Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja Lastenpsykiatrian vastuualue PSHP Lasten mielenterveystyön kehittämishanke LAMIKE Lastenpsykiatrian vastuualue, PSHP Pälvi Kaukonen, Anne-Mari Borg, Sari Miettinen, Raili Salmelin
Lasten mielenterveystyön palvelujärjestelmän kehittäminen Tieteellinen tutkimus Häiriöiden esiintyvyys, hoidon tarve Kliininen kokemus Hoitotakuu Lähetteet liian myöhään Ei toteudu kattavasti Lasten terveysseurannan katvealueet Psykososiaalinen terveys TAYS 2
Lasten mielenterveystyön kehittämishanke LAMIKE PSHP 2007-2009 STM hankerahoitus 2007-2009 Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit, 25/37 kuntaa Hankkeen tavoitteet - Parantaa psyykkisesti oireilevien lasten tunnistamista ja hoitoonohjauksen laatua arviointimenetelmiä kehittämällä - Tunnistaa ne lapset, jotka tarvitsevat perustason hoitoa erikoissairaanhoidon tarpeen ehkäisemiseksi - Lasten psykososiaalisen terveysseurannan ja valtakunnallisen tilastoinnin kehittäminen TAYS 3
Hankkeen toteuttamisessa olivat mukana Lapsiperheet Päivähoidon työntekijät Neuvolat ja Kouluterveyden- huolto Opettajat Hanke toteutettiin Lastenneuvolan 5- tai 6- vuotistarkastuksissa ja Eka- tai tokaluokkalaisten kouluterveydenhuollon tarkastuksissa TAYS 4
LAPS-arviointilomake Menetelmä lapsen psyykkisen terveyden arviointiin Kehitetty LAMIKE-hankkeessa lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon yhtenäisten hoidon perusteiden arviointilomakkeen pohjalta 14 kysymystä lapsen voinnista, selviytymisestä, oireista ja perheestä Kattava lapsen psyykkisen terveyden kartoitus Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon laajoihin määräaikaistarkastuksiin Lääkärin tai lääkäri-terveydenhoitajatyöparin työn apuvälineeksi TAYS 5
LAMIKE-hankkeessa tutkitut menetelmät LAPS-lomake lääkärille Vahvuudet ja vaikeudet kyselylomake vanhemmille ja päivähoitoon tai kouluun (Strengths and Difficulties Questionnaire, SDQ, Goodman ym. 1998; SDQ-Fin, Koskelainen 2001) Lapsen oma-arvio hyvinvoinnistaan Vanhempien huolikysymykset Terveydenhoitajan huolikysymys Vertailumenetelmänä Kehityksen ja hyvinvoinnin haastattelu (DAWBA), johon liittyy kyselylomake päiväkotiin tai kouluun (Development and Well-Being Assessment, Goodman ym. 2000) Palautekyselyt Vanhemmille, opettajille, terveydenhoitajille ja lääkäreille TAYS 6
Hankkeen tutkimusaineisto Hankkeessa mukana 25/37 kuntaa (PSHP + EKSHP) Yhteensä kertynyt tietoja 4178 lapsesta/perheestä joista tutkimukseen osallistui 64 % (N = 2682) Lastenneuvola 2598 lasta/perhettä osallistumisprosentti 68 % (N = 1774) Kouluterveydenhuolto 1580 lasta/perhettä osallistumisprosentti 57 % (N = 908) TAYS 7
LAPS-lomakkeen kehittämisprosessi Kerätyn aineiston tilastollinen käsittely katkaisupisteet Vertailumenetelmänä diagnostinen haastattelu DAWBA (Development and Well-Being Assessment, Goodman ym. 2000) Konsensuskokous 6.11.2009 Testausversion 17 kysymystä 14 Ikärajaus: 4 15-vuotiaille Käyttö: laajat tarkastukset 4v, 1lk, 5lk, 8lk ja tarvittaessa Tilastollisin menetelmin määritetyt katkaisupisteet ovat kliinisesti mielekkäät ja perustellut LATE ohjausryhmä THL Lasten, nuorten ja perheiden palvelut STM sosiaali- ja terveysosaston johtoryhmä TAYS 8
LAPS-lomakkeen katkaisupisteet ja muut seulaominaisuudet Kysymysmäärä 14 Luokkien pisteytys 0-2/4/8 Kokonaispistemäärä 36 Cronbachin alfa 0,84 Alempi katkaisupiste 3/4 area under curve 0,80 sensitiivisyys 0,71 spesifisyys 0,75 Ylempi katkaisupiste 7/8 area under curve 0,86 sensitiivisyys 0,73 spesifisyys 0,86 TAYS 9
Pistemäärä kertoo tuen tai hoidon tarpeesta Alempi katkaisupiste 4 Viittaa lapsen tai perheen lisäselvittelyjen, tuen tai hoidon tarpeeseen perusterveydenhuollossa ja peruspalveluissa (päivähoito, esikoulu, oppilashuolto, perhetyö). Yhteistyöverkoston kokoaminen lapsen tuen ja hoidon suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää. Ylempi katkaisupiste 8 Harkittava lastenpsykiatrista konsultaatiota, lastenpsykiatrisia kuntaan tuotuja palveluita tai lähettämistä erikoissairaanhoidon lastenpsykiatriseen tutkimukseen ja hoitoon. Mikäli kokonaispistemäärä kertyy pääosin perheen toimintakykyä ja kuormitustekijöitä kuvaavista kysymyksistä, on ensisijaisesti harkittava perheen ohjaamista muiden erityispalveluiden piiriin (aikuisten mielenterveys- tai päihdepalvelut, lastensuojelu tai muu sosiaalitoimi) TAYS 10
Häiriöiden esiintyvyys LAPS-lomakkeen mukaan LAMIKE-hankkeen tutkimus 12 % lapsista on perustason tuen tai hoidon tarpeessa 9 % lapsista on erikoissairaanhoidon tai muiden erityispalveluiden tarpeessa Vastaa kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen tuloksia. Vain alle puolet ohjautuu minkäänlaiseen hoitoon. Vuonna 2009 TAYSin lastenpsykiatrian vastuualueen potilaana oli 2 % alueen lapsiväestöstä. TAYS 11
LAMIKE-tulokset Neuvola Kouluterveydenhuolto PSHP % Kaikki (1 % PSHP % Kaikki (1 % (n = 1951) (n = 2596) (n = 917) (n = 1582) Osallistuneiden osuus niistä, joille tutkimusta tarjottiin 66 68 57 57 Onko terveydenhoitajalla huolta lapsen psykososiaalisesta terveydestä? (2 Ei 70 71 72 71 Vähäistä 19 19 17 18 Selvää tai huomattavaa 9 9 8 9 Ei osaa sanoa tai ei tiedossa 2 2 2 2 Vahvuudet ja vaikeudet -kysely (3 (n = 1266) (n = 1762) (n = 520) (n = 904) Häiriö epätodennäköinen 83 84 82 83 Häiriö mahdollinen 9 9 8 7 Häiriö todennäköinen 8 8 10 10 LAPS-lomake (n = 1218) (n = 1713) (n = 508) (n = 891) 0-3 pistettä (ei erityistä tuen tarvetta) 79 78 81 79 4-7 pistettä (tuki ja hoito perusterveydenhuollossa) 12 13 10 11 8 pistettä tai enemmän (tutkimus ja hoito erikois- 9 9 9 10 sairaanhoidossa tai muissa erityispalveluissa) 1) PSHP:ssä ja EKSHP:ssä osallistuneet kunnat otettu huomioon sekä osallistuneet että kieltäytyneet vakavin eri tiedonantajien arvioinneista TAYS 12
Tutkimustietoa lasten mielenterveydestä Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan 12-20 % lapsista kärsii mielenterveysongelmista (Costello ym. 2005, Merikangas ym. 2010) Suomalainen LAPSET-tutkimus (Almqvist 1999) 20 %:lla suomalaisista 8-9 -vuotiaista lapsista on psyykkisiä oireita 10 % tarvitsisi lastenpsykiatrista hoitoa Seurantatutkimukset 2004 ja 2008 (Sourander ym. 2004 ja 2008) Lasten psyykkisten häiriöiden esiintyvyys ennallaan, profiilissa muutosta Edelleen vain alle puolet hoitoa tarvitsevista lapsista ohjautuu hoitoon TAYS 13
Palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Hoito oikeaan aikaan oikeassa paikassa (LAMIKE-hanke) 12 % PTH 9 % ESH Lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja muu peruspalveluiden hoitoverkko Perheneuvolat Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa, kuntaan tuodut konsultaatiopalvelut Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa, konsultaatiot ja yhteiset poliklinikat Lastenpsykiatrian kuntaan jalkautetut palvelut Erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoito TAYS 14
Mitä tarvitaan? Uusia resursseja ja uusia työmuotoja PTH Lasten psykososiaalisen terveyden arviointi kuuluu laajaan terveystarkastukseen (Valtioneuvoston asetus 380/2009) LAMIKE-menetelmät käyttöön laajoissa terveystarkastuksissa Perusterveydenhuollon lasten mielenterveystyöhön tarvitaan kohdennetusti uusia resursseja, sekä työntekijöitä että osaamista (lasten ja nuorten psykiatriset sairaanhoitajat!) PTH + ESH Erikoissairaanhoidon konsultaatiopalvelut kuntiin uusia yhteistyömuotoja Perusterveydenhuollossa toteutettavia hoitomenetelmiä ja niiden koulutusta ESH Konsultaatiotoimintaan lisäresursointia, muilta osin esh riittävä TAYS 15
Terveydenhuollon valinnat WHOn näkemys terveydenhuollon haasteista Vaikea depressio nousee 1990-luvun neljänneltä sijalta 2020 kakkoseksi ja 2030 sydäntautien kanssa jaetulle ykkössijalle Kyseessä ovat tämän päivän lapset Lasten ja nuorten psyykkiseen terveyteen pitäisi fokusoida nyt! TAYS 16
Kiitokset! Lasten mielenterveystyön kehittämishanke LAMIKE Lastenpsykiatrian vastuualue, PSHP Pälvi Kaukonen, Anne-Mari Borg, Sari Miettinen, Raili Salmelin