HE 60/2016 VP JA LASTEN YKSITYISEN HOIDON TUKI

Transkriptio

1 Annika Juurikko / sosiaali- ja terveyspalveluosasto Olli Retulainen /hallinto- ja suunnitteluosasto LAUSUNTO 1(5) HE 60/2016 VP JA LASTEN YKSITYISEN HOIDON TUKI Alla vastauksia sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin, jotka koskivat pääosin varhaiskasvatusmaksulakiesityksen vaikutuksia yksityisen hoidon tuella tuettavaan varhaiskasvatukseen. Mahdollisen yksityisen hoidon tuen leikkauksen vaikutus yksityisen päivähoidon käyttöön? Vaikutukset riippuisivat varmasti siitä, mitä tuen osaa leikattaisiin vai leikattaisiinko kaikkia tuen osia. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on suuruudeltaan jo nyt etenkin joissakin kunnissa hyvin pieni osa yksityisen hoidon tukea ja kuntalisä voi olla paljon suurempi kuin hoitoraha. Jos ainoastaan hoitorahaa leikattaisiin, kunta voisi edelleen kuntalisällä tukea yksityisen hoidon käyttöä. Kuntalisän tason vaihdellessa voimakkaasti kuntien välillä voisi yksityisen hoidon hoitorahan ja hoitolisän leikkaus valtakunnallisesti epätasa-arvoistaa saajien asemaa. Yksityisen hoidon tuki voi olla vaihtoehto vain hyvin toimeentuleville perheille, jos yksityisen hoidon omavastuuosuus on korkea. Mahdollisen yksityisen hoidon tuen leikkauksen vaikutus perhepäivähoidon saatavuuteen? Yksityisen hoidon tuella hoidettavista lapsista vuonna 2009 yksityisen perhepäivähoidon piirissä oli 27,3 prosenttia. 1 Yksityisen hoidon tuen leikkauksesta johtuvat mahdolliset vaikutukset perhepäivähoidon saatavuuteen vaihtelevat kuntakohtaisesti. Kun vertaillaan kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Oulu ja Turku) päivähoitoikäisten palveluiden jakautumista joulukuussa 2014, nähdään että määrällisesti eniten yksityisen hoidon tuella perhepäivähoidossa oli lapsia Tampereella (377 lasta) ja Turussa (322 lasta). Samoissa kunnissa kunnallisen perhepäivähoidon piirissä olleiden lasten määrä suhteessa päivähoitoikäisiin lapsiin (10kk-6v) oli joukon pienimpiä. 2 Yhteensä kuuden suurimman kaupungin joukossa oli kunnallisessa perhepäivähoidossa vuoden 2014 lopussa 3607 lasta ja yksityisen hoidon tuella perhepäivähoidossa 1151 lasta. 3 Jos yksityisen hoidon tuen leikkauksen jälkeen syntyy selkeä kannustin pyrkiä siirtymään kunnallisen perhepäivähoidon piiriin, saattaa yksityisen hoidon tuen leikkaus osassa kunnista vaikuttaa perhepäivähoidon saatavuuteen. Kuitenkin kunnat pystyvät vaikuttamaan esimerkiksi kunnallisten kuntalisien kautta perheiden valintoihin varhaiskasvatuspalveluissa. Kunnat voivat lakisääteisten tukien lisäksi vaikuttaa palveluiden saatavuuteen muilla keinoin ja yksityisen hoidon tuen leikkauksen vaikutus perhepäivähoidon saatavuuteen riippuukin merkittävästi siitä, miten kunnat reagoisivat tilanteeseen. 1 Pohjola et al.: Lasten yksityisen hoidon tuki osana päivähoitoa, Kelan työpapereita 47/2013, s Ahlgren-Leinvuo.: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 5/2015, s. 34 ja Ahlgren-Leinvuo, s. 34 ja 44. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio (09) kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2 2(5) Voisiko yksityisen hoidon tuen leikkaus vaikuttaa hoidon saatavuuteen kasvukeskuksissa? Yksityisen hoidon tuen leikkaus vaikuttaisi eri tavalla eri kasvukeskuksissa palveluihin. Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa yksityisen hoidon tukea käytetään eri tavoin palveluiden järjestämisessä. Tällöin myös yksityisen hoidon tuen leikkauksen mahdolliset vaikutukset hoidon saatavuuteen vaihtelevat riippuen palvelumuodosta ja kaupungista. Vaikutusten arvioinnissa täytyisikin tarkastella jokaista kaupunkia erikseen ja arvioida ensin millaisia palveluita kukin kaupunki järjestää yksityisen hoidon tuen kautta. Päivähoitoikäisten päivähoidon palveluihin jakaantumisen perusteella tarkasteltuna suurin merkitys (kuuden suurimman kaupungin joukossa) yksityisen hoidon tuen leikkauksella olisi Espoossa ja Helsingissä sekä pienin Oulussa. Espoossa päivähoitoikäisistä (10kk-6v) lapsista 9,1 prosenttia oli vuoden 2014 lopussa yksityisen hoidon tuen piirissä ja Helsingissä 7,4 prosenttia. Oulussa yksityisen hoidon piirissä oli 1,9 prosenttia päivähoitoikäisistä. 4 Jos yksityisen hoidon tuen leikkaus (hoitoraha ja hoitolisä) toteutettaisiin niin, että perheille syntyisi selkeä kannustin siirtyä julkisen hoidon piiriin, eniten julkisen palvelutarpeen kasvua syntyisi silloin Espoossa ja Helsingissä. Tämä saattaisi hetkellisesti vaikeuttaa hoidon saatavuutta, jos perheet kokisivat esimerkiksi yksityisen hoidon tuen kautta tarjolla olevan päivähoidon liian kalliiksi. Kuitenkin kunnat voivat järjestää esimerkiksi yksityisen päivähoidon palvelut yksityisen hoidon tuen sijaan esimerkiksi ostopalveluna tai palvelusetelillä. Lisäksi kunnat voivat halutessaan kompensoida yksityisen hoidon tuen (hoitoraha ja hoitolisä) leikkausta korottamalla yksityisen hoidon kuntalisän suuruutta vastaavalla määrällä taatakseen nykyisen palvelurakenteensa. Tarkasteltaessa kuntien varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä yksityisen hoidon tuki on vain yksi osa kokonaisuutta. Kuntaliiton 5 mukaan yksityisen hoidon tuen kuntalisän käyttö kunnissa on lisääntynyt ja kuntalisällä pyritään tukemaan yksityistä palvelutuotantoa sekä ratkaisemaan varhaiskasvatuspalveluiden kysyntään ja muutoksiin liittyviä haasteita. Lisäksi palvelusetelitoiminta on kasvanut merkittävästi kunnissa ja sillä pyritään ratkaisemaan samanlaisia haasteita kuin yksityisen hoidon tuella. Kunnille ero palvelusetelin ja yksityisen hoidon tuen välillä on että palvelusetelin koko arvosta kunta päättää itse, kun sen sijaan yksityisen hoidon tuen osalta kunta päättää vain mahdollisen kuntalisän suuruudesta. Kuntaliiton mukaan palvelusetelin käyttö näyttää tulevaisuudessa lisääntyvän. 6 Koska yksityisen hoidon tuki vain yksi osa kuntien keinoja järjestää varhaiskasvatuspalvelut, yksityisen hoidon tuen leikkauksen hoidon saatavuuteen liittyvien vaikutusten arviointi ei ole yksiselitteistä. Esimerkiksi kuuden suurimman kaupungin joukossa varhaiskasvatuksen palvelut järjestetään eri tavoin ja tällöin muutosten mahdolliset vaikutuksetkin kohdistuisivat eri tavoin eri alueisiin. Oleellista kuitenkin on, että kunnilla on merkittävä rooli varhaiskasvatuk- 4 Ahlgren-Leinvuo, s. 3 ja Lahtinen Selkee.: Varhaiskasvatuksen hallinto, palveluseteli ja kuntalisä 2014 Selvitys lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisästä, varhaiskasvatuksen hallinnosta sekä palvelusetelin käytöstä Manner-Suomen kunnissa. Kuntaliitto 2014, s Lahtinen Selkee, s.32.

3 3(5) sen palvelurakenteen järjestämisessä ja muutoksien vaikutukset riippuvat merkittävästi siitä miten kunnat reagoivat niihin. Kunnista reilu 40 % maksaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää: tuetaanko myös kotihoitoa samoissa kunnissa kuntalisällä? Kansaneläkelaitokselta (Kela) saatujen tietojen mukaan yksityisen hoidon tukea maksetaan Kelan kautta alkaen yhteensä 72 kunnassa. Näistä sekä kotihoidon tuen kuntalisää että yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksavia kuntia on 17. Pelkkää kotihoidon tuen kuntalisää maksavia kuntia on 19. (Em. tiedoissa siis mukana vain Kelan kautta maksettavat kuntalisät.) Kuntaliiton mukaan vuonna 2014 yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksettiin Manner-Suomessa 123 kunnassa. Kotihoidon kuntalisää sen sijaan maksettiin 85 kunnassa vuonna Kotihoidon kuntalisän maksaminen oli selvästi yleisempää suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. 7 Yksityisen hoidon tuella tuettava hoito Yksityisen hoidon tuen ehtona on, että lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai muu yksityinen päivähoidon tuottaja. Päivähoidon tuottaja voi olla yksityinen päiväkoti, perhepäivähoitaja tai muu taho, jonka kanssa lapsen huoltaja on tehnyt työsopimuksen. Päivähoidon tuottaja ei kuitenkaan voi olla saman kotitalouden jäsen. Päivähoito, josta maksetaan yksityisen hoidon tukea, on aina kunnan valvomaa ja yksityisessä päivähoidossa tulee noudattaa yhteisesti linjattuja varhaiskasvatuksen periaatteita, säädöksiä ja oh-jaavia asiakirjoja. Uusimmat tiedot koko maan tasolla yksityisen hoidon tuen piiriin kuuluvien lasten osallistumisesta eri hoitomuotoihin ovat Kelan selvityksestä vuodelta Näiden tietojen mukaan yksityisen hoidon tuen piiriin kuuluneista lapsista 59,8 prosenttia oli yksityisessä päiväkodissa, 27,3 prosenttia yksityisessä perhepäivähoidossa ja 12,8 prosenttia yksityisen hoitajan hoidossa. Kuitenkin kunta/kaupunkikohtaisesti lukuihin voidaan Kuusikkokuntien työryhmän raportin 9 perusteella arvioida sisältyvän suurta vaihtelua, riippuen siitä miten palvelut on kunnassa järjestetty. Esimerkiksi Helsingissä, jossa suurin osa yksityisestä päivähoidosta oli järjestetty yksityisen hoidon tuella, vuonna 2014 yksityisen hoidon tuella olleista lapsista 87,2 prosenttia oli päiväkotihoidossa. Sen sijaan Oulussa, jossa yksityinen päivähoito on järjestetty pääsääntöisesti palvelusetelijärjestelmän kautta, yksityisen hoidon tuella olleista lapsista joulukuussa 2014 oli 3,9 prosenttia päiväkodeissa. Oulussa yksityisen hoidon tuki näyttääkin kohdistuvan valtaosin työsopimussuhteisen hoitajan hoidossa oleviin lapsiin. 10 Yksityisen hoidon tuen kokonaiskustannukset vs. päivähoidon kustannukset Varhaiskasvatuksen valtionosuusjärjestelmän mukaiset kustannukset olivat päiväkotitoiminnan ja perhepäivähoidon osalta noin 2,4 miljardia euroa vuonna 7 Lahtinen Selkee, s.8 ja 14. Kyselyyn vastasi 95 prosenttia Manner-Suomen kunnista. 8 Pohjola et al.: Lasten yksityisen hoidon tuki osana päivähoitoa, Kelan työpapereita 47/2013, s Ahlgren-Leinvuo.: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 5/ Ahlgren-Leinvuo s. 44.

4 4(5) 2014 Manner-Suomessa. THL:n raportissa Sosiaali- ja Terveydenhuollon keskeisistä rahavirroista 11 on arvioitu yksityisen hoidon tuen kokonaiskustannuksia. Vuonna 2012 yksityisen hoidon tuen tulonsiirrot olivat raportin mukaan 0,106 miljardia euroa. Myös Kuusikko-työryhmän päivähoidon selvityksessä päivähoidon palveluista tarkasteltiin vuoden 2014 päivähoidon kustannuksia kuudessa suurimmassa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku). Työryhmän laskelmissa käytettiin bruttokustannuksia. Vuonna 2014 kuutoskaupunkien päivähoidon palvelujen kokonaiskustannukset olivat n. 1,05 miljardia euroa. 12 Keskimäärin suurimmissa kuudessa kaupungissa yksityisen hoidon tuen kustannukset olivat 4,2 prosenttia (0,046 miljardia euroa) kaupunkien pienten lasten hoitojärjestelmän kokonaiskustannuksista. 13 Kuitenkin yksityisen hoidon tuen osuus kustannuksista riippui kaupunkien välillä paljon siitä miten kaupungissa yksityinen päivähoito on järjestetty. Helsingissä (90,1 %), Vantaalla (54,7 %) ja Tampereella (55,8 %) hoidetaan suurin osa yksityisessä päivähoidossa olevista lapsista yksityisen hoidon tuella. Esimerkiksi Helsingissä yksityisen hoidon tuen osuus kokonaiskustannuksista oli Kuusikko-työryhmän raportin mukaan 5,1 prosenttia, kun taas Oulussa yksityisen hoidon tuen osuus kokonaiskustannuksista oli 1,2 prosenttia. Yksityisen hoidon tuen kustannuksien alhaisen osuuden kokonaiskustannuksista selittää palvelusetelijärjestelmän käyttö yksityisen päivähoidon tukemisessa. 14 Yleisesti voidaan sanoa että yksityisen hoidon tuen osuus päivähoidon kokonaiskustannuksista on melko matala ja vaihtelee kuntien/kaupunkien välillä. Esimerkiksi ostopalvelupäivähoidon ja palvelusetelillä järjestetyn päivähoidon käyttö kunnissa vaikuttaa merkittävästi yksityisen hoidon tuen osuuteen kuntien päivähoidon kokonaiskustannuksista. Kokoaika- /osa-aikatyön suhde kotihoidon tuen käyttöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoiden 15 selvityksen mukaan kotiäidit jättävät harkitsematta osa-aikatyön mahdollisuuden yli kaksi kertaa todennäköisemmin, jos heillä on aiempia tai nykyisiä kokemuksia pienituloisuudesta. Vielä parivuotiaan kuopuksen kanssa kotihoidon tuella olevilla äideillä on töihin palanneita useammin työttömyyskokemuksia ajalta ennen lasta. Jos kotiäiti on kokenut epävarmuutta aiemmassa työssään, hän vähemmän todennäköisesti sulkee pois osa- aikatyövaihtoehdon. Näyttäisi siis siltä, että pienituloinen äiti ei halua osa-aikatyötä, mutta epävarmuutta kokenut joutuu hyväksymään senkin vaihtoehdon. Saattaa siis olla, että aiempaa [osittaista hoitorahaa] runsaampi joustava hoitoraha voi saada kotiäitejä osa-aikatyöhön, jos kokoaikaista työtä ei löydy. 11 Seppälä Pekurinen (toim.).: Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rahavirrat. THL Raportit 22/2014, s Ahlgren-Leinvuo, s Kokonaiskustannuksiin on laskettu mukaan seuraavat palvelumuodot: Kunnan itse tuottama päivähoito, ostopalvelupäivähoito, palvelusetelillä järjestetty päivähoito, lasten yksityisen hoidon tuki ja lasten kotihoidon tuki. 14 Ahlgren-Leinvuo s. 5 ja Salmi & al.: Pienten lasten äidit osa-aikatyöhön? Politiikan ja käytäntöjen ristiriitoja. Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):2, s. 213.

5 5(5) Em. selvityksen mukaan sen tulokset viittaavat siihen, että jos äidillä on työpaikka odottamassa, hän voi halutessaan työskennellä osa-aikaisesti. Työpaikkaa etsivä äiti joutuu todennäköisemmin toteamaan, että haluttua osa-aikatyötä ei ole tarjolla. Joka kymmenes kotiäiti haluaisi osa-aikatyötä mutta ei pidä sitä työssään mahdollisena. Ns. äidinhoivan ihanteen kannattaminen yli kaksinkertaistaa tämän arvion todennäköisyyden. Nämä tekijät saattavat pidentää kokoaikaista kotihoidon tuen käyttöä. Joustava hoitoraha saattaa saada kotiäitejä osa-aikatyöhön, jos kokoaikaista työtä ei löydy ja osa-aikatyötä on saatavilla. Mutta se saattaa myös kannustaa tilapäiseen kokoaikatyön osa-aikaistamiseen niitä äitejä, joilla on työpaikka odottamassa paluuta perhevapaalta. Miten yhteistyö lasten ja perheiden etuuksia ja palveluja koskevaa lainsäädäntöä valmisteltaessa sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä toimii? Yhteistyö toimii hyvin. Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevan varhaiskasvatusmaksuja koskevan hallituksen esityksen osalta yhteistyötä ei OKM:stä saatujen tietojen mukana yksityisen hoidon tuen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen osalta päädytty tekemään, sillä hallitusohjelmaan ei oltu kirjattu varhaiskasvatusmaksujen uudistamisen yhteydessä otettu kirjausta yksityisen hoidon asiakasmaksuihin vaikuttamisesta. Haasteellista hallituksen esitysten valmistelun, esim. vaikutusarvioiden tekemisen kannalta on esitysten valmisteluaikataulujen tiukkuus.