lajit, kurttulehtiruusu, hopeapaju ja norjanangervo eikä juuri muuta, Pertti Ranta puuskahtaa. Puistosta siirrytään kaupunkimetsän ympäröivälle suolle, Lintulammelle, joka on Pertti Rannan mukaan yksi Tampereen kaupunkiluonnon pienistä helmistä. Suota ympäröivä metsä on tyypillinen urbaanin paineen puristuksissa oleva kaupunkimetsä, mutta itse suo on hyvin säilynyt. Se on turvassa metsikön keskellä, ja harvemmin asukkaatkaan viitsivät rämpiä hetteikössä. Itse lampikin on liian soinen virkistyskäyttöön. Suolla kasvaa paljon karpaloa, ja leveäosmankäämit reunustavat lampea. Ruutukartoitus tuottaa hyviä ja huonoja uutisia. Hiljattain kartoitettu Tampereen koilliskulma eli Olkahisten ja Kumpulan alue on kasvistoltaan yllättävän monipuolinen. Rusthollin ruudulla kasvaa esimerkiksi jalkasaraa ja runsaasti mäkilehtolustetta, lehdoissa viihtyvää heinää. Ruskonperältä puolestaan oli hävinnyt kokonaan siellä aiemmin tavattu punaluppio, Pertti Ranta toteaa. Pertti Ranta ehdottaa, että Tampereellakin omaksuttaisiin sama periaate kuin Helsingissä, eli yhtään lajia ei menetetä. Jotta tiedettäisiin mitä kaupungissa on, tarvitaan tällaisia järjestelmällisiä kartoituksia. Niitä pitäisi tehdä ainakin tärkeimmistä kasvi- ja eläinryhmistä. Teksti ja kuvat: Tarja Nikupaavo-Oksanen Tasanne-Kumpulan alueen kunnossapito kilpailutettiin Tampereen kaupunki kilpailutti yleisten alueiden kunnossapidon Tasanteen, Olkahisten, Maurinkylän ja Kumpulan alueella. Ensimmäistä kertaa katujen ja puistojen kesä- ja talvikunnossapidosta vastaa nyt yksityinen urakoitsija. Urakoitsijaksi valittiin kolmen ehdokkaan joukosta KKK-Maanrakennus Oy. Valinnasta päätettiin yhdyskuntalautakunnassa 11. syyskuuta. Urakkasopimus solmitaan valitusajan päätyttyä, ja urakka on kolmivuotinen. Urakoitsijan tehtäviin kuuluu mm. puistojen ja metsien hoito, katujen talvikunnossapito sekä yleisten alueiden roska-astioiden tyhjennys. Kunnossapitoasioissa asukkaat voivat antaa palautetta palvelupiste Frenckelliin tai suoraan urakoitsijalle. Viime vuonna kilpailutettiin tilaaja tuottajamallin mukaisesti ensimmäisenä Hallilan alueurakka, jonka voitti kaupungin oma katu- ja vihertuotanto. Tällä kertaa tarjouk sia saivat tehdä vain ulkopuoliset alan yritykset. Alue urakointia haluttiin nimenomaan avata mark kinoille, jotta tuotantotapojen laatua ja kustannuksia voidaan vertailla tulevaisuutta silmällä pitäen.

16 Matkailun vetovastuu uudelle yhtiölle Tampereen matkailupalveluista on syyskuun alusta lähtien vastannut GoTampere Oy niminen yhtiö. Yhtiö huolehtii kaupungin matkailuneuvonnasta ja -markkinoinnista sekä alueen matkailutuotteiden myynnistä. Vuodesta 1936 toiminut Tampereen kaupungin matkailutoimisto ja elinkeinokeskuksen alainen matkailutoimi jäivät historiaan 1. syyskuuta 2007. Niiden tehtävät otti harteilleen kaupungin perustama matkailuyhtiö, joka laajensi toimenkuvansa kattamaan myös myyntipalvelun. Kaupunki myös omistaa yhtiön sataprosenttisesti. Matkailupalvelujen ja -tuotteiden välityksen ja myynnin yhtiö tosin on ulkoistanut Travel Plan Finland Oy:lle. Kaksi yritystä toimivat yhden luukun periaatteella samoissa tiloissa Verkatehtaankatu 2:ssa, ja asiakas saa kaiken tarvitsemansa yhteisen GoTampere-tunnuksen alla. Matkailutoiminnan yhtiöittäminen on seurausta tilaaja tuottaja-malliin siirtymisestä. Tarvittiin selkeä tuottajaorganisaatio, joka tuottaa kaupungille sen tilaamat palvelut, toteaa GoTampere Oy:n toimitusjohtaja Kari Saikkonen, joka elokuun loppuun asti istui kaupungin matkailujohtajan pallilla. Tilaajaosapuoli puolestaan on Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunta. Saikkosen mukaan organisaatiomuutos ei yleisölle juuri näy paitsi laajentuneena palvelutarjontana. Toiminta jatkuu entisessä paikassa Matkailutalossa, josta vanhaan tapaan saa neuvontaa sekä karttoja ja esitteitä. Opasvälityskin jatkuu ennallaan. Lisäksi toimistosta voi nyt varata hotellihuoneen tai lomamökin, ostaa lipun Särkänniemeen tai järviristeilylle tai tilata kokonaisen paketin, joka sisältää ruokailut, majoituksen ja ohjelman. Myynnissä on palveluita koko maakunnasta. Matkailutoimiston henkilöstö jatkaa yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Hyötyjänä organisaatiomuutoksessa on Saikkosen mukaan erityisesti matkailuelinkeino, jonka toiveita ja tahtoa kuunnellaan aiempaa herkemmin korvin. GoTampere kauppaa alan osaamistaan myös muille Pirkanmaan kunnille. Ne voivat ostaa yhtiöltä neuvonta- ja markkinointipalveluja vuosisopimuksin tai kampanjakohtaisesti. Teksti: Päivi Ikonen Hissi on satsaus tulevaisuuteen Tampereen kaupungin hissiavustuksia on myönnetty vuodesta 2005. Avustuksilla on käynnistetty korjausrakentaminen hissin saamiseksi taloon yhdeksässä kohteessa. Hissin puuttuminen on yksi suurimmista syistä, miksi ikäihmiset joutuvat muuttamaan. Ikäihmisten määrä kasvaa. Esimerkiksi tämän päivän 52-vuotiaat ovat eläkeiässä vuonna 2020, joten nyt olisi aika katsoa tulevaisuuteen ja harkita hissin hankkimista taloon, sanoo Tampereen kaupungin korjausneuvoja Eeva- Liisa Anttila. Väestön ikääntyminen lisää tarvetta tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Ihmiset haluavat asua tutussa ympäristössä, mikäli se vain on mahdollista. Liikkuminen portaissa, oman talon asunnon esteettömyysongelmat ja kerrostalojen hissittömyys ovat yleisiä kotona selviytymistä vaikeuttavia tekijöitä, kertoo Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola. Tampereen kaupunki käynnistää esteettömyysohjelman, joka Korjausneuvoja Eeva-Liisa Anttila muistuttaa, että sekä kaupunki että valtio avustavat taloyhtiöiden hissiremonttia. ulottuu vuoteen 2016. Ohjelma tukee kotona asumisen esteettömyyttä ja kaupunkiympäristön rakentamista ja muokkaamista niin että kaikkien on parempi liikkua ja toimia tutussa ympäristössä. Eeva-Liisa Anttila kertoo kaupungin avustuksen hissin rakentamiseen tai korjaamiseen olevan 10 prosenttia, mikä tulee valtion 50 prosentin avustuksen lisäksi. Valtion avustusta on mahdollista hakea myös pelkkään esiselvitykseen tai suunnitteluun. Tämä helpottaa tilanteen kartoittamista ja päätöksentekoa asunto-osakeyhtiöissä. Avustuksiahan myönnetään sekä vuokra- että omistusasuntoihin. Anttila toteaa päätöksenteon hissin rakentamisesta olevan vaativa asia asunto-osakeyhtiöissä, sillä kaikkien elämäntilanne tai asunnon sijainti ei välttämättä vaadi hissiä heti. Valtion hissiavustuksiin on jatkuva hakuaika. Tampereen kaupunki myöntää oman avustuksensa valtion avustuksen myöntämisen jälkeen. Osakkeenomistaja voi hakea kaupungin lainaa oman osuutensa maksamiseen hissiä rakennettaessa. Rakennusliikkeet ja hissiyhtiöt ovat kehittäneet omia hissin rakentamiskonsepteja. Hissiremontti toi helpotusta kulkemiseen Kaupungin omistamissa Perhetaloissa Kalevassa asuvat Eeva ja Keijo Ahvonen istuvat tyyty väisi nä olohuoneensa sohvalla. Ik kunasta näkyy naapuritalon remonttityömaalle, sillä Ahvosten talon jälkeen muutkin Väinölänkadun Perhetalot remontoidaan. Taloi hin tulee hissit ja muita ratkaisuja liikkumisen helpottamiseksi. Ah vo set jaksavat vielä kulkea portaita kolmanteen kerrokseen, mutta ruo kakassien kanssa on helpompi kulkea hissillä. Ilman hissiä emme haluaisi asua kolmannessa kerroksessa. Hissi on mukava, vaikka se alussa reistailikin, Keijo Ahvonen kertoo. Keijo Ahvonen harrastaa liikuntaa eli meloo yhä kilpailuja myöten, mutta vaimon kulku on hitaampaa. Minä arastelen hissin käyttöä, kun ennen asuttiin ensimmäisessä kerroksessa, sanoo Eeva Ahvonen, joka menee hissiin mieluummin kaksin miehensä kanssa. Keijo Ahvonen kertoo talon julkisten tilojen ja asuntojen esteettömyysratkaisujen olleen tervetulleita niillekin, jotka eivät liikkumisvaikeuksien takia tarvitsisi esteetöntä kulkua. Esimerkiksi matalat kynnykset ovat kaikille hyvä ratkaisu, hän sanoo. Teksti: Taina Repo Kuva: Ari Järvelä Etenkin kauppakassien kanssa kulkeminen kolmannen kerroksen asuntoon on helpottunut hissiremontin ansiosta, Eeva ja Keijo Ahvonen tuumivat tyytyväisinä kotisohvallaan. GoTampere Oy Verkatehtaankatu 2 PL 487, 33101 Tampere Matkailuneuvonta puh. (03) 5656 6800 Myyntipalvelu puh. (03) 223 0055 gotampere@gotampere.fi www.gotampere.fi www.tampere.fi/matkailu Palvelubussit saivat asiakkailtaan hyvän arvion Tampereen kaupunki teetti palveluliikenteestään asiakastyytyväisyystutkimuksen keväällä 2007. Kokonaisarvosanaksi tuli erinomainen eli 3,83 pistettä täydestä neljästä pisteestä. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajien mielipidettä palvelubussien tilaustavasta, luotettavuudesta, matkan maksamisesta, kalustosta, henkilökunnan toiminnasta sekä palvelun kokonaismielikuvasta. Henkilöliikennelogistikko Kati Parkko kertoo yllättyneensä eniten parhaimmaksi koetusta tilaustavasta. Sanotaan, että ikäihmisille kännykän käyttö olisi kynnyskysymys. Tämän tutkimuksen mukaan valtaosa pitää kuitenkin suoraan autoon soittamista parhaana ja toimivimpana tilaustapana, Perkko sanoo. Matkan maksaminen on palvelubusseissa kyselyyn vastanneiden mielestä todella sujuvaa. Suurin osa käyttää maksuvälineenä Tampereen matkakorttia. 95 prosentin mielestä palvelubusseissa tervehditään iloisesti ja palveluasenne on kohdallaan. Myös palvelubussien henkilökunnan ammattitaitoa kiitellään. Kehitysideoitakin löytyi: toiveissa oli tilavampia autoja ja useampia lähtöjä ja reittejä. Tutkimukseen vastanneet toivoivat liikennöintiä myös lauantaisin ja liikennöintiajan jatkamista muutamalla tunnilla arkisin. Tutkimus on tarkoitus toistaa joka toinen vuosi.

17 Tietohallintojohtaja Teppo Sulonen luonnosteli muutama vuosi sitten Barcelonan matkallaan ruokapöydässä lautasliinaan idean langattomasta Tampereesta. Se merkitsi sitä, että esimerkiksi puiston penkillä, uimarannalla tai linjaautossa internetiä kannettavasta tietokoneesta tutkaileva tamperelainen muuttuu tekniikkaintoilijoiden utopiasta arkiseksi käytännöksi. Keskustan tukiasemaverkko jo melko kattava Langaton Tampere otti ensi askeleet Teppo Sulosen ideaa ei muutama vuosi sitten ostettu maistelematta, mutta nyt se on todellisuutta. Elokuun lopulla virallisesti avattu Langaton Tampere siirsi kaupungin kohti uutta aikaa. Jokaisella tamperelaisella ja pirkanmaalaisella, jolla on sopimus jonkun operaattorin kanssa, on vähitellen mahdollisuus mennä internetiin missä tahansa. Puhelinpistokkeen paikka ei enää ratkaise. Ajatus on itänyt jo jonkin aikaan, mutta teknilliset, toiminnalliset ja poliittiset rakenteet eivät olleet aikaisemmin kunnossa, kertoo Tampereen elinkeinojohtaja Kari Kankaala, jonka mukaan Langaton Tampere tekee kaupungista entistä yhteisöllisemmän ja avoimemman. Kankaala korostaa, että Langaton Tampere on vasta teknologinen alusta, mutta sen päälle on mahdollista kehittää lisää julkisia ja yksityisiä verkkopalveluja. Tamperelaiset ja muut pirkanmaalaiset ratkaisevat itse kuinka nopeasti langattomuus leviää niin, että se kattaa koko kaupungin ja Pirkanmaan. Nyt tukiasemia on reilusti yli 300 ja määrän uskotaan kasvavan nopeasti yli tuhannen. Keskikaupungilla tukiasemaverkko on jo niin tiivis, että internetin langaton käyttö on mahdollista miltei kaikkialla keskustassa. Monilla yrityksillä on jo omat nettisivunsa, mutta arvelen, että etenkin pienyritykset lähtevät tähän tarmokkaasti mukaan. Se tarjoaa lisää mahdollisuuksia verkostoitua. Internetin langaton käyttö on mahdollista miltei kaikkialla keskustassa, sanoo Teppo Sulonen ja todistaa asian omalla kannettavallaan keskusvirastotalon parvekkeella. Taustalla Luova Tampere Langattomassa Tampereessa on taustalla kaupunki ja sen Luova Tampere -projekti. Toteuttajina ovat Professia Oy ja sen kumppanit. Ideana oli synnyttää kaupunkilaisten ja organisaatioiden langaton verkkoyhteisö, joka tukee yhä lisääntyvää liikkuvaa työtä. Maailma kulkee mukana joka paikassa, jos niin halutaan, sanoo Teppo Sulonen. Professia Oy:n projektipäällikkö Kari Vääränen kertoo, että Langattomassa Tampereessa korostuu kolme seikkaa. Ne ovat palveluiden saatavuu den kehittäminen, liikkuvan työn mahdollisuuksien parantaminen ja avoimuus. Avoimuus tarkoittaa sitä, että Langaton Tampere -verkkoyhteisössä jaetaan oma tukiasema ja internet-yhteys muiden kanssa. Jakamisen turvallisuus on kuitenkin taattu. Langattoman Tampereen suurin haaste on markkinointi ja se, että ihmiset ja yritykset saadaan yhteistyössä laajentamaan verkkoa. Kotikäyttäjille ilmaista Langattoman Tampereen ajantasainen tukiasemakartta löytyy www.langatontampere.fi -sivuilta. Sieltä saa myös tunnukset, lisätietoja liittymisestä ja muista käytännöistä. Järjestelmä on kotikäyttäjille maksuton, helppo ja turvallinen. Palvelua käyttävä tarvitsee laajakaistaliittymän ja WLAN-tukiaseman. Yritykset tarvitsevat lisäksi tunnistusjärjestelmän. Nettiliittymän ja tukiaseman omistava alle 25 hengen yritys maksaa palvelusta 460 euroa vuodessa. Järjestelmän luojat ovat laskeneet, että investointi kannattaa, jos yrityksen työntekijät pystyvät järjestelmän avulla tekemään vuodessa 14 tuntia enemmän tehokasta työtä kuin aikaisemmin. Se on laskelmien mukaan mahdollista. Teksti: Matti Wacklin Kuva: Ari Järvelä Parasta hanasta! Tampereella parasta janojuomaa saa suoraan hanasta. Tampereen hanavesi on voittanut useita makuvertailuja. Se on tuoretta, edullista ja tutkitusti puhdasta. Yksi litra puhdasta vettä maksaa reilusti alle sentin, joten kotihanasta saa täytettyä juomapullon mukaan kätevästi ja edullisesti verrattuna ostettuihin pullovesiin. Hintaan sisältyy koko vesihuoltopalvelu ja hinta kattaa myös viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen. Hanavesi on lisäksi takuulla tuoretta, se on korkeintaan muutamaa päivää aikaisemmin ollut vielä luonnossa. Toisin kuin energia, vesi ei käytettäessä häviä, vaan se palaa käsittelyn jälkeen takaisin luonnon kiertokulkuun. Tampereen seudulla vettä riittää, mutta silti kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin lämpimän veden käyttöön. Veden lämmitykseen kuluu paljon energiaa. Kun vettä käytetään harkitusti, tarvitaan veden puhdistukseen ja pumppaamiseenkin vähemmän energiaa. Puhtaasta luonnosta Noin kaksi kolmannesta Tampereella käytettävästä talousvedestä on puhdistettu pintavedestä ja loppu kolmannes on pohjavettä. Vettä puhdistetaan tamperelaisten ja lähikuntien käyttöön noin 20 miljoonaa kuutiota vuodessa. Roineesta tuleva pintavesi puhdistetaan Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella ja sitä johdetaan Hervantaan, Lukonmäkeen, Annalaan ja osaan Kaukajärveä. Messukylän pohjavesilaitoksen vesi sekoitetaan Ruskosta tulevaan pintaveteen ja johdetaan kaupungin itäpuolelle ja keskustaan aina Hämeenpuistoon asti. Länsitamperelaiset juovat pääosin pohjavettä. Kuivan kesän ja syksyn jälkeen pohjaveden ottoa joudutaan vähentämään ja tällöin kaupungin länsipuolelle johdetaan ajoittain pintavettä. Herkimmät maistajat havaitsevat veden maun muutoksen. Vedenkäsittelyllä vesi saadaan käyttäjille turvalliseksi sekä hajultaan ja maultaan miellyttäväksi. Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella käsiteltävästä pintavedestä poistetaan humus saostamalla ja suodattamalla ja lopuksi veden laatu ja makuominaisuudet viimeistellään aktiivihiilikäsittelyllä. Pintaveden lämpötila voi vaihdella vuoden eri aikoina yhdestä asteesta 22 asteeseen. Tulevaisuudessa tekopohjaveden käyttö tulee vähentämään veden puhdistuksessa tarvittavien kemikaalien käyttöä ja poistaa pintaveden lämpötilasta johtuvat ongelmat. Pohjavedet ovat jo sellaisenaan hyvää juomavettä. Messukylän ja Hyhkyn pohjavesilaitoksilla aktiivihiilisuodatuksen lisäksi vedestä poistetaan rauta ja mangaani. Pohjavesi on ympäri vuoden kylmää, 5 7 astetta. Sekä pinta- että pohjaveden käsittelyssä veden laatu verkoston kaikissa osissa varmistetaan aina ennen vesijohtoverkostoon johtamista lievällä desinfioinnilla. Verkostoon johdetun veden ph on noin kahdeksan. Suurin osa Tampereen Veden toimittamasta vedestä on pehmeää eli sen kovuus on alle viisi. Veden laatua valvotaan Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousveden laadulle terveydelliset laatuvaatimukset ja talousveden käyttökelpoisuutta kuvaavat laatusuositukset, jotka Tampereen veden laatu täyttää hyvin. Tampereen kaupungin terveysvalvonta valvoo veden laatua asetuksen mukaisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Lisäksi Ruskon laboratoriossa tehdään veden laadun varmistamiseksi vuosittain yli 20 000 määritystä näytteistä, jotka on otettu raakavesilähteistä, puhdistusprosessin eri vaiheista sekä verkostosta. Teksti: Liisa Mustaniemi Lisätietoa veden laadusta: Tampereen Veden www-sivut www.tampereenvesi.fi tai Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen laboratorio, puh. (03) 5654 4422.

18 Liian monet nuoret elävät yli varojensa Kyky hallita omaa taloutta tuottaa vaikeuksia monelle yli 18-vuotiaalle nuorelle. Nuorten asiakkaiden määrä on kasvanut selvästi myös Tampereen kaupungin velkaneuvonnassa. Syynä ovat erilaisten luottomuotojen kasvava tarjonta ja yleinen kulutusta suosiva ilmapiiri. Kulutusluotot, osamaksukauppa, luottokortit ja pikavipit velkaannuttavat hiljattain täysi-ikäisiksi tulleita, mutta myös kokeneempia kuluttajia. Ei osata laskea, onko johonkin hankintaan varaa vai ei, toteaa Tampereen kaupungin vastaava talous- ja velka neuvoja Aki Jauro. Kuluttajan taloudenhallintakyky voi olla heikko, vaikka elämä muuten olisikin hyvässä järjestyksessä. Ylivelkaantuminen ei ole kiinni yhteiskunnallisesta asemasta tai taustasta, mutta Vanhan kansan viisaus Älä syö enempää kuin tienaat on unohtunut nykyisin liian monelta nuorelta, sanoo talousja velkaneuvoja Aki Jauro. sillä on Jauron mielestä selvä yhteys mulle heti kaikki nyt -ajatteluun, johon moni on kasvanut. Kaikilla kuluttajilla ei ole kokemusta esimerkiksi1990-luvun lamavuosista ja siitä, että taloudessa voi mennä myös huonosti. Säästäminen on monelle nuorelle nykyisin vieras ajatus, halu- taan heti valmista. Luottomuotoja taas on tarjolla yhä runsaammin ja luotolla eläminen helppoa niin kauan, kuin luottotiedot ovat kunnossa, Aki Jauro sanoo. Luotoista tulee ongelma, kun niiden maksamiseen tarvitaan uutta lainaa, velkamäärä kasvaa pikku hiljaa hallitsemattomiin mittoihin eikä uutta luottoa enää myönnetä. Tavallista on, että velallinen ottaa vasta tässä vaiheessa yhteyttä Tampereella velkaneuvonnasta vastaaviin talous- ja velkaneuvojiin. Ajoissa velkaneuvontaan Aki Jauro kehottaa luottojensa kanssa painiskelevaa nuorta kääntymään rohkeasti velkaneuvonnan puoleen jo paljon aikaisemmin. Sovittelujärjestelyt ovat helpompia, kun luottoja on vain muutama ja tilanne vielä paremmin hallittavissa. Talous- ja velkaneuvojat toimivat välittäjinä ja yhteydenpitäjinä velallisen ja velkojien välillä, ehdottavat maksuohjelmaa tai, jos velallisella ei ole lainkaan maksukykyä, hakevat käräjäoikeudesta velkajärjestelyä. Käräjäoikeus ei kuitenkaan välttämättä myönnä velkajärjestelyä hakijalle, jos se katsoo velallisen ottaneen luottoa kevyin perustein eli esimerkiksi tilanteessa, jossa tällä on ollut kannettavanaan jo aikaisempia luottoja, Jauro toteaa. Velkaneuvontaa antaa Tampereella yksityistalouden neuvontapalvelut -yksikkö. Sen palvelut ovat lakisääteisiä ja kuntalaisille maksuttomia. Yksikössä työskentelee kahdeksan neuvojaa. Yksikkö antaa kuntalaisille puhelinneuvontaa joka päivä puhelimitse klo 13-14. Ensitapaaminen yksikön neuvojan kanssa järjestyy tällä hetkellä noin kolmen kuukauden kuluttua yhteydenotosta. Liian kalliit kulissit? Talous- ja velkaneuvojilta voi pyytää neuvoja myös tavallisissa taloudenhallinnan perusasioissa. Perussääntönä on, etteivät menot saa ylittää tuloja. Ensin lasketaan yhteen talouden kaikki käteen jäävät nettotulot, joita voivat olla palkka, asumistuki, vanhempainraha tai työttömyystuki. Tämän jälkeen summasta vähennetään välttämättömät menot, kuten kaikki asumiseen liittyvät kulut, lastenhoitomaksut ja aikaisempien luottojen hoitokulut. Summasta vähennetään myös ns. elinkustannukset (mm. ruoka-, puhelin-, lehti- ja vaatekulut), joiden laskennallinen määrä on 384 euroa/aikuinen ja 291 euroa/lapsi. Uuteen kulutukseen voi siis käyttää enimmillään tästä jäljelle jääneen summan verran rahaa, Aki Jauro laskee. Nuorten, 18 vuotta täyttäneiden kuluttajien ylivelkaantuminen on valtakunnallinen ilmiö. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Kuluttajavirasto ovat avanneet hiljattain nuorille tarkoitetun Kalliit kulissit -verkkosivuston, jossa kerrotaan käytännönläheisesti erilaisista maksuvälineistä, luottomuodoista, maksuhäiriöistä ja niiden seuraamuksista. Sivuilla kerrotaan myös säästämisestä ja neuvotaan, mistä luottojensa kanssa vaikeuksiin joutunut nuori voi hakea apua. Sivuilla on myös opettajien käyttöön tarkoitettua opetusmateriaalia. Neuvoja ja käytännön apua velkakierteen katkaisemiseksi saa kyllä. Lopulta asia on kuitenkin kiinni ihmisestä itsestään, ottaako hän vastuun tekemisistään ja niiden vaikutuksista elämäänsä, Aki Jauro sanoo. Teksti:Johanna Toivanen Kuva: Ari Järvelä Lisätietoja: Tampereen kaupungin talous- ja velkaneuvonta, puh. 5656 6972 arkisin klo 13 14. www.kalliitkulissit.fi Alkoholin välittyminen alaikäisille on lisääntynyt Älä hanki lapsellesi pulloa! Ihmisen aivot kehittyvät merkittävästi vielä murrosiässä, joten alkoholin kieltäminen alaikäisiltä on terveydellisten vaarojen takia kiistämättä perusteltua. Vanhemmat eivät aina kuitenkaan usko tarpeeksi omaan auktoriteettiinsa, vaan pelkäävät, että mikäli he eivät itse osta alaikäiselle lapselleen alkoholia, sen tekee joku tuntematon. Omaa valvontaa -projekti herättää keskustelua alkoholin välityksestä alaikäisille. Omaa valvontaa on ehkäisevän päihdetyön projekti, jonka tavoitteena on luoda kansalaisille mahdollisuuksia vaikuttaa oman asuinalueensa päihdepoliittisiin kysymyksiin. Projektin tavoitteena on levittää päihdetietoutta ja koota erilaisia nuorten kanssa toimivia tahoja keskustelemaan päihteisiin liittyvistä asioista. Omaa valvontaa korostaa yhteisen alkoholivastuun merkitystä. Otsikon kehotuksen pitäisi olla itsestään selvyys jokaiselle vanhemmalle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan alkoholin välittyminen alaikäisille on lisääntynyt ja välittäjinä ovat jopa omat vanhemmat. Nykyisessä päihdekulttuurissa keskitytään liiaksi miettimään sitä, mikä on pienempi paha, eikä aseteta ehdottomia rajoja. Nuorten juominen jää harvemmin niihin vanhempien ostamiin pariin pulloon, projektityöntekijä Jukka Tikander Raitsusta toteaa. Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Tampereen kaupungin organisoima Omaa valvontaa -projekti herättää keskustelua alkoholin välityksestä alaikäisille. Ehkäisevän päihdetyön toimisto eli Raitsu pyrkii yhteistyössä muun muassa koulujen, vähittäismyyjien ja asukasyhdistysten kanssa saamaan alkoholin välittymisen alaikäisille laskusuuntaan. Projektin toiminta-alueet ovat Multisilta ja Peltolammi. Projektin avulla vanhempia pyritään sitouttamaan vastuulliseen päihdekasvatukseen järjestämällä muun muassa kohtaamiskoulutuksia kouluilla. Koteihin me emme pääse, joten vanhempiin vaikuttaminen ei ole yksinkertaista. Positiivista on, että isät ovat kiinnostuneempia tällaisista asioista kuin aiemmin, Tikander jatkaa. Yhteisöllinen alkoholivastuu Projekti järjestää draamakoulutusta, jossa käydään läpi ongelmallisia alkoholiin liittyviä arkitilanteita sekä keinoja puuttua niihin. Nykyään vanhemmuuden vertaistukiverkostot puuttuvat, ja yhteisöllinen vastuu on vähentynyt, Raitsun toimistoesimies Petri Mattila kertoo. Peltolammin koululla projekti järjestää ekaluokkalaisten vanhemmille draamakoulutusta. Lisäksi viides- ja kuudesluokkalaisille oppilaille jaetaan alkoholitietoa. Peltolammin alueella on tarkoituksena sitouttaa projektin toimintaan asukasyhdistyksiä, urheiluseuroja, vähittäismyyjiä, eläkeläisyhdistyksiä ja seurakunnan toimijoita. Nopeita ratkaisuja ei ole, mutta pitkän tähtäimen työllä luodaan alueellisia ehkäisevän päihdetyön käytäntöjä, Tikander sanoo. Teksti: Pauliina Auer Kuva: Ari Järvelä Vanhempien pitäisi uskoa omaan auktoriteettiinsa ja asettaa ehdottomat rajat alaikäisen lapsen alkoholinkäytölle, toteavat Jukka Tikander (vas.) ja Petri Mattila Raitsusta. Puhtoinen lähiö -päihdekeskustelutilaisuus 27.10.2007 klo 12 15 Peltolammin koululla kaikille avoin paneelikeskustelu kansalaisvaikuttamisesta, päihteistä ja vanhemmuudesta draamakoulutusta esiintyjiä tilaisuudessa mukana apulaispormestari Sirkkaliisa Virtanen Päihteettömät ja savuttomat musiikkielämykset syksyllä 2007 Tampere-talo Sorsapuistosali, ovet aukeavat klo 18. Liput: 6 e Ennakkomyynti: Tampere-talon lipputoimisto, Kulttuuritoimen asiakaspalvelu (Puutarhakatu 11), Epes la 20.10.2007 Elastinen, Iso H, Kuolematon, One sekä Timo Maineikas & Kurv (K13) Pe 9.11.2007 Hanna Pakarinen, Katra, Claymore (ikärajaton) Ke 5.12.2007 Smak, Strawels (K13) Line reload discot Vuoltsulla (Vuolteenkatu 13) Päihteettömät ja savuttomat musiikkielämykset 13 17-vuotiaille! Pe 28.9.2007 Tre-Line Tamperepäivän teemalla!! (Ilmaistapahtuma) Pe 26.10.2007 Linewood... Hollywood glamouria! (Liput 2 e) Pe 23.11.2007 Horrorzone Halloween teemalla! (Liput 2 e) Pe 14.12.2007 Gangsta s Paradise city... Discoilua ja rap-musaa kahdessa kerroksessa. (Liput 2 e) Ovet aukeavat klo18.30, musa loppuu klo 23! www.tampere.fi/nuoriso/alive

19 ARI JÄRVELÄ Uusi ikäihmisten harrastusopas ilmestyi Harrastuksista iloa elämään Euroopan nuorten olympiafestivaalit järjestetään Tampereella kahden vuoden kuluttua. Olympialippu luovutettiin kaupunginhallitukselle heinäkuussa, kun pormestari Timo P. Nieminen toi lipun Belgradissa järjestetyistä kisoista. Nuorten olympialaiset Tampereelle vuonna 2009 Tampere isännöi seuraavia Euroopan nuorten olympiafestivaaleja. Kahden vuoden kuluttua heinäkuussa pidettävät nuorten olympialaiset ovat lähivuosien suurin kansainvälinen urheilutapahtuma Suomessa. Tampereen kansainväliselle näkyvyydelle nuorten olympiafestivaaleilla on todella suuri merkitys, sanoo vuoden 2009 kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen. Samalla tapahtuma nostaa Suomen uudella tavalla myös kansainvälisen olympialiikkeen tietoisuuteen. Tampereen ja Tarton ystävyyttä juhlitaan Festivaali ja sen nuoret osanottajat näkyvät Tampereen katukuvassa, sillä kahdeksanpäiväisiin kisoihin osallistuu 3300 nuorta, 13 17-vuotiasta urheilijaa. Vuoden 2009 kisoissa urheilijoita on ennätysmäärä, sillä mukana on ensimmäisen kerran myös sekä tyttöjen että poikien palloilulajeja. Urheilijoita tapahtumaan osallistuu kaikkiaan 49 maasta. Tapahtumaan tarvitaan myös runsaasti nuoria tamperelaisia vapaaehtoisia erilaisiin järjestelytehtäviin. Vuoden 2009 kisojen kantavana ajatuksena ovat sporttisuus, ekologisuus ja ekonomisuus. Tänä vuonna juhlitaan Tampereen ja Tarton 15-vuotista ystävyyskaupunkiyhteistyötä ja samalla Tartossa sijaitsevan Tampere Majan 10-vuotistaivalta. Tampereen ja Tarton välinen yhteistyö keskittyy erityisesti kulttuuriin. Esimerkiksi näyttely-, taiteilija- ja kirjailijavaihto on vilkasta. Tänä vuonna Tampereella on voitu ihailla muun muassa Tarton taidekorkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien nahkakorutöitä Emil-salissa järjestetyssä näyttelyssä. Sama oppilaitos lähettää ensi tammikuussa opettajansa, tekstiilitaiteilija Aet Ollisaaren ja tekstiililinjalla opiskelevien nuorten taidetta tamperelaisten nähtäväksi. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin sekä viroksi että suomeksi kirja Tartto-Tampere-Tartu 15 vuotta. Tampere Maja 10 vuotta. Kertomus ystävyydestä ja yhteistyöstä. Kirjan aineisto on koottu yhteistyöhön osallistuneiden henkilöiden haastatteluista ja muistelmista. Kirja on paitsi kertomus ystävyydesta, myös mielenkiintoinen katsaus itsenäistyneen Viron muutoksen näkymiseen kaupunkien välisessä yhteistyössä. Kirjan kylkiäisenä ilmestyy myös dvd. Lokakuun alussa vietetään Tampereen Viroviikkoja, joiden runsaassa ohjelmassa on muun muassa suositun tarttolaisen mieslauluyhtye Noorkuun konsertti. Museokeskus Vapriikin tuottama Kolme Pohjoista -näyttely matkaa Tarttoon vielä tämän vuoden marraskuussa. Tartossa sijaitsevan Tampere Majan tavoitteena on molemminpuolisen kulttuurituntemuksen lisääminen. Tampere Maja on avoin kaikille. Se toimii myös yöpymispaikkana Tartossa vieraileville. Majassa on vuokrattavana kuusi hotellihuonetta, joissa on yhteensä 18 vuodepaikkaa. Siellä järjestetään myös kirjallisuusiltoja ja pienimuotoisia konsertteja. Syyskuussa avataan omassa galleriassa Tampere Maja 10 vuotta -juhlanäyttely. Vuoden viimeisen näyttelyn, interaktiivisen lasten joulunäyttelyn, vie Majaan nuori tamperelainen kuvataiteilija Jarno Vesala. Lisätietoa Tampere Majasta löytyy internetistä osoitteesta www.tamperemaja.ee Emme rakenna näyttävää avajaisspektaakkelia, vaan pääosassa ovat nuoret urheilijat, joista pidämme hyvää huolta. Oheistapahtumissa taas korostuu paikallinen kulttuuri, sanoo Koskinen. Euroopan nuorten olympiafestivaalit on järjestetty vuodesta 1991 lähtien joka toinen vuosi. Nuorten olympialaiset noudattavat aikuisten olympialaisten ohjelmaa. Kisoissa vannotaan olympiavala, nostetaan olympialippu ja kisojen ajan palaa olympiatuli. Tampereella olympiatuli sytytetään todennäköisesti Ratinan stadionille. Kisakylä tulee Hervantaan. Tervetuloa Elonpolkujaverkoston syksyn tapahtumiin 7. 14.10. Ikäihmisten tapahtumaviikko Elonpolkuja-verkosto esittäytyy taas perinteisellä valtakunnallisella Vanhustenviikolla. Tapahtumakalenteri noudettavissa Ikäpisteestä, Aleksis Kiven katu 18. 10.10. klo 12 16 Kohti Itsenäistä vanhuutta seminaari Koukkuniemen Juhlatalon auditorio EU-teema, Yhdenvertaisuus 13.10. Seniorimessut 2007 Tampere-talo, Sorsapuistosali Elonpolkuja -verkoston jäsenyhteisöt esiintyvät tasatunnein mukana myös Seniorilaulaja 2007 finaali Lisätiedot: Elonpolkujaverkosto, Pekka Pälmä, puh. 050 516 9141 pekka.palma@tampere.fi Jos ei tästä löydä elämäänsä sisältöä, niin ei sitten mistään, sanoo Terttu Soininen kädessään uusi ikäihmisille suunnattu harrastusopas. Mitä nyt tekisin? -opasta on kyselty Ikäpisteestä ja palvelukeskuksista runsaasti heti sen ilmestymisen jälkeen. Terttu Soininen tutustui oppaaseen, kun hän tuli hakemaan Ikäpisteestä uusia harrastusvinkkejä. Tästä oppaasta löysin kiinnostavan sukututkimuskerhon ja eläkeläisten etuja ajavan yhdistyksen. Myös kirjallisuuspiiri kiinnostaa. Siellä voisin keskustella lukemistani kirjoista muiden kanssa. Oppaassa on esitelty hyvin monipuolisesti harrastustarjontaa, Terttu Soininen miettii. Johanna Ahvenus ja Helka Vanamo tulivat Ikäpisteeseen etsimään tietoa liikuntaharrastuksista. Johanna Ahvenus arveli, että Mitä nyt tekisin? oppaasta löytyvä matkailukerho voisi kiinnostaa häntä, koska hän pitää erilaisista retkistä. Laila Vainio tuli niin ikään liikunta-asioissa Ikäpisteeseen. Hän on juuri muuttanut Tampereelle, ja etsi sopivaa liikuntaharrastusta. Ikäpisteen neuvoja Riikka Piironen kertoo, että Mitä nyt tekisin? -oppaalle oli sosiaalinen tilaus jo ennen sen ilmestymistä. Syksyllä ikäihmiset kyselevät usein harrastusmahdollisuuksista, ja aiemmin Ikäpisteellä on ollut tarjota vain liikuntaharrastuksia esittelevää opasta. Oppaaseen on koottu sekä kaupungin järjestämät harrastusmahdollisuudet että yhteisöjen ja yhdistysten tarjonta. On ilahduttavaa, että oppaaseen on saatu hyvin paljon eläkeläisjärjestöjen ylläpitämää toimintaa. Toiminta on varmasti oikein kohdennettua ja mielekästä, jos sen suunnittelijana ja toteuttajana ovat ikäihmiset itse, Riikka Piironen sanoo. Mitä nyt tekisin? on gerontologisen sosiaalityön hankkeen julkaisema opas. Osaltaan se on ennaltaehkäisevää työtä, sillä kaikenlainen virkistys ja liikunta edistävät ikäihmisten hyväkuntoisuutta, jolloin he kykenevät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, Piironen toteaa. Teksti ja kuva: Minna Pajunen Mitä nyt tekisin -opasta saa Ikäpisteestä Aleksis Kiven katu 18. Avoinna ma pe klo 9 14. Ikäpisteen neuvoja Riikka Piironen esitteli Mitä nyt tekisin? opasta Johanna Ahvenukselle (vas.) ja Helka Vanamolle (oik.).

20 Kiina säkenöi syksyn tapahtumissa MICHAEL WOLF Kiina-aiheiset menovinkit värittävät Tampereen syksyä. Kuuden museon näyttelyillä kesäkuussa käynnistynyt Kiinan teemavuosi näkyy Tampereen kulttuurielämässä koko loppuvuoden ajan. Tapahtumat valaisevat idän jättiläistä monipuolisesti historian ja nykyhetken näkökulmasta. Museoiden ja kaupungin kulttuuritoimen lisäksi teemavuodessa ovat mukana mm. kirjastot ja koulut. Museoiden syksyn ohjelmassa on mm. luentoja, erityisopastuksia ja kiinalaisia taistelulajeja. Pääkirjaston Filosofian illat lokakuussa ja marraskuussa tutustuttavat tamperelaiset kiinalaiseen filosofiaan ja sotataitoon. Kirjaston kirjallisuusilloissa kuullaan esityksiä mm. Kiinan kirjallisuudesta, runoudesta, ruokakulttuurista ja terveydestä. Lapsille on mm. oma Kiina-aiheinen tietokilpailu sekä pääkirjastossa että Kirjatti-verkkosivuilla osoitteessa www.tampere.fi/kirjasto/kissa/. Lisätietoa pääkirjaston luennoista ja tapahtumista saa kirjastosta, puh. (03) 565 614 tai kirjaston internetsivuilta osoitteesta www.tampere. fi/kirjasto Lapset voivat tutustua idän ihmeisiin myös Kiina-aiheisessa lasten museopäivässä Kultaisen keisarin jadetalossa 28. lokakuuta Vapriikissa. Luvassa on elämyskierroksia ja työpajoja kiinalaisessa hengessä. Vapriikin ja Tampereen työväenopiston tuottama luentosarja jatkuu Vapriikissa aiheenaan Keisarien Kiinasta Kiina-ilmiöön. Museoista Kiina-teemassa ovat mukana Vapriikki, Tampereen taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen Kivimuseo, Hiekan taidemuseo sekä Lenin-museo, joissa Kiina-aiheiset näyttelyt jatkuvat syksyllä. Lisätietoja syksyn Kiinateemasta: www.tampere.fi ja Kiina Tampereelta -sivultolta www.kiinavuosi.fi Zhang Xiaogang Nykytaiteen kuuma nimi Sara Hildénin taidemuseossa Sara Hildénin taidemuseossa on juuri avautunut Kiinan kenties tunnetuimman nykytaiteilijan, taidemaalari Zhang Xiaogangin (s. 1958) näyttely, joka toteutetaan yhteistyössä taiteilijan kanssa. Sara Hildénin taidemuseon kokoama näyttely on taiteilijan ensimmäinen yksityisnäyttely Euroopassa. Näyttelyssä on esillä maalauk sia, piirustuksia ja valokuvia. Maalausten aiheena ovat useimmiten ihmiset. Väriskaala on hillityn harmaa, poikkeuksena lapset, jotka on toisinaan maalattu voimakkain punaisin ja keltaisin sävyin. Hahmosta toiseen kulkee ohut punainen viiva. Kulttuurivallankumouksen aikana varttunut taiteilija oli Sara Hildenin kuvataidekoulun 4. vuosikurssin oppilaat valmistivat keväällä lohikäärmeitä, jotka ovat olleet nähtävillä muun muassa Tammelan palvelukeskuksessa. Lohikäärmeitä on valmistettu yhteensä 48. Tammelan palvelukeskuksen väki ihastui lohikäärmeisiin niin kovasti, että niitä pyydettiin sinne pysyvästi ikäihmisten iloksi. mukana kokeellisen 85 Uusi aalto -taideliikkeen toiminnassa ja yksi sen johtavista hahmoista. Xiaogangin maalauksissa surrealistiset elementit yhdistyvät psykologiseen lähestymistapaan. Teosten henkilöhahmot on nähty kiinalaisen yhteiskunnan metaforana. Näyttelyn yhteydessä on tarjolla myös oheisohjelmaa, kuten Katso ja kokeile -taidetyöpajat eläkeläisille ja työttömille, maksuttomia yleisöopastuksia ja luentoja. Sara Hildénin taidemuseo Särkänniemi www.tampere.fi/sarahilden/ puh. 5654 3500. Avoinna ti su klo 11 18. Lasten lohikäärmeet ikäihmisten iloksi Esillä olleet lohikäärmeet on valmistettu käyttäen kanaverkkoa, sanomalehtipaperia ja paperimassaa. Lopuksi teokset on viimeistelty akryyliväreillä. Sara Hildén -akatemian rehtori Heli Tiainen arvelee, että lohikäärmeitä tehdään kuvataidekoulussa kuluvan syksyn aikana vielä lisää toisenlaisesta materiaalista. Naispalvelija. Pronssikauden hautojen ihmisuhrit korvattiin Han-Kiinassa veistoksilla. Vapriikki. Kiina-tapahtumat Vapriikissa Kalligrafia-performanssi Sunnuntaina 2.9. klo 15.30 Siveltimen ja guqinin yhteinen sävel kalligrafiaa ja musiikkia Kalligrafi Zeng Laide maalaa kiinalaisia kirjoitusmerkkejä Qiao Shanin säestyksellä. Vapaa pääsy. Kiinan avautuminen ja vaurastuminen ovat tuoneet tullessaan uusia ihanteita ja roolimalleja. Itsensä ilmaiseminen pukeutumisella on nyt arkipäivää. Vapriikki. Keisarien Kiinasta Kiina-ilmiöön 19.9. 21.11 Luentosarja luo monipuolisen katsauksen muinaisista keisareista nykymaailman ilmiöihin, unohtamatta taidetta, matkailua, keksintöjä, lääketiedettä ja Maon ajan propagandaa. Luennot keskiviikkoisin Vapriikin auditoriossa klo 18, vapaa pääsy. Ennen luentoa opastus Kiina-näyttelyihin klo 17 näyttelyn pääsymaksulla. 3.10. Sinologi Tauno-Olavi Huotari: Jadeprinsessa ja Han-keisarien Kiina (202 ekr. 220 jkr.) 10.10. Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Veli Rosenberg: Avaimia kiinalaisuuden ymmärtämiseen 17.10. VTT Outi Luova: Kiinalainen arki kehdosta hautaan 24.10. Itä-Aasian tutkimuksen dosentti Kauko Laitinen: Miksi Kiina tunnetaan keksinnöistään 31.10. Asiantuntija Jenni Peisa: Kiinalaisten elokuvien maailma: Mykkäelokuvista kungfu-eepoksiin. 7.11. FM Minna Valjakka: Propagandajulisteet Mao ja saavuttamaton unelma 14.11. FT Jouni Tuomi: Länsimaisen lääketieteen tulo Kiinaan 1600-luvulta 2000-luvulle 21.11. Suomi Kiina-seura: Kiina matkailumaana Yhteistyössä: Tampereen työväenopisto. Wushu-taistelulajit esittäytyvät 30.9. ja 11.11. Näytöksiin vapaa pääsy. Kalligrafiapäivä 7.10. Klo 13 14 luento FM Mirja Paatero: Kalligrafia kirjoituksen taikaa Klo 15 17 kalligrafian työpaja, jossa harjoitellaan kiinalaisia kirjainmerkkejä Sitovat ilmoittautumiset 1.9. alkaen puh. 03 565 66966. Rajoitettu osallistujamäärä! Pääsymaksut:10 e (sis. museon pääsymaksun, luennon ja työpajan), työpaja 5 e. Vetäjänä FM Mirja Paatero Lasten museopäivä 28.10. Kultaisen keisarin jadetalossa Elämyskierroksia ja työpajoja. Yhteistyössä: TAITE, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut sekä Taidekaari ja Taikalamppu-verkosto Pääsymaksut: kaikki lasten lipulla. Lisätiedot: www.tampere.fi/vapriikki/tapahtumat tai puh. 5656 6966. Muutokset mahdollisia. Erica Stucky KAROLINE SCHREIBER Jazzin tunnelmissa Tampere Jazz Happeningissä tunnelmoidaan jazzin tahdissa jo 26. kerran 1. 4.11.2007. Tampereelle saapuu 20 kokoonpanoa ja lähes sata muusikkoa eri puolilta maailmaa, heidän joukossaan kaksi legendaarista jazz-rumpalia Jack DeJohnette ja Rashied Ali. Neljän päivän aikana 10 000 kuulijan yleisö pääsee seuraamaan, kuinka musiikissa yhdistyvät erilaiset tyylit, perinteet ja kulttuurit. Rumpali Jack DeJohnetten Ripple Effect -projektissa yhdistyvät afrikkalainen jazz, reggae sekä brasilialaisen Marlui Mirandan upea ääni. Rashied Alin kvintetissä kohtaavat puolestaan jazzin eri sukupolvet ja tyylit. Luvassa on myös useita eurooppalaisia yhtyeitä. Persoonallinen laulaja Erica Stucky ja Roots of Communication sekoittavat poppia, jazzia ja kansanmusiikkia sekä sveitsiläisiä perinteitä ja amerikkalaisen suurkaupungin rytmejä. Tanskalaisen Marilyn Mazurin Percussion Paradise -kokoonpanoon kuuluu viisi energistä lyömäsoittajanaista. Yleisö pääsee näkemään myös Christian Braad Thomsenin ohjaaman tuoreen dokumenttielokuvan Mazurista. Jazz Happeningissä kuullaan myös New Yorkin persoonallisimpiin yhtyeisiin kuuluvaa Hazmat Modinea. Pohjoismaista osaamista edustavat JazzKamikaze sekä ruotsalais-norjalainen Sten Sandell Trio. Kotimaisia esiintyjiä ovat nuori trumpetisti Verneri Pohjola, MarkusHolkkoQuartet, Pepa Päivinen Quartet ja Petri Nieminen Ensemble. Lippuja mm. Musiikkijuhlien festivaalitoimistosta, Tullikamarinaukio 2. Lisätiedot: www.tampere.fi/jazz tai puh. 5656 6172.