Aistifysiologia II (Sensory Physiology)



Samankaltaiset tiedostot
2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Kuulohavainnon perusteet

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Täryontelon katto, tegmen tympani. Ulkokorva, auriculus (1) Korvakäytävä, acusticus externa. Alasimen varsi kuultaa läpi.

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Johdatus aisteihin. Tunti 1

VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN

HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo

Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä.

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Aaltoliike ajan suhteen:

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati Aila Koistinen 1

Aivot narikasta! Tehtävät ennen tai jälkeen näyttelykäynnin. Yhteistyössä

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR)

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

SISÄKORVAN SALAISUUDET JA NIIDEN MERKITYS SISÄKORVAISTUTEKUNTOUTUKSELLE TÄNÄÄN JA HUOMENNA. Helge Rask-Andersen

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö:

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

HORNET-LENTOJEN JÄLKEISET KORVIEN PAINEOIREET. Pro gradu tutkielma. Kadetti Marko Ylä-Häkkinen. Kadettikurssi 90 Ilmavoimien ohjaajalinja

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

Anu Yli-Pietilä AISTIHUONEEN KEHITTÄMINEN PALVELUKOTI JOENPESÄSSÄ

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi

Näin hoidat Tinnitustasi

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Anatomia ja fysiologia 1

Akustiikka ja toiminta

Hermosto (L/H1k) ydinaines

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

16 Ääni ja kuuleminen

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

HUIMAUS Riina Niemensivu

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Kuulohavainto ympäristössä

ROTTATOUILLE USA, 2007

Otoskleroosileikkausten tulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki

Perunan kemiaa. Oulu Anu Hopia, prof.

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

5 Akustiikan peruskäsitteitä

Spektrin sonifikaatio

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Fysiikkaa biologian avulla tai toisin päin. Hanna-Kaisa Mikkola

800 Hz Hz Hz

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty ISBN , , Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Ihminen havaitsijana ME-C2600

Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?

Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin. Kirsi Rantanen Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki

Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Kuulokojeen käyttö kuulonalenematilanteissa

HIIREN SISÄKORVAN MAGNEETTIKUVANTAMI- NEN GEENINSIIRRON YHTEYDESSÄ

NAM! NAUTI, AISTI JA MAISTA Katarina Klemets 2015

Korva sijaitsee ohimoluussa, joka on eräs ihmisen

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland Vuosikerta XIV

HYVÄNLAATUISEN ASENTOHUIMAUKSEN TUTKIMINEN JA HOITO

Kuuloaistin ominaisuuksia

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari

MOLEKYYLIGASTRONOMIAA KEMIAAN JA KOTITALOUTEEN TULOSTETTAVAT MATERIAALIT

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Kaunis kattaus ja hyvä seura ruokailusta hyvää mieltä ja riittävästi ravintoaineita. Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Ravitsemusfoorumi 6.9.

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Akuutti meluvamma. Melulähteet

Tuulivoimaloiden (infra)ääni

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

Rationaaliset argumentit Ympäristöystävällisyys, pieni hiilijalanjälki Terveellisyys Hyvät ravintoarvot

Jenni Lehtisalo on elintarviketieteiden. maisteri. Hänellä on myös kokemusta käytännön ruokapalvelutyöstä. ravitsemustutkimuksen parissa.

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa , Nisse Suutarinen

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Ihmisellä on viisi perusaistia

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

Kuva 1. Jokaisen tavallisen kuvan tasotyökalussa näkyy vain yksi taso, tässä nimellä tausta.

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

Transkriptio:

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1

Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden välittäminen tärykalvon ja kuuloluiden välityksellä nesteen liikkeiksi - kuuloluut: vasara (malleus), alasin (incus) ja jalustin (stapes) Jalustin kiinni sisäkorvan eteisikkunassa (soikea ikkuna), jonka kautta kuuloluiden värähtelyt siirtyvät sisäkorvan nesteen värähtelyiksi Kuuloluuketju vahvistaa ääntä mekaanisesti (tärykalvon pinta-ala suurempi kuin soikean ikkunan + vipuvaikutus) Akustinen refleksi (=stapediusrefleksi): äänenpaine ylittää n. 80 db tason tensor tymphani -lihas kiristää tärykalvoa, stapedius-lihas siirtää jalustimen pois sisäkorvan soikealta ikkunalta Sisäkorva, simpukka Scala vestibuli = eteiskäytävä Scala media = simpukkatiehyt Scala tympani = kuulokäytävä Membrana vestibulatis = eteiskalvo Membrana tectoria = katekalvo Lamina basilaris = tyvilevy Cortin elin (varsinainen kuuloaistinelin, sisältää reseptorit) Linnuilla ei ulkokorvaa, korva-aukot isot, pöllöillä epäsymmetriset. Vain yksi kuuloluu (stapes) ja suora simpukka Eri lintulajien kuuloluita Linnun sisäkorva, huomaa suora simpukka 2

Korvan toiminta 1. Painevaihtelut tärykalvon liike kuuloluiden liike, joka 2. välittyy soikean ikkunan kautta eteiskäytävän perilymfanesteeseen ääniaalloiksi, 3. jotka liikuttavat tyvilevyä edetessään kuulokäytävän kautta pyöreään ikkunaan. 4. Tyvilevyn värähtelyt aiheuttavat simpukkatiehyeen endolymfaan ääniaaltoja ja aistinsolujen (värekarvat, engl. hair cells) värähtelyä katekalvoa vasten. 5. Reseptoreiden sähköinen aktiviteetti aktiopotentiaalit kuulohermossa Karvasolujen toiminta katekalvo membrana tectoria aistinsolut 3

Äänen korkeuden aistiminen Ihmisen kuulo (29) 50-15000 (19000) Hz Ultraääniä (> 25 000Hz) kuulevat mm. rotat, lepakot Infraääniä (<20 Hz) mm. kyyhkyt Audiogrammi (ihmisen) 0 db =0,0002 mikrobaaria Tasapaino- ja liikeaisti Tasapaino- ja liikeaistin aistinsolut vestibulaarielimessä Nestetilat (perilymfa ja endolymfa) yhteydessä simpukan nestetiloihin Reseptorit samanlaisia karvasoluja kuin simpukassa Vestibulaarielin koostuu kolmesta kaarikäytävästä ja kahdesta laajentumasta, utriculus ja sacculus Eri puolten vestibulaarielimet toistensa peilikuvia 4

Kaarikäytävät Mahdollistavat pään kiertoliikkeiden aistimisen kolmen eri liiketason suunnassa (X, Y, Z) Superior-kaarikäytävä pään nyökkäävä liike Horisontaalinen pään pyöritys Posteriorinen pään kallistus Toiminta perustuu endolymfan virtaukseen kiertoliikkeen aikana Endolymfan virtaus havaitaan kaarikäytävien tyven paksunnoksen aistinsoluilla Otoliittielimet Soikea rakkula (utriculus) ja pyöreä rakkula (sacculus) Endolymfan täyttämiä kalvopusseja - Reseptoreiden karvat hyytelömäisen kerroksen sisällä - Hyytelökerroksen pinnassa otoliitteja l. tasapainokiviä Aistivat lineaarista l. suoraviivaista kiihtyvyyttä (mm. painovoimaa, erityisesti pään asento painovoiman suuntaan nähden) Painovoiman aistiminen 5

Makuaisti Reseptorit kielen ja kitalaen nystyissä, myös alempana ruoansulatuskanavassa! Tietyt kielen alueet erikoistuneet aistimaan tiettyä makua Perusmaut: Makea: orgaaniset yhdisteet erityisesti sokerit Hapan: hapot (esim. sitruunahappo) Suolainen: elektrolyytit (mm. natrium, kalium) Karvas: kasvialkaloidit (useimmat myrkyllisiä, esim. nikotiini, kofeiini, kiniini), lääkeaineet, pilaantunut ruoka Umami: lihan maku, lihan aminohapot, glutamaatti Lisäksi vesireseptoreita mm. kurkunpäässä Kielen nystyt ja makusilmut Aistisolut makusilmuissa (taste buds) Makusilmussa makuhuokonen aistisolut yhteydessä kielen pintaan Makusilmut nystyissä (rihmanystyistä puuttuvat) Makureseptorien toimintamekanismit a c b d a) Hapan aistitaan H + -ionien läsnä ollessa b) Suolainen aistitaan Na + - ionien läsnä ollessa c) Makea aistitaan kun reseptorin kanssa on kosketuksissa molekyyli joka kykenee sitoutumaan G- proteiinreseptoriin d) karvas maku voidaan aistia reseptorin avulla kahdella eri tavalla (G-proteiini-reseptori) e) Kukin aistinsolu ekspressoi yhtä reseptorimolekyyliä (ei tunneta vielä suolaiselle) f) Karvasreseptorimolekyylejä useita erilaisia 6

Sukraloosi: synteettinen molekyyli, 600 kertaa ruokosokeria (sukroosia) makeampaa Hyväksytty elintarvikkeisiin Petoeläimillä on tapahtunut useita toisistaan riippumattomia makean aistimuksen häviämisiä evoluution kuluessa Jiang et al. PNAS 2012 Makutesti Aistineuronin paikka aivoissa määrää aistimuksen: PBDG (fenyykli-beta-d-glukopyranosidi) ihmiselle erittäin karvas, hiiri ei maista Hiiren makeaa ja karvasta maistaviin soluihin siirrettiin ihmisen PBDG:tä sitovaa reseptorimolekyyliä (ht2r16) tuottava geeni Hiirille tarjottiin tavallista vettä ja PBDG-vettä Hiiret jotka saivat geenin makeareseptorisoluihin alkoivat suosia PBDG-vettä kuten normaalisti suosivat makeaa vettä Karvasreseptorisoluihin geenin saaneet hiiret alkoivat karttaa PBDG-vettä Siirto makeaa aistiviin neuroneihin Siirto karvasta aistiviin neuroneihin 7

Makuaistiradat Makuaistin reseptorien lähettämän informaation prosessointi isojen aivojen kuoren makukeskuksessa (lähellä kielen somatosensorista aivokuorta) Makuaistimuksesta 80% on hajuaistimusta Voimakkaasti maustettujen ruokien makuaistimuksen syntyyn vaikuttavat myös kipureseptorit (chili kapsaisiini) Ihmisen makuaivokuori Hajuaisti Ihminen kykenee erottamaan toisistaan ~10 000 erilaista tuoksua Reseptorityyppejä kuitenkin vähemmän, hajuaistimukset syntyvät useampien reseptorityyppien aktivoituessa samanaikaisesti N. 1000 geeniä tuottaa tarvittavat reseptorimolekyylit 3 % kaikista geeneistä!! Nobel 2004: Richard Axel & Linda Buck Haistettavien yhdisteiden oltava kaasumaisessa muodossa ja liuettava hajuepiteeliä peittävään nesteeseen Adaptoituu nopeasti Viinien aromien aistiympyrä (University of Davis, CA.) 8

Hajuaistin reseptorit Hajuepiteelissä liman peittämät reseptorien värekarvat Reseptoreiden aksonit seulaluun läpi, synaptinen yhteys hajukäämiin (olfactory bulb) Hajuepiteeli (valomikroskooppikuva) Hajuepiteelin ciliat (SEM) Hajutransduktio 9

Käsittelemättä jäävät: Magneettinen aisti (linnut, hyönteiset, kilpikonnat) Kylmä- ja lämpöaistin molekulaarinen tausta Kalojen kylkiviiva-aisti Sähkörauskujen ja -ankeriaiden sähkökenttäaisti Selkärangattomien aistimaailma (mm. verkkosilmä) Viiksikarva-aisti 10