Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina 2004-2009

Raportti Kainuun toisen asteen koulutuksen kehityksestä vuosina 2004-2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Koulutustoimiala Kainuu 21.1.2010 Yhteyshenkilöt: Koulutustoimialan johtaja Anssi Tuominen puh. (08) 6165 6700, 044 512 4933 anssi.tuominen@kao.fi Kehittämispäällikkö Anna-Maria Palo Koulutustoimiala puh. (08) 6165 6881, 044 797 0988 anna-maria.palo@kailu.fi Suunnittelija Osmo Hänninen, KAO puh. 044 081 9951 osmo.hanninen@kao.fi

SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Toisen asteen koulutuksen tarjonta ja kysyntä Kainuussa... 5 2.1. Kainuun toisen asteen oppilaitosverkko 2004-2009 5 2.2. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkatarjonta, ensisijaiset hakijat ja koulutuksen aloittaneet 7 2.3. Koulutuksen suorittaneet 12 2.4. Kainuun toisen asteen oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärät 2005-2009 ja opiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä 13 2.5. Aikuiskoulutuksen kysyntä 14 3. Opetuksen tukipalvelu ja opiskelijahuolto... 15 3.1. Erityisopetus 15 3.2. Opinto-ohjaus 16 3.3. Terveydenhuoltopalvelut 17 3.4. Kuraattoripalvelut 18 3.5. Ruokahuolto- ja puhtaanapitopalvelut 18 3.6. Kiinteistöt 18 4. Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö... 19 4.1. Lukioiden opettajat 19 4.2. Lukioiden tukipalveluhenkilöstö 19 4.3. KAO:n henkilöstö 20 5. Kainuun toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkostot... 20 5.1. Maakunnallinen yhteistyö koulutustoimialalla 20 5.2. Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö 22 6. Kainuun hallintokokeilun vaikutus toisen asteen koulutukseen... 24 6.1. Koulutukselliset vahvuudet 24 6.2. Toisen asteen yhteistyö ja tulokset Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialalla 25 6.3. Rahoitus ja kustannukset 25 7. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen Kainuussa vuoden 2012 jälkeen. 30 7.1. Lähtökohdat 30 7.1.1. Toimintaympäristön haasteet 30 7.1.2. Toisen asteen yhteistyön haasteet 31 7.1.3. Opiskelijamääräennuste 31 7.1.4. Lukioverkon rakenne 31 7.2. Liikelaitosmallit 32 7.2.1. Kuntayhtymän liikelaitos 32 7.2.2. Liikelaitoskuntayhtymä 34

3 (37) 1. Johdanto A Lukiokoulutus Vuoden 2004 lopussa Kainuussa oli kahdeksan lukiota. Kainuun kaikilla kunnilla oli omat lukionsa lukuun ottamatta Ristijärveä. Kainuun hallintokokeilun alkaessa 1.1.2005 lukiokoulutus siirtyi Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpitämäksi. Lukiokoulutus muodosti oman tulosalueensa maakunnan koulutustoimialalle. Kainuun filiaaliverkko aloitti toimintansa 1.8.2005, johon liittyivät heti alusta Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot sekä vuonna 2007 myös Suomussalmen lukio. Filiaalimallinen toimintatapa oli ainutlaatuinen Suomessa. Filiaaliverkoston järjestämän videoneuvotteluopetuksen avulla voitiin laajentaa kurssitarjontaa ja helpottaa riittävän kokoisten opetusryhmien muodostamista. Filiaaliverkoston toiminnan sujuvuutta ja yhdenmukaistamista on haitannut se, että Kainuun maakunta kuntayhtymä on lukioiden ylläpitäjä ja kunnat ovat perusopetuksen. Vuolijoen lukion toiminta päättyi kevätlukukauden 2008 lopussa. Asia liittyi osaltaan Kajaanin ja Vuolijoen kuntaliitokseen 2007. Muita toimipaikkamuutoksia ei ole tapahtunut, joten lukiokoulutuksen toimipaikkoja on Kainuussa seitsemän. Hallinnollisesti ajatellen Kainuussa on tällä hetkellä neljä lukiokoulutuksen tulosyksikköä: Kainuun filiaalilukioiden verkosto, Kajaanin lukio ja aikuislinja, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Oppilaitokset ovat kuitenkin pystyneet keskittymään paremmin omaan perustehtäväänsä, koska koulutuksen järjestäjän roolia ja yleistä kehittämistoimintaa on voitu siirtää koulutustoimialan ja lukiokoulutuksen tulosalueen tasolle. Kainuun hallintokokeilun merkittävä tulos onkin lukiokoulutuksen hallinnon keventäminen ja hallintorutiinien kokoamisesta sekä yhteistyöstä saadut synergiaedut. Hallintokokeilun aikana opiskelijahuollon taso on parantunut siltä osin, että kaikille lukioille on saatu yhteiset opiskelijahuollolliset ja kuratiiviset palvelut. Samanaikaisesti myös opiskelijahuollon palveluiden tarvitsijoiden määrä on kasvanut. Lukioiden keskinäinen yhteistyö ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet ammatillisen koulutuksen saralla. Vaikka lukiokoulutus on kohdannut vahvistuvan ammatillisen koulutuksen, on jälkimmäinen siitä huolimatta nähty yhä useammin mahdollisuutena kuin uhkana. Kainuun lukioihin ensisijaisesti hakeneiden kokonaismäärä on laskenut neljän vuoden aikana noin sadalla. 16-vuotiaista lukioon ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut 55 prosentista 47 prosenttiin. Liikkuvuus maakunnan sisällä lukioissa painottuu lähinnä Paltamon lukioon, jonne hakeutuu muutamia opiskelijoita Kajaanista. Lisäksi lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys on ollut laskeva, samoin kuin lukiokoulutuksen palveluksessa työskentelevien opettajien määrä on laskenut vuosien 2005-2009 välillä 179:stä 162:een. Kainuun lukioiden toiminnan rahoitus muodostuu yksikköhintarahoituksesta, erilaisista toiminnan kehittämiseen saaduista avustuksista, koulutuspalveluiden tuottamisesta perus- ja ammattiopetukselle sekä kuntarahasta. Yksikköhintarahoitus on tärkein. Kainuun lukiokoulutus ei kuitenkaan tule toimeen toimintatuotoillaan, vaan toiminnan ylläpitämiseksi on tarvittu maakunnan rahoitusta. Lukiokoulutus saa maakunnan talousarviossa 1,4 milj. euroa maakuntarahaa. Viimeisenä kuntaomisteisena vuonna 2004 Kainuun kunnat laittoivat yhteensä 2,9 milj. euroa yli yksikköhintojen lukiokoulutuksen järjestämiseen. Summat eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska

4 (37) valtion kunnilta perimän asukaslukupohjaisen toisen asteen koulutusmaksun laskentaperiaatteet ovat muuttuneet ja opiskelijakohtaisia yksikköhintoja on korotettu. Tällä hetkellä Kainuun lukioiden rahoituspohja on täysin verrannollinen valtakunnalliseen tilanteeseen. Lukiokoulutuksen haasteet Kainuussa ovat 1) oppilaitosverkon sopeuttaminen alenevien ikäluokkien vuoksi 2) vastaaminen kiristyvän kuntatalouden haasteisiin 3) yhteistyö kunnan perusopetuksen kanssa 4) kehittämistoiminen tehostaminen ja onnistuminen. B Ammatillinen koulutus Vuosina 2004 2009 ammatillinen koulutus on elänyt muutosten aikaa. Kainuun hallintokokeilu on vauhdittanut kehitystä kohti yhden koulutuksen ylläpitäjän mallia ammatillisen koulutuksen järjestämisessä ja sen tuloksena syntyi Kainuun ammattiopisto liikelaitos, joka vastaa koko maakunnan ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja muodostaa samalla Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimialan ammatillisen koulutuksen tulosalueen. Peruskoulun päättävien nuorten määrä vähenee koko maakunnan alueella, mutta samalla ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut koulutukseen hakeneiden määrällä mitattuna. Elinkeinorakenteen kehittyminen vaikuttaa työvoiman kysyntään maakunnan alueella. Näistä lähtökohdista on kyettävä ennakoimaan elinkeinoelämän tarpeita työvoimasta sekä toisaalta nuorten ja aikuisten hakeutumista ja kiinnostusta eri alojen ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksen tarjontaa on kyettävä sopeuttamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen osalta. Ammatillisen koulutuksen omaleimaisuutta on sen kiinteä yhteys työelämään. Kaikki opiskelijat ovat yrityksissä oppimassa omaan ammattiin liittyviä asioita vähintään puoli vuotta osana ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Maakunnan elinkeinoelämän myönteisen kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta osaavan ja työhönsä motivoituneen työvoiman saatavuudella on oma merkityksensä. Erityisesti tämä on ajankohtainen asia tilanteessa, jossa työmarkkinoilta poistuu enemmän työvoimaa kuin sinne koulutusrakenteiden kautta tulee tarjolle. Monet yritykset ovat arvioineet osaavan työvoiman saatavuuden yhdeksi keskeisemmäksi haasteeksi oman kilpailukykynsä ylläpitämisessä. Voidaan sanoa, että ammatillinen koulutus on yksi monista toimijoista yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäjänä maakunnassamme kouluttamalla eri alojen ammatinosaajia. Kainuun ammattiopisto kuuluu opetusministeriön tuloksellisuusmittareilla mitattuna valtakunnan eliittiin, vaikka Kainuu oppilaitoksen toimintaympäristönä on keskimääräistä haasteellisempi. Menestyminen opetusministeriön tuloksellisuusarvioinnissa on tuonut oppilaitokselle tuloksellisuusrahaa useana toimintavuonna. Kainuun ammattiopistossa ennakointityötä on tehty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Koulutuksen arviointineuvoston mukaan ennakointityö on tehty Kainuussa parhaiten koko maassa. Kainuun ammattiopistolle myönnettiin 25.11.2009 vuoden 2009 ammatillisen koulutuksen laatupalkinto. Kainuun hallintokokeilu päättyy vuoden 2012 lopussa. Tätä ennen on suunniteltava toisen asteen koulutuksen järjestämismalli, joka mahdollistaa laadukkaan opetuksen jatkumisen oikein mitoitetuilla resursseilla. Oppilaitosten talouden on myös jatkossa oltava kunnossa, jotta niillä on riittävät resurssit kehittää toimintaansa, investoida opetusvälineisiin ja varautua myös mahdollisesti tuleviin haasteellisempiin vuosiin.

5 (37) 2. Toisen asteen koulutuksen tarjonta ja kysyntä Kainuussa Väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Taulukon tiedot ovat ennustettuja. Taulukko 1: 16-vuotiaiden määrä Kainuussa 2010-2025 Kunta 2010 2015 2020 2025 Hyrynsalmi 35 26 22 19 Kajaani 492 422 398 441 Kuhmo 117 74 79 72 Paltamo 56 33 37 38 Puolanka 39 32 17 19 Ristijärvi 19 10 10 10 Sotkamo 127 128 112 126 Suomussalmi 105 83 68 69 Vaala 49 35 36 31 Kainuu yhteensä 1 039 843 779 825 Kajaanin seutukunta 743 628 593 646 Kehys - Kainuun seutukunta 296 215 186 179 Lähde: tilastokeskus 2009 Väestön määrän 16 vuotiaiden ikäryhmässä ennustetaan vähenevän kaikissa maakunnan kunnissa. Kajaanin seutukunnan alueella alenema vuosien 2010 2020 aikana ennustetaan olevan 20,2 % ja Kehys- Kainuun seutukunnan osalta 37,2 %. Väestön määrän aleneminen 16-vuotiaiden ikäluokassa tulee vaikuttamaan myös toisen asteen koulutusrakenteeseen. Koulutuksen rakennetta ja kapasiteettia on suhteutettava koulutettavien määrään, koulutuskysyntään ja toisaalta elinkeinoelämän työvoiman kysyntään. 2.1. Kainuun toisen asteen oppilaitosverkko 2004-2009 A. Vuoden 2004 lopussa Kainuussa oli kahdeksan lukiokoulutuksen tulosyksikköä. 1.8.2004 toimintansa aloitti Kajaanin lukio ja aikuislinja, joka syntyi Kajaanin lyseon lukion ja aikuislinjan sekä Linnan lukion fuusioituessa. Kajaanin lukiolla on erityinen koulutustehtävä musiikki- ja kuvataidepainotteisessa opetuksessa. Kainuun kaikilla paikkakunnilla oli oma lukionsa Ristijärveä lukuun ottamatta: Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen lukiot. Lukiokoulutus siirtyi 1.1.2005 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpitämäksi. Sotkamon lukiolla on erityinen koulutustehtävä liikunnassa. Lisäksi Sotkamon lukiossa järjestetään englanninkielistä IBopetusta monimuoto-opetuksena. Järjestäjänä toimii Oulun lyseon lukio opetusministeriön Oulun kaupungille myöntämällä järjestämisluvalla. Kuhmon yhteislukiolla on ilman Opetusministeriön myöntämää erillisrahoitusta toimiva musiikkilinja. 1.8.2005 toimintansa aloitti Kainuun filiaaliverkko, johon liittyivät alusta saakka mukaan Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot.1.1.2007 myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan Filiaaliverkkoon. Verkko toimii yhtenä tulosyksikkönä ja sillä on yhteinen rehtori. Verkko on usean vuoden ajan kehittänyt monimuoto-opetusta. Syksyllä 2006 Vuolijoen lukioon ei enää otettu uusia opiske-

6 (37) lijoita. Lakkauttamiseen päädyttiin, koska Kajaani-Vuolijoki -kuntaliitoksen seurauksena Vuolijoen lukion rahoituspohja romahti, koska opiskelijakohtainen valtionosuus määräytyi liitoksen jälkeen Vuolijoen ja Kajaanin lukion yhteisen opiskelijapohjan mukaan. Keväällä 2008 lukiosta valmistuivat viimeiset ylioppilaat. Hallinnollisesti Kainuussa on nykyään neljä lukiokoulutuksen tulosyksikköä: Kainuun filiaalilukioiden verkosto, Kajaanin lukio ja aikuislinja, Kuhmon yhteislukio ja Sotkamon lukio. Lukio - alle 100 opiskelijaa - yli 100 opiskelijaa Kuvio 1. Kainuun lukiokoulutuksen koulutusyksiköiden sijainti vuonna 2009.

7 (37) B. Kainuun ammattiopiston toimipaikat ja koulutusalat Kuvio 2: Kainuun ammattiopiston toimipaikat Kainuun ammattiopistolla on kiinteät toimipaikat Kajaanissa, Kuhmossa, Kuusamossa ja Suomussalmella sekä Kajaanin toimipaikkaan kuuluva toimipiste Sotkamon Vuokatissa. Aikuiskoulutusta järjestetään kaikissa Kainuun kunnissa ja lisäksi Kainuun ulkopuolella. Aikuisopistolla on toimipaikat myös Vantaalla ja Virossa. Ammatillista peruskoulutusta toteutetaan kuudella eri koulutusalalla, paikkakunnittain seuraavasti: Hyvinvointiala: Kajaani, Suomussalmi, Kuusamo Kulttuuriala: Kajaani, Kuusamo Liiketalouden ala: Kajaani, Kuhmo, Kuusamo Luonnonvara-ala: Kajaani Matkailu- ja ravitsemisala: Kajaani, Kuusamo, Sotkamo, Suomussalmi Tekniikan ja liikenteen ala:kajaani, Kuhmo, Kuusamo, Suomussalmi Lukuvuonna 2008 2009 ammatillista perusopetusta on toteutettu 20 perustutkinnossa ja niiden sisältämissä 29 koulutusohjelmassa. 2.2. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkatarjonta, ensisijaiset hakijat ja koulutuksen aloittaneet A Lukioiden aloituspaikkamääriä on kokonaisuudessaan vähennetty vuosien 2005-2009 aikana samassa suhteessa kuin ikäluokka ja kysyntä on pienentynyt.

8 (37) Taulukko 2. Kainuun lukioiden aloituspaikat 2005-2010. Sotkamon lukion lukumäärissä on mukana 25 IB-linjan aloituspaikkaa. Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Hyrynsalmen lukio 32 32 32 32 32 32 Kajaanin lukio 224 288 256 270 256 224 Kuhmon lukio 96 80 68 68 64 64 Paltamon lukio 64 38 36 32 32 32 Puolangan lukio 32 32 32 32 32 32 Sotkamon lukio 110 125 135 135 135 135 Suomussalmen lukio 70 70 70 68 64 64 Vuolijoen lukio 32 32 - - - - Yhteensä 660 697 629 637 615 583 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Kainuun lukioihin ensisijaisesti hakeneiden kokonaismäärä on laskenut neljän vuoden aikana noin sadalla. Vuosien 2005-2009 aikana kainuulaisista 16-vuotiaista lukioon ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut 55 prosentista 47 prosenttiin (taulukko 2). Lukioon hakeneiden määriin on vaikuttanut valtakunnallisen trendin mukainen ammatillisen koulutuksen suosion kasvu, kuten kuviosta 3 sivulla 9 voidaan huomata. B Alla olevassa taulukossa esitellään vuosittaiset (2004 2010) aloituspaikat paikkakunnittain ja koulutusaloittain. Aloituspaikkojen määrässä on huomioitu myös valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen valmentavan koulutuksen (sisältyvät tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkoihin) ja talouskoulun (sisältyvät matkailu ja ravitsemisalan aloituspaikkoihin) aloituspaikat. Taulukko 3: Kainuun ammattiopiston aloituspaikkatarjonta Kajaani Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kulttuuriala 86 86 88 92 92 92 92 Liiketaloudenala 85 85 60 60 90 64 64 Luonnontieteiden ala 25 25 30 30 - - - Tekniikan ja liikenteen ala 216 180 180 236 236 216 268 Luonnonvara-ala 36 52 36 36 52 56 69 Hyvinvointiala 66 64 64 66 66 66 66 Matkailu ja ravitsemisala 66 66 66 66 66 66 66 Yhteensä 580 558 524 586 602 560 625 Kuhmo Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Liiketaloudenala - - - - 20 20 20 Tekniikan ja liikenteen ala 40 40 40 32 16 36 26 Matkailu ja ravitsemisala 12 12 12 16 - - - Yhteensä 52 52 52 48 36 56 46

9 (37) Kuusamo Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kulttuuriala - 20-18 - - 18 Liiketaloudenala 20 36 20 20 20 25 25 Luonnontieteiden ala 20 20 20 20 20 - - Tekniikan ja liikenteen ala 64 54 72 70 54 72 54 Hyvinvointiala 16 - - 43 24 24 42 Matkailu ja ravitsemisala 54 50 68 66 80 72 54 Yhteensä 174 180 180 237 198 193 193 Sotkamo Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tekniikan ja liikenteen ala 8 8 10 - - - - Luonnonvara-ala 20 - - - - - - Matkailu ja ravitsemisala 32 30 30 32 32 32 32 Yhteensä 60 38 40 32 32 32 32 Suomussalmi Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tekniikan ja liikenteen ala 43 48 32 60 44 42 16 Hyvinvointiala 24 22 22 24 18 18 18 Matkailu ja ravitsemisala 12 26 26 16 16 - - Yhteensä 79 96 80 100 78 60 34 Vaala Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tekniikan ja liikenteen ala 16 16 - - - - - Matkailu ja ravitsemisala 16 16 - - - - - Yhteensä 32 32 - - - - - Taulukko 4. Kainuun maakunnan lukiokoulutuksen ensisijaiset hakijat ja 16-vuotiaiden ikäluokka 2004-2009. 2005 2006 2007 2008 2009 ensisijaiset hakijat 607 603 528 565 508 16-vuotiaiden ikäluokka 1098 1156 1075 1140 1092 ensisijaisten hakijoiden %- osuus ikäluokasta 55 % 52 % 50 % 50 % 47 % Lähde: Koulutustoimialan tilastot.

10 (37) Taulukko 5. Kainuun maakunnan ammatillisen koulutuksen ensisijaiset hakijat Ammatillisen koulutuksen ensisijaiset hakijat suhteessa aloituspaikkoihin paikkakunnittain ja koulutusaloittain. Taulukko kuvaa hakijoiden määrää eri vuosina suhteessa tarjolla olleisiin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin. Kajaani Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kulttuuriala 1,40 1,48 1,41 1,48 1,84 1,53 Liiketaloudenala 0,79 0,75 1,15 1,13 0,67 1,13 Luonnontieteiden ala 1,80 1,56 1,27 0,60 - - Tekniikan ja liikenteen ala 1,10 1,41 1,93 1,94 1,91 2,03 Luonnonvara-ala 0,86 0,42 0,78 0,58 1,12 1,30 Hyvinvointiala 1,98 1,83 2,42 2,55 2,26 2,38 Matkailu ja ravitsemisala 0,94 0,86 0,82 0,59 0,89 1,05 Kuhmo Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Liiketaloudenala - - - - 1,15 0,60 Tekniikan ja liikenteen ala 0,35 0,45 0,53 0,56 1,00 0,67 Matkailu ja ravitsemisala 0,75 0,25 0,33 0,69 - - Kuusamo Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kulttuuriala - 1,00-1,44 - - Liiketaloudenala 0,85 1,00 1,25 1,10 0,80 0,96 Luonnontieteiden ala 1,15 1,25 1,15 0,45 0,80 - Tekniikan ja liikenteen ala 0,92 1,20 0,78 1,09 1,61 1,03 Hyvinvointiala 1,69 - - 2,16 1,50 1,50 Matkailu ja ravitsemisala 0,74 0,94 0,79 0,92 0,43 0,65 Sotkamo Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tekniikan ja liikenteen ala 1,38 0,50 0,20 - - - Luonnonvara-ala 0,15 - - - - - Matkailu ja ravitsemisala 0,44 0,47 0,60 0,81 0,84 0,91 Suomussalmi Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tekniikan ja liikenteen ala 0,44 0,25 0,73 0,47 0,45 0,50 Hyvinvointiala 0,71 0,95 0,75 0,79 0,94 1,44 Matkailu ja ravitsemisala 0,50 0,42 0,50 0,63 0,44 - Vaala Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Tekniikan ja liikenteen ala 0,63 0,63 - - - - Matkailu ja ravitsemisala 0,50 0,19 - - - -

11 (37) Ensisijaiset hakijat ammatilliseen koulutukseen ja lukioon Kainuussa 1997-2009 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 199 7 199 8 199 9 200 0 ammatillinen koulutus 119312581287114010561034 875 805 775 898 882 941 949 lukio 802 814 850 690 698 646 594 652 607 603 528 565 508 ammatillinen koulutus lukio 200 1 200 2 200 3 200 4 200 5 200 6 200 7 200 8 200 9 Kuvio 3. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen ensisijaiset hakijat Kainuussa vuosina 2005-2009. Tilasto sisältää myös Vaalan lukioon ensisijaisesti hakeneet. Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Lukioiden aloituspaikkojen tarjonta ylittää ensisijaisten hakijoiden (taulukko 2) ja aloittaneiden opiskelijoiden (kuvio 3) kokonaismäärän eli kokonaisuudessaan aloituspaikkoja on liikaa. Lukiokohtaisessa tarkastelussa aloituspaikkojen täyttöasteet ovat jääneet alle 100 prosentin kaikkien muiden lukioiden paitsi Kajaanin ja Sotkamon lukioiden osalta. Aloituspaikkoja on täten jäänyt vapaaksi kaikissa muissa lukioissa, mutta Kajaanin ja Sotkamon lukioissa opiskelijoita on aloittanut joinakin vuosina enemmän kuin aloituspaikkoja on ollut. Kajaanin lukiossa aloituspaikkojen täyttöasteet ovat olleet yli 100 prosenttia kaikkina muina vuosina paitsi vuonna 2008. Sotkamon lukiossa sen sijaan täyttöaste ylitti 100 prosenttia vuonna 2008. Kainuun maakunta kuntayhtymän koulutustoimiala pystyy vastaamaan koko ikäluokan koulutustarpeeseen, vaikka ammatillisen koulutuksen täyttöaste on 100% juuri tällä hetkellä. Taulukko 6. Lukiokoulutuksen aloittaneet Kainuussa vuosina 2005-2009. Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Hyrynsalmen lukio 21 15 23 8 17 Kajaanin lukio 234 251 238 262 221 Kuhmon lukio 59 60 66 51 34 Paltamon lukio 46 38 27 30 32 Puolangan lukio 21 21 12 21 27 Sotkamon lukio 108 111 132 133 118 Suomussalmen lukio 65 63 55 38 40 Vuolijoen lukio 14 - - - - Yhteensä 568 559 553 543 489 Lähde: Koulutustoimialan tilastot ja OPH:n WERA web-raportointipalvelu.

12 (37) Taulukko 7. Ammatillisen koulutuksen aloittaneiden määrä Kainuussa koulutusaloittain 2005-2009 Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Kulttuuriala 96 102 101 100 100 Liiketalouden ala 73 92 78 72 75 Luonnontieteiden ala 27 0 0 0 0 Tekniikan ja liikenteen ala 289 347 335 344 341 Luonnonvara- ja ympäristöala 24 31 35 44 51 Hyvinvointiala 69 85 87 81 86 Matkailu- ja ravitsemisala 137 91 121 91 91 Yhteensä 715 748 757 732 744 Lähde: KAO:n tilastot 2.3. Koulutuksen suorittaneet Taulukko 8. Lukiokoulutuksen suorittaneet Kainuussa vuosina 2005-2009. Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 Hyrynsalmen lukio 26 15 24 19 10 Kajaanin lukio 258 269 282 243 253 Kuhmon lukio 76 66 64 58 49 Paltamon lukio 40 35 49 34 30 Puolangan lukio 7 13 24 21 17 Sotkamon lukio 93 79 88 93 110 Suomussalmen lukio 47 56 48 48 54 Vuolijoen lukio 10 17 - - - Yhteensä 557 550 579 516 523 Lähde: OPH:n WERA web-raportointipalvelu. Huom. Sotkamon lukion IB-linjan opiskelijat siirtyvät ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen Oulun lyseon lukion kirjoille, eivätkä kyseiset opiskelijat näy siten lukiokoulutuksen suorittaneissa. Taulukko 9. Ammatillisen perustutkinnon, ammattiin valmentavan koulutuksen ja talouskoulun suorittaneet Kainuussa vuosina 2005-2008 Vuosi 2005 2006 2007 2008 Kulttuuriala 78 73 64 76 Liiketalouden ala 43 60 43 55 Luonnontieteiden ala 22 13 17 20 Tekniikan ja liikenteen ala 286 264 226 254 Luonnonvara- ja ympäristöala 43 33 26 18 Hyvinvointiala 94 59 73 54 Matkailu- ja ravitsemisala 91 99 104 103 Yhteensä 657 601 553 580

13 (37) 2.4. Kainuun toisen asteen oppilaitosten kokonaisopiskelijamäärät 2005-2009 ja opiskelijoiden jakautuminen maakunnan sisällä Kuten alla oleva taulukko 5 osoittaa, opiskelijamäärät Kainuun lukioissa ovat laskeneet yhteensä yli 200 opiskelijalla vuodesta 2005 vuoteen 2009 ja lasku jatkuu edelleen. Tarkasteltaessa lukioita yksittäin opiskelijamäärät ovat laskeneet tasaisesti kaikissa muissa lukioissa paitsi Puolangan, Suomussalmen ja Sotkamon lukiossa. Puolangan ja Suomussalmen lukioissa opiskelijamäärät ovat vaihdelleet tai pysyneet samalla tasolla, mutta laskeneet lopulta vuonna 2008. Sotkamon lukiossa sen sijaan opiskelijamäärät ovat nousseet joka vuosi. Sotkamon lukion opiskelijamäärät selittyvät sillä, että lukiossa on urheilulinja ja IB-lukio, joihin hakeutuu opiskelemaan nuoria myös Kainuun ulkopuolelta. Myös Kajaanin lukioon hakeutuu opiskelemaan nuoria Kainuun ja Kajaanin ulkopuolelta, vaikkakaan ei yhtä merkittävässä määrin kuin Sotkamon lukioon. Muutoin maakunnan sisällä lukioissa on liikkuvuutta lähinnä vain Paltamon lukion osalta, sillä sinne hakeutuu jonkin verran opiskelijoita Kajaanista. Myös ristijärveläiset nuoret hakeutuvat Kajaanin ja Sotkamon lukioiden ohella Paltamon lukioon, sillä Ristijärvellä ei ole omaa lukiota. Kainuun lukioissa oli noin 1600 opiskelijaa syyslukukauden alkaessa vuonna 2009. Vuonna 2004 Kainuun lukioissa oli opiskelijoita noin 2000. Taulukko 10. Kainuun lukioiden kokonaisopiskelijamäärät 2005-2009. Lukio 2005 2006 2007 2008 2009 Hyrynsalmen lukio 64 62 58 49 43 Kajaanin lukio 840 809 807 789 767 Kuhmon yhteislukio 234 212 195 181 166 Paltamon lukio 151 151 127 100 88 Puolangan lukio 56 64 61 53 53 Sotkamon lukio 313 319 339 358 364 Suomussalmen lukio 176 177 177 163 143 Vuolijoen lukio 48 40 - - - Yhteensä 1882 1834 1764 1693 1624 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Taulukko 11. Ammatilliseen koulutuksen opiskelijamäärät Kainuussa koulutusaloittain sekä toimipaikoittain ja pisteittäin 2004 2009. Taulukossa ei ole huomioitu Kuusamon toimipaikan opiskelijoita. Koulutusala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kulttuuriala 305 289 285 278 276 270 Yhteiskuntatiet., liiketalouden ja hall.ala 226 219 196 182 185 180 Luonnontieteiden ala 61 65 79 76 44 18 Tekniikan ja liikenteen ala 895 840 838 879 919 887 Luonnonvara- ja ympäristöala 121 88 81 68 84 111 Hyvinvointiala 266 224 224 215 229 226 Matkailu- ja ravitsemisala 269 303 242 254 208 216 Yhteensä 2143 2028 1945 1952 1945 1908

14 (37) Taulukko 12. Opiskelijoiden määrä Kainuussa eri toimipaikoissa ja toimipisteissä: Toimipaikka/toimipiste 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Ketunpolku, liiketalouden toimipiste 287 284 275 258 209 168 Seppälä, luonnonvara-alan toimipiste 82 88 81 68 84 111 Timperi, kulttuurialan toimipiste 320 295 285 278 276 270 Vimpelin toimipiste 972 941 974 1035 1055 1044 Kuhmon toimipaikka 106 97 92 105 101 96 Sotkamo, Vuokatin toimipiste 123 86 63 45 68 77 Suomussalmen toimipaikka 189 179 142 170 152 142 Vaalan toimipaikka 64 58 33 19 - - Yhteensä 2143 2028 1945 1952 1945 1908 Opiskelijoiden määrä on lisääntynyt Vimpelin alueella. Vaalan toimipisteen opetus päättyi vuonna 2008. Opiskelijoiden määrä on vähentynyt merkittävämmin myös Ketunpolulla liiketalouden opetuksessa sekä Vuokatin toimipisteessä ja Timperissä kulttuurialalla. 2.5. Aikuiskoulutuksen kysyntä A Vuodesta 2005 alkaen Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys on ollut laskeva. Kainuun ammattiopiston ICT- ja medialukiolaiset suorittavat lukio-opintonsa Kajaanin lukion aikuislinjan järjestäminä. Aikuisten lukio-opetuksessa siirryttiin puhtaasti verkkopohjaiseen opettamiseen syksyllä 2009. Taulukko 13. Kajaanin lukion aikuislinjan opiskelijamäärän kehitys vuosina 2004-2009. Kajaanin lukion aikuislinja Opiskelijamäärät ICT- Media aikuislinja 20.9.2004 67 113 20.9.2005 74 122 20.9.2006 62 133 20.9.2007 53 138 20.9.2008 49 138 20.1.2009 44 137 Lähde: Kajaanin lukion aikuislinjan tilastot. B Ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntä Suoritetut tutkinnot Taulukko 14. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa suoritetut tutkinnot ja opiskelijatyöpäivät vuosina 2005-2009 Vuosi Opiskelijatyöpäivät 2005 190 245 250 2006 192 552 325 2007 200 607 308 2008 210 466 298 2009 231 000 350

15 (37) Taulukko 15. Oppisopimusopiskelijat ja suoritetut tutkinnot 2005 2009 Vuosi Sopimusten määrä Suoritetut tutkinnot 2005 330 164 2006 853 146 2007 951 114 2008 1 098 160 2009 (ennuste) 1 034 126 3. Opetuksen tukipalvelu ja opiskelijahuolto Opiskelijahuollolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pidetään yllä tai parannetaan opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa. Opiskelijahuolto tukee oppilaanohjausta seuraamalla opiskelijan koulunkäyntiä. Toteutuksen keskeisinä periaatteina ovat tarvelähtöisyys, opiskelijakeskeisyys, vastuullisuus, yhteydet opiskelijan huoltajiin ja sidosryhmiin sekä koulun sisäinen yhteistyö. Hallintokokeilun aikana opiskelijahuollon taso on parantunut siltä osin, että esimerkiksi kaikille lukioille on saatu kuraattoripalvelut. KAO:lla on jo pidemmät perinteet kuraattoripalveluiden tarjonnassa. Samanaikaisesti opiskelijahuollon palveluiden tarvitsijoiden määrä on kasvanut ja ongelmien kirjo monipuolistunut. Valtakunnallisesti yleinen suuntaus on ollut lukiokoulutuksen suosion lasku, mikä on johtanut siihen, että lukioon on tullut entistä heterogeenisempää opiskelija-ainesta, jolloin erityisen tuen tarve on kasvanut. Maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä kasvaa myös, mikä näkyy tuen tarpeena suomen kielen opiskelussa. Sekä lukiossa että KAO:lla toimii opiskelijahuoltoryhmä, jonka tavoitteena on tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti eri ongelmatilanteissa elämänkaariperiaatetta noudattaen. Ryhmän muodostavat koulun rehtori/apulaisrehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, opinto-ohjaajat ja tarvittaessa opettajien/ryhmänohjaajien edustajat. Tarvittaessa ryhmään voivat ottaa yhteyttä opiskelijat, vanhemmat, opettajat ja muu henkilökunta. Ryhmä kokoontuu työvuoden aikana jokaisessa jaksossa 1-2 kertaa ja tarvittaessa useamminkin. Ryhmää sitoo vaitiolovelvollisuus käsiteltävien asioiden suhteen. Lukioissa rehtori tai apulaisrehtori, KAO:lla opiskelijapalvelupäällikkö vastaa, suunnittelee ja koordinoi opiskelijahuoltotyötä. Opiskelijahuoltoryhmien maakunnallinen yhteistyö käynnistyi Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut (ESR) hankkeen aikana 2006-2007. Opetushallitus on myöntänyt Kainuun lukioille keväällä 2009 opiskelijahuollon kehittämisrahaa, jonka avulla toimintaa kehitetään maakunnallisesti. 3.1. Erityisopetus KAO:lla sekä Kajaanin ja Sotkamon lukioissa on tarjolla erityisopettajan antamaa erityistä tukea. Lukiossa annetaan tukea opiskelijoille, joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea psyykkisistä, sosiaalisista tai elämäntilanteeseen liittyvistä syistä tai joilla on oppimisvaikeuksia. Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on muihin opiskelijoihin nähden tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Lukion erityinen tuki on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itse-

16 (37) tunnon vahvistamiseen oppijana. Opiskelijoille on tarjolla opintojen alkuun tarkoitettu, erityisopettajan pitämä opiskelutekniikkakurssi. Myös yksilöllistä ja pienryhmäohjausta annetaan tarvittaessa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö painottaa opetuksen järjestämisessä opiskelijan yksilöllisten ominaisuuksien aiempaa selvästi voimakkaampaa huomioonottamista. Tämä näkyy mm. opiskelijaarviointia, opiskelijahuoltoa ja erityisopetusta määrittävissä ohjeissa. Vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi yksilöllisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus voidaan antaa erityisopetuksena, tällöin opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Se laaditaan kaikille yksilöllisen tuen tarpeessa oleville opiskelijoille (Laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta L630/1998 ja A811/98). Opiskelijahuoltoryhmän ja/tai muiden asiantuntijoiden, opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan suosituksesta opiskelijahuoltoryhmä tekee esityksen erityisopetuksesta vastaavalle koulutuspäällikölle, joka tekee päätöksen opiskelijan hyväksymisestä yksilöllisen tuen piiriin. Kyseinen suunnitelma on kokonaisvaltainen, yhden opiskelijan tarpeisiin suunniteltu koulutussuunnitelma, jossa opiskelijan senhetkistä tilannetta ja tavoitteita kartoitetaan useammalla alueella. HOJKS:n tavoitteena on tukea opiskelijaa kohti tutkintotavoitteiden saavuttamista. Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat erityisopetuksen tuen ja opetusjärjestelyjen avulla tavallisessa opiskelijaryhmässä tai pienryhmässä. He opiskelevat pääosin opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden mukaan, mutta tarvittaessa opintojen aikana kurssien tavoitteita voidaan yksilöllistää osittain tai kokonaan. Ensisijaista on ohjata ja auttaa opiskelijaa löytämään hänelle itselleen parhaiten soveltuva oppimistyyli ja opiskelumenetelmä. Jos opiskelu ja oppiminen eivät etene tuesta huolimatta, voidaan tavoitteita tarkastella opiskelijan oppimisen edellytyksille sopivaksi eli tällöin yksilöllistetään tavoitteita. Jos opiskelijan oppimisen edellytykset muuttuvat, hänen opetuksensa järjestetään opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Taulukko 16. Eritysopiskelijoiden määrä KAO:ssa vuosina 2004 2009, syksyn (20.9.) laskentapäivän mukaan, tilastossa ovat mukana myös Kuusamon toimipaikan opiskelijat vuosien 2008 ja 2009 osalta. Vuosi Erityisopiskelijoiden määrä % -osuus opiskelijoista 2005 345 17,0 % 2006 253 13,0 % 2007 229 11,6 % 2008 289 11,7 % 2009 334 13,7 % Lähde: KAO:n tilastot 3.2. Opinto-ohjaus Opiskelija saa lukiossa ja KAO:lla ohjausta opiskelunsa ja oppimisensa tueksi. Ohjaus auttaa opiskelijoita suunnittelemaan opinto-ohjelmaa ja tukee opiskelun eri vaiheissa sekä auttaa jatkokoulutusta ja elämänuraa koskevissa suunnitelmissa ja valinnoissa. Ohjaus on sekä luokkamuotoista että henkilökohtaista. Ohjaukseen osallistuvat rehtori, apulaisrehtorit, opinto-ohjaajat, ryhmänohjaajat ja eri aineiden opettajat sekä opiskelijahuoltoryhmä. Ohjausjärjestelmää tukevat ja täydentävät lukion toimistosihteerit ja KAO:n opintosihteerit. Kaikilla Kainuun lukioilla ja KAO:n koulutusaloilla on omat opinto-ohjaajat. Filiaaliverkon toimipaikkojen opinto-ohjaajat ovat yhteisiä peruskoulujen kanssa. Opinto-ohjaajien maakunnallinen yhteistyö

17 (37) on ollut monipuolista jo ennen hallintokokeilun alkua. Eri ylläpitäjät peruskouluilla ja lukioilla (kunnat / maakunta) on aiheuttanut yhteistyölle ongelmia kuntien sisällä. 3.3. Terveydenhuoltopalvelut Lukioiden ja KAO:n opiskelijat kuuluivat vuoden 2004 loppuun saakka kunnallisten, 1.1.2005 alkaen maakunnallisten terveydenhuoltopalvelujen piiriin. Yhteisen ylläpitäjän myötä koulutustoimialan ja kouluterveydenhuollon keskusteluyhteys on parantunut ja erityisesti ennaltaehkäisevä työ on tehostunut. Kajaanissa opiskelijaterveydenhuolto on järjestetty omassa Vital-yksikössään, muilla paikkakunnilla opiskelijat asioivat paikallisessa terveyskeskuksessa. Kullekin lukiolle ja KAO:n toimipaikalle on nimetty oma terveydenhoitajansa. Lääkäripula näkyy myös opiskelijaterveydenhuollossa. Terveydenhoitaja toimii opiskelijahuoltoryhmässä. Hän ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijaan ja kutsuu vastaanotolleen sopimaan tutkimuksiin lähettämisestä tai muista jatkotoimenpiteistä. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoille terveystarkastukset lukuvuoden aikana. Opiskelijaterveydenhuolto tuottaa kansanterveyslain mukaiset ennaltaehkäisevät ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut ja terveydenhoitajan antaman ensihoidon tapaturmissa ja äkillisissä sairauksissa. Palvelut tukevat ja edistävät opiskelijoiden itsenäistä selviytymistä. Kainuun ammattiopiston opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaavat toimipaikkojen sijaintikunnissa olevat maakunnalliset terveyspalvelut. Opiskelijoita opastetaan terveydenhuollon käytännöistä toimipaikkakohtaisesti opiskelijaoppaassa, www-sivuilla ja erillisillä tiedotteilla. Opiskelijoiden terveydenhuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Sen tavoitteena on auttaa opiskelijoita saavuttamaan mahdollisimman hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. Opiskelijaterveydenhuollon palveluita: terveystarkastukset ja sairasvastaanotto terveysneuvonta ja itsehoidon ohjaus ehkäisy-, seksuaalineuvonta mielenterveys- ja päihdeneuvonta, -ohjaus opiskelijahuoltotyö kriisityöhön osallistuminen kutsuntatarkastukset työpaikkaselvitykset terveydellisten olojen seuranta työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy jatkohoitoon ohjaaminen Mielenterveysongelmiin liittyvissä asioissa opiskelijat ohjataan joko nuorten tai aikuispsykiatrian palvelujen piiriin. Kajaanissa opiskeleville nuorille tarjoaa psykologipalveluita perheneuvolan nuorisopsykologi. Psykologin tehtävänä on tukea ja edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja mielenterveyttä. Psykologin työmuotoja ovat mm. ohjaus, neuvonta ja tuki, psykologiset tutkimukset opiskelu- ja toimintavalmiuksien selvittämiseksi ja tarvittaessa yhteistyö oppilaan huoltajien ja eri sidosryhmien kanssa.

18 (37) 3.4. Kuraattoripalvelut Koulukuraattori oppilaitoksen sosiaalityöntekijänä tukee psykososiaalisen työn avulla opiskelijan toimintakykyisyyttä ja auttaa selvittelemään opiskelijan kehitykseen, elämäntilanteeseen ja opiskeluun liittyviä ongelmia. Yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa kuraattori järjestää tarpeenmukaisen oppilaitoksen sisäisen ja moniammatillisen viranomaisverkoston tuen sekä muut tarpeelliset toimenpiteet sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi. Kainuun filiaaliverkko ja Kajaanin lukio saivat omat koulukuraattorit 1.8.2006 alkaen. 1.8.2008 alkaen Kuhmon yhteislukiolla ja Sotkamon lukiolla on ollut yhteinen kuraattori Kainuun ammattiopiston (KAO) kanssa. Lisäksi KAO:ssa on neljä kuraattoria ja kaikki edellä mainitut muodostavat keskinäisen yhteistyöverkoston. Kuraattorien opiskelijoille antama henkilökohtainen ohjauspalvelu on saatavilla KAO:n kaikissa yksiköissä. Psykososiaalisen työn asiantuntijana kuraattori tukee ihmissuhteiden, opiskelun ja ajankäytön ongelmissa. Lisäksi hän auttaa asumiseen, talouteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä vaikeuksissa. Kuraattorin asiakastyössä on keskeistä opiskelijan inhimillisen ja ammatillisen kasvun sekä opiskeluedellytysten vahvistaminen. Kuraattorit ennakoivat ja selvittävät opiskelijoiden oppimiseen liittyviä pulmia ja antavat opiskelijoille heidän tarvitseman tuen. Kuraattoreiden tehtävänä on myös tukea opettajia ja koko kouluyhteisöä koulussa esiintyvien vaikeiden tilanteiden selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Kuraattori toimii tiiviissä yhteistyössä opiskelijan perheiden ja viranomaisten kanssa. Kuraattorit osallistuvat koulun opetussuunnitelmatyöhön sekä erityisopiskelijoiden henkilökohtaisten opetusjärjestelyjen suunnitteluun ja seurantaan. 3.5. Ruokahuolto- ja puhtaanapitopalvelut Lukiot ostavat ruokahuoltopalvelunsa sijaintikunniltaan. Hankittavan palvelun tasoa on hallintokokeilun alun jälkeen yhtenäistetty lukioiden välillä, mutta palvelun hinnoissa on vielä eroja. Opiskelijoilla on oikeus maksuttomaan ruokailuun koulupäivinään. Ns. lukuloman aikana abiturientit voivat ruokailla koululla niinä päivinä, jolloin opiskelu edellyttää läsnäoloa koululla. Yo-kokeisiin tuodaan omat eväät. KAO:n ruokahuoltopalvelut järjestetään omana tuotantona Kajaanin Vimpelin ja Seppälän toimipaikoissa. Muissa toimipaikoissa palvelut ostetaan sijaintikunnilta. 3.6. Kiinteistöt Lukioiden käyttämät kiinteistöt ovat sijaintikuntien omistuksessa ja lukiot maksavat niistä vuokraa. Kiinteistöjen kunto on erinomainen; Kuhmon yhteislukio pääsi syksyllä 2008 aloittamaan peruskorjatuissa tiloissa Piilolan kampuksella, joka sijaitsee ammatillisen koulutuksen välittömässä läheisyydessä, Kajaanin lukion Vuorikadun kiinteistöä on saneerattu kesäisin vuodesta 2004 alkaen ja lukio pääsi siirtymään kokonaisuudessaan samaan kiinteistöön syksystä 2006 alkaen. Filiaaliverkon Paltamon toimipaikka pääsi uusiin Korpitien koulun tiloihin syksyllä 2008. Suomussalmen toimipaikan peruskorjaus valmistui elokuussa 2009. Puolangan toimipaikan tilat sijaitsevat hyväkuntoisessa vuonna 2004 rakennetussa Puolankajärven koulun kiinteistössä. Sotkamon lukion tilat ovat myös erittäin hyväkuntoiset ja ne on remontoitu vuonna 2002. Filiaaliverkon Hyrynsalmen toimipaikka on omassa erillisessä kiinteistössä, joka on vain osittain koulutustoimialan käytössä.

19 (37) Lukiokiinteistöjen kunto on erinomainen, joten Kainuun lukiot eivät kamppaile Suomen yleissivistäviä kouluja yleensä rasittavien kosteus-, ilmastointi- ja homeongelmien kanssa. Tilanne on aiheuttanut kuitenkin opiskelijakohtaisten vuokrakustannusten nousun valtakunnallisen keskitason yläpuolelle. Kainuun lukioiden vuokrakustannukset ovat noin 1,6 milj. euroa ja niistä peruskorjausten synnyttämiä pääomavuokria on yli 1,1 milj. euroa vuonna 2009. KAO toimii Kajaanissa Vimpelin, Timperintien, Seppälän, Asemakadun ja Komilan kiinteistöissä, Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella. KAO:n toiminta Suomussalmella on keskittymässä Siikarantaan. KAOn toimii kuntien omistamissa vuokratiloissa. Kajaanissa on alkamassa Vimpelissä Opintien alueella laaja peruskorjausohjelma kesällä 2010. KAO:n kiinteistöjen käytön periaatteena on, että koulutuksen käytössä on oikea määrä opetus- ja muita tiloja. Tavoitteena on järjestää opetusta turvallisissa ja toimivissa tiloissa. Opiskelijamäärien väheneminen tulee vaikuttamaan myös käytettävissä olevien tilojen määrään. Kainuun ammattiopiston käytössä olevat kiinteistöt ovat sijaintikuntien omistuksessa ja niiden kiinteistönhoitopalvelu sisältyy vuokraan. Sotkamon toimipiste sijaitsee Sotkamon kunnan omistaman kiinteistöyhtiön tiloissa. Snowpoliksessa kiinteistönhoitopalvelut sisältyvät vuokraan. Kiinteistöjen huollosta vastaa sijaintikuntien tekninen toimi. Puhtaanapitopalvelut ostetaan palveluja tuottavalta yritykseltä tai sijaintikunnan siivouspalveluyksiköltä. 4. Toisen asteen oppilaitosten henkilöstö 4.1. Lukioiden opettajat Lukiokoulutuksen palveluksessa työskentelevien opettajien määrä on pudonnut vuosien 2005-2009 välillä 179:stä 162:een. Luvussa ovat mukana sekä pää- että sivutoimiset ja yhteiset opettajat peruskunnan ja/tai ammatillisen koulutuksen kanssa. Taulukko 17. Lukiokoulutuksen henkilötyövuodet vuosina 2005-2008. 2005 2006 2007 2008 Vakinainen henkilöstö 123 117 119 118 Määräaikainen henkilöstö 52 56 57 50 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. Yhteiset opettajat peruskunnan ja ammatillisen koulutuksen kanssa Yhteisiä opettajia on erityisesti peruskunnan kanssa kaikilla Filiaaliverkon toimipaikoilla. Yhteisten opettajien käyttö ammatillisen koulutuksen kanssa on vielä ollut vähäistä johtuen virkaehtosopimusten liitteiden erilaisuudesta. Jatkossa tulee selvittää mahdollisuudet, esimerkiksi yleissivistävien oppiaineiden opetushenkilöstön laajempi yhteiskäyttö, erityisesti maakuntakeskuksen ulkopuolella tarjottavassa opetuksessa. 4.2. Lukioiden tukipalveluhenkilöstö Toimistosihteereille järjestettiin TYKES-hankkeen rahoituksen turvin työyhteisökoulutusta lukuvuonna 2007-2008. Lukuvuonna 2006-2007 toimistosihteerien yhteistyötä ja kollegiaalista tukea edistettiin Maakunnan yhteiset koulutuspalvelut hankkeessa, joka edisti myös ATKtukihenkilöiden verkottumista. Näiden hankkeiden aikana ja jälkeen yhteistyö on vakiinnuttanut

20 (37) muotonsa. Kokoontumisissa ovat olleet vaihdellen mukana koulutustoimialan, taloushallinnon ja hankintatoimen edustajat. Taulukko 18. Tukipalveluissa ja kehittämishankkeissa työskennelleet henkilöt (100 % omat / yhteiset peruskoulu, KAO, muut lukiot, sijaintikunta) vuosina 2004-2009. 2004-05 2005-06 2006-07 2007-08 2008-09 Laskelmassa ovat mukana kanslia-, ATK-, talonmies-/vahtimestari- ja kuraattoripalvelut. Hyrynsalmi 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Kajaani 4 / 0 4 / 0 5 / 0 5 / 0 5 / 0 Kuhmo 1 / 1 1 / 1 1 / 2 1 / 2 1 / 3 Paltamo 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Puolanka 0 / 3 0 / 3 0 / 4 0 / 4 0 / 4 Sotkamo 1 / 2 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 Suomussalmi 1 / 2 1 / 2 1 / 3 1 / 3 1 / 3 Vuolijoki 0 / 2 0 / 2 0 / 3 0 / 3 Lähde: Koulutustoimialan tilastot. 4.3. KAO:n henkilöstö KAO:n koko henkilöstön määrä marraskuussa 2009 on 475 henkilöä, joista opettajia, kouluttajia, koulutuspäälliköitä ja koulutusjohtajia on yhteensä 345 henkilöä. Loput 130 muodostuu hallinnon, kehittämisyksikön, opiskelijapalvelujen, tila- ja väline- ym. tukipalvelujen henkilöstöstä. 5. Kainuun toisen asteen oppilaitosten yhteistyöverkostot 5.1. maakunnallinen yhteistyö koulutustoimialalla Lukioiden maakunnallinen yhteistyö Hallintokokeilun alusta saakka lukioiden toimintoja ja käytänteitä on yhdenmukaistettu ja yhteistyötä lisätty. Monimuoto-opetusyhteistyö toimii Filiaaliverkossa jo sangen laajasti. Kyseinen yhteistyö alkoi lukuvuonna 2008-2009 myös Filiaaliverkon ja Kajaanin lukion välillä ja laajenee lukuvuonna 2009-2010 kaikkiin lukioihin. Lukioiden rehtorit tapaavat kokouksissa säännöllisesti 8-10 kertaa kalenterivuodessa, minkä lisäksi tulevat myös kolme kertaa vuodessa pidettävät lukiokoulutuksen johtoryhmän kokoukset ja neljä kertaa vuodessa olevat toimialajohtoryhmän kokoukset. Lukioiden kv-toimijat ovat tavanneet toimialan johdolla yhteisissä kokouksissaan ja kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksiaan. Alkamassa oleva KIVI- Kainuun lukioiden pedagoginen yhteistyöhanke tulee edistämään lukioiden välistä aineryhmäyhteistyötä. Filiaalilukio

21 (37) Kainuun maakuntakokeilun suunnitteluvaiheessa alueen lukiokoulutuksen tulevaisuudelle hahmoteltiin erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtoina oli, että pitäydytään entisessä, lakkautetaan pienet yksiköt tai kehitetään uusi filiaalimallinen toimintatapa. Koulutustoimialan ohjausryhmä valitsi viimeisen vaihtoehdon ja filiaalilukioverkosto syntyi Kainuun maakunta-kuntayhtymän koulutustoimialalle vapaaehtoisena pienten lukioiden liittymänä. Mukaan lähtivät vuonna 2005 Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Vuolijoen lukiot. Vuonna 2007 myös Suomussalmen lukio liittyi mukaan verkostoon. Vuolijoen lukion toiminta päättyi kevätlukukauden 2008 lopussa. Filiaalilukioverkoston yksi toiminnan sujuvuutta haittaava tekijä on se, että lukiot ovat eri koulutuksen järjestäjän (Kainuun maakunta kuntayhtymä) alla kuin perusopetuksen koulut (Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen kunnat). Verkoston lukiot tekevät tiivistä opetusyhteistyötä perusopetuksen kanssa, sillä pelkkiä lukion opettajia on vain muutama. Paltamolla ja Puolangalla perusopetus ja lukio ovat konkreettisesti samoissa tiloissa. Eri koulutuksen järjestäjät aiheuttavat toimintaan hallinto- ja johtamisongelmia, jotka kulminoituvat moninkertaiseen byrokratiaan ja asia tulisi ottaa huomioon Kainuun hallintokokeilun jatkoa suunniteltaessa. Kahden tutkinnon opinnot KAO:n ja Kajaanin lukion yhteistyönä toteutettavissa ICT- ja media-alan kahden tutkinnon opinnoissa ( ICT- ja Medialukio ) suoritetaan aikuislukion OPS:n mukainen oppimäärä sekä elektroniikkaasentajan / media-assistentin tutkinto. Muissa kahden tutkinnon opinnoissa suoritetaan ammatillinen tutkinto sekä lukio-opinnot neljässä pakollisessa yo-kirjoitusaineessa, jotka ovat yleisimmin äidinkieli, pitkä vieras kieli (englanti), matematiikka (MAA tai MAB) ja yksi reaaliaine. Sotkamon lukiossa tällaisia opiskelijoita on KAO:n matkailualalta, Kajaanin lukiossa kulttuuri-, tekniikan ja liikenteen, luonnonvara-, hyvinvointi- ja hallinnon ja kaupan alalta. Näiden opintojen suosio on kasvanut vuosittain, joskin keskeyttäminen on ollut varsin yleistä; joillakin aloilla jopa puolet aloittaneista on keskeyttänyt lukio-opintonsa ja jatkanut pelkkiä ammatillisia opintojaan. Yhteiset opinnot Yhteisten opintojen tarjonta on ollut hyvin vähäistä ja lukiolaisten kiinnostus KAO:n tarjoamia kursseja kohtaan on ollut vähäistä. Syynä lienee lukion laaja valinnaisuus ja omat mahdollisuudet tarjota myös käytännönläheisiä kursseja. Hankeyhteistyö Lukiokoulutuksen lisääntyvä hanketoiminta saa tukea KAO:n hankeorganisaatiolta henkilöresurssina: kehityskoordinaattorin työajasta 30% käytetään lukiokoulutuksen hanketoimintaan. Koulutustoimialan kehittämispäällikkö edustaa lukiokoulutusta KAO:n hanketiimissä, joka tekee yhteistyötä hanketoiminnan tukemiseksi ja monipuolistamiseksi. Työssäoppiminen KAO:lla on laajat työelämäyhteydet, joita erityisesti työssäoppiminen edellyttää. Vuonna 2008 KAO:lla on ollut työssäoppimispaikkoja 880 yrityksessä/ toimipaikassa. Vuonna 2009 niiden määrä kasvoi 1014:een.

22 (37) 5.2. Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kainuun ammattiopisto on mukana seuraavissa kansainvälisissä yhteistyöorganisaatioissa: EFVET European Forum of Technical and Vocational Education and Training IVETA International Vocational Education and Training Association Kainuun ammattiopisto on mukana seuraavissa kansallisissa, kansainvälistymistä tukevissa verkostoissa tai järjestöissä: KJY:n (Koulutuksen järjestäjien yhdistys) kv-verkosto. Europea Suomi. Luonnonvara-alan kansainvälisyttä edistävä organisaatio. Kumppanuusverkosto, jossa mukana Ammattiopisto Lappia, Jyväskylän ammattiopisto, Ammattiopisto Luovi ja Kainuun ammattiopisto. Verkostolla menossa OPH:n rahoittama Opettajien kv-valmiudethanke ja lisäksi yksi hakemus sisällä. Taulukko 19. Kainuun ammattiopiston kansainvälisyyshankkeet 1.6.2008 Opettajille tietoa ja taitoa Euroopasta 31.5.2010 Oppia ja Toppia Euroopassa 1.6.2008 LIBS 1.6.2008 1.8.2008 Nordicboard 31.7.2010 CETRAEL Cinergy EMAT I.D.E.A.S 1.10.2008 30.9.2010 16.2.09-15.01.2010 1.8.2009-31.7.2011 1.8.2009-31.7.2011 Green-e 1.10.09-30.9.11 1.6.2009 - MESTA 31.5.2011 OPH:n rahoittama Hispania network- hankeverkosto. OPH:n rahoittama Venäjä-verkosto. OPHn rahoittama Majakka-verkosto. Naturi-verkosto, jossa mukana luonnonvara-alan oppilaitoksia. Verkostolla kaksi Leonardoliikkuvuushanketta. Leonardoliikkuvuushanke Leonardoliikkuvuushanke Leonardoliikkuvuushanke Nordplus Horizontal Leonardo Innovaation siirtohanke Northern Periphery, valmisteluhanke Grundtvigoppimiskumppanuushanke Grundtvigoppimiskumppanuushanke Leonardo Innovaation siirtohanke Leonardoliikkuvuushanke

23 (37) PORO ETEVÄ To- to-to IEVE FlorCert Lähde: KAO:n tilastot 1.6.2009-31.5.2012 1.6.2009-31.5.2013 1.8.2009-31.7.2011 1.8.2009-31.7.2011 1.10.2009-30.9.2011 Leonardoliikkuvuushanke Leonardoliikkuvuushanke Leonardo- kumppanuushanke Comenius Leonardo Innovaation siirtohanke Kainuun ammattiopistolla on kansainvälisiä partnerioppilaitoksia ja yrityksiä mm. seuraavissa maissa: Ruotsi, Islanti, Tanska, Skotlanti, Pohjois-Irlanti, Ranska, Itävalta, Alankomaat, Espanja, Italia, Tšekki, Slovakia, Saksa, Liettua, Viro, Venäjä, Japani. Kainuun lukioilla on ystävyyskoulutoimintaa monissa eri maissa toimivien vastaavien oppilaitosten kanssa. Lisäksi on leirikoulu- ja opintomatkatoimintaa sekä Nordplus- ja Comenius-hanketoimintaa. ISOverstas Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat olleet mukana Isoverstaassa (ent. Isoverkosto) Itäsuomalainen oppimisverkosto projektin aiesopimuksella vuodesta 2003 alkaen. Kainuun koulutustoimiala ja lukiot osallistuivat erillissopimuksella yhteistyötahona hankkeeseen vuosina 2005 2006, minkä jälkeen sopimus on uusittu niin, että sopimus koskee myös Kainuun ammatillista koulutusta, joka lähti mukaan ISOverstaan toimintaan lukiopuolelta saamiensa kokemusten innostamana. Itä-Suomen aikuislukioverkosto Kajaanin lukion aikuislinja ja Paltamon lukio ovat toimineet Itä-Suomen virtuaaliverkko hankkeessa vuosina 2000 2003. Projektin toiminta jatkui Itä-Suomen etälukioverkkona kuntien välisellä sopimuksella vuonna 2004. Paltamon lukio erosi verkostosta 31.12.2006, jolloin verkoston nimi muuttui Itä-Suomen aikuislukioverkoksi. Kajaanin lukion aikuislinja on tarjonnut jaksotetun kurssitarjontansa verkoston käyttöön lukuvuoteen 2008-2009 saakka. Tarjottavien kurssien määrä on vähentynyt, koska lukuvuonna 2007 2008 aikuislinjalla järjestettiin opetusta 2. ja 3. vuosikurssille ja lukuvuonna 2008 2009 vain 3. vuosikurssille. Oulun lyseo ja Sotkamon lukio Oulun kaupungilla on opetusministeriön myöntämä englanninkielisen IB-opetuksen järjestämislupa Oulun lyseon lukiossa ja siihen liittyvä oikeus järjestää monimuoto-opetusta Sotkamon lukiossa. Lukuvuonna 2009-2010 IB-linjan opiskelijoita on Sotkamon lukiossa yhteensä 22. Yhteistyö Kuusamon kanssa Kainuun koulutusyhteistyö on lisääntynyt Kuusamon kanssa ammatillisen koulutuksen osalta, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymästä tuli ammatillisen koulutuksen järjestäjä Kuusamossa 1.1.2008. Neuvottelut ammatillisen koulutuksen yhteistyöstä Kainuun ja Kuusamon välillä aloitettiin vuonna 2005. Kainuun lukioiden rehtorikokouksiin kutsutaan tarvittaessa myös Kuusamon lukion edustaja.