Ihminen havaitsijana ME-C2600

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihminen havaitsijana ME-C2600"

Transkriptio

1 Ihminen havaitsijana ME-C2600

2

3

4 Luento 7. Kuuloaisti 1. Antti Kuusinen Antti Kuusinen

5 1. Luento Yleisiä asioita äänestä Kuulon toiminnan perusteet 2. Luento Kriittinen kaista Peitto-ilmiöitä Äänen korkeuden havaitseminen Äänen voimakkuuden havaitseminen Äänen lokalisaatio

6 Harjoitustehtävä: Valitse yksi alla olevista kuuloaistiin liittyvistä aiheista ja lue aiheeseen liittyvä julkaisu. Etsi lisäksi jokin muu (yksi tai useampi) tutkimusartikkeli aiheeseen liittyen. Kirjoita lukemasi perusteella johdanto (n sanaa), jossa kerrot omin sanoin (1) miksi sinun mielestäsi aihetta on tärkeä tutkia ja ymmärtää, (2) mitä siitä yleisesti tiedetään ja (3) mitä uutta informaatiota lukemasi tuore tutkimus sisältää. Tämän lisäksi: (4) ideoi koeasetelma eli kuvaile mitä ja miten tutkisit jotain valitsemaasi aiheeseen liittyvää ilmiötä käyttäen kurssin alkupuolella esiteltyjä psykofyysisiä koemenetelmiä. Muista lähdeviittaukset. Voit kirjoittaa tekstin suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Arvioi ja ilmoita myös suunnilleen kauanko aikaa tehtävän tekemiseen käytit. Tämä ei vaikuta arvoisteluun, vaan tietoja kerätään opetuksen kehittämistä varten. Aiheet: - Äänen voimakkuus: Lue: M. Florentine, Chapter 1: Loudness, Springer Handbook of Auditory Research, Äänen korkeus: Lue: A.J. Oxenham, Pitch Perception (Mini-Review), The Journal of Neuroscience, 32(39), , Äänen paikka: Lue: W.M.Hartmann, How We Localize Sound, Physics Today, 52(11), Äänen sävy: Lue: S. McAdams and B. L. Giordano: Chapter 7: The Perception of Musical Timbre, The Oxford Handbook of Music Psychology, Arvostelu: 0-6. Pisteet lasketaan mukaan tenttipisteisiin. Tehtävän suorittaminen kuuluu kurssisuoritukseen. Viim. palautuspäivä: (kurssin 2. tentti) Huomioi, että mikäli osallistut 1. tenttiin ( ), voit saada kurssisuorituksen vasta palautettuasi tehtävän.

7 Antti Kuusinen

8 Johdanto Kuuloaisti: Hälytysjärjestelmä Oudot äänet ympäristössä, sireenit etc. Kommunikaatioväline Puhe, vauvan itku, nauru Tunteiden kommunikointi Esim. Musiikki Antaa jatkuvan yhteyden ympäristöön. Vrt. muut aistit: näkö, tunto, haju, maku, tasapaino Yhteys muihin (kognitiivisiin) prosesseihin Limbinen järjestelmä, oppiminen, spatiaalinenmotorinen etc. Antti Kuusinen

9 Akustiikasta tieteenä Akustiikka tutkii värähtelyä ja värähteleviä systeemejä Hyvin laaja tutkimuskenttä Paljon muutakin kuin ääni! Kuulon psykofysiikka = psykoakustiikka Äänen havaitsemisen/kokonaisaistimuksen tutkiminen Subjektiivisen kokemuksen suhde ärsykkeen akustisiin (fysikaalisiin) ominaisuuksiin Antti Kuusinen

10 Antti Kuusinen

11 Havaittava ääni on paineenvaihtelua ilmassa; pitkittäinen aaltoliike! Äänen nopeus c = ~345 m/s!

12 Äänen ominaisuuksia: Äänekkyys [soni, foni] --> db (SPL) Äänenkorkeus [mel, C-B] --> Hz Kesto [s] Sijainti; tulosuunta ja etäisyys[kulma, m] Väri; sävy (timbre) Harmonisuus; konsonanssi, dissonanssi Dynamiikka; äänekkyyden vaihteluväli e.g. ppff [db] Karheus [asper] Häiritsevyys [noy] Terävyys [acum]

13 Äänten luokittelua (Sini)äänes vs. kompleksinen ääni Samankaltaisuus, erilaisuus Jatkuva äänet vs. lyhyet (transientit) äänet Harmooniset vs kohinaiset Toistuvat (rytmilliset) Äänilähteen mukaan Luonto vs. koneet Miellyttävyys, häiritsevyys Tunneluokitus Musiikissa Tavallisuus ja tuttuus Musiikissa esim: Genre Mood Etc. Music Information Retrieval (MIR) Tutkii esim. Automaattista (algoritmista) musiikin tunnistusta/luokittelua akustisista signaalin ominaisuuksista (parametrisoitu)

14 Kuulon ominaisuuksia Laaja dynaaminen alue: Hyvin hiljaisen ja hyvin äänekkään ( kovan ) äänen äänenpainevaihtelujen amplitudien suhde 1: Referenssi äänenpaine 20 micropascalia. Vastaa n. hyttysen ininää metrin päässä korvasta Pienin kuultava äänenpaineen vaihtelun aiheuttama värähtely tärykalvolla on noin. Yhden vetyatomin suuruusluokkaa. Kuulon laajan dynamiikan vuoksi on käytännöllistä käyttää logaritmi-asteikkoa eri äänenpainetasojen kuvaamiseen eli desibeli-asteikkoa.

15 Miljoona kertainen!! Kuulovaurio riski riippuen altistuksesta! eli! 1000 kertainen! rms paineen vaihtelu vrt. referenssi tasoon! Äänipainetaso:! SPL [db]! = 10*log 10 (I/I 0 )! = 20*log 10 (P/P 0 )!! I = kp^2!! Huom.! P = 0.707*max(P)! (tehosuure)!!

16 Kuulon ominaisuuksia Kuulon taajuusalue: N. 20 Hz 16 khz (jopa 20 khz) Herkin keski( puhe )-taajuuksilla (1-4kHz) Matala herkkyys pienille taajuuksille (<100Hz) ja suurille taajuuksille Vaihtelee yksilöiden välillä Kuulovauriot Ikä (herkkyys korkeille taajuuksille (>12 khz) alenee iän myötä) Altistus Synnynnäiset/geneettiset kuulovammat Erilaisille kuulovaurioille (välikorva, sisäkorva) eri diagnosointi ja hoitomenetelmät.

17 Siniäänekselle:! 1 soni Soni ~ 2 (L-40)/10

18 Kuulon ominaisuuksia Kuulo on myös selektiivinen Tarkkaavaisuus (vrt. visuaalinen) Soolosoitin sinfoniaorkesterin seasta Mutta on huomattu, että esim. nauhoituksista on hankala kuulla soitinten määrää Vrt. Tyypillinen bändi 5-7 soitinta/streamia(rummut, basso, kitara, keyboard, vokaalit + torvet ja tausta) Harjoittelu vaikuttaa (kapellimestarit erit. hyviä) Ehdollistumisen/tuttuuden vaikutus Esim. Oma nimi. Äidin ääni. Huoneen/asunnon akustiikka. Epätavallinen/odottamaton ääni saa huomion

19 Demo.

20 Korvan fysiologia Auditory Transduction:

21 Ulko- ja välikorva Pituus n. 2,5 cm, läpimitta 7 mm! Vahvistaa 3-4 khz:n ääniä useita! desibelejä. Mitä tapahtuu jos! korvakäytävä tukitaan! esim. in-ear kuulokkeella?! Korvalehti kerää ääntä ja auttaa äänen lokalisaatiossa, erityisesti elevaatiotasossa.!! Relearning sound localization with new ears, Hofman, Riswick, Opsta, Nature neuroscience 1998!!

22

23 Tärykalvo Tärykalvon Pinta-ala 66 mm 2, rakenne kuin sateenvarjo.! Pienempi tärykalvo tarkempi korkeilla taajuuksilla.! 20dB ääni aiheuttaa värähtelyjä, jotka! ovat kooltaan 1/ cm! (yhden vetymolekyylin läpimitta)! Värähtely liikuttaa kuuloluita!

24 Välikorva: Kuuloluut Tärykalvo Kuuloluut ovat ihmisen pienimmät luut Vasara on kiinnittynyt tärykalvoon ja alasimeen Alasin on kiinnittynyt vasaraan ja jalustimeen Jalustin on kiinnittinyt alasimeen ja eteisikkunan kalvoon, jota se liikuttaa. Aiheuttaa paineenvaihteluita simpukan sisällä olevassa nesteessä. Funktio: vahvistaa ilmanpaineen vaihtelut simpukan nestevaihteluiksi (alle 30dB eivät kuuluisi) Eteisikkunan kalvo on 20x pienempi kuin tärykalvo, joten yhtäläinen voima saa aikaan suuremmaan paineenvaihtelun. Toimii siis vahvistimena Suojamekanismi voimakkaita ääniä vastaan: Ns. Stapedius refleksi tai akustinen refleksi (acoustic reflex) Tärykalvon jännittäjälihas ja jalustinlihas jännittyvät jos tulee voimakkaita ääniä. Estävät kovien äänien pääsyn eteenpäin ja näin suojaavat kuuloreseptoreita. Hiljennysvoima 20-30dB. Toimii lähinnä matalilla äänillä. Hidas reagoimaan. Toinen funktio: henkilön omien äänien vaimentaminen.

25 Sisäkorva Tasapainoaistimus Kuuleminen

26 Halkileikkaus simpukasta Eteisikkuna Pyöreä ikkuna Käytävät menevät rinnakkain simpukan päähän, Missä eteiskäytävä ja kuulokäytävä ovat yhteydessä pienen reiän välityksellä.

27 Halkileikkaus simpukasta

28 Basilaarikalvo ja aistinsolut ovat tonotooppisesti organisoituneita Alustava taajuusanalyysi tapahtuu basilaarikalvolla

29 Liike basilaarikalvolla

30 Cortin elin eteiskäytävä keskikäytävä katekalvo Sisemmät ja ulommat karvasolut tyvikalvo kuulohermo kuulokäytävä By Oarih at en.wikipedia (Transfered from en.wikipedia) [GFDL ( or CC-BY-SA-3.0 ( from Wikimedia Commons

31 Figure 2 Cellular structure of the sound-detecting organ of Corti.! a Transverse section through a middle turn of the cochlea, showing the organ of Corti, an assembly of intricately shaped supporting cells and inner and outer hair cells supported by a flexible basilar membrane. The organ of Corti is approx150 mum wide. b Upward displacement of the basilar membrane stimulates the hair cells by bending their stereociliary bundles against the acellular tectorial membrane. Because of the point about which the basilar membrane hinges, the inner hair cells must be stimulated mainly by motion of the tectorial membrane. Signals from each inner hair cell are relayed to the brain via 10 to 20 afferent fibres of the VIIIth cranial nerve. Outer hair cells have both sensory and motor capabilities and possess electromotility that underlies the cochlear amplifier. They have a sparse afferent innervation (not shown) and are contacted mainly by efferent nerves, which regulate the electromotility and influence cochlear sensitivity.! Fettiplace R and Hackney CM (2006) The sensory and motor roles of auditory hair cells Nat. Rev. Neuro. 7: doi: /nrn1828

32 Cortin elin Karvasolujen aktiviteetti siirtyy kuulohermon soluihin! 95% sisemmistä karvasoluista! 5% ulommista karvasoluista! Ulompien karvasolujen funktio:! karvoissa on motoriikkaa: kun katekalvo aktivoi niitä, alkavat ne liikuttamaan! katekalvoa vastaavasti. Vahvistavat sen liikettä. Liike ei synny lihaksilla vaan! molekulaarisella tasolla.!! Sisemmät karvasolut välittävät aistitietoa!

33 Cortin elin Karvasoluja (hair cell) on kahta tyyppiä:! sisemmät (4500 kpl): yksi rivi,! ulommat karvasolut (15500 kpl): 3-5 riv! Nesteen aaltoilu simpukassa aiheuttaa katekalvon (tectorial membr.) ja tyvikalvon (basillar membr.) liikettä! Värekarvat (cincilla) karvasolun päässä liikkuvat positiivisesti varautuneessa nesteessä (+80mV) katekalvoa vasten tyvikalvon mukana, syntyy sähköistä aktiviteettia (depolarisaatio) karvasolussa, jonka seurauksena välittäjäainetta vapautuu synapsirakoon karvasolun ja kuulohermosolun välille! Välittäjäaine aktivoi kuulohermosolua! Laukaisee hermoimpulsseja (action potential, ns. Spike)! Hermoimpulsseja syntyy vain kun tyvikalvo liikkuu ylöspäin! - liike alaspäin inhiboi karvasolun toimintaa (hyperpolarisaatio)!

34

35

36 Ulommat karvasolut toimivat aktiivisina vahvistimina Vahvistaa hiljaisia ääniä suhteessa voimakkaisiin ääniin Kuuloaisti on monessa suhteessa erittäin epälineaarinen

37 Aistinsolujen virityskäyrät / herkkyyskäyrät Aistinsolut ovat virittyneet omille taajuuksilleen, jolla ne reagoivat herkimmin aiheuttaen hermoimpulsseja Äänenkorkeuden ns. paikkateoria!

38 Solua Vastaava virityskäyrä Mittaus solusta Kuusi aistinsolua. Jokaisesta aistinsolusta on mitattu eri taajuuksisilla ja voimakkuuksisilla siniääneksillä kynnystaso, jolla ne alkaa tuottamaan hermoimpulsseja. (Psychoacoustical tuning curves, Vogten, 1994)

39 Kriittiset kaistat (Critical bandwidths) Klapuri & Virtanen kalvo 15

40 Kommunikaatioakustiikka prujusta:

41 Matka kuuloaivokuorelle

42

43 Kuuloaivokuori (auditory cortex) Rakenne: Keskus: Tonotopia, herkkä eri taajuuksille? Reunat: Aktivoituu kompleksisten äänen ominaisuuksien mukaan? Transientit? Äänen harmoninen rakenne? Luonnolliset äänet? Neuroverkko! Aktiivinen tutkimusala Uusia tutkimustuloksia tulee kokoajan

44 Väliyhteenveto Ulkokorva (korvanlehti, korvakäytävä, tärykalvo): - äänen keräys ja vahvistaminen - Yksilöllisten lokalisaatiovihjeiden muodostus Välikorva (tärykalvo ja kuuloluut): - Äänen vahvistaminen - Impedanssisovitus ilman ja sisäkorvan nesteen välillä - Stapedius-refleksi; (hidas) mekaaninen suojamekanismi, joka vaimentaa voimakkaita ääniä, sekä omaa ääntä Sisäkorva (simpukka, basilaarikalvo, Cortin elin, aistinsolut jne.): - Äänen mekaaninen ja neuroninen suodatus ja analyysi - Paineenvaihtelujen muuntaminen neuroimpulsseiksi kuulohermoon - Dynamiikan compressointi - Tonotopia

45

46

47 Luento 8. Kuuloaisti 2. Antti Kuusinen Antti Kuusinen

48 Tänään: Kertausta Kriittinen kaista Peitto-ilmiöitä Äänen korkeuden havaitseminen Äänen voimakkuuden havaitseminen Äänen lokalisaatio

49 Väliyhteenveto Ulkokorva (korvanlehti, korvakäytävä, tärykalvo): - äänen keräys ja vahvistaminen - Yksilöllisten lokalisaatiovihjeiden muodostus Välikorva (tärykalvo ja kuuloluut): - Äänen vahvistaminen - Impedanssisovitus ilman ja sisäkorvan nesteen välillä - Stapedius-refleksi; (hidas) mekaaninen suojamekanismi, joka vaimentaa voimakkaita ääniä, sekä omaa ääntä Sisäkorva (simpukka, basilaarikalvo, Cortin elin, aistinsolut jne.): - Äänen mekaaninen ja neuroninen suodatus ja analyysi - Paineenvaihtelujen muuntaminen neuroimpulsseiksi kuulohermoon - Dynamiikan compressointi - Tonotopia Auditory Transduction:

50 Kriittinen kaista Havainnon kynnystaso signaali kohina taajuus Sama kynnystaso: taajuus taajuus Ääneksen havaitsemisen kynnystaso kasvaa kun kohinan taajuuskaistan leveyttä kasvatetaan, kunnes tietyn leveyden eli ns. kriittisen kaistan leveyden jälkeen kynnystaso pysyy samana eli on riippumaton kohinan taajuuskaistan leveydestä. taajuus

51 Kriittinen kaista: Equivalent rectangular band (ERB) Auditiivinen suodin, eng. auditory filter taajuus ERB Äänienergia auditiivisen suotimen ja sitä vastaavan ERB kaistan sisällä ovat samat. ERB kaistoja käytetään kuvaamaan auditiivisten suotimien taajuusselektiivisyyttä

52 Kriittinen kaista Kun taustakohinan taajuuskaistaa kasvatetaan niin, auditiivisen suotimen läpi menevä äänienergia kasvaa tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen se pysyy samana vaikka taajuuskaista vielä kasvaisi. taajuus Sama kynnystaso: taajuus taajuus Ääneksen havaitsemisen kynnystaso kasvaa kun kohinan taajuuskaistan leveyttä kasvatetaan, kunnes tietyn leveyden eli ns. kriittisen kaistan leveyden jälkeen kynnystaso pysyy samana eli on riippumaton kohinan taajuuskaistan leveydestä. taajuus

53 Auditiiviset suotimet: Auditiiviset kaistanpäästö suotimet menevät limittäin; kuuloaistin voidaan ajatella toimivan tällaisen suodinpankin avulla, jonka läpi ääni koodataan hermoimpulsseiksi. taajuus

54 Klapuri & Virtanen kalvo 15

55 Peittoilmiöitä; auditiivinen maskaus Eli ilmiöitä joissa jokin ääni peittää jonkin toisen äänen jonka me muuten kuulisimme. Taajuustason peitto Aikatason peitto

56 Peittoilmiöitä (Auditory masking) Taajuuspeitto: Samanaikaisten äänien peittyminen (frequency masking, simultaneous masking) Peitto taajuustasossa Riippuen äänten taajuusrakenteesta, voimakkaampi ääni peittää alle heikomman äänen Erityisesti jos äänet ovat samalla kriittisellä kaistalla Kun maskaajan voimakkuus kasvaa, niin myös peitto leviää taajuudessa

57 Laskelmat tehdään jokaiselle taajuuskomponentille, tulokset yhdistetään, jonka mukaan määrätään mitkä taajuudet koodataan ja mitkä voidaan heittää pois

58 Peittoilmiöitä Peräkkäisten äänten peittyminen Aikasempi ääni peittää alleen perässä tulevan äänen, riippuen äänten välisestä aikaerosta (jälki-peitto), ms Myöhempi ääni peittää aikasemman äänen, ms

59

60 Peittoilmiöitä Maskausta voi helpottaa (eng. release from masking): Manipuloimalla maskaajan ja maskattavan Taajuusrakenteita Aikarakenteita, ns. Verhokäyrää Amplitudimodulaatio Voimakkuuksia Suuntaa/sijaintia

61 Äänenkorkeus (engl. Pitch) Koettu (jaksollisen) äänen ominaisuus: Matala Korkea Eri asia kuin taajuus, mutta vastaa ~ perustaajuutta Selkeä äänenkorkeus havaitaan äänille, joiden perustaajuus on välillä 30 Hz 5000 Hz. (pianon koskettimet Hz) Eri sävyiset/väriset (timbre) äänet voidaan havaita saman korkeuksisina Tieteessä käytetään joskus [mel]-asteikkoa. Akustisissa mittauksissa oktaavikaistoja (1/1, ½, 1/3). Musiikissa muita: kromaattinen, duuri, molli, pentatonic, blues etc. Kompleksinen ääni (Complex tone) Sisältää monia eri (sini)ääneksiä Harmoninen ääni sisältää perustaajuuden lisäksi perustaajuuden kerrannaisia, eli ns. harmonisia yläsäveliä. Suurin osa, ellei kaikki intrumentit tuottavat harmonisia ääniä Äänen sävy riippuu harmonisien yläsävelten suhteista ja taajuusrakenteesta, sekä äänen käyttäytymisestä ajassa

62 Äänen korkeus (pitch) Ääniaalto voidaan ymmärtää koostuvan joukosta siniaaltoja 1, ,5 0-0, ,5 0-0, ,5 0-0, ,5 Perustaajuus Äänen korkeus 440 Hz 880 Hz Ylä-äänekset

63 Puuttuvan perustaajuuden ilmiö Kuuloaisti täydentää puuttuvia ääneksiä

64 Sointiväri (timbre) Vaikka kahden äänen korkeus olisi sama, voivat ne kuulostaa erilaisilta, koska ääniin sisältyvät siniaaltokomponentit (ylääänekset) ovat erilaisia = äänen sointiväri Myös verhokäyrä (envelope)(esim. Attack,Decay,Sustain,Release) vaikuttaa sointiväriin amplitudi A D S R db db aika Ylä-äänekset Hz Hz Äänen korkeus

65

66 Äänen korkeuden havaitseminen Taajuuden koodaus: 1. Aikakoodaus: Hermosolujen aktiopotentiaalien taajuus koodaa taajuuden 2. Paikkakoodaus: Sijainti simpukassa koodaa taajuuden Ääniaalto Hermosignaali

67 Kaksi teoriaa äänenkorkeusaistimuksen synnystä: Eli miten äänenkorkeus on koodattu hermoimpulsseihin kuulohermossa? Paikkateoria (place-rate coding): Hermoimpulsseja syntyy basilaarikalvon tonotopian mukaisesti Ongelmia: Aktivaatiota yhdessä paikassa syntyy myös eri taajuuksisilla äänillä Tutkittu taajuusresoluutio parempi kuin paikkateorian mukainen Missing fundamental -ilmiö Vaiheteoria (temporal-rate coding): Hermoimpulsseja syntyy tietyssä äänen vaiheessa Phase-locking: Solut ns. lukittautuvat äänen vaiheeseen Ongelmia: Maksimi laukaisunopeus n. 500 Hz = 2 ms, kuuloalueen raja noin Hz Ratkaisu: Usea solu koodaa yhtä taajuutta SPL SPL SPL SPL ärsyke f1 Paikka koodaus solu 1 solu 2 f2 solu 1 ja solu 2 sijaitsevat eri paikassa basillaarikalvolla Aika koodaus ärsyke f1 solu 1 solu 2 solu 1 ja solu 2 lähettävät impulsseja ärsykkeen vaiheen mukaisesti Volley -periaate korkea taajuuksinen ärsyke solu 1 solu 2 solu 3 yhdessä

68 Lopputulos Kummallakin teorialla on ongelmansa: Paikkakoodaus: basilaarimembraani on yhtenäinen, joten tarkasti paikkaan rajautuvaa aktivaatiota ei välttämättä synny Aikakoodaus: aktiopotentiaalien maksimitiheys 1000 Hz -> kuinka voimme kuulla Hz äänen? Ratkaisu: Vaihe/aika-koodaus 100 Hz 4000 Hz Hz Paikkakoodaus

69 MEKANISMI ON KUITENKIN HIEMAN MONIMUTKAISEMPI: Plack: Sense of Hearing Ärsyke: perustaajuus 100 Hz + 35 ylääänestä Kriittiset kaistat Harmonisten äänesten erottuminen: Vain muutamat (alle 7) harmonista erottuu eri kaistoille Ylemmät harmoniset koodautuvat äänen verhokäyrän mukaan Äänenkorkeus havaitaan luultavimmin autokorrelaatio - tyyppisen mekanismin avulla

70 Yost: Pitch perception, Attention, perception, and psychophysics (2009)

71 Äänekkyys (loudness) Äänekkyys on äänen voimakkuuden mitta Mitta-asteikot: Äänekkyystaso: fonit (phon) Äänekkyys: sonit (sone) Riippuu: Intensiteetistä Taajuusrakenteesta Kestosta Käytännössä: (slow, fast), A (B,C,D,Z) painotettu SPL mittaus

72 Lyhyesti melusta Tavanomainen melumittaus: A/C-painotettu SPL mittaus Melualtistus: 8 h Keskiarvo raja-arvo: 87 db (A) Maksimi raja-arvo: 140 db (C) Ei mittaa äänien häiritsevyyttä Äänen laatu vaikuttaa suuresti kuinka häiritsevänä äänihavaitaan Esim: Tuulivoimala melu Matalataajuuksista, pulssimaista ääntä. Kauaskantoista, riippuen säästä Avokonttorissa Puhe Myös kuuntelijan mielentila, tarkkaavaisuus, keskittyminen vaikuttavat äänten häiritsevyyteen

73 Äänekkyys laajakaistaiselle ja kompleksiselle äänelle Kohinan kaistan kasvaessa yli kriittisen kaistan rajojen, äänekkyys alkaa kasvamaan Vrt. peittoilmiöön Freq Kokonaisäänekkyys riippuu äänen taajuusjakaumasta. On kehitetty erilaisia äänekkyys malleja (loudness models), jotka laskevat /estimoivat hetkellisen äänekkyyden.

74 Äänekkyys ajassa Ärsyke: 1kHz : 8.5 Bark (korkeus asteikko) Äänekkyys: 5 sonia Taajuuspeitto ~200 ms H. Fastl: Psychoacoustics of sound quality evaluation. Acta Acustica, vol.83, 1997

75 Äänen sijainnin havaitseminen Monoauraaliset (monaural) eli yhden korvan vihjeet Taajuusvasteen muutos kehon muotojen, hartioiden, pään, korvanlehden ja korvakäytävän takia Head-Related-Transfer-Function, HRTF Suuntariippuva suodin Tärkeitä vihjeitä mediaanitasossa eli vertikaalisessa sijainnin määrittäminsessä HRTF:t ovat yksilöllisiä Tavallisesti mitataan korvakäytävän suulta, tai tärykalvolta Aivot myös adaptoituvat eri HRTF:iin

76 Äänen sijainnin havaitseminen Binauraaliset eli kahden korvan vihjeet Korviin saapuvan äänen aika (vaihe)-ero (interaural time difference, ITD) muuttuu suhteessa tulosuuntaan Alle n.750 Hz (aallonpituus yli 45 cm) ääneksille Aiheutuu äänen diffraktiosta pään ympäri Äänen intensiteetin taso-ero (interaural level difference, ILD) korvien välillä korkeammille, yli n. 750 Hz ääneksille Vaihe-ero on korkeammille taajuuksille monitulkintainen Pää vaimentaa korkeampia taajuuksia varjo - puolella

77 Binauraalinen hermosolu d1!= d2 Vasen korva Oikea korva Binauraalinen hermosolu Jos hermosignaali tulee hermosoluun samanaikaisesti, on se tullut toiseen korvaan aikaisemmin

78 Äänen sijainnin havaitseminen Kompleksisen äänen sijainnin havaitseminen on kaikkien vihjeiden yhdistelmä Ympäristön akustiikka myös vaikuttaa, esim. kykyyn erottaa eri äänien sijainteja toisistaan Presedenssi-efekti ( Haas -efekti), eli ensimmäisen ääniaallon laki Ääni paikantuu siihen suuntaan, mistä ensimmäinen ääniaalto saapuu Kuuloaisti adaptoituu tilan akustiikkaan Franssen-efekti Illuusio sijainnista

79 Äänilähteiden etäisyyden havaitseminen Yleisesti: Etäisyys havainto on suhteellisen tarkka 0-5 metrin etäisyyksille ja progressiviisesti epätarkempi pidemmille etäisyyksille Alle n. 2 metrin etäisyydet useasti arvioidaan pidemmälle todellisesta etäisyydestä Yli n. 2 metrin etäisyydet aliarvioidaan Etäisyyshavainnon on todettu seuraavan funktiota: p = kr a Näköaisti kompensoi kuulohavainnon epätarkkuutta Äänekkyys on tärkein (suhteellinen) vihje. Kun on muitakin kuin arvioitava lähde läsnä Suoran äänen, ja kaiunnan välinen suhde (Direct-to- Reverberant- ratio, DRR) on myös tarkeä etäisyysvihje (tilassa) varsinkin jos ääni on outo, eikä vertailu ole mahdollista Taajuusvasteen muutos, erityisesti yli 15 m kulkeneille äänille Ilma vaimentaa korkeita taajuuksia enemmän kuin matalia.

80 Ryhmittymisilmiöitä (Auditory streaming and object formation) Hahmo-lait (Gestalt) pätevät yleisessä määrin Äänet voivat ryhmittyä yhdeksi havainto-objektiksi monen vihjeen perusteella ja yhteisvaikutuksesta: Äänen väri / sävy (timbre) (taajuusrakenne) Esim. Instrumentit Sijainti Samanaikaisuus Rytmi ja tempo peittovaikutukset Tarkkaavaisuudella on myös vaikutusta Ihminen pystyy käsittelemään samanaikaisesti noin 5 7 eri ääni objektia / streamia 5 hengen bändi: Rummut, basso, kitara, koskettimet, laulu

81 Ryhmittymisilmiöt: Läheisyys Demo 1 Demo 2 Erilliset äänet ryhmittyvät yhteen kun vaihtelua nopeutetaan.

82 Toiston vaikutus ryhmittymiseen 4.

83 Hyvä jatko Äänen koetaan jatkuvan kohinan alla. 9.

84 Lisämateriaalia

85 Binaural Dynamic Responsiveness (BDR): Binauraalinen dynaaminen (huone)vaste. Concert halls with strong lateral reflections enhance musical dynamics Jukka Pätynen 1, Sakari Tervo, Philip W. Robinson, and Tapio Lokki Department of Media Technology, School of Science, Aalto University, FI-02150, Espoo, Finland Edited by Dale Purves, Duke University, Durham, NC, and approved January 29, 2014 (received for review October 24, 2013) One of the most thrilling cultural experiences is to hear live symphonyorchestra music build up from a whispering passage to a monumental fortissimo. The impact of such a crescendo has been thought to depend only on the musicians skill, but here we show that interactions between the concert-hall acoustics and listeners hearing also play a major role in musical dynamics. These interactions contribute to the shoebox-type concert hall s established success, but little prior research has been devoted to dynamic expression in this three-part transmission chain as a complete system. More forceful orchestral playing disproportionately excites high frequency harmonics more than those near the note s fundamental. This effect results in not only more sound energy, but also a different tone color. The concert hall transmits this sound, and the room geometry defines from which directions acoustic reflections arrive at the listhis effect as the hall supporting both quiet and powerful dynamics: listening is enhanced immeasurably by the dynamic response of the concert hall (ref. 10, p. 509). Meyer has stated that the quality of forte is a sign of an acoustically good hall, whereas sound in quiet dynamics can be acceptable in otherwise poor halls as well (ref. 8, p. 199). Importantly, these remarks not only suggest a nonlinear effect but also connect responsiveness of the hall to dynamics and subjective preference. Dynamic expression in Classical and Romantic orchestra music originated in the 1750s from the Mannheim School, just as concert halls were developing as specialized rooms. Historically, concerts took place in spaces composers were familiar with, and they could tailor their compositions to the venue for the greatest musical effect. Many early music rooms were found spaces, and even when AND CES

86 BP-MTALO-VM-R2 BP-MTALO-BK-R5.wav

87 x 6 db 0 db 6 db

88

Kuuloaistin ominaisuuksia

Kuuloaistin ominaisuuksia www.physicst day.org January 2014 A publication of the American Institute of Physics volume 67, number 1 Kuuloaistin ominaisuuksia Professori Tapio Lokki Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö:

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö: Kuulo Lähteet: Karjalainen. (1999). Kommunikaatioakustiikka. Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 5 7. Moore. (1997). An introduction to the psychology of hearing. Springer Handbook of Acoustics,

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

Organization of (Simultaneous) Spectral Components

Organization of (Simultaneous) Spectral Components Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki

Kommunikaatioakustiikan perusteet. Ville Pulkki Kommunikaatioakustiikan perusteet Ville Pulkki Mitä on akustiikka? Akustiikka 1) ääntä tutkiva tiede ja sen tekniset sovellukset 2) suljetun tilan (huoneen) kuuluvuus, kaiuntasuhteet Ääni 1) kuulohavainto

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

16 Ääni ja kuuleminen

16 Ääni ja kuuleminen 16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi

Lisätiedot

5 Akustiikan peruskäsitteitä

5 Akustiikan peruskäsitteitä Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen

Lisätiedot

Digitaalinen audio

Digitaalinen audio 8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

OBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI 1 JOHDANTO

OBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI 1 JOHDANTO OBJEKTIIVINEN KONSERTTISALIN DYNAMIIKAN ARVIOINTI Tapio Lokki, Jukka Pätynen Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos PL 133, 76 AALTO tapio.lokki@aalto.fi Tiivistelmä Viime vuosien

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

f k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto

f k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto Äänen väri vs. viritysjärjestelmät Anssi klap@cs.tut.fi www.cs.tut.fi/~klap Lähdemateriaali: Tuning, Timbre, Spectrum, Scale by William A. Sethares Johdanto Oktaaviesimerkki: perusidea Länsimaisen virityksen

Lisätiedot

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI

YLEINEN AALTOLIIKEOPPI YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen

Lisätiedot

Sanasto: englanti-suomi

Sanasto: englanti-suomi Sanasto: englanti-suomi amplification amplitude modulation, AM attack attack time attenuation band pass filter band rejection filter band width beating binaural brilliance center frequency chorus comb

Lisätiedot

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin

Lisätiedot

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info

SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

Pianon äänten parametrinen synteesi

Pianon äänten parametrinen synteesi Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.

Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto. MUSIIKKITALON ISON KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 1, 76 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi Tiivistelmä Musiikkitalo

Lisätiedot

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI

AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI AKTIIVISEN ÄÄNENHALLINNAN PSYKOAKUSTINEN ARVIOINTI Marko Antila ja Jari Kataja VTT Tuotteet ja tuotanto PL 137, 3311 TAMPERE marko.antila@vtt.fi 1 JOHDANTO Aktiivinen äänenhallinta on menetelmä, jossa

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

SUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA 1 JOHDANTO 2 BINAURAALINEN AUDITORINEN MALLI

SUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA 1 JOHDANTO 2 BINAURAALINEN AUDITORINEN MALLI SUUNTAKUULON TOIMINNALLISUUDEN MALLINTAMINEN NEURO- FYSIOLOGISELLA TASOLLA Marko Takanen, Olli Santala, Ville Pulkki Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos

Lisätiedot

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: 10.2.2009 Laboratoriotyön selostus 21.2.2009 Audio measurements. In this physics assignment

Lisätiedot

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö

Lisätiedot

TUTKIMUS ORKESTERIN ETÄISYYDEN KUULEMISESTA AURALI- SOIDUISSA KONSERTTISALEISSA

TUTKIMUS ORKESTERIN ETÄISYYDEN KUULEMISESTA AURALI- SOIDUISSA KONSERTTISALEISSA TUTKIMUS ORKESTERIN ETÄISYYDEN KUULEMISESTA AURALI- SOIDUISSA KONSERTTISALEISSA Antti 1 1 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Otaniementie 17, 02150 Espoo antti.kuusinen@aalto.fi

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

Spektrin sonifikaatio

Spektrin sonifikaatio Spektrin sonifikaatio AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Väliraportti Paula Sirén Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehtävän kuvaus ja työn rakenne... 2 3. Teoria... 3 3.1 Ääni

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 6 Yksinkertainen harmoninen liike yhteys ympyräliikkeeseen energia dynamiikka Värähdysliike Knight Ch 14 Heilahtelut pystysuunnassa ja gravitaation

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video I

Digitaalinen audio & video I Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN

VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN VÄLIKORVAN JA SISÄKORVAN VAIKUTUKSET NISÄKKÄIDEN KUULON YLÄRAJATAAJUUTEEN Simo Hemilä, Tom Reuter, Sirpa Nummela Helsingin Yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos PL 65, 00014 HELSINKI simo.hemila@welho.com

Lisätiedot

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015

Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa

Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Huoneakustiikan yhteys koettuun meluun avotoimistoissa Annu Haapakangas 1,2, Valtteri Hongisto 1,2, Mervi Eerola 3 ja Tuomas Kuusisto 3 1 Työterveyslaitos, 2 Turun ammattikorkeakoulu, 3 Turun yliopisto

Lisätiedot

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Suodattimet Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Kuvasta nähdään että elliptinen suodatin on terävin kaikista suodattimista, mutta sisältää

Lisätiedot

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria

Signaalinkäsittely Musiikin sisältöanalyysi Rumpujen nuotinnos Muotoanalyysi Yhteenveto. Lectio praecursoria Lectio praecursoria Signal Processing Methods for Drum Transcription and Music Structure Analysis (Signaalinkäsittelymenetelmiä rumpujen nuotintamiseen ja musiikin muotoanalyysiin) Jouni Paulus 8.1.2010

Lisätiedot

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi

Lisätiedot

Kuulo - korvaamaton kumppani

Kuulo - korvaamaton kumppani Kuulo - korvaamaton kumppani TeknoDida Orivesi, 8.2. 2013 Miikka Peltomaa, LKT, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Helsingin yliopisto Korvalääkärikeskus Aino, Järvenpää Suomen Musiikkilääketieteen

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

T-61.246 DSP: GSM codec

T-61.246 DSP: GSM codec T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää

Lisätiedot

Avainsanat musiikkiteknologia, miksaaminen, dynamiikkakompressointi, psykoakustiikka, vaikuttavuus

Avainsanat musiikkiteknologia, miksaaminen, dynamiikkakompressointi, psykoakustiikka, vaikuttavuus Roosa-Maria Lohiniva Attack! Release Dynamiikkakompression vaikutus äänitetyn musiikin vaikuttavuuteen Metropolia Ammattikorkeakoulu Muusikko (AMK) Musiikin tutkinto Opinnäytetyö 27.11.2017 Tiivistelmä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio

Digitaalinen audio & video, osa I. Johdanto. Digitaalisen audion sovellusalueet. Johdanto. Taajuusalue. Psykoakustiikka. Johdanto Digitaalinen audio Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen

Lisätiedot

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN

RYHMÄKERROIN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ÄÄNILÄHDERYHMÄN SUUNTAAVUUDEN ARVIOINNISSA Seppo Uosukainen, Jukka Tanttari, Heikki Isomoisio, Esa Nousiainen, Ville Veijanen, Virpi Hankaniemi VTT PL, 44 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi Wärtsilä Finland Oy

Lisätiedot

MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ 1 JOHDANTO 2 ANALYYSIMENETELMÄT

MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ 1 JOHDANTO 2 ANALYYSIMENETELMÄT MATKAPUHELINKAIUTTIMIEN TAAJUUSVASTEISTA JA SÄRÖKÄYT- TÄYTYMISESTÄ Henri Penttinen, Antti Jylhä, Perttu Laukkanen ja Niko Lehtonen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan

Lisätiedot

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

2.2 Ääni aaltoliikkeenä 2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.

Lisätiedot

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!

Lisätiedot

SALIAKUSTIIKAN VAIKUTUS MUSIIKIN KONSONANSSIIN 1 JOHDANTO. Jukka Pätynen 1. Tietotekniikan laitos Otakaari 5, Espoo

SALIAKUSTIIKAN VAIKUTUS MUSIIKIN KONSONANSSIIN 1 JOHDANTO. Jukka Pätynen 1. Tietotekniikan laitos Otakaari 5, Espoo SALIAKUSTIIKAN VAIKUTUS MUSIIKIN KONSONANSSIIN Jukka 1 1 Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan laitos Otakaari 5, 215 Espoo jukka.patynen@aalto.fi Tiivistelmä Orkesterisoittimien ääni

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot Arto Rauta Konseptikehittäjä - Toimistot Konseptikehittäjän tehtävä Ecophonilla on jakaa akustiikkaasiantuntemusta erilaisten tilojen toteuttajille ja käyttäjille Tutkimushankkeet Seminaarit Ohjeistus

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.11.2011 Työnumero 82138362 KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN KAIRAKONEEN AIHEUTTAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN Päivämäärä 7.11.2011

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

PSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA

PSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA PSYKOAKUSTINEN ADAPTIIVINEN EKVALISAATTORI KUULOKEKUUNTELUUN MELUSSA Jussi Rämö 1, Vesa Välimäki 1 ja Miikka Tikander 2 1 Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 13000, 00076 AALTO

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve

Lisätiedot

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Suunta-antennin valinta

Suunta-antennin valinta Lähtötiedot Ennen antennin valintaa selvitettävä seuraavat asiat: Tukiaseman sijainti ja etäisyys Millä taajuuskaistalla 4G data liikkuu (800, 1 800, 2 100, 2 600 MHz) Maasto- ja rakennusesteet Antennin

Lisätiedot

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA 3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA Audiotekniikassa esiintyy suuri määrä käsitteitä, joista monet ovat tuttuja sähkötekniikan ja fysiikan alueilta. Näiden käsitteiden soveltaminen äänitekniikkaan on varsin loogista,

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Marko Ståhlstedt Kauppakuja 2 21200 Raisio AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA Yleistä Näyte Tilaaja:, Marko Ståhlstedt, 4.10.2007. Toimituspäivä: 10.10.2007. Näytteen asensi: Jarkko Hakala/TTL.

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Digitaalinen audio & video, osa I

Digitaalinen audio & video, osa I Digitaalinen audio & video, osa I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva +JPEG Petri Vuorimaa 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä,

Lisätiedot