Politiikkatoimet ja lapsiperheet Minna Salmi Tutkimuspäällikkö Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö
Esityksen teemat Lapsiperheiden toimeentulo Subjektiivinen varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeus miksi hallituksen esitystä varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta 20 tuntiin viikossa ei pidä toteuttaa Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 2
Budjetissa lapsiperheiden toimeentuloon vaikutetaan monella toimenpiteellä Kaikki lapsiperheet poistetaan lapsilisän indeksisidonnaisuus asumiskulut nousevat (jätevero, energiavero, sähkövero, kiinteistövero ja lämmityspolttoaineiden verot nousevat, asuntolainojen korkovähennys pienenee) sairauskulut nousevat (lääkekorvauksia leikataan, yksityislääkärien Kela-korvauksia leikataan) liikkumiskulut nousevat (ajoneuvovero nousee) Pikkulapsiperheissä lisäksi jäädytetään kotihoidon tuki 2016 kohdistuu pääosin äiteihin heikennetään vanhempainpäivärahaa kohdistuu pääosin äiteihin heikennetään äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudelta kertyvää vuosilomaoikeutta rajaamalla loman karttuma maksimissaan 6 kuukauteen kohdistuu vain äiteihin nostetaan päivähoitomaksuja kaksinkertaistetaan aamu- ja iltapäivähoidon maksut Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 3
Perusturvaetuuksien reaalitason kehitys 2005 2015: Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo laskenut lapsiperheiltä on jo leikattu 800 /kk 700 600 500 400 300 200 100 Takuueläke Peruspäiväraha Leskeneläke, jatkoeläke Vähimmäis vanh./sairauspväraha Kotihoidon tuki Toimeentulotuen perusosa Opintoraha, ennen 8/2014 aloitt. Opintoraha, 8/2014 jälkeen aloitt. Lapsilisä 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 2015 Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 4
Lapsiperheiden kokemus toimeentulostaan perherakenteen mukaan vuonna 2012 / Lapsiperheiden hyvinvointi 2014, THL Kahdella viidestä lapsiperheestä toimeentulo-ongelmia, yksinhuoltajaperheissä kaksi kertaa useammin 80 70 60 % 50 40 30 20 Kaikki Alle 3-v lapsia 3+ lasta 2 huolt perhe Yh-perhe 10 0 Jää rahaa säästettäväksi Menojen kattaminen tuloilla hankalaa Perheen talous kehittyy parempaan suuntaan Ero perherakenteen mukaan tilastollisesti merkitsevä Lähde: Salmi ym. 2014 Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 5
Mahdollisuus perheen yhteiseen kulutukseen jakaa perheitä Perheellä on halutessaan varaa % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 kaikki alle 7-v lapsia lapsia 3+ yksinhuoltaja Ero verrattuna muihin ryhmiin tilastollisesti merkitsevä Lähde: Salmi ym. 2014 Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 6
Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten kulutusmahdollisuuksiin Perheellä on halutessaan varaa lasten % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 kaikki alle 7-v lapsia lapsia 3+ yksinhuoltaja Lähde: Salmi ym. 2014 Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 7
Toimeentulokokemukset merkittävä tekijä vanhempien voimavarojen ja lasten toimintamahdollisuuksien kannalta Toimeentulossa ongelmia vanhempien ahdistus ja masennus lisääntyvät vanhempien keskinäinen suhde kuormittuu vanhemmuuden laatu heikkenee (enemmän rankaisevaa, vähemmän ohjaavaa) lasten hyvinvointi heikkenee (Leinonen 2004) Lasten elämässä toimeentulo ja kulutusmahdollisuudet eivät ole vähäinen asia: taloudellinen eriarvoisuus saattaa johtaa syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen (Hakovirta & Rantalaiho 2012) Toimeentulo-ongelmat periytyvät ja lisäävät lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä jos lapsuuden perheessä toimeentulo-ongelmia, nuorilla on yleisemmin vähäinen koulutus, mielenterveysongelmia, huostaanottoja ja toimeentulovaikeuksia aikuisina (Paananen ym. 2012) Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 8
Miksi subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä rajoittaa: Päivähoidon merkitys tasa-arvo- ja perhepolitiikassa Päivähoito oli poliittisella agendalla yli sata vuotta, ennen kuin oikeus saatiin kaikille alle kouluikäisille (Välimäki 1998, Salmi 2005) Perhepoliittisen paradigman muutos: luovutaan perheiden oikeudesta vapaaseen valintaan lapsen hoidon järjestämisessä Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvaista vanhempien työstä ja sen muutoksista riskinä lapsen varhaiskasvatusryhmän vaihtuminen edestakaisin ja näin lapsen pitkäjänteisten ihmissuhteiden vaarantuminen -> lapsen hyvän kasvun edellytykset eivät toteudu (Salmi ym. 2012) Varhaiskasvatus- ja päivähoito-oikeus on myös vanhempien oikeutta hoitopalveluun, työn ja perheen yhteensovittamisen kulmakivi työvoimapoliittinen ja tasa-arvopoliittinen merkitys: turvaa molempien vanhempien osallistumisen ansiotyöhön / opiskeluun Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 9
Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen ja ansiotyöhön osallistuminen Ansiotyön kokonaisuus koostuu usein jaksoista, joiden välillä voi olla katkoja joutuuko lapsi silloin vaihtamaan hoitoryhmää? määräaikaisissa työsuhteissa 25 34 -vuotiaista naisista 27 %, miehistä 15 % naisten uusista työsuhteista 61 % määräaikaisia, miehillä 47 % itsensä työllistäjien osuus työllisistä kaksinkertaistunut 2000-luvulla; 62 % freelancereista 25 44-vuotiaita heillä todennäköisesti päivähoitoikäisiä lapsia (Pärnänen & Sutela 2015) Osa-aikatyö yleisimmin 30 tuntia viikossa, keskimäärin 20 tuntia 20 tunnin varhaiskasvatus ja hoito ei riitä osa-aikatyötä tekevien lapsille osa-aikatyötä tekevät äidit: puolet alle yksivuotiaiden töissä olevista äideistä, neljännes yksivuotiaiden äideistä ja viidennes kaksivuotiaiden äideistä (isistä osa-aikatyötä tekee 3 %) (Salmi & Lammi-Taskula 2014) Työttömien vanhempien hankala etsiä aktiivisesti työtä, jos lapsi on siirretty osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 10
Paluu tarveharkintaan tuottaa ongelmia Lakiesityksen mukaan vanhempien pitää osoittaa, että lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta ja hoitoa enemmän kuin 20 tuntia Valtaosa alle kouluikäisten lasten vanhemmista ansiotyössä tai opiskelee kokopäiväisesti lakiesityksen perustelut: osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen siirtyisi 6,7 % nykyisin kokopäiväisen varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista = noin 11 000 lasta 93 % vanhemmista joutuisi osoittamaan kokopäiväisen varhaiskasvatuksen tarpeen = koskee noin 300 000 vanhempaa -> lisää työtä/byrokratiaa vanhemmille, työnantajille ja kunnilla Kokopäivähoidon oikeuttavien sosiaalisten syiden (lapsen kehitys ja tuen tarve sekä perheen olosuhteet) arviointi leimaa lapsia ja perheitä Tarveharkinta kunnissa palvelut erilaistuvat asuinpaikan mukaan riski lasten tasavertaisuuden toteutumiselle Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 11
Syntyykö säästöjä? Lasten varhaiseen kehitykseen investoiminen on taloudellisesti kannattavaa 1990-luvun laman vuosina lasten peruspalveluista leikanneet kunnat joutuivat 2000-luvun puolella käyttämään enemmän rahaa lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin (Paakkonen 2012) Lasten peruspalveluista säästäminen ei ole kustannustehokasta pidemmällä aikavälillä Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten arviointi: varhaiskasvatuksen henkilöstö vähenee asetusmuutoksella toteutetaan ryhmäkoon nostaminen yli 3-vuotiaille nämä leikkaukset heijastuvat kielteisesti lasten hyvän kasvun edellytyksiin riskinä lisäkustannukset korjaavissa palveluissa pidemmällä aikavälillä Henkilöstön väheneminen ja osa-aikatyön lisääntyminen tasa-arvo-ongelma: työttömyys- ja toimeentuloriskit kohdistuvat pääosin naisiin, joita yli 95 % varhaiskasvatushenkilöstöstä kuormittaa julkista taloutta työttömyyskulujen lisääntymisenä ja verotuoton pienenemisenä Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 12
Syntyykö säästöjä, 2 Kuntaliiton laskelmat varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisesta osa-aikaiseksi syntyy säästöä vain siinä tapauksessa, että osa-aikaiset lapset ovat osapäiväisessä hoidossa, koska silloin hoitajien ja lasten määräsuhde voi olla 1/13 henkilöstöä voidaan vähentää jos vanhemmat valitsevat osaviikkoisen palvelun, henkilöstömitoitus ei muutu eikä säästöjä synny Määräsuhde 1/13 tarkoittaa, että hoitoryhmät suurenevat riski lasten hyvinvoinnille henkilöstön vähentäminen vaikeuttaa pedagogiikan kehittämistä Päivähoidon laadun heikentäminen voi pidentää kotihoidon tukikausia Äitien epäily päivähoidon laadusta vahvin ennustaja sille, että äiti on kotihoidon tuella vielä parivuotiaan kuopuksen kanssa www.thl.fi/perhevapaatutkimus) suuret ryhmät herättävät eniten tyytymättömyyttä (Kekkonen 2104) Säästöjen hakeminen nostamalla aikuisten ja lasten määräsuhdetta on vastoin lapsen etua ja lasten yhdenvertaisuutta YK:n lasten oikeuksien sopimuksen 2. ja 3. artikla eivät toteudu Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 13
Suomessa vain 62 % alle kouluikäisistä lapsista on päivähoidossa onko päivähoidon laajuus ongelma? Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 14
Päivähoidossa olevat lapset ikäryhmittäin 1997 2013 % ikäryhmästä 100 90 80 70 % 60 50 40 30 20 10 0 alle 1-v 1-2-v 3-5-v 1-6-v Lähde: THL, päivähoitotilastot Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 15
Lähteitä Kekkonen Marjatta (2014) Perheiden lastenhoitojärjestelyt ja tyytyväisyys päivähoitopalveluihin. Teoksessa Lammi-Taskula Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 258 272 Leinonen Jenni (2004) Families in Struggle Child Mental Health and Family Well-being in Finland During the Economic Recession of the 1990s: The Importance of Parenting. Helsinki: Stakes, Research Report 143 Pärnänen Anna & Sutela Hanna (2014) Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Tilastokeskus, Helsinki http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yits_201400_2014_12305_net.pdf Salmi Minna (2005) Päivähoitoako kaikille lapsille? Erään instituution ja siihen suhtautumisen ristiriitoja. Teoksessa Heino Tarja ym. (toim.) Lapsuuden kudelmia. Helsinki: Stakes, 97 116 Salmi Minna & Lammi-Taskula Johanna (2104) Lapsiperheiden vanhemmat työelämässä. Teoksessa Lammi- Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 26 35 Salmi, Minna & Sauli, Hannele & Lammi-Taskula, Johanna: Lapsiperheiden toimeentulo. Teoksessa Lammi- Taskula, Johanna & Karvonen, Sakari (toim.): Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 82 104 Salmi Minna, Mäkelä Jukka, Perälä Marja-Leena & Kestilä Laura (2012) Lapsi kasvaa kunnassa miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL Päätösten tueksi 1/2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-690-8 Sutela Hanna & Lehto Anna-Maija (2014) Työolojen muutokset 1977 2013. Tilastokeskus, Helsinki THL Perhevapaatutkimus, tuloksia 23.10.2015 https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-jaohjelmat/perhevapaatutkimus/tuloksia/epailys-paivahoidon-laadusta-voi-pidentaa-aitien-kotihoidon-tuen-kayttoa Työvoimatutkimus, Työajat vuonna 2014. Tilastokeskus 28.4.2015 http://www.stat.fi/til/tyti/2014/13/tyti_2014_13_2015-04-28_kat_003_fi.html Välimäki Anna-Leena (1998) Päivittäin. Lasten (päivä)hoitojärjestelyn muotoutuminen varhaiskasvun ympäristönä suomalaisessa yhteiskunnassa 1800- ja 1900-luvulla. Oulu: Acta Universitatis Ouluensis E 31 Minna Salmi Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin -seminaari 10.11.2015 16