Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus
|
|
- Joonas Mikkola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus
2 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT KUORMAT MATERIAALI YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA PALOTILANTEESSA ALAPAARTEEN MITOITUS NIMELLINEN JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS (alapuolinen palo) Kun NR-ristikon toimintakyky ei säily koko palonkestoaikaa (alapuolinen palo) Kun NR-ristikon toimintakyky säilyy koko palonkestoajan (alapuolinen palo) TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS (yläpuolinen palo) NR-ristikon toimintakyky ei säily koko palonkestoaikaa (yläpuolinen palo) KIEPAHDUSKESTÄVYYS (alapuolinen palo) ALAPAARTEEN TAIPUMA (alapuolinen palo) LEIKKAUSKESTÄVYYS TUKIPAINEKESTÄVYYS KIVIVILLALEVYJEN KANNATUSKOOLAUKSEN MITOITUS KIEPAHDUSTUENNAN TOTEUTUS KÄYTÄNNÖN TOTEUTUSRATKAISU
3 1 LÄHTÖTIEDOT Rakennuspaikka: Helsinki Rakenne: NR-ristikkoyläpohja P-paloluokan puukerrostalossa Seuraamusluokka: CC Normit: Puurakenteet: RIL , RIL , SFS EN , SFS EN Kuormat: RIL , SFS EN 1990, SFS EN , SFS EN ja SFS EN KUORMAT Tässä esimerkissä tarkastellaan vain yksi kuormitustapaus. Myös muut kuormitustapaukset tulee tutkia. Kuormitustapaus 1: omapaino 100 % + lumi 100 % OMAPAINO: Yläpohjan omapaino gk,1 = 0,8 kn/m² Ristikkojako 900 mm pg,k,1 = k/k gk,1 => 0,9 m 0,8 kn/m² = 0,7 kn/m LUMIKUORMA: Omapaino alapaarteelle pg,k = 0,7 kn/m Lumikuorma maassa sk =,75 kn/m² Katon muotokerroin µ = 0,8 => lumikuorma katolla qs,k = µ sk => 0,8,75 kn/m² =, kn/m² Ristikkojako 900 mm Lumikuorma alapaarteelle, pq,s,k = k/k qs,k => 0,9 m, kn/m² =,0 kn/m PALOTILANTEEN KUORMA ALAPAARTEELLE: p = pg,k + ψ1,1 pq,k p = 0,7 kn/m + 0,5,0 kn/m = 1,7 kn/m - 3 -
4 3 MATERIAALI (Taulukko- ja kaavaviittaukset ohjeeseen RIL ) Kerto-S 45x500 0,1 300 k h = = 0, 94 1, 500 palkin korkeus yli 300 mm taivutuslujuuden ominaisarvon pienennyskerroin kh = 0,94 Muunnoskerroin ja virumaluku palotilanteessa kmod, = määräytyy mitoitusmenetelmän mukaan palotilanteessa kde = ei tarkastella Lujuus- ja jäykkyysominaisuudet palotilanteessa γm, = 1,0 ominaislujuuden muunnoskerroin kertopuulle k = 1,1 (kertoimella muutetaan 5 % raktiiliarvot 0 % raktiiliksi) taivutuslujuuden ominaisarvo m,k = 44,0 N/mm² taivutuslujuuden 0 % raktiili normaalilämpötilassa m,k,0 = k kh m,k = 45,5 N/mm² (kaava.4) kimmomoduulin ominaisarvo E0,05 = N/mm² kimmomoduulin ominaisarvo Emean = N/mm² Hiiltymisnopeus Kerto-S β0 = 0,65 mm/min (taulukko 3.) βn = 0,70 mm/min (nimellinen hiiltymisnopeus sis. kulmapyöritykset ja halkeamat) (taulukko 3.) Sahatavara C18 βn = 0,80 mm/min (nimellinen hiiltymisnopeus sis. kulmapyöritykset ja halkeamat) (taulukko 3.) 4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ EN ja RIL 05- käsittelevät välipohjarakenteiden palomitoitusta alapuolista palorasitusta vastaan, mutta yläpohjan mitoitusmenetelmä puuttuu. RIL 05- mukainen välipohjan mitoitusmenetelmä soveltuu välipohjille, joiden ontelot ovat kokonaan tai osaksi täytetty kivivillalla. NR-ristikkoyläpohjassa alapaarteen tason rakenne on välipohjarakenteen kaltainen, mutta alapaarteen päällä ei ole levytystä. Välipohjassa palkiston päällä on levytys, joka estää kuumien kaasujen läpipääsyn, minkä seurauksena välipohjarakenne kuumenee sisältä. NR-ristikkoyläpohjassa alapaarteen päältä puuttuvan levytyksen seurauksena kuumat kaasut pääsevät rakenteen läpi, jolloin rakenne pääsee jäähtymään. Toisaalta levytyksen puuttumisen takia kuumat kaasut pääsevät paremmin kulkemaan rakenteen läpi varsinkin, kun lämmöneristeen tiheys on alhainen. Tämä taas vaikuttaa sekä rakenteen kantavuuteen että osastoivuuteen
5 5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA PALOTILANTEESSA Yläpuolisessa palossa (ullakkopalossa) NR-ristikko menettää toimintakykynsä, jolloin yläpohjan kantavuus mitoitetaan alapaarteena toimivan palkin varaan. Mikäli alapuolisessa palossa alapaarteen alapinnassa oleva levytys menettää palosuojauskykynsä vaadittuna palonkestoaikana, voidaan yläpohjan kantavuus mitoittaa alapaarteena toimivan palkin varaan kuten yläpuolisessa palossa. Toinen vaihtoehto tällaisessa tapauksessa on tarkastella NR-ristikkoa ristikkona, jonka alapaarre on hiiltynyt alapinnastaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että alapaarteessa olevat naulalevyt ovat kivivillalevyjen sisällä tai muulla tavoin suojattuja, jotta naulalevyt pystyvät toimimaan normaalisti koko palonkestoajan. Teräksen lujuus alkaa pudota noin 400 C:ssa, mutta sitä ennen puu alkaa hiiltyä noin 300 C:ssa. Puun hiiltyminen naulalevyn kohdalla johtaa tavallisesti naulalevyntartunnan pettämiseen. 6 ALAPAARTEEN MITOITUS 6.1 NIMELLINEN JÄÄNNÖSPOIKKILEIKKAUS (alapuolinen palo) (Taulukko- ja kaavaviittaukset ohjeeseen RIL ) Tarkastellaan alapaarteen hiiltymistä alapuolisessa 60 minuutin palossa, kun alakatossa on tavallinen kipsikartonkilevy 13 mm + palokipsilevy 15 mm (palon puolella). Alapaarteiden välissä on 500 mm levykivivillaa 30 kg/m 3, joka suojaa alapaarteen pystysuuntaisia sivuja koko vaaditun palonkestoajan. Kivivillalevyt kannatetaan alakatossa olevalla koolauksella 48x98 k400, joka altistuu palolle, kun alakaton levytyksen palosuojauskyky päättyy. Näin ollen koolaus tulee palomitoittaa. Tarkastellaan seuraavassa rakenteen mitoitusta RIL 05- kohdan 5. mukaisella välipohjan mitoitusmenetelmällä, vaikka se ei suoraan sovellukaan kyseiselle yläpohjalle (välipohjan yläpinnan levytys puuttuu). Kyseisellä mitoitusmenetelmällä saadaan kuitenkin jonkinlainen käsitys rakenteen palonkestosta
6 Alapaarre hiiltyy vain alapinnasta, koska kivivillalevyt suojaavat palkin pystysuuntaisia sivuja. Nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista - hiiltyminen alkaa ennen levytyksen murtumista, koska levytyksessä käytetään palokipsilevyä b = 45 mm (alapaarteen leveys) k = 1,3 (taulukko 5.1) s k = 0,85 k = 1,5 (vakio) n 0 (taulukko 5.-FI) (luku 5..1S) β = 0,65 mm/min (taulukko 3.) βn = ks k kn β0 = 1, 3 0,85 1, 5 0, 65 = 1, 08 mm/min (tch t t ) (kaava C.1) Nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen b = 45 mm (alapaarteen leveys) k = 1,3 (taulukko 5.1) s k = 5,0 3 k = 1,5 (vakio) n 0 n3 s 3 n 0 (taulukko 5.-FI) (luku 5..1S) β = 0,65 mm/min (taulukko 3.) β = k k k β = 1,3 5,0 1,5 0,65= 6,3 mm/min (t > t ) (kaava C.) Nimellinen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β = 1,08 mm/min n t = 45 min ch n3 (taulukko 5.-FI) t = 40 min (taulukko 5.-FI) β = 6,30 mm/min t = 60 min d = β ( t t ) + β ( t t ) = 1, 08 (45 40) + 6, 30 (60 45) 100 mm (kaava 5.1S) char, n n ch n3 Alapaarteen alapinnasta hiiltyy noin 100 mm alapuolisen 60 minuutin palon aikana, jolloin nimellinen jäännöspoikkileikkaus on 45 x
7 6.1.1 Kun NR-ristikon toimintakyky ei säily koko palonkestoaikaa (alapuolinen palo) Tapauksessa, jossa NR-ristikko menettää toimintakykynsä, mitoitetaan yläpohjan kantavuus alapaarteena toimivan palkin varaan. Taivutuskestävyys p L 1,7 10 M,max = M,max = = 1,5 knm M 6 1,5 10 = = = 18,0 N/mm 6 m, y, d, b h dchar 100 = = 0, (palorasitus vetopuolella) h 500 h = 500 mm k = 0,9 (taulukko 5.4S) mod,m, m,k,0 45,5 = k = 0, 9 = 40, 95 N/mm (kaava.1) γ 1, 0 m, d, mod,m, M, m, y, d, m, d, i 18,0 N/mm 40,95 N/mm (44 % OK kestää) < Taivutusjännitys jäi 60 min palorasituksen jälkeen paljon pienemmäksi kuin taivutuskestävyys, joten palkki kestää suuremmankin palorasituksen (mitoitusmenetelmän soveltaminen varmalla puolella) Kun NR-ristikon toimintakyky säilyy koko palonkestoajan (alapuolinen palo) Tapauksessa, jossa alapaarteen naulalevyt ovat suojattuna koko palonkestoajan, toimii NR-ristikko ristikkona, jonka alapaarteen alapinnasta on hiiltynyt 100 mm (nimellinen jäännöspoikkileikkaus 45x400). Tässä tapauksessa NR-ristikkosuunnittelija mitoittaa ristikon siten, että alapaarteen hiiltymä huomioidaan mitoituksessa. Päärakennesuunnittelija esittää hiiltymissyvyyden NR-ristikon tilauskaaviossa ja selostaa muutenkin NR-ristikon oletetun toiminnan palotilanteessa
8 6. TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS (yläpuolinen palo) (Taulukko- ja kaavaviittaukset ohjeeseen RIL ) Yläpuolisessa palossa NR-ristikko menettää toimintakykynsä, joten yläpohjan kantavuus mitoitetaan alapaarteen varaan. Tarkastellaan alapaarteen hiiltymistä yläpuolisessa 60 minuutin palossa. Alapaarteiden välissä on 500 mm levykivivillaa 30 kg/m 3, joka suojaa alapaarteen pystysuuntaisia sivuja koko vaaditun palonkestoajan. Kivivillalevyt kannatetaan alakatossa olevalla koolauksella, joka ei altistu palolle yläpuolisessa palossa. Määritetään alapaarteen tehollinen hiiltymissyvyys, kun alapaarre hiiltyy yläpinnasta. Oletetaan, että yläpaarteen päällä ei ole mitään palosuojausta (levyvillan päällä oleva mahdollinen puhallusvilla ei pysy paikoillaan palossa), joten hiiltyminen alkaa suoraan puupinnalta. Nimellinen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo d char n, = βn t = 0, 7 60 = 4 mm (kaava 3.) Tehollinen hiiltymissyvyys t 0 min k = 1,0 (taulukko 4.1) 0 d = 7,0 mm (luku 4..) 0 d = d + k d = 4 + 1, 0 7 = 49 mm 50 mm (kaava 4.1) e char, n
9 Alapaarteen yläpinnasta hiiltyy noin 50 mm yläpuolisen 60 minuutin palon aikana, jolloin tehollinen poikkileikkaus on 45 x NR-ristikon toimintakyky ei säily koko palonkestoaikaa (yläpuolinen palo) Tapauksessa, jossa NR-ristikko menettää toimintakykynsä, mitoitetaan yläpohjan kantavuus alapaarteena toimivan palkin varaan. Taivutuskestävyys M,max p L 1,7 10 = M,max = = 1,5 knm M 6 1,5 10 = = = 14, N/mm 6 m, y, d, b h k = 1,0 mod, m,k,0 45,5 = k = 1, 0 = 45, 5 N/mm (kaava.1) γ 1, 0 m, d, mod, M, m, y, d, m, d, i 14, N/ mm < 45, 5 N/mm (31 % OK kestää) - 9 -
10 6.3 KIEPAHDUSKESTÄVYYS (alapuolinen palo) (Taulukko- ja kaavaviittaukset ohjeeseen RIL ) Kohdista ja 6..1 havaitaan, että alapuolinen palo on määräävä tapaus taivutuskestävyyden kannalta. Alapaarteen kiepahdustukien jako a = 1000 mm. Kiepahdustukina käytetään alapaarteiden väliin asennettuja palkkeja. = a+ h = = 1800 mm (luku 6.3.3) (käytetään a-mittaa sellaisenaan varmalla puolella) e, c = 0,58 0,58 45 m, crit, = E0,05 = = 18,9 N/mm (kaava S) h e, cb λ k k h mk, rel, m, = = = m, crit, 18,9 crit, λrel, m, 1, 48 0, , 48 (kaava 6.30) 1 1 = = = 0, 46 (kaava 6.34) M,max = p L 1,7 10 M,max = = 1,5 knm M 6 1,5 10 = = = 18,0 N/mm 6 m, y, d, b h dchar 100 = = 0, (palorasitus vedetyllä puolella) h 500 h = 500 mm k mod,m, = 0,9 (taulukko 5.4S) mk,,0 45,5 m, d, = kmod,m, = 0, 9 = 40, 95 N/mm (kaava.1) γ 1, 0 M, m, y, d, crit, m, d, i 18, 0 N/mm 0, 46 40, 95 N/mm = 18,8 N/mm (96 % OK kestää) (kaava 6.33) k <
11 6.4 ALAPAARTEEN TAIPUMA (alapuolinen palo) Taipumaa ei yleensä tarvitse tarkastaa palotilanteessa ellei siitä ole vaaraa muille rakenteille ja rakenteiden palosuojauksille. Tarkastetaan kuitenkin alapaarteen taipuma varmuuden vuoksi. Kohdista ja 6..1 havaitaan, että alapuolinen palo on määräävä tapaus taipuman kannalta. Taipuma tasaisesta kuormasta I y, 3 3 b h = = = mm p L 5 1, ω = = 68 mm E I mean y, 6.5 LEIKKAUSKESTÄVYYS Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa, koska palkin poikkileikkaus on suorakaide (ks. RIL luku 4.3.1). 6.6 TUKIPAINEKESTÄVYYS Ei tarvitse tarkastaa palotilanteessa (ks. RIL luku 4.3.1)
12 7 KIVIVILLALEVYJEN KANNATUSKOOLAUKSEN MITOITUS (Taulukko- ja kaavaviittaukset ohjeeseen RIL ) Tarkastellaan alapaarteen alapinnassa olevan koolauksen hiiltymistä alapuolisessa 60 minuutin palossa, kun alakatossa on tavallinen kipsikartonkilevy 13 mm + palokipsilevy 15 mm (palon puolella). Koolaus hiiltyy kolmelta sivulta samanaikaisesti, koska koolaus on tyhjässä ontelossa. Nimellinen hiiltymisnopeus ennen levyjen murtumista - hiiltyminen alkaa ennen levytyksen murtumista, koska levytyksessä käytetään palokipsilevyä k = 0,85 (taulukko 5.7) β n = 0,80 mm/min (taulukko 3.) β = k β = 0,85 0,80 = 0, 68 mm/min (t t t ) (kaava 5.4S) n n ch Nimellinen hiiltymisnopeus levyjen murtumisen jälkeen k =,0 (taulukko 5.7) 3 β = 0,80 mm/min (taulukko 3.) n β = k β =, 0 0,80 = 1, 6 mm/min (t > t ) (kaava 5.5S) n3 3 n Nimellinen hiiltymissyvyyden mitoitusarvo β = 0,68 mm/min n t = 45 min (taulukko 5.7) t = 40 min (taulukko 5.7) β ch a n3 = 1,60 mm/min t = 60 min t a 5 ( t tch) k βn 5 (45 40) 0,85 0,80 t 45 58,5 min (kaava 3.9) k3 βn 0,80 = + = + = t = aika, jolloin hiiltyminen on edennyt 5 mm:n syvyyteen ja hiiltymisnopeus palautuu normaaliksi. d = β ( t t ) + β ( t t ) + β ( t t ) (kaava 5.3S) d char, n n ch n3 a n a char, n = 0,68 (45 40) + 1,60 ( 58, 5 45) + 0,80 (60 58,5) = 6, mm Tehollinen hiiltymissyvyys t 0 min ja t > t 0 0 ch k = 1,0 (taulukko 4.1) d = 7,0 mm char, n 0 0 (luku 5..S) d = d + k d = 6, + 1, 0 7 = 33 mm (kaava 5.S) e - 1 -
13 Valittu koolauspuu 98x48 on riittävä, koska 60 min palon jälkeen siitä jää jäljelle jäännöspoikkileikkaus 46x ja tehollinen poikkileikkaus 3x15, jonka voidaan olettaa kantavan kivivillalevyt ajanhetkellä 60 min. Käytännön toteutusratkaisuissa on suositeltavaa käyttää alakatossa 15 mm + 15 mm palokipsilevytystä, jolloin puurakenteet on palosuojattu 60 minuuttiin. Tällöin puurakenteissa ei tapahdu hiiltymää 60 minuutin palon aikana, jolloin alakaton koolauksena voidaan käyttää tavallista lautakoolausta. 8 KIEPAHDUSTUENNAN TOTEUTUS Kohdassa 6.3 tarkastettiin alapaarrepalkin kiepahduskestävyys. Laskelmasta voidaan tehdä johtopäätös, että alapaarrepalkki tarvitsee aina kiepahdustuennan. Kiepahdustuenta voidaan toteuttaa erilaisilla tavoilla, mutta luonteva tapa sen toteuttamiseen on alla olevassa kuvassa esitetty menetelmä. Tällöin kiepahdustuenta liitoksineen on palosuojattuna ja se hiiltyy yläja/tai alapinnastaan riippuen alakaton levytyksen palosuojauskyvystä. Kiepahdustuet siirtävät voiman Fd alapaarteen alapintaan, josta se johdetaan jäykisteelle tai alakattolevytykselle, mikäli levytys on palotilanteessa toimintakykyinen levyjäykisteeksi. 9 KÄYTÄNNÖN TOTEUTUSRATKAISU NR-ristikkoyläpohjan alakattolevytys on järkevää tehdä siten, että se kestää koko palonkestoajan. Tällöin saavutetaan seuraavat edut: alakaton koolauksena voidaan käyttää lautaa (ei tarvitse palomitoitusta) NR-ristikko toimii alapuolisessa palossa ristikkona (ei tarvitse palomitoitusta alapuoliselle palolle) kiepahdustuenta tarvitaan vain yläpuolista paloa varten kiepahdustuennan toteutus on yksinkertaista, koska alakattolevytys vastaanottaa alapaarteiden välissä olevien kiepahdustukien voimat (alakattolevytys ei altistu palolle yläpuolisessa palossa) käyttötapaosastointi huoneiston ja ullakon välillä toteutuu automaattisesti
Esimerkkilaskelma. NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma NR-ristikkoyläpohjan hiiltymämitoitus 13.6.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 YLEISTÄ MITOITUSMENETELMISTÄ... - 4-5 NR-YLÄPOHJAN TOIMINTA
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuupalkin hiiltymämitoitus
Esimerkkilaskelma Liimapuupalkin hiiltymämitoitus 13.6.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 TEHOLLINEN POIKKILEIKKAUS... - 4-4.2 TAIVUTUSKESTÄVYYS...
LisätiedotPALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela
PALOMITOITUS - LEVYSUOJATTU RAKENNE - Tero Lahtela MITOITUSMENETELMÄT PALOSUOJATUT PALKIT JA JA PILARI PILARI RIL RIL 205-2-2009 luku luku 3.4.3 3.4.3 SEINÄ- JA JA VÄLIPOHJARAKENTEET Ontelotila eristeen
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA
TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7
LisätiedotPalonkestävä NR yläpohja
1.0 YLEISTÄ NR-ristikko tulee suunnitella palotilanteessa kantavaksi rakenteeksi taulukon 1 mukaisissa tapauksissa. Tyypillisimmät paloluokat NR-ristikkoyläpohjalle ovat R30 ja R60. NR-ristikkoyläpohja
LisätiedotPuurakenteen palomitoitus
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteiden palomitoitusta. Tarkoituksena on esittää, miten puurakenteet käyttäytyvät palotilanteessa suojaamattomina ja suojattuina rakenteina.
LisätiedotEUROKOODI 5 -KOULUTUS
EUROKOODI 5 -KOULUTUS 29.-30.11.2007 Tuuli Oksanen VTT YLEISTÄ Palon vaiheet Lämpötila tms Ilmaisu Sammutus Aika Palokäyttäytyminen Palonkestävyys 12.12.2007 2 Palomääräykset Rakennusten paloturvallisuutta
LisätiedotOlennainen rakenneosa palossa
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee
LisätiedotHarjoitustehtävät. Moduuli 1 ja 2. Tehtävät (Sisältää vastaukset)
Harjoitutehtävät Mouuli 1 ja Tehtävät 1-5 10.09.014 (Siältää vatauket) HARJOITUSTEHTÄVIEN OHJE Harjoitutehtävien piteyty on euraavanlainen: 6 uoritettua harjoitutehtävää = 0,5 opintopitettä 4 uoritettua
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki
ESIMERKKI 3: Märkätilan välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P103 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Välipohjan omapaino on huomattavasti suurempi
LisätiedotNR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma
NR yläpohjan jäykistys Mitoitusohjelma RoadShow 2015 Tero Lahtela NR ristikon tuenta Kuvat: Nils Ivar Bovim, University of Life sciences, Norway NR ristikon tuenta NR ristikon yläpaarteen nurjahdustuenta
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
Lisätiedot10 PUURAKENTEIDEN PALOMITOITUS
10 PUURAKENTEIDEN PALOMITOITUS 10.1 PUUN HIILTYMINEN Puu on palava materiaali, jonka palotekninen käyttäytyminen tunnetaan hyvin. Puuta lämmitettäessä se pehmenee ennen syttymistä ja puun lämpötilan ollessa
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Jäykistävä rankaseinä
Esimerkkilaskelma Jäykistää rankaseinä 0.5.0 Sisällysluettelo LÄHTÖTIEDOT... - - LEVYJÄYKISTEEN TIEDOT... - - LIITTIMIEN LUJUUS JA JÄYKKYYS... - - LEVYJEN JÄYKKYYS... - - 5 ULKOISEN VAAKAKUORMAN JAKAUTUMINEN
LisätiedotEsimerkkilaskelma. NR-ristikon yläpaarteen tuenta
Esimerkkilaskelma NR-ristikon yläpaarteen tuenta 27.8.2014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3-2 RAKENTEEN TIEDOT... - 3-3 RAKENTEEN KUORMAT... - 4-4 LYHIN NURJAHDUSPITUUS... - 5-5 PISIN NURJAHDUSPITUUS...
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus
T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien
LisätiedotSuuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015
Suuren jännevälin NR yläpohja Puupäivä 2015 Tero Lahtela Suuren jännevälin NR yläpohja L = 10 30 m L < 10 m Stabiliteettiongelma Kokonaisjäykistys puutteellinen Yksittäisten puristussauvojen tuenta puutteellinen
LisätiedotESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki
ESIMERKKI 2: Asuinhuoneen välipohjapalkki Perustietoja - Välipohjapalkki P102 tukeutuu ulkoseiniin sekä väliseiniin ja väliseinien aukkojen ylityspalkkeihin. - Palkiston päällä oleva vaneri liimataan palkkeihin
LisätiedotPUUKERROSTALO - KANTAVAT RAKENTEET. - Palomitoitus. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - KANTAVAT RAKENTEET - Palomitoitus Tero Lahtela RAKENTEIDEN VALINTA US 001 US 002 US 003 US 004 US 005 + edullinen + installaatiotila + kantokyky + kosteustekniikka + installaatiotila +
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT
HalliPES 1.0 OSA 16: RAKENNETYYPIT 19.12.2014 1.0 JOHDANTO Tässä osassa esitetään tyypillisiä hallirakennusten katto- ja seinäelementtien rakennetyyppejä. Katto- ja seinäelementit toimivat tavallisesti
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
LisätiedotPalomitoitus. Joensuu AMK. 30.5. 31.5.2013 Tero Lahtela
Palomitoitus Joensuu AMK 30.5. 31.5.2013 Tero Lahtela PALOMITOITUSMENETELMÄT PALOMITOITUSMENETELMÄT ONTELOTILA ERISTETTY RIL 205-2-2009 kohta 5.2.1S Mitoitusmenetelmä: nimellinen jäännöspoikkileikkaus
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotMAKSIMIKÄYTTÖASTE YLITTYI
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja
LisätiedotESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki
ESIMERKKI 4: Välipohjan kehäpalkki Perustietoja - Välipohjan kehäpalkki sijaitsee ensimmäisen kerroksen ulkoseinien päällä. - Välipohjan kehäpalkki välittää ylemmän kerroksen ulkoseinien kuormat alemmille
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood? 19.11.2015
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä
Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1
LisätiedotESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: Hallin 2 NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - Yläpaarteen taso jäykistetään yläpaarteiden väliin asennettavilla vaakasuuntaisilla NRjäykisteristikoilla. - Vesikatteen ruoteet siirtävät
LisätiedotPalosuojatut liitokset. Puurakenteiden palosuojatut liitokset
Palosuojatut liitokset Puurakenteiden palosuojatut liitokset 02.06.2014 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...- 3-2 LIITOKSET, JOISSA SIVUKAPPALEET PUUTA...- 3-2.1 YKSINKERTAISET SÄÄNNÖT...- 3-2.1.1 LIITTIMIEN
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotSALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS
SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
LisätiedotTietoja ohjelmasta. 1.0 Poikittaisjäykisteen jatkos
Tietoja ohjelmasta Tällä ohjelmalla voidaan tehdä palkkirakenteisen puuvälipohjan värähtelymitoitus. Värähtelymitoituksessa tarkastellaan kävelyn aiheuttamaa värähtelyä ohjeen RIL 05--07 mukaan, kun välipohjapalkit
Lisätiedot1-1 Kaltevuus 1 : 16. Perustietoja: - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen. tukeutuu mastopilareihin.
Esimerkki 1: Harjapalkki Perustietoja: 1 - Hallin 1 pääkannattimena on liimapuurakenteinen harjapalkki, joka tukeutuu mastopilareihin. 6000 - Harjapalkkiin HP101 on kiinnitettynä 1 t:n nosturi. Halli 1
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotAsennusohjeet. Ylä- ja alakiskojen (myös puurankaisten) tiivistys alustaansa tehdään mineraalivillakaistan avulla, silloin kun alusta on epätasainen.
Asennusohjeet Tässä esitetyt ratkaisut koskevat seinien sekä väli- ja yläpohjien paloteknistä tyyppihyväksyntää. Ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Seuraavilla sivuilla
LisätiedotPUUKERROSTALO. - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys. Tero Lahtela
PUUKERROSTALO - Stabiliteetti - - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Tero Lahtela NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT NR-RISTIKOT YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA UUMASAUVAN SIVUTTAISTUENTA Uumasauvan tuki YLÄPAARTEEN SIVUTTAISTUENTA
LisätiedotPALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA
FISKARS OYJ PARKVILLAN KOPPARHAMMARVÄGEN 3 10470 RASEBORG LAUSUNTO VÄLIPOHJARAKENTEEN PALONKESTOSTA Laadittu PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 TARKASTELTAVA
LisätiedotT512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
LisätiedotKOHDE: TN0605/ RAK: TN :25
52 (109) 95 27 (150) 148 44 () 72 (80) (39) 17 70 (74) 23 Y2 2 kpl 118.7 61.3 D4 2 kpl 10.3 169.7 A1 2 kpl D3 2 kpl 141.8 38.2 D7 2 kpl 51.6 1.4 154.2 25.8 D5 2 kpl 64.2 115.8 D6 2 kpl L=4154 T24 151.4.6
LisätiedotPAROC GROUP
PAROC GROUP 1 25.4.2018 PAROC-KIVIVILLA ON KOTIMAISTA 5.2.2018 alkaen Paroc Group osa Owens Corningia Rakennuseristeiden tuotteet valmistetaan Suomessa Paraisten tehtaalla. Paroc työllistää Suomessa n.
LisätiedotKuormitukset: Puuseinärungot ja järjestelmät:
PIENTALON PUURUNKO JA JÄYKISTYS https://www.virtuaaliamk.fi/bin/get/eid/51ipycjcf/runko- _ja_vesikattokaavio-oppimisaihio.pdf Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Puurakenteet Luentoaineisto: - Materiaalia
LisätiedotVÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1
VÄLIPOHJA PALKKI MITOITUS 1 Palkkien materiaali Sahatavara T3/C30 fm,k 30 taivutus syrjällään fv,k 3 leikkaus syrjällään fc,90,k,7 puristus syrjällään Emean 1000 kimmouli ҮM 1,4 Sahatavara T/C4 fm,k 4
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen takaseinän palkki. Urpo Manninen 12.7.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( 2.3.027) FarmiMalli Oy. Katoksen rakentaminen, Katoksen 1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys
ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä
LisätiedotEC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus
Toinen painos EC5 Sovelluslaskelmat Asuinrakennus Eurokoodi 5 2 EC5 Sovelluslaskelmat - Asuinrakennus EC 5 sovelluslaskelmat Asuinrakennus 3 4 PDF-julkaisu, maaliskuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu
LisätiedotPäivitykset RIL ohjeen 2. korjattuun painokseen
1 (7) Päivitykset RIL 205-2-2007 ohjee 2. korjattuu paioksee Päivitetty ohje umeroidaa uudella vuosituuksella: RIL 205-2-2009 Lisätää S-kirjai iihi kuvii, jotka eivät ole Eurokoodi 5:stä. s. 4 viittaus
LisätiedotPUUPALKIN JA -PILARIN PALOMITOITUS. Laskentapohja
PUUPALKIN JA -PILARIN PALOMITOITUS Laskentapohja Joni Koivisto Opinnäytetyö Huhtikuu 2016 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma
LisätiedotKuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.
LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Harjapalkin palomitoitus
T53003 Puuraenteet Kantavat puuraenteet Liimapuuhallin ehän mitoitus EC5 muaan Lasuesimeri Harjapalin palomitoitus T53003 Puuraenteet Liimapuuhalli palomitoitus Harjapalin mitoitus: Erityisohjeita palomitoitusessa:
LisätiedotMTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013. Piirustusnumero 20. Jouko Keränen, RI. Selostuksen laatija: Empumpi Oy
MTK TYYPPIPIHATTO HANKE NRO 11997 RAKENNESELOSTUS 20.11.2013 Piirustusnumero 20 Selostuksen laatija: Empumpi Oy Jouko Keränen, RI Versokuja 5 E, 00790 Helsinki jouko.keranen@empumpi.fi MTK TYYPPIPIHATTO
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotEC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus
Toinen painos EC 5 Sovelluslaskelmat Hallirakennus Eurokoodi 5 EC 5 sovelluslaskelmat Hallirakennus PDF-julkaisu, kesäkuu 2010 ALKUSANAT Tämä ohje on laadittu helpottamaan EC 5 -pohjaista suunnittelua.
LisätiedotHalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset
HalliPES 1.0 Puuhallin jäykistys ja voimaliitokset RoadShow 2015 Tero Lahtela Käsitteitä Kiepahduksen / nurjahduksen 1. muoto Kantava rakenne kiepahtaa tai nurjahtaa yhteen suuntaan Kiepahduksen / nurjahduksen
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 356 1600 1600 356 18.43 343 2062 343 1719
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotKAAVA 1:15(A3) KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm.
NURJAHDUS- JA JÄYKISTYSTUENTOJEN LIITOKSISSA KÄYTETTÄVÄN NAULAN ENIMMÄISPAKSUUS: 3.00 MM KANNATINVÄLI: MAKS 900 mm. YLÄPAARTEN NURJAHDUSTUENTAVÄLI: MAKS 400 mm. 639 150 489 98 6 3582 395 3942 345 13 345
LisätiedotTERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE. Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla
TERÄSBETONISEN MASTOPILARIN PALOMITOITUSOHJE Eurokoodimitoitus taulukoilla tai diagrammeilla Toukokuu 2008 Alkulause Betonirakenteiden suunnittelussa ollaan siirtymässä eurokoodeihin. Betonirakenteiden
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS SISÄLTÖ PALORÄYSTÄS
TEKNINEN TIEDOTE PALORÄYSTÄS 31.3.016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ....0 JULKISIVUPALO... 3.0 TUTKIMUKSET...3 4.0 NYKYISET RATKAISUT...4 4.1 Liekinohjain räystään alapinnassa...4 4. Onteloventtiilit...7 5.0 YLÄPOHJAN
LisätiedotPuukerrostalokoulutus
Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt
LisätiedotRunkoPES. - Rungon puuelementtistandardi. LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet. RoadShow Tero Lahtela
RunkoPES - Rungon puuelementtistandardi LUENTO 2: Puukerrostalon rakenteet RoadShow 2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E
LisätiedotTämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta.
() PYYDETÄÄN PALAUTTAMAAN Vastaanottaja: Timo Surakka / Urpo Manninen Tämän kohteen naulalevyrakennesuunnitelmat on tarkistettava päärakennesuunnittelijalla ennen valmistusta. Kohde: Rakennelaskelma nrot:
LisätiedotHalliPES 1.0 OSA 11: JÄYKISTYS
1.0 JOHDANTO Tässä osassa käsitellään yksittäisen kantavan rakenteen ja näistä koostuvan rakennekokonaisuuden nurjahdus-/ kiepahdustuentaa sekä primäärirungon kokonaisjäykistystä massiivipuurunkoisessa
LisätiedotNR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela
NR-RISTIKKO - STABILITEETTITUENTA - Tero Lahtela USEIN KUULTUA Oletetaan, että peltikatto jäykistää yläpaarteen heikossa suunnassa Oletetaan, että kattoelementit toimivat levyjäykisteenä Mitenkäs tiilikaton
LisätiedotPaloturvallinen puutalo Gyproc & ISOVER
Paloturvallinen puutalo Gyproc & ISOVER 26.4.2018 Gyproc 1. Gyproc & ISOVER, Kevytrakentamisen edelläkävijät 2. Mihin kipsilevyn palo-ominaisuudet perustuu? 3. Gyproc levyjen luokitukset 4. Gyproc GFL
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) FarmiMalli Oy Urpo Manninen. Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood Varasto, Ovipalkki 3,6 21.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Liimapuuristikon liitos murtorajatilassa ja palotilanteessa R60 (täysin suojattu liitos)
Esimerilaselma Liimapuuristion liitos murtorajatilassa ja palotilanteessa R60 (täysin suojattu liitos) 8.5.014 3.9.014 MRT mitoitus Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI...
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 2016 Eurokoodi 6. (korvaa 19.1.2016 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 2016 urokoodi 6 (korvaa 19.1.2016 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s. 4
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa
ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.
LisätiedotPalkkien mitoitus. Rak Rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen perusteet Harjoitus 7,
Palkkien mitoitus 1. Mitoita alla oleva vapaasti tuettu vesikaton pääkannattaja, jonka jänneväli L = 10,0 m. Kehäväli on 6,0 m ja orsiväli L 1 =,0 m. Materiaalina on teräs S35JG3. Palkin kuormitus: kate
LisätiedotPIENTALON TERÄSBETONIRUNKO / / html.
PIENTALON TERÄSBETONIRUNKO https://www.virtuaaliamk.fi/opintojaksot/030501/1069228479773/11 29102600015/1130240838087/1130240901124.html.stx Ks Esim opintojaksot: Rakennetekniikka, Betoniraakenteet Luentoaineisto:
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotMuurattavat harkot. SUUNNITTELUOHJE 1.2.2015 Eurokoodi 6. (korvaa 1.10.2014 ohjeen)
Muurattavat harkot SUUNNITTLUOHJ 1.2.2015 urokoodi 6 (korvaa 1.10.2014 ohjeen) SISÄLTÖ 1. Yleistä, Lakka muurattavat harkot s. 3 2. Tekniset tiedot s. 3 3. Mitoitustaulukot s. 4 3.1 Mitoitusperusteet s.
LisätiedotEUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT
EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010 hen Help Desk Antti Koponen Rakennusteollisuus RT Rakennussektorin standardisointi Keskeiset standardisointialueet: - rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat
1 LIITE 4 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-3 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS - EN 1991-1-3:
LisätiedotPALOSUOJAUSOPAS 3/PUU
Kevyet ja kantavat puurakenteet MÄÄRITTELE TARVITTAVA PALONKESTOAIKA Vaikka puu luokitellaan palavaksi materiaaliksi, oikein suunniteltu puurakenne selviää suhteellisen hyvin tulipaloista. Kevyet puurakenteet
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotLVL-RAKENTEISEN PUUHALLIN RAKENNESUUNNITTELU
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA LVL-RAKENTEISEN PUUHALLIN RAKENNESUUNNITTELU T E K I J Ä : Joona Heinonen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
LisätiedotHämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT S 01835 10 4.3.010 Hämeenkylän koulun voimistelusalin vesikaton liimapuupalkkien kantavuustarkastelu Tilaaja: Vantaan Tilakeskus, Hankintapalvelut, Rakennuttaminen TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotPuurakenteiden suunnittelu ja mitoitus
Tekn. tri Mika Leivo Puutuotealan osaamiskeskus, Wood Focus Oy/Puuinfo mika.leivo@woodfocus.fi Tässä artikkelissa esitellään pelkistettynä puurakenteiden mitoitusperusteita ja tavanomaisten puurakenteiden
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotVIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS
VIEMÄRIPUTKIEN PALOTEKNINEN SUOJAUS Viemäriputkien palotekninen suojaus kerrosten välisissä läpivienneissä 1. SUOMALAISET MÄÄRÄYKSET Rakennusmääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus Kohta 1.2. Olennainen
LisätiedotHuonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa
Huonepalon ankaruuteen vaikuttavat tekijät ja niiden huomioon ottaminen puurakenteiden palokestävyysmitoituksessa TkT Mikko Salminen TkT Jukka Hietaniemi Palotutkimuksen päivät, 29.8.2017 Palotekninen
LisätiedotT512903 Puurakenteet 1 3 op
T512903 Puurakenteet 1 3 op Kantavat puurakenteet Puun rakenne ja laskentamallit Puutavaran lujuusominaisuudet Sahatavara Liimapuu Kertopuu 1 T512903 Puurakenteet 1 3 op Kantavat puurakenteet Puun rakenne
LisätiedotPALOSUOJAUSOPAS 3/PUU KEVYET JA KANTAVAT PUURAKENTEET
PALOSUOJAUSOPAS 3/PUU KEVYET JA KANTAVAT PUURAKENTEET SISÄLTÖ: Määrittele tarvittava palonkestoaika... 3 Määrittele suojaustapa... 3 1. Suojaamaton puu massiivipuurakenteet...3 2. Palolta suojattu puu...4
Lisätiedot6 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN
6 PALON LEVIÄMISEN ESTÄMINEN 6.1 OSASTOIVAT RAKENNUSOSAT Palo-osastoinnin tarkoituksena on palon ja savun leviämisen rajoittaminen, poistumisen turvaaminen, pelastus ja sammutustoimien helpottaminen sekä
Lisätiedot