Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 1

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 1 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Aika 23.04.2015 klo 17:00-20:20 Paikka Yhdyskuntatekniikan toimiston kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnäolijat Kettunen Kati puheenjohtaja Jäppinen Pekka jäsen poistui klo 18.45 24 käsittelyn aikana Hagelberg Harriet jäsen Lounamaa Maija jäsen Männikkö Kim jäsen Seppänen Tarja jäsen saapui klo 17.05 23 käsittelyn aikana Uimonen Jarmo jäsen Salmela Ville varajäsen saapui klo 17.10 23 käsittelyn aikana Heikkinen Jukka varajäsen Muut läsnäolijat Kaurila Matti kunnanhallituksen edustaja Tirkkonen Jari toimialajohtaja, esittelijä Häkkinen Raili hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Luomajärvi Tero kunnanarkkitehti Mäkinen Seppo kaavoitusarkkitehti Kilpeläinen Kaisa kaavoitusarkkitehti poistui klo 17.40 23 käsittelyn jälkeen Pettersson Mikael kaavoitusteknikko poistui klo 19.10 25 käsittelyn jälkeen Wahlström Ylva kunnossapitopäällikkö poistui klo 19.55 28 käsittelyn jälkeen Poissa Strandell Denis varapuheenjohtaja Lassila Riitta jäsen Panula Pertti jäsen Rehn Pekka jäsen Allekirjoitukset Kati Kettunen puheenjohtaja Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty 28.4.2015 Harriet Hagelberg pöytäkirjantarkastaja Maija Lounamaa pöytäkirjantarkastaja

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 2 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Yhdyskuntatekniikan toimistossa 29.4.2015 Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 3 Käsitellyt asiat 21-31 :t Otsikko sivu 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 22 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 23 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, tilakeskus (hanke 19202), ranta-asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville MRL 65 :m ja MRA 27 :n mukaisesti (kh) 24 Kylmälän osayleiskaava, osayleiskaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti (kh) 25 Laguksenpuiston, Veikkolan asemakaavan muutosluonnoksen asettaminen nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 6 11 19 26 Kirkkonummen joukkoliikenteen kuntaosuus vuonna 2015 22 27 Vastaus valtuustoaloitteeseen 6/2014: Kirkkonummen joukkoliikenteen palvelukyvyn, sujuvuuden ja turvallisuuden arviointi kokonaisuutena (kv) 28 Vastaus vetoomukseen / aloitteeseen bussiliikenteen vuorojen palauttamisesta Österbyntielle (kh) 23 27 29 Kirkkonummen kunnan kaavoituskatsaus 2014-2015 (kh) 33 30 Mössö, ranta-asemakaavan laatiminen - ranta-asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 31 Valvottavat viranhaltijapäätökset ja tiedoksi tulevat asiat, yhdyskuntatekniikan lautakunta 34 38

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 4 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 21 23.04.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdyskuntatekniikan lautakunta 21 Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin. Asiantuntijoina kokouksessa olivat läsnä: - kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi - kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen - kaavoitusteknikko Mikael Pettersson - kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen - kunnossapitopäällikkö Ylva Wahlström

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 5 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 22 23.04.2015 Pöytäkirjantarkastajien valinta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 22 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 28.4.2015 ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona 29.4.2015. Päätös Lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Harriet Hagelbergin ja Maija Lounamaan. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 28.4.2015 ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona 29.4.2015. Muutoksenhaku muutoksenhakukielto

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 6 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 23 23.04.2015 Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutos, tilakeskus (hanke 19202), ranta-asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville MRL 65 :m ja MRA 27 :n mukaisesti (kh) 142/10.02.04/2011 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 23 Hankkeen käynnistyminen Kurkgårdin tilakeskuksen ranta-asemakaavan muutos on käynnistynyt alueen maanomistajan aloitteesta. Maanomistajan tavoitteena oli kaavoituksen käynnistyessä muuttaa kaa vaa niin, että jäl jellä oleva ra ken nusoikeus sijoitetaan kar tanon nykyisen AM/s-alueen ulko puo lelle nykyisille M- ja MU-alueille ja että sallitaan rakennusoikeuden jaka mi nen useam paan yk sikköön, jot ka osoitettaisiin pääasiassa loma-asumi seen. Kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 19.11.2009 ja kaava kuulutettiin vireille 18.12.2009 (110 ). Lautakunta hyväksyi ranta-asemakaavan muutosluonnoksen 23.5.2012 (42 ) ja asetti sen julkisesti nähtäville 18.6.-6.7.2012 sekä 23.7.-3.8.2012. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Överkurkin kylässä Volsintien länsipuolella. Alue rajoittuu pohjoisen suunnassa Bakträsk -järveen. Suunnittelualueen etelä- ja lounaispuolella sijaitsee golfkenttäalue. Alueen maa pinta-ala on noin 15 hehtaaria ja se käsittää tilan RN:o 1:92 sekä osan ti loista RN:o 1:90 ja RN:o 1:91. Kaavamuutos koskee kartanon vanhan ja uuden päärakennuksen pihapii riä ja talouskeskusta sekä sen läheisiä maaja metsätalousalueita. Suunnittelutilanne Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 uudempi pääraken nus, joka on rakennettu vuosina 1917-1919, on osoitettu suojeltavaksi pihapiireineen. Lisäksi Volsintien ym pä ris tö on yleis kaa vas sa osoi tet tu kult tuu ri ym päris töksi mi-158. Muutoin alue on yleis kaa vassa kokonaisuudessaan maa- ja metsätalous aluetta (M). Suunnittelualueella on voi mas sa vuon na 1999 lain voi man saa nut Kurk gårdin ranta-asemakaava. Päära ken nuk sen pi ha pii rin ja ta lous kes kuk sen kä sit tä vä, noin 10 ha:n suurui nen alue on kaavassa osoitettu maati lojen ta lous kes kusten alueeksi, jossa ym pä ristö säi ly tetään (AM/s). Alueelle on osoi tet tu ra kennusoi keutta noin 3100 k-m2 (e= 0.03), josta noin puolet on to teu tu nut. Kortteli alueelle sallitaan enin tään neljä asuntoa. Loput suunnitte lualu eesta on osoi tet tu maa- ja met säta lous alu eeksi (M) sekä maa- ja metsä ta lousalu eeksi, jolla on ympä ris töar voja (MU-1). Laaditut selvitykset Kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2007 ja sen päivitys vuonna 2010 sekä arkeologinen inventointi vuonna 2011. Ekotoni Ky:n laatimissa luontoselvityksissä löydettiin kolme luontoarvoiltaan huomionarvoista aluetta: Kurk vi kenin poh jukan lehtipuu valtainen rantaluhta, kartanon pi ha piirin länsi reu nal la si jait seva tekolampi ja kosteikko lähiympäristöineen sekä Kurk går din kar ta non pihapiiri, joka määriteltiin

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 7 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 23 23.04.2015 luonto- ja maisema-arvoiltaan tär keim mäksi. Alueella ei esiinny LSL 29 :n, ve si lain 15a ja 17a :n mukai sia kohteita eikä myöskään METSO-koh teita tai Me ri luoto-soinisen listaamia huomionarvoisia metsä luonnon tyyppejä. Luontoselvityksen päivityksessä (2010) tutkittiin mm. liito-oravien esiintymistä alueella, mistä ei kuitenkaan havaittu merkkejä. Alueella ei ole tiedossa tai havaittu muita kaan uhanalaisia tai harvinaisia lintuja tai muuta suo jelua edellyttävää eläi mistöä. Hirvi- ja peu rakanta on Kurkgårdin lä hialueilla runsas. Vaikka suunnittelualueen lähistöltä tunnetaan useita kivikautisia asuin paik koja, Mikroliitti Oy:n laatimassa arkeologisessa inventoinnissa ei alueelta löydetty esihistoriallisia muinaisjään nök siä. Kes ki ajalta pe räi sin ole van Öf verkurkin 1700-luvun kylätontti on si jainnut tila kes kuksen alu eel la, joka on kuitenkin niin voimakkaasti muokattua ja rakennettua, ettei aluetta esitetä inventoinnissa muinaisjäännökseksi. Alueelta ei ole tehty rakennetun kulttuuriympäristön inventointia kaavahankkeen yhteydessä. Sen osalta tiedot pohjautuvat Sigbritt Backmanin koostamaan teokseen "Kirkkonummen rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema" vuodelta 1990. Luonnosvaiheen palaute Ranta-asemakaavan muutosluonnoksesta saatiin yhdeksän lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Museovirasto painottaa mm. suunnittelualueen asutushistorian ulottumista aina keskiajalle saakka. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo kiinnittää huomiota mm. siihen, ettei RA-kortteleiden sijaintia ja näkyvyyttä suhteessa muuhun kartanomiljööseen ole esitetty riittävästi kaavaselostuksessa tai sen liitteissä. Maakuntamuseon mukaan uudisrakentaminen RA-korttelialueelle on mahdollista, mikäli se pystytään sijoittamaan maastoon siten, ettei se näy kartanoalueelle. Maakuntamuseo huomauttaa lisäksi, ettei kartanomiljöön keskelle sijoitetusta AO-korttelialueesta käynyt ilmi, oliko sillä tarkoitus säilyttää em. alueeseen sisältyvät rakennukset asuinkäytössä vai rakentaa uusia niiden tilalle, jolloin kaavamääräysten tulisi edellyttää rakentamisen sopeuttamista miljööseen esitettyä tiukemmin. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää kaavaselostuksen kuvausta kartanoalueen kulttuurihistoriasta ylimalkaisena ja vaatii, että alueen rakennuskanta, rakentuminen ja maankäytön historia tulee esittää kaavaselostuksessa rakennuskohtaisin valokuvin ja tekstein. Lisäksi ely-keskus vaatii, että uudisrakentamisen vaikutus ympäristöön tulee esittää maisemaan istutetuin kuvasovittein. Ely-keskus pitää kaava-asiakirjoja tältä osin puutteellisina ja katsoo, ettei maankäyttöratkaisun vaikutuksia kulttuuriympäristöön ole voinut niiden perusteella arvioida. Ely-keskuksen mukaan AO- ja P-korttelin rakennusalat ovat liian väljiä ja etteivät ne ota huomioon riittävästi rakennetun kulttuuriympäristön arvoja, suojeltuja rakennuksia ja maisemallisesti herkkää paikkaa. Ely-keskus lausuu lopuksi, että alueelle esitetty rakennusoikeus ja rakennuspaikkojen lukumäärä vaikuttaa kokonaisuudessaan ylimitoitetulta ja ettei Kirkkonummen oikeusvaikutteinen yleiskaava ole ollut riittävästi ohjeena ranta-asemakaavan muutosalueella. Ely-keskus vaatii siksi, että RA-korttelit tulee poistaa, koska niihin lisätty rakennusoikeus saattaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 8 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 23 23.04.2015 Myös ympäristönsuojeluyksikkö esittää, että rakennuspaikkojen lukumäärää ja luonnetta tulee tarkistaa vastaamaan yleiskaavan kantatilalaskelmaan perustuvaa mitoitusperiaatetta. Ympäristönsuojeluyksikkö sallisi rakennusoikeuden pienet ylitysmahdollisuudet kuten kunnan muissakin ranta-asemakaavoissa, mutta esittää että mitoituksessa huomioidaan samalla kaavan vaikutukset muidenkin ranta-alueiden rakentamiseen. Ympäristönsuojeluyksikkö huomauttaa, että kaavoituksella vaikuttaa syntyvän taajamaluonteinen alue ja esittää, mitoituksessa otetaan huomioon kaavan vaikutukset myös talous- ja jätevesihuoltoon. Ympäristönsuojeluyksikkö huomauttaa lisäksi, että RA-alueilla on heikennetty niiden ympäristö- ja maisema-arvoja ilman maisematyölupaa tehdyillä avohakkuilla, ja esittää, ettei niille tule osoittaa rakentamista, jotta hävitetyillä ympäristöarvoilla olisi mahdollisuus palautua. Vesihuoltolaitos ilmoitti lausunnossaan, ettei alue ole liitettävissä Kirkkonummen kunnan vesihuoltoverkostoihin. Ranta-asemakaavan muutosehdotus Suurin osa suunnittelualueesta kartanon uudempi päärakennus pihapiireineen, talousrakennuksineen ja puistoalueineen on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (A/s). Kartanon vanhempi päärakennus pihapiireineen on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AO/s). Pääosa uudisrakentamisesta (1060 k-m2) on osoitettu kartanon itäpuolelle toisin kuin kaavoituksen aloitusvaiheen tavoitteissa esitettiin: matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle jolla ympäristö säilytetään (RM/s) sekä erillispientalojen korttelialueelle (AO). Loput uudisrakentamisesta (750 k-m2) on osoitettu lomarakennusten korttelialueelle (RA). Sen ja kartanoalueen väliin on merkitty lähivirkistysalue jolla ympäristö säilytetään (VL/s). Alueelle on merkitty kuusi suojeltavaa rakennusta (sr), jotka ovat kartanon päärakennukset, autotalli, huvimaja, entinen navetta ja kuivaamo. Näistä entinen navetta sijaitsee RM-alueella sekä autotalli, huvimaja ja kuivaamo A-alueella. Alueella sijaitsee kartanon päärakennusten lisäksi kaksi asuinkäytössä olevaa rakennusta, joista toinen sijoittuu RM-alueelle (140 k-m2) ja toinen AO-alueelle (n. 100 k-m2). Kaavan vaikutukset Ranta-asemakaavan muutosehdotus ylittää Kurkgårdin ranta-asemakaavassa esitetyn rakennusoikeuden noin 700 k-m2:llä, joka vastaa suunnilleen RA-alueiden rakennusoikeutta (750 k-m2). Samalla rakennuspaikkojen määrä nousee nykyisestä yleiskaavan sallimasta neljästä rakennuspaikasta yhteentoista. Rakennusoikeus kasvaa 23 prosenttia ja rakennuspaikkojen määrä lähes kolminkertaiseksi. Kaava-asiakirjoihin ei ole liitetty Uudenmaan ely-keskuksen ja kunnan edellyttämää kuvasovitetta (ns. fotomontaasia eli valokuvaupotusta), jossa näytettäisiin, miten RA-, RM- ja AO-korttelialueelle esitetty uudisrakentaminen sopii kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemaan ja kartanomiljööseen. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen, puh.050-3273413, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 9 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 23 23.04.2015 Asiakirjat: - Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosehdotuksen kaavaselostus liitteineen sisältäen pienennökset kaavakartasta piir.nro 3201 ja havainnekuvasta piir.nro 3202 - kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja huomautuksiin Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1 asettaa Kurkgårdin tilakeskusta koskevan ranta-asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro 3201 ja 3202, julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mu kai sesti vähintään 30 vuo ro kau deksi 2 pyytää lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja liikenne Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon seudun ympäristöterveys Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Vesihuoltolaitos Kulttuuritoimi Nimistötoimikunta Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Kyrkslätts Hembygdsförening Kirkkonummen ympäristöyhdistys Kyrkslätts Natur och Miljö 3 suositella kaavoitusaloitteen tehnyttä tahoa liittämään kaava-asiakirjoihin kunnanhallituksen käsittelyyn mennessä kuvasovitteen, jossa näytetään, miten kaava-alueelle esitetty uudisrakentaminen soveltuu kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemaan ja kartanomiljööseen. Käsittely Kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen esitteli ranta-asemakaavan muutosehdotuksen lautakunnalle. Esittelijä teki teknisen korjauksen päätösehdotuksen 3. kohtaan: edellyttää, että kaavoitusaloitteen tehnyt taho liittää kaava-asiakirjoihin kunnanhallituksen käsittelyyn mennessä kuvasovitteen, jossa näytetään, miten kaava-alueelle esitetty uudisrakentaminen soveltuu kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemaan ja kartanomiljööseen.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 10 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 23 23.04.2015 Päätös Keskustelun jälkeen yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti 1 asettaa Kurkgårdin tilakeskusta koskevan ranta-asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro 3201 ja 3202, julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mu kai sesti vähintään 30 vuo ro kau deksi 2 pyytää lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja liikenne Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon seudun ympäristöterveys Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Vesihuoltolaitos Kulttuuritoimi Nimistötoimikunta Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Kyrkslätts Hembygdsförening Kirkkonummen ympäristöyhdistys Kyrkslätts Natur och Miljö 3. edellyttää, että kaavoitusaloitteen tehnyt taho liittää kaava-asiakirjoihin kunnanhallituksen käsittelyyn mennessä kuvasovitteen, jossa näytetään, miten kaava-alueelle esitetty uudisrakentaminen soveltuu kulttuurihistoriallisesti merkittävään maisemaan ja kartanomiljööseen. Tiedoksi kaavoitusyksikkö Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto koska asia on valmistelua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 11 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 Kylmälän osayleiskaava, osayleiskaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti (kh) 410/10.02.02/2011 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 Suunnittelualue Osayleiskaava-alue sijaitsee Kirkkonummen kunnan pohjoisosassa Veikkolan taajaman ja Evitskogin kylän välissä. Kaava-alueeseen sisältyy alueita Kylmälän, Petäjärven, Lapinkylän, Haapajärven, Koski-Navalan ja Kalljärven kylistä. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Kalljärven rannan asutukseen, idässä Haapajärven kylään ja sen maanviljelysalueeseen, kaakossa Lapinkylän osayleiskaava-alueeseen, etelässä Kylmälän kylän etelärajaan, lounaassa Petäjärven vesialueeseen sekä lännessä ja luoteessa Vihdin kunnan rajaan. Kylmälän osayleiskaava-alue jakautuu alueen länsipuoliseen paljolti maanviljelyskäytössä säilyneeseen haja-asutus- ja maatalousalueeseen sekä itäpuoliseen kylämäisempään erillispientalojen ja loma-asutuksen alueeseen. Osayleiskaava-alueen läntiselle osalle on ominaista sen itäistä puolta suuremmat tilakoot ja maisemassa selvästi erottuva maatalouden harjoittaminen. Siihen kuuluu liitännäis- tai itsenäisenä toimintana myös usein hevostalous. Osayleiskaava-alueen itäpuoli on rakenteeltaan tiiviimpää ja sen sijainti suhteellisen lähellä Veikkolan taajamaa aiheuttaa tulevaisuudessa painetta asutuksen leviämiselle ja erityisesti jo käytössä olevien rakennuspaikkojen uudisrakentamiselle. Erityisenä haasteena itäpuolisella alueella on vapaa-ajankäytössä olevien rakennusten suuri osuus rakennuskannasta, joka on noin puolet. Jo pelkästään kyseisten vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotisiksi aiheuttaisi lisärakentamista alueella ja kiinteistöjen käyttöasteen nousua. Alueen tilat ovat osalla aluetta hyvinkin pieniä ja erityisesti liikenneverkko on mitoitukseltaan ja kunnoltaan alimitoitettu merkittävälle asumisen lisäykselle. Koko osayleiskaava-alueen vesihuolto on kiinteistökohtaisten ratkaisujen varassa. Kaavan aikataulu ja suunnittelun vaiheet Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa 16.6.2008 ja kaava tuli vireille 11.7.2008. Osayleiskaava laaditaan kunnan omana työnä. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuonna 2010. Siitä saatiin 36 lausuntoa ja 77 mielipidettä. Osayleiskaavan lähtökohdat ja sille asetetut tavoitteet Taustana suunnitteluhankkeelle on Kylmälän alueelle kohdistuva jatkuva rakentamispaine. Kaava-alueella sijaitsee paljon pieniä kiinteistöjä, joten

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 12 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 maanomistus on alueella varsin pirstoutunutta. Maanomistusyksiköitä on kaikkiaan yli 700 ja maanomistajia yli tuhat. Osayleiskaava-alue on laajuudeltaan n. 1500 ha. Kirkkonummen kunta omistaa alueella maata yhteensä n. 38,5 ha. Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat osa Eerikinkartanon tilasta, Sjökullan koulun tontti, pieni maa-alue Eerikinkartanontien varressa lähellä Kurkisto-järveä sekä Tampajan itäpuolinen retkeily- ja ulkoilualue. Sjökullan koulun alueella on voimassa asemakaava, jolla mahdollistetaan oppimiskeskuksen vaatiman lisärakentamisen toteuttaminen tontille. Asemakaava on saanut lainvoiman 24.5.2013. Alueella on ollut kaavoituksen alkaessa pysyviä asukkaita noin 730 henkeä, asuinrakennuksiksi luokiteltuja rakennuksia noin 290 kpl ja vapaa-ajan asunnoiksi luokiteltuja rakennuksia noin 260 kpl. Alueella on myös maatalouden harjoittamiseen liittyvää rakentamista ja mm. lukuisia hevostiloja. Lähtökohtana on ollut kehittää aluetta jatkossakin kylämäisen asumisen, maatalouden ja loma-asumisen ehdoilla, mutta osoittaa myös alueita tiivistyvälle yhdyskuntarakenteelle. Alueen keskeiset ominaispiirteet pyritään turvaamaan alueella jatkossakin, samoin kuin yleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen toteuttaminen. Maankäytön ohjauksen tavoitteena on eheyttää kylärakennetta, ohjata asuminen sille sopiviin paikkoihin sekä osoittaa alueelle riittävät virkistysalueet ja johdonmukaiset ulkoilu- ja ratsastusreitit. Osayleiskaavassa tutkitaan myös liikenneturvallisuuden parantamismahdollisuuksia ja -tarpeita ja varaudutaan alueen palvelutarpeen kasvulle, joita ovat mm. keskitetyn vesihuollon järjestäminen ja alueiden osoittaminen palveluille. Osayleiskaavan mitoitus Osayleiskaava-alueella on kunnan yleiskaavan 2020 mitoitusperiaatteen mukaisia hyödyntämättömiä rakennuspaikkoja noin 50 tilalla. Lisäksi alueen vapaa-ajan asunnot ja niiden rakennuspaikat muodostavat merkittävän uudisrakentamispotentiaalin. Sellaisia tällä hetkellä vapaa-ajan asuntoina käytössä olevia rakennuspaikkoja, jotka saattaisivat soveltua jatkossa ympärivuotiseen asumiseen, on yhteensä noin 160 kpl. Asukasmäärän lisäys alueella voisi siten olla maksimissaan jopa 600 henkeä, eli melkein kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna, riippuen asuntokuntien keskikoosta. Mikäli osa aluetta asemakaavoitettaisiin, niin asukasmäärän lisäys olisi suunnittelualueella vielä suurempi. Osayleiskaavaehdotukseen ei sisälly määräyksiä alueen asemakaavoituksesta, mutta on todennäköistä että osa alueesta tulee pitkällä aikavälillä asemakaavoitettavaksi. Liikenteellisessä tarkastelussa tuli esiin, että ennustetun maankäytön kasvun perusteella Kylmälän nykyinen tieverkko ei vaadi välityskykyä lisääviä parannustoimenpiteitä. Liittymäalueiden toimivuus ja liikenneturvallisuus, sekä osittain nykyisen tien geometria, kuitenkin vaativat toimenpiteitä. Näihin voidaan vaikuttaa osayleiskaavoituksella kuitenkin vain hyvin rajallisesti, sillä alempi tieverkko muodostuu yksityisteistä.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 13 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 Osayleiskaavaehdotuksen keskeinen sisältö ja muutokset osayleiskaavaluonnoksesta Osayleiskaavalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut haastavaksi erityisesti vesihuollon järjestämisen sekä ulkoilu- ja ratsastusreittien osalta. Siirtoviemärihanke Nummela-Blominmäki Merkittävin yksittäinen osayleiskaavan valmisteluun vaikuttanut tekijä on ollut siirtoviemärihanke Vihdin Nummelasta Pohjois-Kirkkonummen ja Kylmälän kautta Espoon Blominmäen rakenteilla olevaan jätevedenpuhdistamoon. Kyseinen ratkaisu on ollut esillä usean vuoden ajan yhtenä vaihtoehtona, jolla olisi voitu järjestää Vihdin jätevesien puhdistaminen ja korvata Vihdin kirkonkylän ja Nummelan jätevedenpuhdistamot. Alkuperäinen vuonna 2009 laadittu yleissuunnitelma koski siirtoviemärin toteuttamista Karkkilasta Vihdin kautta Espoon Blominmäkeen. Yhtenä linjausvaihtoehtona esitettiin viemärin kulkemista Kalljärven länsi- ja eteläpuolitse, jolloin se olisi voinut palvella myös siirtoviemärilinjan läheisyydessä olevia kyliä ja haja-asutusta. Kiinteistöjen suora liittyminen siirtoviemäriin ei olisi mahdollista, mutta alueellisen pumppaamon kautta siirtoviemäri olisi voinut olla hyödynnettävissä Kylmälän osayleiskaava-alueen koillisosan osa-alueella ja mahdollisesti laajemmallakin. Kyseisen siirtoviemärin alustava linjaus vaihtoehtoineen osoitettiin osayleiskaavaluonnoksessa siirtoviemärin yhteystarve merkinnällä. Vihdin kunnanhallitus ilmoitti vuonna 2013, että se ei katso siirtoviemärin toteuttamista taloudellisesti mahdollisena, ellei hankkeeseen saada oleellista ulkopuolista rahoitusta. Samana vuonna Vihdin vesi käynnisti Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot YVA-menettelyn. jossa käsiteltiin ja arvioitiin kahdeksaa vaihtoehtoista ratkaisua. Vaihtoehto nro 1 oli siirtoviemäri Nummelasta Pohjois-Kirkkonummen ja Kylmälän kautta Espoon Blominmäen rakenteilla olevaan jätevedenpuhdistamoon. Kirkkonummi on todennut YVA-menettelystä antamissaan lausunnoissa mm., että Kirkkonummi on joutunut käynnistämään omat siirtolinjahankkeensa Veikkolasta Espooseen riippumatta toteutettavasta Vihdin vaihtoehdosta. Jos VE 1 toteutetaan, Kirkkonummi harkitsisi osallistumista ko. hankkeeseen lähinnä haja-asutusalueiden viemäröinnin tai 2020-luvulla kaavoitettavien alueiden osalta. Viimeisin päätös hankkeen osalta on Vihdin Veden johtokunnan päätös vuoden 2015 alusta, jonka mukaan Vihdin jätevesien johtaminen Espoon Blominmäkeen ei ole Vihdin Vedelle eikä sen asiakkaille taloudellisesti mahdollista tilanteessa missä kuntarajojen ylittäville siirtoviemärihankkeille ei enää myönnetä valtion rahallista tukea. Kirkkonummen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, joka on päivitetty vuonna 2014, on linjattu että niitä alueita, jotka sisältyvät valmisteilla oleviin osayleiskaava-alueisiin, ja jotka on osayleiskaavoissa tai -luonnoksissa osoitettu mahdollisesti asemakaavoitettaviksi alueiksi, ei ole osoitettu kehittämistarvealueiksi. Näiden alueiden osalta on maankäytön ja kunnan palveluntarjonnan kannalta toivottavaa, että verkosto rakennetaan alueille vasta asemakaavoituksen jälkeen. Kehittämistarvealueet ovat muiden

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 14 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 kuin kunnan toimesta toteutettavia verkostoalueita. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitettiin asemakaavoitettaviksi alueiksi suunnittelualueen koillisosa, johon sisältyi Eerikinkartanontien pohjoispuoli, Heparinkannas, Kurkisto -järveä ympäröivät alueet sekä Kurkisto järven ja Särkijärven välinen alue. Osayleiskaavaehdotukseen sisältyvissä osayleiskaavamääräyksissä ei viitata enää asemakaavoitukseen, mutta käytännössä on todennäköistä että vesihuollon järjestäminen alueella tulee ratkaistavaksi aikanaan asemakaavoituksella. Kirkkonummen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2014, on linjattu että Kylmälän alue olisi mahdollinen kunnan verkostolaajennusalue vuoden 2023 jälkeen. Nummela-Blominmäki siirtoviemärin linjaus osoitetaan Kylmälän osayleiskaavaehdotuksessa siirtoviemärin yhteystarvemerkinnällä, kuten osayleiskaavaluonnoksessakin. Perusteluna merkinnälle on se, että kyseinen linjaus on osoitettu Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa siirtoviemärin ohjeellinen linjaus merkinnällä. Kylmälän alueen vesihuoltoa ei kuitenkaan esitetä toteutettavaksi siirtoviemäriin pohjautuen, sillä Vihdin kunnassa tehtyjen päätösten nojalla sen toteutuminen näyttää erittäin epätodennäköiseltä. Muita tehtyjä muutoksia Valtaosa maanomistajilta ja asukkailta saadusta palautteesta on koskenut ohjeellisten ulkoilureittien ja ulkoilureittien yhteystarve merkintöjen sekä VL-, MY- ja MU -alueiden osoittamista yksittäisten kiinteistöjen alueilla. Myös osa kaavaluonnoksessa RA -merkinnällä osoitetuista alueista on pyydetty muuttamaan ympärivuotisen asumisen alueiksi (AO). Perusteluina jälkimmäiselle on näissä toiveissa käytetty usein sitä, että kiinteistöä ostettaessa tai sille aikanaan rakennettaessa on sille mahdollistettu ympärivuotiseen käyttöön tulevan rakennuksen rakentaminen. Rakennussuojelukohteiden valintaan ja niihin liittyviin kaavamääräyksiin on myös kiinnitetty huomiota. Osayleiskaavaan on tehty runsaasti mielipiteissä toivottuja tarkistuksia ja lukuisia osayleiskaavan kaavaratkaisun yksityiskohtia on tarkennettu kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Näitä ovat erityisesti juuri mainittujen kiinteistöjen kulkuyhteyksien osoittaminen sekä ohjeellisten ulkoilureittien ja ulkoilureittien yhteystarpeiden osoittaminen. MY- ja MU alueiden kaavamääräyksiä ja rajauksia on myös tarkistettu ja osa kaavaluonnoksessa osoitetuista MU-alueista osoitetaan nyt M-alueina. Osa selvästi jo tällä hetkellä ympärivuotisessa asumisessa olevista alueista on osoitettu osayleiskaavassa jatkossakin ympärivuotiseen asumiseen. Kuitenkin erityisesti ranta-alueilla, missä rakennuskanta on keskimääräiseltä kerrosalaltaan varsin pientä, on kaavamääräyksissä asetettu rajoituksia asuinrakennuksen koon suhteen. Lähes kaikkia kaavamääräyksiä on myös tarkennettu ja pyritty yhdenmukaistamaan kunnan muiden osayleiskaavojen määräysten kanssa.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 15 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 Ratsastusreitit Ratsastusreittien suunnittelusta Kylmälän osayleiskaava-alueella tehtiin valtuustoaloite vuonna 2009. Aloitteeseen vastattiin vuonna 2014. Valtuustoaloitteessa esitettiin, että: - Kylmälän osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti tulee hevostallireitit ottaa huomioon suunniteltaessa Kylmälän osayleiskaava-aluetta - asian eteenpäin viemiseksi on perustettava työryhmä pohtimaan tarvetta ja mahdollisuuksia hevosreitistölle tavoitteena saada reitistö piirrettyä osayleiskaavaan. Työryhmä koostuisi virkamiehistä ja alueen hevostoimijoista. Kunnanhallituksen hyväksymässä vastauksessa todettiin mm., että: Reitistön yksityiskohtaisempaan suunnitteluun esitetyn työryhmän muodossa ei tässä vaiheessa ole mahdollisuuksia ryhtyä. Tarpeet reitistön kehittämiselle ja toteuttamiselle on osayleiskaavaluonnoksesta eri tahoilta saadun palautteen perusteella kuitenkin olemassa. Lisäksi vastauksessa todettiin, että kunnalla ei ole maanomistusta kyseisellä alueella, eikä resursseja asioista sopimiseen eri maanomistajien kanssa, joten lautakunta suosittelee, että toimijat sopivat keskenään ratsastusreiteistä ja korvauksista maanomistajille. Osayleiskaavaluonnokseen sisältyneillä kaavamääräyksillä pyrittiin turvaamaan mahdollisuus mm. hevosreittien jatkosuunnitteluun, joka tulee toteuttaa osayleiskaavaa tarkemmalla tasolla. Luonnoksessa ei kuitenkaan osoitettu reittien yksityiskohtaista käyttötarkoitusta, vaan siinä pyrittiin laajempien ulkoiluun soveltuvien yhteystarpeiden hahmottamiseen. Maastoreittien osalta pyrittiin myös siihen, että jo olemassa olevat mahdollisesti historiallisetkin kulkuyhteydet (polut ja tienpohjat) osoitetaan kaavakartalla. Tällöin kyseisten reittien olemassaolo voidaan turvata ja niiden katkeamattomuus varmistaa mm. myöhemmin tehtävissä rakentamista koskevissa lupapäätöksissä ja turvata reittien toteuttamismahdollisuudet ja vaihtoehdot myöhempää suunnittelua varten. Ohjeellisten ulkoilureittien ja ulkoilureittien yhteystarve merkinnöistä saatuun palautteeseen liittyi usein kysymyksiä niiden toimivuudesta ja epäilyksiä niiden osoittamisesta automaattisesti hevosreiteiksi, vaikka kaavamääräyksissä näin ei mahdollistettukaan. Vanhat ja käytössä olevat kulkuyhteydet osoitetaan jatkossakin osayleiskaavassa, jotta niiden jatkosuunnittelumahdollisuudet turvataan. Lisäksi osayleiskaavassa osoitetaan alueen länsipuolen maankäyttö maatalousvaltaiseksi, joka soveltuu hevostaloudelle itäpuolen tiiviimpää asutusta paremmin. Yksityisteitä ei osoiteta osayleiskaavaehdotuksessa omalla merkinnällään, sillä alueen tieverkosto koostuu niistä Eerikinkartanontietä, Sjökullantietä ja Kylmäläntietä lukuun ottamatta. Kiinteistön kulkuyhteys merkinnästä on myös luovuttu. Käytännössä merkintä ja siihen liittyvä määräys, että tieyhteys voi toimia myös ulkoilureittiverkoston osana, osoittautui tarpeettomaksi, sillä kulkuyhteydet päättyivät usein maastokohtiin, josta ei ollut mahdollista jatkaa reittiä luontevasti.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 16 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 Kaavaa varten tehdyt selvitykset Osayleiskaava-alueella on tehty luontoselvitys kesällä 2008 sekä sitä täydentävä selvitys uhanalaisten eliölajien lisääntymis- ja levähdyspaikoista vuonna 2009. Kyseinen selvitys keskittyi liito-oravan esiintymisen selvittämiseen alueella. Arkeologinen inventointi toteutettiin keväällä 2009 ja rakennushistoriallinen selvitys loppukesällä ja syksyllä 2009. Vuonna 2011 valmistui Kylmälän osayleiskaavan liikenteellinen tarkastelu. Sen tarkoituksena oli antaa kaavan laadintaa varten lisätietoa alueen liikenteellisistä vaikutuksista. Rakennuskielto Osayleiskaava-alueella on voimassa rakennuskielto ja toimenpiderajoitus MRL 38 :n ja 128 :n mukaisesti. Rakennuskieltoa jatkettiin ja lievennettiin mm. olemassa olevien rakennusten laajennusten ja talousrakennusten rakentamisen osalta 23.1.2014 seuraavasti: Rakennuskielto ei koske olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöitä, laajennuksia eikä pihapiireihin toteutettavia talousrakennuksia, maatilatalouden kannalta välttämättömien talousrakennusten, tarvealueiden eikä muiden välttämättömien hankkeiden rakentamista eikä hankkeita, joilla on voimassaoleva poikkeamispäätös tai suunnittelutarveratkaisu. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh. 040 538 9587, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - ns. kaavoittajan vastineet Kylmälän osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja huomautuksiin - Kylmälän osayleiskaavaehdotus, piirustus 3204 - Kylmälän osayleiskaavaehdotuksen selostus Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se 1. asettaa Kylmälän osayleiskaavaehdotuksen, piirustus nro 3204 asiakirjoineen, MRL 65 :n ja MRA 27 :n tarkoituksessa julkisesti nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi. 2. pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Kunnan viranomaiset - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - Espoon seudun ympäristöterveys - vesihuoltolaitos - terveystoimi - sivistystoimi - liikuntatoimi - kulttuuritoimi

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 17 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 - elinkeinotoimi - nimistötoimikunta - Eerikinkartanon johtokunta Ulkoiset viranomaiset - Uudenmaan liitto - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Museovirasto; Arkeologian osasto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Espoon kaupunki - Siuntion kunta - Vihdin kunta Yhdistykset ja järjestöt - Pohjois-Kirkkonummi yhdistys / Föreningen för Norra Kyrkslätt - Kirkkonummen yrittäjät r.y. - Veikkolan kyläyhdistys r.y. - Kyrklätts Hembygdsförening - Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys r.y. - Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. - Kyrklätts Natur och Miljö r.f. - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y. - Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KRIVES r.y. - Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys r.y. - Uudenmaan riistanhoitopiiri - Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys - Metsäkeskus Rannikko / Kustens skogscentral - Metsänhoitoyhdistys Eteläinen metsäreviiri r.y. - Paikalliset metsänhoitoyhdistykset - Nylands svenska producentförbund, Kyrkslätts lokalavdelning - Maataloustuottajien yhdistykset - Norra Kyrkslätts Ungdomsföreningen - Veikkolan Veikot r.y. - Kirkkonummen Pro ratsastus r.y. - Alueen ratsastusseurat - Alueen urheiluseurat Muut osalliset - HSY Liikenne - HSY Jätehuolto - Metsähovin radiotutkimusasema, observatorio ja geodeettinen tutkimusasema (Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Geodeettinen laitos) - Alueen osakaskunnat / kalastuskunnat - Alueen tiehoitokunnat Käsittely Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen esitteli osayleiskaavaehdotuksen lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana jäsen Jarmo Uimonen ehdotti, että osayleiskaavassa muutetaan RA1 ja RA merkinnöillä olevat alueet RA/AO merkinnöiksi. Ehdotusta kannatti puheenjohtaja Kettunen. Ehdotusta ei kuitenkaan voitu hyvksyä yksimielisesti, joten siitä tuli äänestää.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 18 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 24 23.04.2015 Äänestys Puheenjohtaja ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Uimosen ehdotusta, äänestävät EI. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Lounamaa ja Heikkinen) sekä 6 ei-ääntä (Kettunen, Salmela, Hagelberg, Männikkö, Seppänen ja Uimonen). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi jäsen Uimosen tekemän ehdotuksen voittaneen, joten osayleiskaavassa muutetaan RA1 ja RA merkinnöillä olevat alueet RA/AO merkinnöiksi. Päätös Tiedoksi Keskustelun ja äänestyksen jälkeen esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin: - osayleiskaavassa RA 1 ja RA merkinnoillä olevat alueet muutetaan RA/AO merkinnöiksi. jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle sen jälkeen, kun yllä mainitut lautakunnan tekemät muutokset on tehty kaava-asiakirjoihin Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 19 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 25 23.04.2015 Laguksenpuiston, Veikkolan asemakaavan muutosluonnoksen asettaminen nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 734/10.02.03/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 25 Laguksenpuistoksi nimetty kaavahanke sijaitsee Veikkolassa, Lamminjärven etelärannalla, Turuntien ja Lamminjärven välisellä alueella Asemakaavan muutosalueeseen kuuluu entisen Veikkolan parantolan maat rakennuksineen. Kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan alueen luonnos laaditaan vuonna 2014. Asemakaava on Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan mukainen hanke. Alueen koko on noin 12 ha, josta noin 4 ha on vesialueita. Käynnistämissopimus Kunnanhallitus hyväksyi 20.5.2013 ( 261) Laguksenpuiston, Veikkolan ase-makaavan muutoksen käynnistämissopimuksen. Samalla kunnanhallitus päätti evästää kaavoitusta seuraavasti: -asemakaavamuutoksen yhteydessä on tutkittava Veikkolan alueen mm. hoitokotitoimintaan varattujen tonttien riittävyys korttelin 132 mahdollisen kaavamuutoksen yhteydessä. -kaavamuutoksessa on huomioitava olemassa oleva rakennuskanta ja voimassa olevan asemakaava ja sen asemakaavamerkinnät sekä määrä-ykset. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa entisen Veikkolan parantolan rakennukset asuinkäyttöön. Lisäksi tutkitaan lähialueen maankäytön tarkistamistarpeet. Tavoitteena on myös parantaa rantapolun toteuttamismahdollisuuksia Lamminjärven rannalla. Asemakaavan muutosluonnos Muutoksessa Suomen Mielenterveysseuran omistavalla entisen Veikkolan Parantolan alueella kaavamerkintä sosiaalitointa ja terveyshuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueet (YS) on muutettu asuntokortteleiksi (A, AO ja AR). Parantolan vanhat rakennukset on merkitty suojeltavaksi (sr). Näiden alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 4830 k-m2, voimassa olevaan kaavan verrattuna lisäys on 400 k-m2. Hoivakoti Tammikartanon tontti on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) ja sille on merkitty lisärakennusoikeutta 740 k-m2. Kaava-alueen itäosalla on rivitalojen korttelialue (AR) merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tämän korttelin luoteisrajalle on merkitty uusi katuyhteys, Saunapellontie. Katuyhteys on tarpeen, jotta erillispientalojen tonteille saadaan järjestettyä liittymät katualueelle. Suomen Mielenterveysseuran sekä tilojen 1:831,1:943 ja 1:966 omistajien kanssa on tehtävä maankäyttösopimus ennen kaavamuutoksen lopullista hyväksymistä. Valmistelija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson, puh. (09)2967 2533, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 20 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 25 23.04.2015 Asiakirjat: Laguksenpuisto, Veikkolan asemakaavan muutoksen selostus, sisältäen kaavamuutoskartan, piir. nro 3194. Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. asettaa Laguksenpuiston, Veikkolan asemakaavan muutosluonnoksen, piir.nro 3194, ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti vähintään 30 vuorokauden ajaksi 2. pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Vesihuoltolaitos Elinkeinotoimi Nimistötoimikunta Perusturva Sivistystoimi Vammaisneuvosto Vanhuusneuvosto Uudenmaan liitto Uudenmaan ELY-keskus Museovirasto Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Espoon seudun ympäristöterveys Helsingin seudun liikenne (HSL) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Caruna Espoo Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj DNA Oy Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Veikkolan kyläyhdistys r.y. Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES r.y. Pohjois-Kirkkonummen yhteisen vesialueen osakaskunta. Kirkkonummen ympäristöyhdistys r.y. Kyrkslätts Natur och Miljö rf. Kyrkslätts Hembygdsförening rf. Kirkkonummen yrittäjät r.y. Käsittely Kaavoitusteknikko Mikael Pettersson esitteli kaavamuutosluonnoksen lautakunnalle.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 21 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 25 23.04.2015 Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje kaavoitusyksikkö muutoksenhakukielto

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 22 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 26 23.04.2015 Kirkkonummen joukkoliikenteen kuntaosuus vuonna 2015 897/02.02.02/2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 26 HSL:n yhtymäkokous hyväksyi HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 kokouksessaan 18.11.2014. HSL:n taloussuunnitelman mukaan Kirkkonummen kuntaosuuden vuodelle 2015 on 7,053 M. HSL laskuttaa kuntaosuuden kuukausittain. Mahdollinen muutos toteutuneessa kuntaosuudessa huomioidaan HSL:n tilinpäätöksessä kuntakohtaisena yli-/alijäämänä seuraavien vuosien talousarviossa. Kunnan talousarviossa (kv 29.11.2014) joukkoliikenteelle on varattu 6,502 M. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa (yt 22.1.2015) joukkoliikenteelle on varattu 6,502 M. Erotus HSL:n laskutuksen ja yhdyskuntatekniikan lautakunnan käyttösuunnitelman välillä on noin 0,55 M. HSL:n liikennöintisuunnitelmassa 2015-2016 (hsl:n hallitus 20.1.2015) todetaan, että Kirkkonummen kunta on joulukuussa 2014 edellyttänyt HSL:ää tekemään säästötoimenpiteitä joukkoliikenteessä Kirkkonummen maksuosuuden pienentämiseksi. Säästöt ajoittuvat vuoden 2015 kesäliikenteeseen ja syysliikenteeseen. Säästöt kohdistuvat ensisijaisesti sellaisiin Kirkkonummen sisäiseen liikenteen vuoroihin, jotka eivät palvele koulukuljetuksia. Säästöt suunnitellaan myöhemmin ja niistä päätetään erikseen. Valmistelija: yhdyskuntatekniikan johtaja Jari Tirkkonen, puh. 040 334 9027, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta merkitsee asian tiedoksi Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi talousjohtaja Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto, koska asia on valmistelua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 23 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 27 23.04.2015 Vastaus valtuustoaloitteeseen 6/2014: Kirkkonummen joukkoliikenteen palvelukyvyn, sujuvuuden ja turvallisuuden arviointi kokonaisuutena (kv) 677/08.00.02/2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 27 Kirkkonummen Keskustan valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 1.9.2014 seuraavan aloitteen: Kirkkonummen koulujen joukkoliikenteen palvelukyky, sujuvuus ja turvallisuus on arvioitava kokonaisuutena. Kunnan tulee tehdä kattava toiminnan arviointi, johon liittyy myös laaja joukkoliikenteen käyttäjien kuuleminen. Tavoitteena tulee olla parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja siihen liittyviä liikenneympäristön turvallisuutta. Arviointeja ei voi jättää yksinään Koululiitu-ohjelman varaan vaan kunnan on poliisin kanssa yhteistyössä kartoitettava kaikkien koulujen liikenneympäristön ja koulumatkojen todelliset vaaranpaikat. Kunnassa tulee määrittää Koululiitu-ohjelmiston käyttötapa paikallisten turvallisuustiedon ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisen osalta. Näin tallennettu koulumatkaliikenteen tieto turvallisuuskehityksestä raportoidaan vuosittain luottamushenkilöelimille. Valtuustoaloitteen perustelut: Kirkkonummen bussiliikenteen siirtäminen HSL:n hoidettavaksi on tuottanut paljon kriittistä palautetta joukkoliikenteen käyttäjiltä. Joitakin muutoksen yhteydessä tapahtuneita selviä virheitä on jo korjattu. Jatkuvasti näyttää kuitenkin löytyvän uusia huonosti toimivia ratkaisuja. Koska HSL:n toteuttama joukkoliikenne vie lähivuosina myös merkittävästi enemmän rahaa, kunnan on pidettävä huoli siitä, että kuntalaiset saavat parhaan mahdollisen vastineen kutannuksille. Siksi ehdotamme kattavaa toiminnan arvioitia, johon liittyy myös laaja joukkoliiliikenteen käyttäjien kuuleminen. Tavoitteena tulee olla parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja siihen liittyvää liikenneympäristön turvallisuutta. Välittömästi koulujen alkamisen jälkeen paljastui runsaasti koulumatkaliikenteen liikenneturvallisuuden kannalta huonosti suunniteltuja muuttuneen joukkoliikenteen ja liikenneympäristön ratkaisuja. Turvallisuutta pitäisi hallita Koululiitu-ohjelmistolla. Ensimmäisten läheltä piti -tilanteiden tultua julki paljastui, että näiden tallentamiseen Koululiitu-tietokantaan ei ole olemassa toimivaa menettelyä. Ilman paikallisen tiedon tallentamisesta olemme vain ohjelman sisältämän yleisen tiedon varassa eikä koulumatkaliikenteen arkista liikennetuvallisuustietoa hallita tai otata huomioon millään lailla Koululiidussa. Koulumatkojen turvallisuutta arvioinut konsulttiyhtiö Ramboll Oy:n projettipäällikkö Teemu Kinnunen on painottanut, että laskelmien lisäksi kuntien pitää käyttää omaa harkintaa. Kinnunen on todennut mm. Ylen haastattelussa, että jokaisessa kunnassa varmasti löytyy tien osia, joissa Koululiitu ei anna luotettavaa tulosta. Eli kun kysessä on rekisteritietoihin perustuva ohjelma, niin se ei tietenkään voi ottaa huomioon sellaisia tietoja

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 24 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 27 23.04.2015 mitä ei löydy rekistereistä. Näin ollen arviointeja ei voi jättää yksinään Koululiidun varaan vaan kunnan on poliisin kanssa yhteistyössä kartoitettava kaikkien koulujen liikenneympäristöt ja koulumatkojen todelliset vaaranpaikat. Siksi ehdotamme, että Koululiitu-ohjelmiston käyttötapa paikallisen turvallisuustiedon ja lähellä piti -tilanteiden kirjaamisen osalta määritellään ja näin tallennettu koulumatkaliikenteen tieto turvallisuuskehityksestä raportoidaan vuosittain luottamushenkilöelimille. Edellä esitettyä vahvistaa vielä se, että poliisin koulujen alkamisen jälkeen tekemissä arvioinneissa käytiin läpi neljä liikenneympäristöä, joista kolme havaittiin liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisiksi. Koululiidun perustietojen mukaan ne kaikki olivat turvallisia. Aloitteen olivat myös allekirjottaneet: Irja Bergholm, Mikael Gerkman, Pauliina Juntunen, Tero Suominen, Minna Pirttijärvi, Sari Myllynen, Suvi Terho, Outi Saloranta-Eriksson, Pekka M. Sinisalo, Heidi Kuittinen, Anders Adlercreutz, Michaela Lindholm, Kati Kettunen, Antti-Jussi Manninen, Jens Sørensen, Ralf Grönberg, Ulf Kjerin, Denis Strandell, Rita Holopainen, Anna Aintila ja Patrik Lundell. Yhdyskuntatekniikan vastaus valtuustoaloitteeseen: Kirkkonummen kunta on Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsen. Kuntayhtymä toimii Kirkkonummen joukkoliikennelain mukaisena toimivaltaisena viranomaisena. HSL:n perussopimuksessa todetaan, että kuntayhtymän tehtävä on suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikennekokonaisuus ja edistää sen toimintaedellytyksiä. HSL:n hallituksen tehtävä on mm. päättää toimialueensa joukkoliikenteen palvelutarjonnan määrästä ja laadusta. Hallituksen on ennen päätöstä kuultava kuntaa liikenteen määrästä ja laadusta, linjaston suunnittelusta, hinnoittelusta tai muussa vastaavassa tapauksessa. Käytännössä kuntien kuuleminen tapahtuu vuosittain HSL pyytäessä kunnan lausuntoa HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta (esitetyt kuntaosuudet ja palvelutasomuutokset). Joukkoliikenteen palvelutason, sujuvuuden ja operoinnin arviointi on joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävä. HSL mittaa matkustajien tyytyväisyyttä HSL-alueen joukkoliikennepalveluihin jatkuvalla kyselytutkimuksella. Vuoden aikana mielipidettä kysytään noin 50 000 matkustajalta. Tutkimuksen tuloksia käytetään joukkoliikenteen kehittämisessä, henkilökunnan koulutuksessa sekä kilpailutetun liikenteen laatukannusteiden laskennassa. HSL:n asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset kerätään keväisin ja syksyisin raporttiin. HSL.n järjestämä Kirkkonummen bussiliikenne on kuulunut HSL:n asiakastyytyväisyystutkimukseen syksystä 2014. Syksyn 2014 aineisto löytyy HSL:n kotisivuilta avoimesta tietokannasta (www.hsl.fi kohdasta tutkimukset). Tuloksista tulee myös kirjallinen raportti myöhemmin keväällä. Rakennetun liikenneympäristön turvallisuudesta vastaa tien- tai kadunpitäjä. Kirkkonummen kunnalla on vuosittainen määräraha liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Määrärahan suuruus on ollut noin 75 000 100 000 euroa vuodessa. Lähtökohtaisesti kunnan toimenpiteet tulisi kohdistaa kunnan katualueisiin tai koulujen ja päiväkotien läheisyyteen.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 3/2015 25 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 27 23.04.2015 Kirkkonummen kunta ja Uudenmaan ELY-keskus ovat yhteistyössä laatineet suunnitelmat maanteiden varrella (mt 110 Turuntie) ja koulujen läheisyydessä (Sundsbergintien / Kartanonrannan koulu ja Vilhonkummuntuen / Gesterbyn koulu) sijaitsevien linja-autopysäkkien parantamiseksi. Maanteiden varrella ja koulujen läheisyydessä sijaitsevia linja-autopysäkkejä parannetaan varattujen määrärahojen puitteissa. Kirkkonummen kunnan liikenneturvallisuustyöryhmän tekemä Kirkkonummen peruskoulujen liikenneturvallisuusselvitys valmistui vuonna 2011. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa Kirkkonummen kunnan peruskoulujen lähiympäristöjen liikenneturvallisuuspuutteet ja liikennejärjestelyjen kehittämistarpeet. Tavoitteena oli myös selvittää lasten ja nuorten liikkumisen ja liikennekäyttäytymisen ominaispiirteitä sekä kokemuksia ja mielipiteitä liikenteestä, liikenneympäristöstä ja liikenneturvallisuuden parantamiskeinoista. Työ toteutettiin kyselytutkimuksena. Koulukohtaisten korttien pohjalta on toteutettu kunnan liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Ryhmän toiminta on tarkoitus jatkaa vuonna 2016. Kirkkonummen kunnan sivistystoimi käyttää Koululiitu-järjestelmää työvälineenä. Yhdyskuntatekniikan toimiala on pyytänyt sivistystoimen ja perusturvan toimialojen lausunnot valtuustoaloite 6/2014 johdosta. Sivistystoimen ja perusturvan lausunnot ovat asian liitteenä. Valmistelija: Kirkkonummen kunnan henkilökuljetustyöryhmä (liikennesuunnitteluinsinööri Ylva Wahlström, puh. 040 528 7364, ylva.wahlstrom(at)kirkkonummi.fi) Oheismateriaali: - Sivistystoimen lausunto valtuustoaloitteesta 6/2014 - Perusturvan lausunto valtuustoaloitteesta 6 /2014 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksena kunnanhallitukselle valtuustoaloitteeseen 6/2014, Kirkkonummen joukkoliikenteen palvelukyvyn, sujuvuuden ja turvallisuuden arviointi kokonaisuutena. Käsittely Kunnossapitopäällikkö Ylva Wahlström esitteli kunnanhallitukselle annettavan vastauksen lautakunnalle. Päätös Tiedoksi Muutoksenhakuohje Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle muutoksenhakukielto, koska asia on valmistelua