1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden palomitoitusta. Tarkoituksena on esittää, miten puurakenteet käyttäytyvät palotilanteessa suojaamattomina ja suojattuina rakenteina. Esitetyt palomitoitusmenetelmät ovat eurokoodi 5:n mukaisia, joten ne perustuvat ohjeeseen RIL 205-2-2009 ja Suomen kansalliseen liitteeseen. 2.0 YLEISTÄ Puurakenteet voidaan suunnitella palotilannetta varten kahdella erilaisella tavalla (suojattu ja suojaamaton), jotka on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Puurakenteiden palomitoitusmenetelmät. MENETELMÄ OMINAISUUS HIILTYMINEN TYYPILLINEN KOHDE A) Suojaamaton rakenne Puurakenne hiiltyy Rakenne mitoitetaan erikseen palotilanteen kuormille Hiiltyminen tapahtuu lineaarisesti kyseiselle puumateriaalille ominaisella hiiltymisnopeudella koko vaaditun palonkestoajan Massiiviset rakenteet B) Rakenne suojattu koko vaaditun palonkestoajan Puurakenne ei hiilly Rakennetta ei tarvitse mitoittaa erikseen palotilanteen kuormille Hiiltymistä ei tapahdu vaaditun palonkeston aikana (ks. taulukko 3) Hoikat rakenteet Liitokset C) Rakenne suojattu osan vaaditusta palonkestoajasta Puurakenne hiiltyy Rakenne mitoitetaan erikseen palotilanteen kuormille Rakenteella on erilaisia mitoituksessa huomioitavia vaiheita: - ei hiilly lainkaan - hiiltyy tietyn ajan kuluttua Hoikat rakenteet Hiiltyminen tapahtuu kahdella tai kolmella erilaisella nopeudella vaaditun palonkeston aikana riippuen suojaustavasta Erilaiset hiiltymisnopeudet johtuvat mm. seuraavista tekijöistä: - puurakenne lämpenee palosuojauksen takana - pysyykö palosuojaus paikoillaan vai ei 2.1 Puun hiiltyminen Suojaamattomassa rakenteessa puu hiiltyy palon alusta lähtien. Tarvittaessa rakenne ylimitoitetaan tehollisen hiiltymissyvyyden verran, jotta vaaditun palonkestoajan jälkeen rakenteen poikkileikkauksessa on riittävästi hiiltymätöntä puuta palotilanteen rasituksia varten. Eri puupohjaisten materiaalien hiiltymisnopeudet vaihtelevat jonkin verran. Taulukossa 2 on esitetty puupohjaisten materiaalien hiiltymisnopeuksia eurokoodin mukaan. Yksidimensionaalinen hiiltyminen tarkoittaa sitä, että puukappale hiiltyy yhdeltä suunnalta (esim. levyt) ja nimellinen hiiltyminen sitä, että puukappale hiiltyy useammalta suunnalta samanaikaisesti (esim. palkit). Nimellinen hiiltymisnopeus sisältää poikkileikkauksen kulmapyöristyksen sekä halkeamien vaikutuksen. 1
Taulukko 2. Puupohjaisten materiaalien hiiltymisnopeuden mitoitusarvoja. TUOTE PAKSUUS OMINAISTIHEYS YKSIDIMENSIONAALINEN HIILTYMISNOPEUS β 0 NIMELLINEN HIILTYMISNOPEUS β n Sahatavara EN 14081-1 (havupuu) 290 kg/m 3 0,65 mm/min 0,8 mm/min Liimapuu EN 14080 (havupuu) 290 kg/m 3 0,65 mm/min 0,7 mm/min Viilupuu EN 14374 (havupuu) 480 kg/m 3 0,65 mm/min 0,7 mm/min Viilupuu EN 14374 (havupuu) 410 kg/m 3 0,7 mm/min 0,75 mm/min Vanerilevy EN 313-1 20 mm a) 450 kg/m 3 a) 1,0 mm/min - Lastulevy EN 309 20 mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - Kova puukuitulevy EN 316 20 mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - OSB-levy EN 300 20 mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - Lautatavara EN 14081-1 20 mm a) 450 kg/m 3 a) 0,9 mm/min - a) Paksuuden ja/tai ominaistiheyden poiketessa esitetyistä arvoista, määritetään hiiltymisnopeus ohjeen RIL 205-2-2009 kaavoilla 3.4-3.6. 2.2 Puurakenne palosuojattu koko vaaditun palonkestoajan Mitoitettaessa palosuojaus kestämään koko vaaditun palonkestoajan, puurakenteessa ei tapahdu sellaista hiiltymistä vaaditun palonkeston aikana, että puurakenteen dimensio muuttuisi. Jotta tällainen palosuojaus voidaan mitoittaa, tulee tietää palosuojaukseen käytettävästä tuotteesta se aika, jonka kyseinen tuote suojaa sen takana olevaa puurakennetta hiiltymiseltä (hiiltymisen alkamishetki t ch, ks. taulukko 3). Palosuojaus voidaan tehdä kipsi-, mineraali-, mineraalivilla- tai puulevyillä tai näiden yhdistelmillä. Myös puupanelointia voidaan käyttää palosuojaukseen. Palosuojausta suunniteltaessa tulee huomioida myös vaaditut pintaluokkavaatimukset sekä suojaverhousvaatimukset. Palosuojaus-käsitettä ei tule sekoittaa suojaverhous-käsitteeseen. Suojaverhousta on käsitelty Puuinfon teknisessä tiedotteessa Suojaverhoukset. Taulukko 3. Palosuojattavan puurakenteen hiiltymisen alkamishetki t ch erilaisilla levytyksillä. PALOSUOJAUKSEEN KÄYTETTÄVÄ TUOTE PILARI TAI PALKKI SEINÄ a) VÄLIPOHJA a) Sauma 2 mm Paksuus [d] t ch t ch t ch Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi H) 9 mm 11 min 10 min - Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi A) 13 mm 22 min 15 min 10 min Palokipsilevy (EN 520) (Tyyppi F) 15 mm 28 min 20 min 15 min 2x Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi H) 9 mm + 9 mm 23 min - - 2x Kipsilevy (EN 520) (Tyyppi A) 13 mm + 13 mm 40 min 40 min 30 min 2x Palokipsilevy (EN 520) (Tyyppi F) 15 mm + 15 mm 61 min 60 min 60 min Kipsilevy (EN 520) + Palokipsilevy b) (EN 520) (Tyyppi F) Puulevy (EN 313-1, EN 309, EN 316, EN 300) + Kipsilevy b) (EN 520) (Tyyppi A) Puulevy (EN 313-1, EN 309, EN 316, EN 300) + Palokipsilevy b) (EN 520) (Tyyppi F) 13 mm + 15 mm 12 mm + 13 mm 12 mm + 15 mm 46 min 55 min 40 min - 40 min c) 30 min - 55 min c) 40 min a) Rankarakenne, jonka ontelotila voi olla eristeellä täytetty tai eristeetön. b) Kyseinen levy palon puolella. c) Mikäli puulevy on paksumpi kuin 12 mm, voidaan arvoa korottaa määrällä t =(d 12 mm) / β 0. 2
2.3 Puurakenne palosuojattu osan vaaditusta palonkestoajasta Mikäli puurakenteen kantavuus osoitetaan sen perusteella, että rakenne suojataan osaksi vaaditusta palonkestoajasta (taulukossa 1 menetelmä C) puu- tai kipsilevytyksellä, tulee rakenteen palomitoitus tehdä eurokoodin osassa 5 esitetyllä suojattujen rakenteiden palomitoitusmenetelmällä. Tämä johtuu siitä, että RakMK:n osassa B10 ei ole levysuojattujen puurakenteiden palomitoitusmenetelmää. Eurokoodin osassa 5 on esitetty eri palomitoitusmenetelmät palkeille ja pilareille sekä eristetyille ja eristämättömille seinille sekä ylä- tai välipohjille (ks. RIL 205-2- 2009). Kuvat 1 3 esittävät levytyksellä palosuojatun puurakenteen hiiltymistä yleisesti. Hiiltymissyvyys 25 mm Hiiltymissyvyys 25 mm Levytyksen murtumishetki Palonkestoaika Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 1: Levytys suojaa 1) (ei hiiltymää) Vaihe 2: Levytys murtunut (nopea hiiltyminen) Vaihe 3: Hiiltymä yli 25 mm (normaali hiiltyminen) 1) Levytys koostuu tavallisesta kipsilevystä, puulevystä tai näiden yhdistelmästä = Suojaamattoman puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu = Palosuojatun puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu Kuva 1. Hiiltymissyvyyden kasvu ajan funktiona, kun puurakenteen hiiltyminen alkaa palosuojauksen murtumisen jälkeen ja hiiltymisnopeus palautuu suojaamattoman puun hiiltymisnopeuteen puurakenteen saavutettua 25 mm:n hiiltymissyvyyden. 3
Hiiltymissyvyys 25 mm Hiiltymissyvyys 25 mm Levytyksen murtumishetki Palonkestoaika Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 1: Levytys suojaa 1) (ei hiiltymää) Vaihe 2: Levytys murtunut (nopea hiiltyminen) Vaihe 3: Hiiltymä yli 25 mm (normaali hiiltyminen) 1) Levytys koostuu tavallisesta kipsilevystä, puulevystä tai näiden yhdistelmästä = Suojaamattoman puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu = Palosuojatun puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu Kuva 2. Hiiltymissyvyyden kasvu ajan funktiona, kun puurakenteen hiiltyminen alkaa palosuojauksen murtumisen jälkeen ja hiiltymisnopeus palautuu suojaamattoman puun hiiltymisnopeuteen ennen kuin puurakenne on saavuttanut 25 mm:n hiiltymissyvyyden. 4
Hiiltymissyvyys 25 mm Hiiltymissyvyys 25 mm Levytyksen murtumishetki Palonkestoaika Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 1: Levytys suojaa 1) (ei hiiltymää) Vaihe 2: Levytys paikoillaan (hidas hiiltyminen levytyksen takana) Vaihe 3: Levytys murtunut (nopea hiiltyminen) Vaihe 4: Hiiltymä yli 25 mm (normaali hiiltyminen) 1) Levytys koostuu palokipsilevystä tai palokipsilevyn ja puulevyn/tavallisen kipsilevyn yhdistelmästä = Suojaamattoman puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu = Palosuojatun puurakenteen hiiltymissyvyyden kasvu Kuva 3. Hiiltymissyvyyden kasvu ajan funktiona, kun puurakenteen hiiltyminen alkaa jo ennen palosuojauksen murtumista ja hiiltymisnopeus palautuu suojaamattoman puun hiiltymisnopeuteen puurakenteen saavutettua 25 mm:n hiiltymissyvyyden. 3.0 RAKENNEOSIEN PALOMITOITUS Rakenneosien palomitoituksessa tulee aluksi selvittää, onko rakenne suojaamaton vai suojattu ja kuinka se käyttäytyy palotilanteessa. Lisäksi tulee muistaa, että erilaisille rakenneosille (pilari, palkki, eristetty seinä/välipohja/yläpohja, eristämätön seinä/välipohja/yläpohja jne.) on erilaiset palomitoitusmenetelmät. Erittäin tärkeä selvitettävä asia on rakenneosien ja koko rakennuksen stabiliteetti palotilanteessa, koska esimerkiksi jäykistäviä levyrakenteita saattaa palaa pois vaaditun palonkeston aikana. Joissakin tapauksissa palotilannetta varten joudutaan suunnittelemaan kokonaan oma rakenneosien stabiliteettituenta. Tällainen tapaus syntyy esimerkiksi silloin, kun levyjäykistetty rankaseinä altistuu palolle molemmilta puolilta samanaikaisesti ja rankoja tukevat levyt palavat pois. Palotilanteen stabiliteettituenta tulee suunnitella siten, että se toimii koko vaaditun palonkestoajan. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty joitakin esimerkkejä rakenteiden stabiliteettituennan toteuttamisesta palotilanteessa. 5
N N N N Palikka Palikka Palikka Stabiloiva voima johdetaan jäykisteelle N N N N Palon vastapuolella oleva levytys estää nurjahtamisen Palikka Palikka Palikka Rankojen välissä olevat palikat lyhentävät nurjahduspituuden Kuva 4. Rangan heikon suunnan nurjahdustuentamenetelmiä palotilanteessa. Levytys estää kiepahtamisen Soirot lyhentävät kiepahdusvälin Stabiloiva voima johdetaan jäykisteelle Rankojen välissä olevat palikat lyhentävät kiepahdusvälin Stabiloiva voima johdetaan jäykisteelle Kuva 5. Rangan kiepahdustuentamenetelmiä palotilanteessa. 6
Taulukko 4. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tehollinen hiiltymissyvyys Taulukko 5. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Suojaava rakenne Suojaava rakenne Tehollinen hiiltymissyvyys 7
Taulukko 6. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ KOKO PALONKESTOAJAN LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Puurakenteessa ei ole hiiltymää Levytys Taulukko 7. Massiivipuun käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tehollinen hiiltymissyvyys Levytys 8
Taulukko 8. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ KOKO PALONKESTOAJAN LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Puurakenteessa ei ole hiiltymää Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa Taulukko 9. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Kivivilla Villa suojaa puurangan kylkiä Nimellinen hiiltymissyvyys Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa 9
Taulukko 10. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Lasivilla Tehollinen hiiltymissyvyys Tehollinen hiiltymissyvyys Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa Taulukko 11. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa. PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tyhjä ontelo Tehollinen hiiltymissyvyys Tehollinen hiiltymissyvyys Levytys Levytys tukee rankaa heikossa suunnassa 10
Taulukko 12. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ KOKO PALONKESTOAJAN LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Levytys Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Puurakenteessa ei ole hiiltymää Taulukko 13. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Kivivilla Levytys Villa suojaa puurangan kylkiä Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Nimellinen hiiltymissyvyys 11
Taulukko 14. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Lasivilla Levytys Tehollinen hiiltymissyvyys Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Tehollinen hiiltymissyvyys Taulukko 15. Rankarakenteen käyttäytyminen palossa (palo-osaston sisäinen seinä). PUURAKENNE SUOJATTU LEVYTYKSELLÄ OSAKSI PALONKESTOAJASTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Tyhjä ontelo Levytys Tehollinen hiiltymissyvyys Ranka tulee mitoittaa heikossa suunnassa Tehollinen hiiltymissyvyys 12
TEKNINEN TIEDOTE Taulukko 16. CLT-levyn käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Nd Jäännöspoikkileikkaus Tehollinen hiiltymissyvyys Poikittaislamellit eivät toimi rakenteellisena osana Hd Poikittaislamellit Taulukko 17. CLT-levyn käyttäytyminen palossa. EI PALOSUOJAUSTA LÄHTÖTILANNE JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS Nd Jäännöspoikkileikkaus Tehollinen hiiltymissyvyys Hd Poikittaislamellit Poikittaislamellit eivät toimi rakenteellisena osana 13
ESIMERKKI 1 Palomitoitetaan yläpohjan pääkannatin. Palonkestovaatimus on 60 minuuttia ja pääkannatin on liimapuuta. Laskelmat esitetään ainoastaan yhdelle kuormitusyhdistelmälle. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL 205-2-2009 ellei toisin ole mainittu. Palkin taivutuslujuus normaalilämpötilassa f m,k = 32,0 N/mm 2 (liimapuu GL32c) Palkin korkeus on yli 600 mm, joten RIL 205-1-2009 kaavaa 3.2 ei voida käyttää. Palkin taivutuslujuus palotilanteessa k = 1,15 (taulukko 2.1) Taivutuslujuuden 20 % fraktiili f,20 k f, 1,15 32,0 36,8 N/mm 2 m = m k = = (kaava 2.4) Palkin kuormat normaalilämpötilassa g k = 5,0 kn/m q k = 12,0 kn/m (omapaino) (lumikuorma) Palkin poikkileikkaus normaalilämpötilassa b = 190 mm h = 765 mm (leveys) (korkeus) Kuvan yläpohjarakenne on vain viitteellinen, koska tässä esimerkissä keskitytään palkin palomitoittamiseen. Tässä esimerkissä oletetaan, että yläpohjarakenne suojaa palkin yläpintaa, jolloin palkki on palolle alttiina kolmelta sivulta. Yläpohjarakenteen suojausvaikutuksen säilyminen koko palonkestoajan tulee tarkastaa erikseen. 14
Palkin kuormat palotilanteessa Tässä esimerkissä tarkastellaan vain oheista kuormitusyhdistelmää G kj (omapaino) + Ψ 1,1 Q k,1 (lumi) (RIL 205-1-2009 kaava 2.1.4S) Ψ 1,1 = 0,4 (s k < 2,75 kn/m 2 ) (RIL 205-1-2009 taulukko 2.2-FI) p = gk + ψ1,1 qk = 5,0 + 0,4 12,0 = 9,8 kn/m (kuorma palotilanteessa) Nimellisen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo Kysymyksessä on suorakaidepoikkileikkaus, joka on palolle alttiina useammalta sivulta. Näin ollen hiiltymissyvyyden laskemiseen käytetään nimellistä hiiltymisnopeutta. Nimellinen hiiltymisnopeus sisältää poikkileikkauksen kulmapyöristyksen sekä halkeamien vaikutuksen. β n = 0,7 mm/min (taulukko 3.2) t = 60 min d char n (palonkestoaika), = β t = 0,7 60 = 42 mm (kaava 3.2) n Tehollinen hiiltymissyvyys t 20 min k 0 = 1,0 (taulukko 4.1) d 0 = 7 mm (luku 4.2.2) d = d, + k0 d0 = 42 + 1,0 7 = 49 mm (kaava 4.1) ef char n 15
Palkin tehollinen poikkileikkaus palotilanteessa (jäännöspoikkileikkaus) Palkki hiiltyy kolmelta sivulta, koska yläpohjarakenteen oletetaan suojaavan palkin yläpintaa. Palkin taivutuskestävyys palotilanteessa p = 9,8 kn/m (kuorma palotilanteessa) b = 92 mm (jäännöspoikkileikkauksen leveys) h = 716 mm (jäännöspoikkileikkauksen korkeus) M σ 2 2 p L 9,8 10 = = = 122,5 knm 8 8 6 6 M 6 122,5 10 = = = 15,6 N/mm b h 92 716 m, y, d, 2 2 γ M, = 1,0 (luku 2.3) k mod, = 1,0 (luku 4.2.2) f m, d, fm k 36,8 1,0 = = = 36,8 N/mm γ 1,0,20 mod, 2 M, σ m, y, d, f m, d, f i 15,6 N/mm < 36,8 N/mm Käyttöaste 43 % OK kestää 2 2 2 Yllä olevassa laskelmassa oletetaan, että yläpohjarakenne estää palkin kiepahtamisen myös palotilanteessa. 16
Tarkastetaan kuitenkin tilanne, jossa palkkia ei ole kiepahdustuettu palotilanteessa. Tehollinen jänneväli (kiepahdustarkastus) l, = 0,9 L + 2 h = 0,9 10000 + 2 716 = 10432 mm (RIL 205-1-2009 taulukko 6.3) ef Suorakaidepalkin kriittinen taivutusjännitys (kiepahdustarkastus) c = 0,71 σ 2 2 c b 0,71 92 = E = 11100 = 8,93 N/mm h l 716 10432 m, crit, 0,05 ef, 2 (RIL 205-1-2009 kaava 6.31.1S) (RIL 205-1-2009 kaava 6.31.1S) Suhteellinen hoikkuus (kiepahdustarkastus) λ rel, m, fm, k 32 = = = 1,89 σ 8,93 m, crit, (RIL 205-1-2009 kaava 6.30) k crit -kerroin (kiepahdustarkastus) k 1 1 = = = 0,28 λ 1,89 crit, 2 2 rel, m, (RIL 205-1-2009 kaava 6.34) Mitoitusehto (kiepahdustarkastus) 2 2 σ m, y, d, kcrit, f m, d, f i 15,6 N/mm > 0,28 36,8 N/mm (RIL 205-1-2009 kaava 6.33) Käyttöaste 151 % VIRHE kiepahtaa Palkin leikkauskestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa, koska palkin poikkileikkaus on suorakaide (ks. RIL 205-2-2009 luku 4.3.1) Tukipainekestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa (ks. RIL 205-2-2009 luku 4.3.1) Palkin taipuma Taipumaa ei yleensä tarvitse tarkastaa palotilanteessa ellei siitä ole vaaraa muille rakenteille ja rakenteiden palosuojauksille. Esimerkiksi tässä tapauksessa, jos palkin alla olisi osastoiva seinä, tulisi taipuma tarkastaa ettei palkki taipuman vuoksi kuormittaisi seinää ja näin heikentäisi seinän osastointikykyä. 17
ESIMERKKI 2 Palomitoitetaan rankaseinä, johon kohdistuu palorasitus toiselle puolelle. Palonkestovaatimus on 60 minuuttia ja rangat ovat sahatavaraa. Laskelmat esitetään ainoastaan yhdelle kuormitusyhdistelmälle. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan (mitoitusmenetelmä pätee ainoastaan 60 min palorasitukseen asti) ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL 205-2-2009 ellei toisin ole mainittu. 2x kipsikartonkilevy 13 mm rankarunko 48x123 k600 + kivivilla 30 kg/m 3 2x kipsikartonkilevy 13 mm Nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista Hiiltymisvaihetta ennen levyjen murtumista ei ole, koska kysymyksessä on tavallinen kipsikartonkilevytys. t ch = hiiltymisen alkamishetki t f = levytyksen murtumishetki t ch = t f = 40 min (taulukko 5.3-FI) β n2 = 0 mm/min Nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen b = 48 mm (tolpan leveys) k s = 1,26 (interpoloitu) (taulukko 5.1) k 3 = 1,0 (taulukko 5.3-FI) k n = 1,5 (vakio) (luku 5.2.1S) β 0 = 0,65 mm/min (taulukko 3.2) βn3 = ks k3 kn β0 = 1,26 1,0 1,5 0,65 = 1,23 mm/min (kaava C.2) Nimellinen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β n2 = 0 mm/min t f = 40 min (taulukko 5.3-FI) t ch = 40 min (taulukko 5.3-FI) β n3 = 1,23 mm/min t = 60 min d = β ( t t ) + β ( t t ) = 0 (40 40) + 1,23 (60 40) = 24,6 mm (kaava 5.1S) char, n n2 f ch n3 f Kivilla suojaa rankojen kylkiä, joten rangat hiiltyvät vain yhdestä suunnasta. 18
Rangan jäännöspoikkileikkaus 60 min palon jälkeen rangasta on jäljellä 48x98,4. Rangan puristuslujuus normaalilämpötilassa f c,0,k = 21,0 N/mm 2 (sahatavara C24) Rangan puristuslujuus palotilanteessa k = 1,25 (taulukko 2.1) Puristuslujuuden 20 % fraktiili f k f 2 c,0,20 = c,0, k = 1,25 21,0 = 26,25 N/mm (kaava 2.4) d char n, 24,6 = = 0,2 h 123 k mod,c, = 0,43 (interpoloitu) (taulukko 5.5S) γ M, = 1,0 (luku 2.3) f f 26,25 c,0,20 2 c,0, d, = kmod, c, = 0,43 = 11,29 N/mm (kaava 2.1) γ M, 1,0 Rangan taivutuslujuus normaalilämpötilassa f m,k = 24,0 N/mm 2 (sahatavara C24) k h 0,2 0,2 150 150 = 1,3 = = 1,04 1,3 1,04 h 123 fm, k = kh fm, k = 1,04 24,0 = 24,96 N/mm 2 (RIL 205-1-2009 kaava 3.1) Rangan taivutuslujuus palotilanteessa k = 1,25 (taulukko 2.1) Taivutuslujuuden 20 % fraktiili f k f 2 m,20 = m, k = 1,25 24,96 = 31,2 N/mm (kaava 2.4) d char n, 24,6 = = 0,2 h 123 k mod,fm, = 0,43 (interpoloitu, palo puristetulla puolella) (taulukko 5.4S) γ M, = 1,0 (luku 2.3) f fm 31,2 = k fm = 0,43 = 13,42 N/mm γ 1,0 m, d, mod,,,20 2 M, (kaava 2.1) 19
Rangan nurjahduskestävyys palotilanteessa Tarkastetaan rangan nurjahduskestävyys z-suunnassa. Seinän vastapuolen levytys estää rangan nurjahtamisen y-suunnassa. b = 48 mm h = 98,4 mm N x,d, = 15,0 kn (jäännöspoikkileikkauksen leveys) (jäännöspoikkileikkauksen korkeus) (normaalivoima) Tässä tapauksessa kuorman alkuperäistä epäkeskisyyttä ei ole, joten vain hiiltymä aiheuttaa epäkeskisyyttä. e ch dchar, n 24,6 = = = 12,3 mm 2 2 (epäkeskisyys hiiltymästä) My, ch, d, = ech N x, d, = 0,0123 15,0 = 0,19 knm (taivutusmomentti) Lc, z, = 1,0 L = 1,0 2500 = 2500 mm 3 3 b h 48 98,4 Ι y, = = = 3,81 10 mm 12 12 6 4 A = b h = 48 98,4 = 4723,20 mm 2 i y, Ι 3,81 10 4723,20 6 y, = = = A 28,40 mm L 2500 c, z, λ y, = = = iy, 28,40 E 0,05 = 7400 N/mm 2 88,0 λ rel, y, λ f = y, c,0, k = = π E 0,05 88,0 21,0 π 7400 1,49 β c = 0,2 k = 0,5 (1 + β ( λ 0,3) + λ ) = 0,5 (1+ 0,2 (1,49 0,3) + 1,49 ) = 1,73 2 2 y, c rel, y rel, y k c, y, = 1 λ = 1 1 + + = 0,38 1 0,38 2 2 2 2 k k 1,73 1,73 1,49 y, y, rel, y, 20
N 15000 σ c,0, d, = = = 3,18 N/mm A 4723,20 x, d, 2 σ 6 M 6 0,19 10 6 y, ch, d, 2 m, y, d, = = = 2,45 N/mm 2 2 b h 48 98,4 σ σ c,0, d, m, y, d, 3,18 2,45 + 1= + = 0,92 < 1 k f f 0,38 11,29 13,42 c, y, c,0, d, m, d, Käyttöaste 92 % OK kestää Rangan tukipainekestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa (ks. RIL 205-2-2009 luku 4.3.1) 21
ESIMERKKI 3 Palomitoitetaan palkkirakenteinen välipohja, johon kohdistuu palorasitus alapuolelle. Palonkestovaatimus on 60 minuuttia ja palkit ovat viilupuuta (LVL). Laskelmat esitetään ainoastaan yhdelle kuormitusyhdistelmälle. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan (mitoitusmenetelmä pätee ainoastaan 60 min palorasitukseen asti) ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL 205-2-2009 ellei toisin ole mainittu. kelluva lattiarakenne pontattu havuvaneri 18 mm LVL-palkisto 51x300 k600 + kivivilla 30 kg/m 3 200 mm Puurangat 42x66 k400 Akustiset jousirangat k400 Kipsikartonkilevy 13 mm Palokipsikartonkilevy 15 mm Nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista Hiiltyminen alkaa ennen levytyksen murtumista, koska levytyksessä käytetään palokipsilevyä. b = 51 mm (palkin leveys) k s = 1,22 (interpoloitu) (taulukko 5.1) k 2 = 0,85 (taulukko 5.2-FI) k n = 1,5 (vakio) (luku 5.2.1S) β 0 = 0,65 mm/min (taulukko 3.2) βn2 = ks k2 k n β0 = 1,22 0,85 1,5 0,65 = 1,01 mm/min (kaava C.1) Nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen b = 51 mm (palkin leveys) k s = 1,22 (interpoloitu) (taulukko 5.1) k 3 = 5,0 (eriste kannatettu puurangoilla) (taulukko 5.2-FI) k n = 1,5 (vakio) (luku 5.2.1S) β 0 = 0,65 mm/min (taulukko 3.2) βn3 = ks k3 k n β0 = 1,22 5,0 1,5 0,65 = 5,95 mm/min (kaava C.2) 22
Nimellinen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β n2 = 1,01 mm/min t f = 45 min t ch = 40 min β n3 = 5,95 mm/min t = 60 min (taulukko 5.2-FI) (taulukko 5.2-FI) d = β ( t t ) + β ( t t ) = 1,01 (45 40) + 5,95 (60 45) = 94,3 mm (kaava 5.1S) char, n n2 f ch n3 f Kivilla suojaa palkkien kylkiä, joten palkit hiiltyvät vain yhdestä suunnasta. Ontelon korkeusehto h ontelo / h palkki 0,6 täyttyy. Palkin jäännöspoikkileikkaus 60 min palon jälkeen palkista on jäljellä 51x205,7. Palkin taivutuslujuus normaalilämpötilassa f m,k = 44,0 N/mm 2 k h s 0,12 300 300 = 1,2 = = 1,0 1,2 1,0 h 300 (Kerto-S) (RIL 205-1-2009 kaava 3.3) Palkin taivutuslujuus palotilanteessa k = 1,1 (taulukko 2.1) Taivutuslujuuden 20 % fraktiili fm,20 = k fm, k = 1,1 44,0 = 48,4 N/mm 2 (kaava 2.4) d char n, 94,3 = = 0,3 h 300 k mod,fm, = 0,69 (palo vedetyllä puolella) (taulukko 5.4S) γ M, = 1,0 (luku 2.3) f fm 48,4 = k fm = 0,69 = 33,4 N/mm γ 1,0 m, d, mod,,,20 2 M, (kaava 2.1) 23
Palkin taivutuskestävyys palotilanteessa Tarkastetaan palkin taivutuskestävyys z-suunnassa. Palkiston yläpinnassa oleva havuvanerilevytys estää palkin kiepahtamisen. b = 51 mm h = 205,7 mm M y,d, = 4,0 knm σ 6 6 M 6 4,0 10 = = = 11,12 N/mm b. h 51 205,7 m, y, d, 2 2 2 (jäännöspoikkileikkauksen leveys) (jäännöspoikkileikkauksen korkeus) (taivutusmomentti) σ m, y, d, f m, d, f i 11,12 N/mm < 33,4 N/mm Käyttöaste 33 % OK kestää 2 2 Palkin leikkauskestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa, koska palkin poikkileikkaus on suorakaide (ks. RIL 205-2-2009 luku 4.3.1) Tukipainekestävyys Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa (ks. RIL 205-2-2009 luku 4.3.1) Palkin taipuma Taipumaa ei yleensä tarvitse tarkastaa palotilanteessa ellei siitä ole vaaraa muille rakenteille ja rakenteiden palosuojauksille. Ontelon villojen kannatus palotilanteessa Ontelon villat kannatetaan palkiston alapinnassa olevilla puurangoilla koko palonkestoajan. Villojen kannatus akustisilla jousirangoilla ei ole yleensä järkevää, koska niiden kiinnitysruuvien tulee yltää hiiltymättömään palkin osaan. Tällöin kiinnitysruuveista tulee yleensä erittäin pitkiä. Mitoitetaan tämän esimerkin välipohjan villojen kannatukseen käytettävien puurankojen koko. Puurangat ovat sahatavaraa ja ne altistuvat palolle kolmelta sivulta. 24
Ontelon villojen kannatusrangat (66x42 sahatavara) Villojen kannatusrankojen nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista Hiiltyminen alkaa ennen levytyksen murtumista, koska levytyksessä käytetään palokipsilevyä. k 2 = 0,85 (taulukko 5.7) β n = 0,8 mm/min (taulukko 3.2) βn2 = k2 βn = 0,85 0,8 = 0,68 mm/min (kaava 5.4S) Villojen kannatusrankojen nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen k 3 = 2,0 (taulukko 5.7) β n = 0,8 mm/min (taulukko 3.2) βn3 = k3 β0 = 2,0 0,8 = 1,6 mm/min (kaava 5.5S) Villojen kannatusrankojen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β n2 = 0,68 mm/min t f = 45 min (taulukko 5.7) t ch = 40 min (taulukko 5.7) β n3 = 1,6 mm/min t = 60 min t a 25 ( tf tch) k2 βn 25 (45 40) 0,85 0,8 = + tf = + 45 = 58,5 min k β 2 0,8 3 n (kaava 3.9) t a = aika, jolloin hiiltyminen on edennyt 25 mm:n syvyyteen ja hiiltymisnopeus palautuu normaaliksi. d = β ( t t ) + β ( t t ) + β ( t t ) d char, n n2 f ch n3 a f n a char, n = 0,68 (45 40) + 1,6 (58,5 45) + 0,8 (60 58,5) = 26,2 mm (kaava 5.3S) Villojen kannatusrankojen tehollinen hiiltymissyvyys t ch > 20 min ja t > t ch k 0 = 1,0 (taulukko 4.1) d 0 = 7 mm (luku 5.2.2S) def = dchar, n + k0 d 0 = 26,2 + 1,0 7 = 33 mm (kaava 5.2S) Puurankojen koko tulee olla vähintään 66 mm x 33 mm, joten valitsemamme koko 66 mm x 42 mm on riittävä. 25
4.0 OSASTOIVUUDEN MITOITUS Rankarankenteisen seinän osastoivuus voidaan mitoittaa eurokoodin osassa 5 esitetyllä laskentamenetelmällä. Laskentamenetelmä koskee enintään 3 m korkeita seinärakenteita, jotka ovat alttiina enintään 60 minuutin standardipalorasitukselle. Laskentamenetelmässä tiiviyttä (vaatimus E) koskevien kriteerien oletetaan toteutuvan, kun eristävyyttä (vaatimus I) koskevat kriteerit toteutuvat ja levytys pysyy kiinni puurungossa palon vastakkaisella puolella. ESIMERKKI 4 Mitoitetaan oheisen rankaseinän eristävyys. Levytyksen saumat ovat rangan kohdalla ja leveydeltään alle 2 mm. Mitoitus tehdään eurokoodi 5:n mukaan ja laskelmassa olevat viittaukset tarkoittavat ohjetta RIL 205-2-2009 ellei toisin ole mainittu. vanerilevy 12 mm, ominaistiheys 450 kg/m 3 rankarunko 45x95 k600 + kivivilla 30 kg/m 3 vanerilevy 12 mm, ominaistiheys 450 kg/m 3 Palon puoleinen vanerilevy Eristävyyden perusarvo t ins,0,1 = 11 min (taulukko 5.10S) Sijaintikerroin k pos,1 = 0,78 (taulukko 5.13S) Saumakerroin k j,1 = 1,0 (kohta Saumojen vaikutus) Ontelotila Villan paksuus h ins = 95 mm k dens = 1,02 (interpoloitu) (taulukko 5.11) Eristävyyden perusarvo tins,0,2 = 0,2 hins k dens = 0,2 95 1,02 = 19 min (kaava E.7) Sijaintikerroin k pos,2 = 1,0 (kohta Sijaintikertoimet) Saumakerroin k j,1 = 1,0 (kohta Saumojen vaikutus) Palon vastaisen puolen vanerilevy Eristävyyden perusarvo t ins,0,3 = 11 min (taulukko 5.10S) Sijaintikerroin k pos,3 = 1,5 (taulukko 5.14Sa) Saumakerroin k j,3 = 1,0 (kohta Saumojen vaikutus) Seinän eristävyys tins = Σtins,0, i kpos k j = 11 0,78 1,0 + 19 1,0 1,0 + 11 1,5 1,0 = 44 min (kaava E.2) Kyseinen seinä täyttää helposti osastointivaatimuksen EI 30. Eristävyyden mitoittamisen lisäksi tulee tarkastaa, että rakenteen runko kestää lujuudellisesti kyseisen palorasituksen (hiiltymämitoitus). Lisäksi osastoivassa rakenteessa tulee huomioida, että levytys täyttää vaadittavat pintaluokkavaatimukset. 26
5.0 LIITOSTEN PALOMITOITUS Suojaamattomilla puikkoliittimillä toteutetuilla liitoksilla voidaan saavuttaa tavallisesti enintään 15 20 minuutin palonkestävyys. Tätä suurempien palonkestävyyksien saavuttamiseksi puurakenteiden dimensioita joudutaan tavallisesti suurentamaan ja liitoksen teräsosia palosuojaamaan. Suojaamattoman naulaliitoksen, ruuviliitoksen ja tappivaarnaliitoksen palonkestävyyttä voidaan kasvattaa enintään 30 minuuttiin suurentamalla liitettävien puuosien dimensioita ja liittimien reuna- ja päätyetäisyyksiä määrällä a. Liittimissä ei tällöin saa olla ulkonevia kantoja. a = βn kflux ( treq t d, ) (ks. esimerkki 5) (kaava 6.1) Taulukko 18. Puikkoliittimien palonkestävyys puu-puu-liitoksessa. EI PALOSUOJAUSTA NAULALIITOS RUUVILIITOS PULTTILIITOS TAPPIVAARNALIITOS Naulan paksuus d 2,8 mm Ruuvin paksuus d 3,5 mm Sivupuun paksuus t 45 mm Suojaetäisyys 10 mm Suojaetäisyys 10 mm Normaali tartuntapituus Normaali tartuntapituus Naulan paksuus d 2,8 mm Ruuvin paksuus d 3,5 mm Sivupuun paksuus t 45 mm Sivupuun paksuus t 45 mm Normaali tartuntapituus Normaali tartuntapituus Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys 15 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevien kuvien ehdot 15 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevien kuvien ehdot 15 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevien kuvien ehdot 20 min, kun liitos täyttää normaalilämpötilan kestävyys- ja geometriavaatimukset sekä yllä olevan kuvan ehdon 27
ESIMERKKI 5 Palomitoitetaan oheinen paloluokan R 15 tappivaarnaliitos paloluokkaan R 30. Puuosat ovat liimapuuta. β n = 0,7 mm/min (taulukko 3.2) k flux = 1,5 (vakio) (luku 6.2.1.1) t req = 30 min t d, = 20 min n flux req d, (vaadittu palonkesto) a = β k ( t t ) = 0,7 1,5 (30 20) = 10,5 mm 11 mm (kaava 6.1) (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) Liitosalueella puuosien dimensioita ja liittimien reuna- ja päätyetäisyyksiä tulee kasvattaa noin 11 mm. a a a a a a a a 28
Puikkoliittimiä voidaan palosuojata puutulpilla tai puulevyllä kuvan 6 mukaisesti. Puutulpan pituus ja puulevyn paksuus mitoitetaan alla olevalla kaavalla. a = βn kflux ( treq t d, ) (ks. esimerkki 6) (kaava 6.1) TAPPIVAARNALIITOS PULTTILIITOS Normaali reunaetäisyys + Tehollinen hiiltymissyvyys a Liimattu puutulppa TAPPIVAARNALIITOS PULTTILIITOS Normaali reunaetäisyys + Tehollinen hiiltymissyvyys a Puulevy Puulevyn kiinnitys: - naula tai ruuvi - tartuntapituus 6d - reunaetäisyys a - liitinjako reunoilla 100 mm - liitinjako keskellä 300 mm Kuva 6. Puikkoliittimien palosuojaus puutulpalla tai puulevyllä. 29
ESIMERKKI 6 Mitoitetaan kuvan 6 tappivaarnaliitoksessa käytettävän puutulpan pituus. Liitoksen paloluokka on R 60. Puutulpat valmistetaan sahatavarasta. β n = 0,8 mm/min (taulukko 3.2) k flux = 1,5 (vakio) (luku 6.2.1.1) t req = 60 min t d, = 20 min n flux req d, (vaadittu palonkesto) a = β k ( t t ) = 0,8 1,5 (60 20) = 48 mm (kaava 6.1) Puutulpan pituuden tulee olla vähintään 48 mm. (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) 48 mm Puikkoliittimiä voidaan palosuojata normaalilla kipsilevyllä tai palosuojakipsilevyllä kuvan 7 mukaisesti. Normaalin kipsilevyn ja palosuojakipsilevyn paksuus mitoitetaan eri menetelmillä (ks. esimerkit 7 ja 8). TAPPIVAARNALIITOS PULTTILIITOS Normaali reunaetäisyys + Tehollinen hiiltymissyvyys Kipsilevy Kipsilevyn kiinnitys: - ruuvi - tartuntapituus 6d normaalilla kipsilevyllä - tartuntapituus 10 mm hiiltymättömään puuhun palokipsilevyllä - reunaetäisyys a - liitinjako reunoilla 100 mm - liitinjako keskellä 300 mm Kuva 7. Puikkoliittimien palosuojaus kipsilevyllä. 30
ESIMERKKI 7 Mitoitetaan kuvan 7 tappivaarnaliitoksessa käytettävä kipsilevytys. Liitoksen paloluokka on R 30. Kipsilevy on tyypiltään normaalia kipsilevyä (tyyppi A) ja levytyksen saumat ovat leveydeltään alle 2 mm. t req = 30 min t d, = 20 min (vaadittu palonkesto) t t 0,5 t = 30 0,5 20 = 20 min (kaava 6.2) ch req d, (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) Hiiltymisen alkamishetki tulee olla vähintään 20 min. Ohjeen RIL 205-2-2009 taulukosta 3.4S nähdään, että tämä vaatimus täyttyy yhdellä 13 mm paksulla A-tyypin kipsilevyllä (t ch = 22 min). Normaalin kipsilevytyksen oletetaan pysyvän paikoillaan hiiltymisen alkamishetkeen saakka. Tämän takia levytyksen kiinnityksen tartuntapituus tulee olla vähintään 6d. Käytetään kipsilevytyksen kiinnittämiseen ruuveja 3,8x41, jolloin tartuntapituus puuhun on 6d. ESIMERKKI 8 Mitoitetaan kuvan 7 tappivaarnaliitoksessa käytettävä kipsilevytys. Liitoksen paloluokka on R 45. Kipsilevy on tyypiltään palokipsilevyä (tyyppi F) ja levytyksen saumat ovat leveydeltään alle 2 mm. t req = 45 min t d, = 20 min (vaadittu palonkesto) t t 1,2 t = 45 1,2 20 = 21 min (kaava 6.3) ch req d, (suojaamattoman tappivaarnaliitoksen palokestävyys) Hiiltymisen alkamishetki palokipsilevyn takana tulee olla vähintään 21 min. Ohjeen RIL 205-2-2009 taulukosta 3.4S nähdään, että tämä vaatimus täyttyy yhdellä 15 mm paksulla F-tyypin kipsilevyllä (t ch = 28 min). Palokipsilevytyksen oletetaan pysyvän paikoillaan koko palonkestoajan. Tämän takia levytyksen kiinnityksen tartuntapituus hiiltymättömään puuhun tulee olla vähintään 10 mm. Jotta kiinnitysruuvien pituus voidaan määrittää, tulee määrittää puurakenteen hiiltymissyvyys palokipsilevyn takana vaadittuna palonkestoaikana. Tähän tarvitaan palokipsilevyn murtumishetki t f, joka määritetään kokeellisesti. Tässä esimerkissä emme voi määrittää kyseisen palokipsilevytyksen kiinnitysruuvien pituutta, koska murtumishetki t f ei ole tiedossa. 31
Suojaamattomilla teräslevyillä puukappaleiden välissä voidaan saavuttaa tavallisesti enintään 60 minuutin palonkestävyys. Tätä suurempien palonkestävyyksien saavuttamiseksi teräslevyt tulee palosuojata. Taulukko 19. Suojaamaton teräslevy puukappaleiden välissä. EI PALOSUOJAUSTA TERÄSLEVYN KAIKKI REUNAT SUOJAAMATTA TERÄSLEVYN 1 TAI 2 REUNAA SUOJAAMATTA b st b st b st Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys Palonkestävyys 30 min, kun b st 200 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm 60 min, kun b st 280 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm 30 min, kun b st 120 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm 60 min, kun b st 280 mm ja teräslevyn paksuus vähintään 2 mm Taulukko 20. Suojattu teräslevy puukappaleiden välissä. PALOSUOJATTU RAOLLA TAI PUULLA AVOIN RAKO LIIMATTU RIMA PUULEVY d g d g h p Palonkestävyys 30 min, kun d g 20 mm ja teräslevyn paksuus enintään 3 mm 60 min, kun d g 60 mm ja teräslevyn paksuus enintään 3 mm Palonkestävyys 30 min, kun d g 10 mm 60 min, kun d g 30 mm Palonkestävyys 30 min, kun h p 10 mm 60 min, kun h p 30 mm 32
6.0 MUUTA Puurakenteiden palomitoituksesta tarvittavat laskentamenetelmät on esitetty ohjeessa RIL 205-2-2009. Lisäksi Puuinfon kotisivulta www.puuinfo. löytyy Excel-sovellukset, joilla voidaan palomitoittaa rankarakenteisia seinärakenteita sekä väli- ja yläpohjarakenteita. VTT:n laatimassa ohjeessa Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen puurakenteiden liitosten suunnittelu on esitetty kuinka ruostumattoman teräksen parempaa palonkestävyyttä voidaan hyödyntää puurakenteiden liitoksissa. Lähteet /1/ RIL 205-1-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, eurokoodi EN 1995-1-1, 2009. /2/ RIL 205-2-2009, Puurakenteiden suunnitteluohje, eurokoodi EN 1995-1-2, 2009. 33