Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Raportti neuvottelukunnan toimikaudesta 15.3.2009 14.3.2012 14/600/2008 14/040/2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 3 2. Periaatepäätöksen merkittävimmät tulokset... 5 3. Led neuvottelukunnan työ... 6 3.1. Kokoonpano... 6 3.2. Neuvottelukunnan toiminta... 7 3.3. Toimenpideohjelman toteutuminen... 9 4. Periaatepäätöksen toteutumisen arviointi (VLN 2011)...22 5. LED neuvottelukunnan esitykset jatkoetenemiselle...23 Lasten liikunta... 23 Nuoret aikuiset... 23 Työikäisten liikunta... 24 Ikääntyvien liikunta... 24 Hallinnonalojen yhteistyö... 25 Kuntien liikuntatoimi... 25 Kansalaisjärjestöt... 25 Liikuntaa koskeva koulutus... 25 Liikunnan terveysvaikutukset... 26 Politiikkatoimien arviointi ja tietotuotanto päätöksenteon tueksi... 26 TOP 5 Prioriteetit:...27

Neuvottelukunnan puolesta 3

1. Yleistä 4 Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen liikunnan edistämisestä 11.12.2008. Periaatepäätös perustuu Kansallista liikuntaohjelmaa (KLO) valmistelleen toimikunnan (6/2006 3/2008) esityksiin, niistä saatuihin 113 tahon lausuntoon sekä eri kuulemistilaisuuksissa saatuun palautteeseen. Periaatepäätös konkretisoi Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa liikunnan edistämistyölle asetettuja linjauksia. Periaatepäätöksen toteuttamiseksi opetus ja kulttuuriministeriö laati 43 kohtaisen toimenpideohjelman, joka tukee ministeriöitä, kuntia, oppilaitoksia, työyhteisöjä ja järjestöjä periaatepäätöksen linjausten toteuttamisessa. Osa toimenpideohjelman liikuntatointa koskevista suosituksista huomioitiin valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2009. Muilta osin toimenpidesuosituksia on toteutettu valtiontalouden kehyspäätöksen 2009 2012 puitteissa. Niiltä osin, kun suosituksilla on vaikutuksia kuntatalouteen, niitä on tarkasteltu peruspalveluohjelman ja budjetin laadinnan yhteydessä. Periaatepäätöksen visiona oli, että Suomi on yhteiskunta, jossa kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus toteuttaa liikunnallista elämäntapaa ja kokea yhteisöllisyyttä liikunnan avulla. Liikunta ymmärretään olennaiseksi osaksi yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia. Liikunnan edellytykset turvataan kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan kestävillä valinnoilla yhteisesti. Periaatepäätöksen toimenpiteet kohdistettiin koko elämänkaarelle. Erityishuomiota kiinnitettiin liikuntaerojen kaventamiseen ja liikunnan kannalta heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien liikunnallisuuden tukemiseen niin, että samalla turvataan liikuntaa jo harrastavien edellytykset harrastaa ja kehittää itseään liikunnan alueella. Periaatepäätöksen toteutumista koordinoimaan opetus ja kulttuuriministeriö asetti eri ministeriöiden ja kunta ja järjestösektorin edustajista koostuvan neuvottelukunnan, jonka toimikaudeksi määriteltiin 15.3.2009 14.3.2012. Neuvottelukunnan tehtäväksi asetettiin: 1. koordinoida, seurata ja varmistaa periaatepäätöksen toimeenpanoa opetusministeriössä laaditun toimenpideohjelman pohjalta 2. tehdä esityksiä toimenpideohjelman priorisoinnista ja täydentämisestä 3. tehdä ehdotuksia toimenpiteiden rahoituksesta ja rahoituksen yhteensovittamisesta 4. tukea asiantuntemuksellaan periaatepäätöstä ja toimenpideohjelmaa toteuttavia tahoja sekä 5. vahvistaa eri tasoilla tehtävää poikkihallinnollista yhteistyötä. Neuvottelukunnalla ei ole ollut itsenäistä toimivaltaa esimerkiksi avustusten myöntämisessä. Neuvottelukunnalle annettiin työn alussa nimi Led neuvottelukunta. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi 15.3.2009 30.11.2009 välisenä aikana kulttuuriasiainneuvos Raija Mattila opetusministeriöstä (5/2010 jälkeen opetus ja kulttuuriministeriö). Raija Mattilan siirryttyä eläkkeelle joulukuussa 2009 liikunta asiainneuvos Timo Haukilahti (OKM) toimi neuvottelukunnan puheenjohtajana toimikauden loppuun. Sihteerinä toimi valtion liikuntaneuvoston suunnittelija (1.10.2011 alkaen pääsihteeri) Minna Paajanen. Neuvottelukunta kokoontui toimikaudellaan 22 kertaa. Valtion liikuntaneuvosto arvioi Ramboll Management Consultingin toimesta periaatepäätöksen toteutumista tammikuussa 2011. Toimintakertomuksessa kuvataan periaatepäätöksen keskeiset tulokset sekä neuvottelukunnan suorittamat toimenpiteet toimenpiteiden toteutumiseksi ja niiden seuraamiseksi. Neuvottelukunta on lisäksi tehnyt esitykset periaatepäätöksen toimenpideohjelmassa mainittujen asiakokonaisuuksien jatkokehittämisestä ja priorisoinnista tulevaa liikunnan edistämistyötä silmällä pitäen.

2. Periaatepäätöksen merkittävimmät tulokset Suora seuratuki hankkeessa (2008 2011) on valtion toimin vahvistettu kansalaistoiminnan perusyksiköiden, urheiluseurojen, toimintamahdollisuuksia tukemalla päätoimisten seuratyöntekijöiden palkkaamista sekä hanketukia urheiluseuroille. Hankkeeseen on myönnetty tähän mennessä valtionavustusta 7,3 miljoonaa euroa. Tukea on suunnattu päätoimisen työntekijän palkkaamiseen noin 300 seuralle. Kehittämistukia lasten ja nuorten ja aikuisliikunnan kehittämiseen on tähän mennessä myönnetty yli 1 500 hankkeelle. Seuratukihankkeen tavoitteena on ollut seuratoiminnan laadun parantaminen, uusien jäsenten ja vapaaehtoistoimijoiden rekrytoiminen, seurojen hyvän hallinnon kehittäminen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen ja monipuolistaminen sekä aikuisten terveysliikunnan vahvistaminen. Tulokset arvioinnista ovat pääosin myönteisiä. Seuratuen myöntämisessä on siirrytty projektimuotoisuudesta pysyvään avustuskäytäntöön. Kuntien valtionosuus nousi 10,90 eurosta 12,0 euroon vuoden 2009 valtion talousarviossa (kokonaiskorotus 1,8 m ). Vuoden 2009 aikana käynnistettiin Liikkuva Koulu hanke, jossa jalkautetaan kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Hanke toteutetaan kokeiluhankkeena ajalla 1.6.2010 31.12.2012 ja se rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Hanketta toteutetaan yhteistyössä OKM:n, STM:n ja puolustushallinnon kanssa. Kesällä 2010 OKM myönsi 450 000 euroa 21 pilottihankkeelle (45 koulua), joiden avulla pyritään löytämään hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi eri puolilta Suomea. Liikkuva koulu hankkeen jatko on kirjattu hallitusohjelmaan ja se jatkuu ohjelmana vuosina 2012 2015. Hankkeeseen on kohdistettu 1 m määräraha vuonna 2011 ja vuoden 2012 talousarviossa toiminnalle on varattu 2 m euroa. Maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla tehty kehittämisohjelma valmistui keväällä 2010. Mamutoiminta on organisoitu OKM:ssä jatkuvaksi, säännölliseksi toiminnaksi, jota toteutetaan pääasiassa ELY keskusten kunnille myöntämien kehittämistukien avulla (TA 2011: 700 000 ja TA 2012: 1 m ). Strategiatyön ensimmäinen vaihe huippu urheilun kehittämiseksi valmistui 4/2010. Syksyllä 2010 aloitti huippuurheilun muutosryhmä, joka jätti väliraporttinsa 11/2011. Ryhmän toiminta jatkuu ja seuraavien työryhmän esityksiä OKM:lle odotetaan 4/2012. (Muutostyön rahoitus TA 2011: 830 000 ja 2012: 900 000 ) Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 on laadittu liikenne ja viestintäministeriössä kiinteässä yhteistyössä Liikenneviraston, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten, kaupunkien ja kuntien, ympäristöministeriön sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 300 miljoonaa lisämatkaa. Vuosina 2008 2011 on jaettu (OKM/OPH/Saku ry) vuosittain 300 000 valtionavustusta ammatillisen koulutuksen järjestäjille ammattiosaajan työkykypassin käyttöönoton tueksi. Tukea on myönnetty 53 koulutuksen järjestäjälle ja passi on käytössä yli 50 koulutusyksiköllä. Vuonna 2010 aloitti toimintansa OKM:n ja STM:n yhteisesti rahoittama Dopinglinkki palvelu, jossa yhteistyössä toimivat A klinikkasäätiö, Antidopingtoimikunta (ADT), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kuntoliikuntaliitto ry. Dopinglinkki palvelussa on kahden vuoden aikana vieraillut yli 40 000 kävijää. Palvelun tavoitteena on lisätä terveystietoa, vaikuttaa asenteisiin ja vähentää dopingaineiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Palvelu on suunnattu dopingaineita käyttäville, terveysalan työntekijöille, dopingin käyttäjien läheisille ja tiedotusvälineiden edustajille. Opiskelijoiden Liikuntaliiton aloitteesta ja OKM/KTPO tuella perustettiin tammikuussa 2010 Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmä. Ryhmän puheenjohtajiston muodostivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostot. Työryhmä julkaisi suositukset korkeakouluille helmikuussa 2011. Liikunnan sisältöjä on saatu lisättyä eri säädöshankkeisiin, joista esimerkkinä voidaan mainita valtioneuvoston asetus neuvola ja kouluterveydenhuollosta (7/2009), jonka tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle koulu ikäisten lasten terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia ja tasoltaan yhtenäisiä kunnallisessa terveydenhuollossa. Terveysneuvonnassa on huomioitava liikunta ja painonhallinta. OKM on vahvistanut tiedolla johtamisen prosessia liikuntapoliittisen päätöksenteon tueksi: Opetus ja kulttuuriministeriö on suunnannut liikuntatieteellistä tutkimusrahoitusta erityisesti vähäisen liikunnan taustatekijöiden tutkimiseen sekä päätöksentekoa palvelevaan sektoritutkimukseen. Valtion liikuntaneuvosto on tuottanut ensimmäisen arvioinnin valtion liikuntapolitiikan vaikutuksista 2011. Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja UKK instituutin on lisätty tutkimusyhteistyötä väestön fyysisen kunnon ja liikuntaaktiivisuuden määrän selvittämiseksi. 5

6 3. Led neuvottelukunnan työ 3.1. Kokoonpano Puheenjohtaja: Raija Mattila, kulttuuriasiainneuvos, OKM (30.11.2009 asti) varajäsen Timo Haukilahti liikunta asiainneuvos, OKM Timo Haukilahti, liikunta asiainneuvos, OKM (1.12.2009 14.3.2012) varajäsen Kari Koivumäki suunnittelija (VLN/OKM) Varapuheenjohtaja: Jukka Pekkala, pääsihteeri, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) (8/2010 asti) Teemu Japisson, pääsihteeri, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) varajäsen Sirpa Paatero, kansanedustaja, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) Jäsenet: Sakari Karjalainen, ylijohtaja (12/2011 pääsihteeri), OKM varajäsen Kirsi Lindroos, johtaja, opetusministeriö (9/2009 asti) varajäsen Matti Pietilä, opetusneuvos, OPH Mirja Virtala, kulttuuriasiainneuvos, OKM (2/2010 asti) Risto Järvelä, rakennusneuvos, OKM varajäsen Hannu Tolonen, ylitarkastaja, OKM Mari Miettinen, ylitarkastaja, STM varajäsen Veli Matti Risku, ylitarkastaja, STM Suvi Savolainen, ylitarkastaja, VM varajäsen Arto Sulonen, hallitusneuvos, VM (9/2010 asti) varajäsen Sirpa Hartojoki, ylitarkastaja, VM Marina von Weissenberg, neuvotteleva virkamies, YM varajäsen yliarkkitehti Timo Saarinen, YM Mikko Salmenoja, henkilöstöjohtaja, TEM varajäsen Heidi Nummela, vanhempi hallitussihteeri, TEM Ismo Myllyaho, yksikön päällikkö, Pohjanmaan ELY keskus varajäsen Ulla Silventoinen, liikuntatoimenasiantuntija, Pohjois Pohjanmaan ELY keskus Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto varajäsen Ditte Winqvist, erityisasiaintuntija, Suomen Kuntaliitto Antti Uutela, puheenjohtaja, professori, Liikuntatieteellinen Seura varajäsen varapuheenjohtaja Taru Lintunen, professori, Liikuntatieteellinen Seura Sihteeri: Minna Paajanen, pääsihteeri /VLN, OKM Huom! Tittelit neuvottelukunnan toimikauden lopputilanteen mukaisesti.

3.2. Neuvottelukunnan toiminta 7 Tiedottaminen ja eri sidosryhmien informoiminen Periaatepäätös julkaistiin keväällä 2009 opetus ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi. Toimenpidesuunnitelma käännettiin ruotsiksi ja englanniksi. Periaatepäätös toimitettiin laajalla jakelulla seuraaville tahoille: valtioneuvosto, eduskunta, valtion liikuntaneuvosto jaostoineen, kunnat, liikuntajärjestöt, urheiluopistot, liikuntatieteelliset yhteisöt, valtion sektoritutkimus ja asiantuntijalaitokset, lääninhallitukset (nykyiset ELY keskukset), alueelliset liikuntaneuvostot, lääketieteelliset tiedekunnat, yliopistot sekä muut yksittäiset toimijat. Periaatepäätöstä on esitelty eri kohderyhmille kymmenissä eri tilaisuuksissa, mm. Liikuntatoimen neuvottelupäivillä, Kuntamarkkinoilla, aluehallintopäivillä, valtion liikuntaneuvoston kokouksissa jne. Periaatepäätös on esitelty OKM:n kunnille lähettämässä kuntakirjeessä. Neuvottelukunta on käsitellyt kokouksissaan eri teemoja kokonaisuuksina kutsuen samalla paikalle eri asiantuntijoita tai kehittämisohjelmien tai hankkeiden vetäjiä. Teemoja ovat olleet: lasten liikunta, nuorten aikuisten liikunta, työhyvinvointi, kunta asiat, liikunnan koulutus, työttömien liikunta ja kestävä kehitys. Neuvottelukunta on toimikautensa aikana kartoittanut liikunnan edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimintakentän kokonaisuudessaan. Neuvottelukunta on lisäksi laatinut eri hallinnonalojen ja järjestöjen kanssa liikunnan edistämisen kartan, jossa tarkennetaan eri hallinnonalojen merkitystä, tehtäviä ja yhteistyövelvoitteita liikunnan edistämisessä. Neuvottelukunta antoi lausunnon tuntijakoa uudistaneen työryhmän esityksistä kesällä 2010. Opetus ja kulttuuriministeriö on neuvottelukunnan esityksestä käynnistänyt Liikunnan hyvät käytännöt hankkeen (LTS), jonka tarkoituksena on koota, analysoida ja saattaa sähköisesti kaikkien saataville liikuntakulttuurin eri osa alueiden toimivat käytännöt. Led neuvottelukunta on järjestänyt yhteiskokouksia Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan (TELI) kanssa. Neuvottelukunta on käsitellyt ja antanut lausuntonsa seuraavista asiakokonaisuuksista: TELI neuvottelukunnan laatimat kuntasuositukset TELI neuvottelukunnan käynnistämä Ikäihmisten kansallinen toimenpideohjelma THL:n TedBM vertaistietojärjestelmään liittyvä liikuntakysely Maahanmuuttajien liikunnan kehittämisohjelma SLU:n Visio 2020 Reilu Peli asiakirjan päivitys (2 kertaa) Liikkuva koulu hanke (2 kertaa) Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten kehittämishanke (2 kertaa) Neuvottelukunta on työnsä aikana tiivistänyt 43 kohtaisen toimenpide ohjelman suurempiin kokonaisuuksiin ja noin 30 toimenpiteeksi. Toimenpideohjelman eri osa alueita on priorisoitu ja nostettu jatkokeskusteluun. Koulutusta käsittelevät toimenpiteet on koottu kokonaisuudeksi. Liikunnan olosuhteita käsittelevät toimenpiteet on siirretty TELI olosuhderyhmän koordinoitavaksi. Työttömien liikunta on siirretty työikäisten liikuntasalkkuun pois erityisryhmien liikunnan kokonaisuudesta Led neuvottelukunnan kokouksissa on kuultu seuraavia asiantuntijoita: Lasten liikunta: Antti Blom, Liikkuva koulu hanke Päivi Aalto Nevalainen, opetus ja kulttuuriministeriö, OKM (Liikkuva koulu hanke) Jukka Karvinen, Nuori Suomi (Liikunnasta syrjäytyneet kehittämishanke) Kirsti Laine, opetus ja kulttuuriministeriö, OKM (Liikkuva koulu hanke)

Kirsi Räty, Nuori Suomi (Liikunnasta syrjäytyneet kehittämishanke) 8 Järjestöasiat: Rainer Anttila, Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU (Seuratuki hanke) Juha Heikkala, Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU (SLU:n visio 2020 ja liikunnan edistämisen kartta) Työttömien liikunta: Lea Karjalanen, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö (TVY ry) (Työttömien liikunta) Jyrki Komulainen, Kunnossa Kaiken Ikää ohjelma (KKI) (Työttömien liikunta) Peppi Saikku, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL (Työttömien liikunta) Työyhteisöliikunta: Päivi Husman, Työterveyslaitos, Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristöt hanke (Työyhteisöliikunta) Pertti Knuuttila, Työyhteisöliikunta 2010 hanke (Työyhteisöliikunta) Heikki Savolainen, sosiaali ja terveysministeriö, STM, Työhyvinvointifoorumi (Työyhteisöliikunta) Kestävä kehitys: Satu Heikkinen, opetus ja kulttuuriministeriö, OKM (Kestävä kehitys) Karoliina Luoto, Suomen Liikunta ja Urheilu, SLU (Kestävä kehitys) Korkeakoululiikunta: Jussi Ansala, Opiskelijoiden liikuntaliitto, OLL (Korkeakoululiikunta) Sanna Hirsivaara, opetus ja kulttuuriministeriö, OKM/KTPO (Korkeakoululiikunta) Kristina Kunttu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, YTHS (Korkeakoululiikunta) Hilkka Laitinen, Opiskelijoiden liikuntaliitto, OLL (Korkeakoululiikunta) Jouko Paaso, Oulun amk:n rehtori, korkeakoululiikuntatyöryhmän pj (Korkeakoululiikunta) Mika Suikki, Helsingin yliopisto (Korkeakoululiikunta) Kunta asiat: Antero Lempio, Nurmijärven kunta (Kunta asiat) Timo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL (Kunta asiat) Muut: Olli Oosi, Ramboll Management (Arvionti) Lauri Laakso, Jyväskylän yliopisto (Liikunnan koulutus) Seppo Paavola, opetus ja kulttuuriministeriö, OKM (Maahanmuuttajien liikunta) Jukka Pekkala, Huippu urheilun muutosryhmä (Huippu urheilu) Teijo Pyykkönen, Liikuntatieteellinen Seura, LTS (Liikunnan edistämisen kartta)

3.3. Toimenpideohjelman toteutuminen 9 Salkku 1: Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan. Tämä edellyttää liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden lisäämistä varhaiskasvatuksessa sekä koulu ja oppilaitosympäristöissä sekä liikuntaharrastuksen ja muun liikunnallisen toiminnan mahdollisuuksien lisäämistä urheiluseuratoiminnassa ja yleisemminkin lasten arkiympäristössä. Toimenpide 1: Vahvistetaan neuvolatyössä liikunta ja terveysneuvontaa ja kohdistetaan neuvoloiden ohjaustyötä myös vanhemmuuteen ja koko perheen liikunnallisiin elämäntapoihin. Vastuutaho: STM, kunnat ja Kuntaliitto Toimenpiteen nykytila: STM antoi neuvola asetuksen (7/2009). Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle koulu ikäisten lasten terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia ja tasoltaan yhtenäisiä kunnallisessa terveydenhuollossa. Terveysneuvonnassa on huomioitava liikunta ja painonhallinta. Neuvola asetus tuli viedä kunnissa läpi 1.1.2011 mennessä. Tarja Javanainen Levosen (2009) väitöskirjan mukaan liikunnasta puhutaan neuvoloissa satunnaisesti. Terveydenhoitajien mielestä heidän koulutuksensa ei ole tuonut tarpeeksi tietoa ja taitoa liikunnanedistämiseen. STM on rahoittanut Sydänliiton Neuvokas perhe ohjelmaa (2006 2011), jossa on valtakunnallisesti jalkautettu menetelmiä liikunta ja ravitsemusohjauksen tueksi terveydenhoitajille ja muille lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Perheliikuntaverkoston internetsivut on uudistettu. Toimenpide 2 (alkuperäisen ohjelman toimenpide 3 on yhdistetty tähän): Lisätään päivähoidossa henkilöstön tietoisuutta liikunnan ja hyvinvoinnin yhteyksistä, nimetään päiväkoteihin liikuntavastaavat, liitetään vanhempien kanssa käytäviin kehityskeskusteluihin liikunta osana lapsen kehitystä ja terveyden edistämistä sekä tarvittaessa parannetaan päiväkotien liikuntaedellytyksiä tilojen, välineiden ja pihojen osalta. Lisätään avointa varhaiskasvatusta (leikkipuistot, kerhot jne.) ja liikunnan roolia siinä. Vastuutaho: Kunnat ja Kuntaliitto, STM, OKM Toimenpiteen nykytila: STM:n rahoittamassa Sydänliiton Neuvokas perhe ohjelmassa (2006 2011) on valtakunnallisesti jalkautettu menetelmiä päivähoidon liikuntaan ja muille lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Ministeriöiden (STM, OKM, LVM, YM) sekä Kuntaliiton ja Teli neuvottelukunnan yhteisissä kuntasuosituksissa liikunnan edistämisestä on korostettu päivähoidon liikunnan edistämistä ja varhaiskasvatuksen liikuntaa. Nuori Suomi ry on kehittänyt Vauhtia varhaiskasvatukseen toimintamallin varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten jalkauttamiseksi. Lasten liikkumisympäristöjen kehittäminen on Rakentamisen Suunta asiakirjan (OKM/VLN) painopiste (kotipiha, päiväkoti, puisto ja koulualueet). Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset myöntävät OKM:n ohjauksessa avustuksia kustannuksiltaan alle 700 000 euron liikuntapaikkoihin. Tuetuista hankkeista noin puolet on lasten ja nuorten liikuntaan tarkoitettuja kaikille avoimia lähiliikuntapaikkoja. Vuonna 2009 julkaistu (NS) selvitys osoitti, että vain alle 20 prosentissa päiväkoteja on piha alue arvioitavissa hyvälle tasolle. Ongelmia aiheuttavat myös liikuntapaikkojen ja välineiden riittämättömyys. OKM:n ja STM:n yhdessä rahoittaman Nuori Suomi ry:n Liikunnasta syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kehittämishankkeessa valmistui vuonna 2010 selvitys ja valtakunnallinen suunnitelma liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Toimenpide 3: Tuetaan koulupäivän liikunnallistamista ottaen huomioon toimenpide ehdotukset, jotka on esitetty Koululiikunnan kehittäminen (2007) ja Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18 vuotiaille (2008) raporteissa. Vastuutaho: OKM, OPH, kunnat ja Kuntaliitto, oppilaitokset

10 Toimenpide 4: Tarkastellaan mahdollisuuksia lisätä koululiikunnan määrää tuntijakopäätöstä perusopetuksessa seuraavan kerran tarkistettaessa. Vastuutaho: OKM, OPH Toimenpide 5: Liikunnanopettajien toimenkuvaa kehitetään "fyysisen hyvinvoinnin ammattilaisen" suuntaan, jolloin ko. opettajat voivat ottaa nykyistä suuremman vastuun koko koulun terveysliikunnasta, toimintakulttuurin liikunnallistamisesta sekä henkilökohtaisesta liikuntaneuvonnasta. Vastuutaho: OKM, OPH, JY, koulutuksen järjestäjät, (OAJ, LIITO,) kunnat ja Kuntaliitto Toimenpide 6: Tehostetaan koulujen moninaiskäyttöä, parannetaan koulujen toimimista palvelu ja harrastetilana sekä nostetaan liikuntatilojen käyttöastetta. Vastuutaho: Kunnat ja Kuntaliitto, OKM Toimenpiteen nykytila: Perusopetuksen tuntijakouudistus ei edennyt hallituskaudella 2007 2011. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin Liikkuva Koulu hanke, jossa jalkautetaan kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Hanke on toteutettu kokeiluhankkeen ajalla 1.6.2010 31.12.2012 ja se on rahoitettu veikkausvoittovaroista. Hanketta toteutetaan yhteistyössä OKM:n, STM:n, puolustushallinnon ja ELY keskusten kanssa. Hanketta tullaan jatkamaan vuoteen 2015. Käynnissä on 21 pilottihanketta eri puolilla Suomea ja seuraaville kolmelle lukuvuodelle valitaan uudet pilottihankkeet. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman 3. vaihetta toteutettiin vuosina 2008 2011. Painopisteinä olivat pienten lasten liikkumisedellytykset ja niiden kehittäminen, lasten ja nuorten kilpaurheilun kehittäminen, lasten ja nuorten liikunnan laatujärjestelmien kehittäminen sekä uusien harjoittelumuotojen tukeminen sekä osaamisen vahvistaminen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma (2008 2012) jatkuu Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisohjelmana vuosina 2012 2015. Avustus on tarkoitettu ensisijaisesti valtakunnallisesti merkittävään lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan liikkuvien määrän lisäämiseksi. ELY keskukset myöntävät kunnille ja rekisteröidyille yhdistyksille avustuksia lasten ja nuorten liikunnan kehittämistoimintaan. Kehittämisavustuksilla tuetaan mm. koulupäivän liikunnallistamista, omatoimisen arkiliikunnan edistämistä ja toimintakulttuurin liikunnallistamista varhaiskasvatuksessa. Liikkuva Koulu kokeilun ensimmäisessä vaiheessa mukana olleet pilottihankkeet voivat hakea jatkossa kehittämisavustuksia ELY keskuksilta Liikkuva koulu toiminnan laajentamiseen kunnassa. Nuorisotoimen määrärahoista ELY keskukset tukevat lasten ja nuorten paikallista harrastustoimintaa, joka voi olla myös liikunnallista toimintaa. Opetushallitus on vuosina 2008 2011 jakanut opetuksen järjestäjille 30,7 milj. euroa koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Vuosina 2011 2012 kerhotoiminnan piiriin noin 300 000 lasta ja nuorta noin 25 000 kerhossa, joista 80 prosenttia on liikunnallisia. Manner Suomen kunnista 93 prosenttia (vuonna 2010 määrä oli 88 prosenttia) on mukana kehittämässä kerhotoimintaa. Valtionosuuteen oikeuttavaa ja perusopetuslain mukaista aamu ja iltapäivätoimintaa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityistä tukea tarvitseville 1 9 vuosiluokkien oppilaille järjestetään 98 prosentissa Manner Suomen kunnista. Liikunnan osuus myös aamu ja iltapäivätoiminnassa on merkittävä. Nuoren Suomen tekemät valtakunnalliset selvitykset ylä ja alakoulupihojen liikuntaolosuhteista osoittavat, että alakoulupihoista vain kolmasosa ja yläkoulupihoista neljäsosa ovat liikuntamahdollisuuksiltaan kunnossa. Lasten liikkumisympäristöjen kehittäminen on Rakentamisen Suunta asiakirjan (OKM/VLN) painopiste (kotipiha, päiväkoti, puisto ja koulualueet). Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset myöntävät OKM:n ohjauksessa avustuksia kustannuksiltaan alle 700 000 euron liikuntapaikkoihin. Tuetuista hankkeista noin puolet on lasten ja nuorten liikuntaan tarkoitettuja kaikille avoimia lähiliikuntapaikkoja. OKM:n ja STM:n yhdessä rahoittaman Nuori Suomi ry:n Liikunnasta syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten kehittämishankkeessa valmistui vuonna 2010 selvitys ja valtakunnallinen suunnitelma liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi.

11 Salkku 2: Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana. Tämä edellyttää liikuntamahdollisuuksien jatkuvuuden turvaamista yli elämänkulun saumakohtien (kouluiän jälkeinen nuoren itsenäistyminen, varusmies ja siviilipalvelusaika, työelämään siirtyminen ja perheen perustaminen). Korkeakoulut ja muut oppilaitokset vastaavat omalta osaltaan nuorten aikuisten liikunnasta ja hyvinvoinnista. Toimenpide 7: Ammatillisessa peruskoulutuksessa vahvistetaan Aktiivisesti ammattiin toimintamallin kokonaisuutta ja Ammattiosaajan työkykypassin käyttöönottoa. Vastuutaho: OKM, TEM, työmarkkinajärjestöt, kunnat ja Kuntaliitto, (SAKU), oppilaitokset Toimenpiteen nykytila: Vuosina 2008 2011 on jaettu vuosittain 300 000 valtionavustusta ammatillisen koulutuksen järjestäjille ammattiosaajan työkykypassin käyttöönoton tueksi. Tukea on myönnetty 53 koulutuksen järjestäjälle ja passi on käytössä yli 50:llä (ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä oli 1.1.2011 yhteensä 139). Opetushallituksen kyselyn mukaan työkykypassia suoritti vuonna 2011 yhteensä 7 510 opiskelijaa. Työkykypasseja on myönnetty 331 kappaletta. Työkykypassin tueksi on rakennettu ALPO.fi hyvinvointiportaali, jossa on 5 920 rekisteröitynyttä käyttäjää. Toimenpide 8: Korkeakoulut laativat strategiansa pohjalta hyvinvointistrategian, joka sisältää myös liikunnan/liikuntatarjonnan korkeakouluyhteisön jäsenille. Korkeakoulut lisäävät keskinäistä alueellista yhteistyötään liikunta ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi. Vastuutaho: OKM, korkeakoulut, OLL, kunnat Toimenpide 9: Opiskeluterveydenhuollon palveluissa lisätään opiskelijoiden tietoisuutta ehkäisevän toiminnan merkityksestä ja liikunnan osuudesta oman terveyden hoitamisessa. Vastuutaho: STM, korkeakoulut, kunnat, YTHS, ylioppilas ja opiskelijakunnat, OLL Toimenpide 10. Opiskelijalähtöistä liikunnallista toimintakulttuuria kehitetään opiskelijajärjestöjen johdolla. Vastuutaho: OLL, ylioppilas ja opiskelijakunnat, korkeakoulut Toimenpiteen nykytila: Uuden yliopisto ja ammattikorkeakoululain hyväksymisen yhteydessä eduskunta antoi lausuman, jossa hallituksen edellytettiin seuraavan, miten korkeakoulut järjestävät liikuntapalveluja opiskelijoille ja ryhtyvän tarvittaessa toimenpiteisiin opiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edistämiseksi. Opiskelijoiden Liikuntaliiton aloitteesta ja OKM/KTPO tuella perustettiin tammikuussa 2010 Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmä. Ryhmän puheenjohtajiston muodostivat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvostot. Työryhmä julkaisi suositukset korkeakouluille helmikuussa 2011. Korkeakoulujen liikunnan edistämisessä on tehty alueellisia yhteistyöhankkeita OLL vetoisesti (Tre, Oulu, Hki jne.). Koulu ja opiskeluterveydenhuollosta (338/2011) annetun asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden sekä väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. OKM/LY on rahoittanut OLL:n monivuotisia kehittämishankkeita (mm. Lähtenyt liikkumaan), joiden tavoitteena on ollut mm. inaktiivisten opiskelijoiden tavoittaminen, liikuntaneuvonnan kehittäminen ja liikunnasta syrjäytymisen ehkäisy sekä toimintamallien jalkautus valtakunnalliseen käyttöön. Salkku 3. Työikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan. Tämä edellyttää liikuntaan kannustavien olosuhteiden laaja alaista kehittämistä, kansalaisjärjestöjen toiminnan laajentamista työikäisiin sekä työelämän, perheen ja vapaa ajan entistä parempaa yhteensovittamista. Toimenpide 11: Työelämää kehitetään siten, että työnantajan tukema terveysliikunta vakiintuu osaksi henkilöstöpolitiikkaa. Lisäksi liikuntaa edistetään Työyhteisöliikunta 2010 hankkeessa sekä Suomen

12 Kuntoliikuntaliiton toiminnassa kehitettyjen toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen suuntaisesti. Vastuutaho: TEM, OKM, STM, Työyhteisöliikunta 2010 hanke, KUNTO ry Toimenpiteen nykytila: Työyhteisöliikunta 2010 hanketta toteutettiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen, kolmen ministeriön (sosiaali ja terveysministeriö, opetus ja kulttuuriministeriö sekä työ ja elinkeinoministeriö) ja liikuntajärjestöjen (Suomen Liikunta ja Urheilu, Suomen Työväen Urheiluliitto ja Suomen Kuntoliikuntaliitto) kesken. Hankkeessa toteutettiin 8 työpaikkapilottia, tehtiin Työpaikkaliikunnan opas ja järjestettiin tilaisuuksia. Hankkeesta tehty arviointi (2010) toteaa, että hankkeessa ei onnistuttu merkittävästi lisäämään liikunta aktiivisuutta, eikä pystytty asemoimaan liikuntaa osaksi työyhteisön normaalia toimintaa ja rakenteita. Sen sijaan hankkeella on vakuuttavan ja uskottavan taustaryhmänsä (neuvottelukunta, ohjausryhmä, asiantuntijaryhmä ja viestintäryhmä) myötä ollut myönteistä yhteiskunnallista näkyvyyttä. Kuntoliikuntaliitto ry on aikuisliikunnan toimialajärjestö, joka tuottaa kunto ja terveysliikunnan osaamista ja asiantuntijatietoa järjestöille, työpaikoille ja kuntokeskuksiin (Työpaikkaliikunnan barometri, Active Workplace Award, Työpaikkaliikunnan Hyvät Käytännöt hanke ja käsikirja). Kunnossa kaiken ikää ohjelma on valtakunnallinen ministeriöiden rahoittama toimintaohjelma. Sen tavoitteena on innostaa yli 40 vuotiaita säännöllisen liikunnan pariin ja luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. Hanketukia on myönnetty yli 800 hankkeelle ympäri Suomea. STM:n Työhyvinvointifoorumi voimistaa yhteistyötä työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena on sovittaa yhteen työhyvinvointia edistävien organisaatioiden toimintatapoja ja levittää hyviä käytäntöjä. Työterveyslaitoksella toteutettiin terveyttä edistävän työpaikan kriteeristöt hanketta, jossa yhtenä näkökulmana olivat elintavat. Hankkeen piloteissa vietiin läpi terveyden edistämisen kehittämisprosessi. Suomen Akatemialla toteutettiin (2007 2011) työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus tutkimusohjelmaa (9 M ). OKM on ohjelmassa osarahoittaja liikuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. 4. Ikääntyvät ylläpitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla. Tämä edellyttää, että ikääntyville on tarjolla riittävästi esteettömiä ja turvallisia liikkumisympäristöjä asuinalueellaan, ohjattua liikuntatoimintaa sekä aitoja mahdollisuuksia osallistua kansalaistoimintaan. Toimenpide 12: Kehitetään kustannuksiltaan edullisia liikuntapalveluja sekä helposti saavutettavia liikkumisympäristöjä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon periaatepäätöksen mukaisesti. Vastuutaho: STM, OKM, MMM, Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta Toimenpide 13: Kannustetaan liikunta ja urheiluseuroja sekä muita kansalaisjärjestöjä järjestämään liikuntatoimintaa ikääntyville mm. osana seuratuen pilottihanketta. Vastuutaho: OKM, SLU, KUNTO Toimenpiteen nykytila: Ennusteiden mukaan yli 65 vuotiaiden prosentuaalinen osuus nousee kahdessakymmenessä vuodessa 26 prosenttiin ja 75 vuotta täyttäneiden osuus 14 prosenttiin. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto (2011) raportin mukaisesti vain yksi kahdestakymmenestä eläkeikäisestä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Telineuvottelukunnan aloitteesta ja Voimaa vanhuuteen johtoryhmän toimesta syntynyt Ikäihmisten kansallinen toimenpideohjelma julkaistiin lokakuussa 2011, joka luotiin Telitoimikunnan aloitteesta. Toimenpideohjelmassa on kartoitettu ikäihmisten liikunnan nykytila ja keskeiset kehittämisalueet. Voimaa vanhuuteen ohjelma käynnistyi vuoden 2004 lopussa ja jatkaa myös toiselle viisivuotiskaudelle. Vuoden 2010 alussa Voimaa vanhuuteen ohjelmalle myönnettiin laajapohjainen jatkorahoitus (RAY, OKM, STM). Liikkumisympäristöjen kehittäminen koko elämänkaarella on raportoitu toimenpidekertomuksen sivuilla 20 21.

13 5. Hallinnonalojen yhteistyö liikunnan edistämiseksi lisääntyy ja vakiintuu sekä työnjako selkiytyy. Tämä edellyttää eri hallinnonalojen ja tasojen sitoutumista liikunnan edellytysten luomiseen oman hallinnonalansa puitteissa ja yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Toimenpide 14: Kunnissa ja valtionhallinnossa lisätään hallinnonalojen yhteistyötä koulu, nuoriso, liikunta, sosiaali ja terveystoimen samoin kuin kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavien viranomaisten kesken. Vastuutaho: Kunnat ja Kuntaliitto; OKM, OM, STM, VM, YM, LVM, KANE Toimenpide 15: Yhteistyön kehittämiseksi eri hallinnonalojen ja kansalaistoiminnan kesken kootaan ja analysoidaan tähänastisen kehittämistoiminnan hyvät käytännöt. Tarvittaessa käynnistetään uusi kuntien poikkihallinnollinen kehittämishanke kuntalaisten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Vastuutaho: Kuntaliitto, OKM, OM, STM, THL, KANE Toimenpide 16: Laaditaan opetusministeriön johdolla ja yhteistyössä eri hallinnonalojen ja järjestöjen kanssa "liikunnan edistämisen kartta", jossa tarkennetaan eri hallinnonalojen merkitystä, tehtäviä ja yhteistyövelvoitteita liikunnan edistämisessä. Vastuutaho: OKM sekä eri ministeriöt, SLU Toimenpiteen nykytila: Liikunnan poikkihallinnollista kehittämistä on valtioneuvostotasolla toteutettu Led ja Teli neuvottelukunnissa, Teli olosuhderyhmässä, valtion liikuntaneuvostossa ja ministeriöiden yhteisrahoitteisissa ohjelmissa (KKI ohjelma, Voimaa vanhuuteen, TYL 2010 jne.). Kunnissa poikkihallinnollisen, hallintokuntarajat ylittävän yhteistyön merkitys on nostettu esille vuonna 2010 julkaistuissa kuntasuosituksissa. TedBM (2011) kyselyn mukaisesti kolmasosa kunnista (33 %) ilmoitti, että kunnassa on liikuntatoimen johdolla toimiva poikkihallinnollinen ryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä. Mitä suuremmasta kunnasta oli kyse, sitä useammin liikuntatoimen vetämä ryhmä oli perustettu. Led neuvottelukunnan aloitteesta OKM myönsi Liikuntatieteelliselle Seuralle valtionavustusta kuntien hyvien käytäntöjen kokoamiseen. Hankkeen tavoitteena on arvioida kuntatason hyviä käytäntöjä liikunnan alueella ja tehdä suosituksia ohjelma ja projektityön kehittämiseksi liikunnanalueella. Led neuvottelukunta on laatinut liikunnan edistämisen kartan, jossa on kuvattu eri toimijoiden roolit liikunnan edistämisessä ja käynnissä olevat kehittämishankkeet. Liikuntatieteellinen Seura on vuoden 2011 aikana laatinut OKM:n rahoituksella selvityksen, jossa laaditaan kokonaisnäkemys terveyttä edistävän liikunnan toteuttajista ja edellytysten luojista eri hallinnonaloilla ja arvioidaan niiden osuutta ja merkitystä kokonaisuudessa. Selvitys on julkaistu valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa tammikuussa 2012. Toimenpide 17: Kansallisessa kestävän kehityksen strategiassa ("Kohti kestäviä valintoja", 2006) esitetyt kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet sovelletaan liikuntakulttuuriin. Vahvistetaan tässä tarkoituksessa tietoperustaa ja tuotetaan kestävän liikuntakehityksen strategia ohjaamaan liikuntahallinnon päätöksentekoa ja liikuntajärjestöjen toimintaa. Vastuutaho: OKM,YM, SLU VLN:n Liikuntapaikkarakentamisen Suunta 2011 asiakirjassa on huomioitu kestävän kehityksen periaatteet ja ekologiset kysymykset. OKM rahoittaa liikuntapaikkarakentamista käsittelevää sektoritutkimusta, joista yhtenä on tuotettu Liikuntapaikkarakentamisen ympäristövaikutukset (2007) julkaisu. SLU:n olosuhdetyössä kestävä kehitys konkretisoituu mm. Liikunnan Ekomerkkipalkinnossa, Reilu Peli asiakirjan linjauksissa, viestinnässä ja jäsenjärjestöjen ympäristötyötä tukemalla. Valtakunnallisista lajiliitoista (70) vajaalla 20:llä on ympäristöohjelma. Salkku 6: Liikunta sisältyy peruspalveluna kuntien hyvinvointipolitiikkaan. Tämä edellyttää nykyistä laaja alaisempaa ja monipuolisempaa käsitystä liikunnasta, liikunnan sisällyttämistä kunnan hyvinvointistrategioihin ja osaksi eri hallintokuntien tehtäviä, hallinnonalojen välistä yhteistoimintaa sekä kuntarajat ylittävän yhteistyön lisäämistä muuttuvassa kuntakentässä.

14 Palvelutarjontaa voidaan myös kehittää kumppanuudessa kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Valtio luo kunnille edellytyksiä valtionosuuksin, rakentamisavustuksin sekä erilaisilla kehittämisohjelmilla. Toimenpide 18: Kuntien tehtäviä liikunnan edistämiseksi selkeytetään määrittelemällä liikuntalaissa liikunnan peruspalveluluonne ja ydintehtävät nykyistä tarkemmin. Vastuutaho: OKM, VM Toimenpide 19: Kunnat kehittävät liikunnan palvelurakennetta osana kunta ja palvelurakenneuudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään kuntarajat ylittävään yhteistyöhön sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuteen palvelutarjonnassa. Palvelujen kehittäminen väestön tarpeiden mukaisesti edellyttää kunnissa liikunta alan osaamista johtotasolla. Vastuutaho: Kunnat, Kuntaliitto, VM Toimenpide 20: Kunnat laativat kuntastrategiansa pohjalta hallintokuntarajat ylittävän liikuntastrategian, joka voi myös olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa. Vastuutaho: Kunnat ja Kuntaliitto Toimenpide 21: Kuntien liikuntatoimintaan myönnettävien valtionosuuksien asukaskohtaista yksikköhintaa korotetaan nykyisestä 10,90 eurosta 12,00 euroon vuonna 2009. Sen tarkoituksena on edistää kuntien mahdollisuuksia kehittää liikuntatointaan. Korotuksen vaikutus valtion talousarvioon on 1.8 miljoonaa euroa. Vastuutaho: OKM Toimenpide 22: Valtionavustukset alle 50 000 euroa maksavien liikuntapaikkojen rakentamiskohteisiin osoitetaan lasten ja nuorten sekä terveyttä edistävän liikunnan määrärahoista. Muutetaan opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua valtioneuvoston asetusta (1395/2001) siten, että uudistus astuisi voimaan 2010 alusta. Vastuutaho: OKM Toimenpide 23: Kootaan tietoa hyvistä käytännöistä, joilla voidaan myötävaikuttaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lasten ja nuorten osallistumiseen liikuntaseurojen toimintaan sekä välitetään kokemuksista tietoa koko kuntakentälle. Vastuutaho: OKM, Kuntaliitto Toimenpiteen nykytila: Kuntien valtionosuus nousi 10,90 eurosta 12,0 euroon vuoden 2009 valtion liikuntabudjetissa. Vaikutus yhteensä oli n. 1,8 M (OKM). Liikuntalakiuudistus ei edennyt hallituskaudella (OKM). Tavoitteena (OKM) oli muuttaa lakia siten, että siinä ja/tai sen perusteluissa todetaan liikunnan luonne kunnallisena peruspalveluna keskeisine tavoitteineen sekä kuvataan tärkeimmät kuntalaisille tarjottavat liikuntapalvelut. TedBMkyselyn (2011) mukaan LED ja TELI periaatepäätöksiä on käsitelty vähäisesti kunnallishallinnossa. Liikunnan tieto osuus on rakennettu sisään THL:n TEA viisari järjestelmään (THL, OKM, Kuntaliitto, KKI ohjelma, kunnat). ELY keskusten toteuttamaa kuntien peruspalvelujen arviointia on kehitetty tuottamaan systemaattisesti kasautuvaa perustietoa liikuntapoliittisen päätöksenteon tueksi. TELI neuvottelukunnan koordinoimana ja ministeriöiden (STM, OKM, LVM, YM) sekä Kuntaliiton kanssa yhteistyössä on laadittu suositukset kunnille liikunnan edistämiseksi. OKM on myöntänyt valtionavustusta LTS:lle kuntien hyvien käytäntöjen kokoamiseksi sähköiseen järjestelmään kaikkien saataville. 7. Kansalaisjärjestöjen merkitys liikunnan organisoijana kasvaa ja järjestöjen ammattimainen osaaminen vahvistuu. Tämä edellyttää liikuntajärjestöjen toiminnan laajentamista ja kohdentamista elämänkulun eri vaiheissa oleviin kansalaisiin, muiden kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteisöllisyyden uusien muotojen tunnistamista ja tukemista sekä osaamisen ja eettisyyden korostamista kansalaistoiminnassa.

15 Toimenpide 24: Vuonna 2008 käynnistetyn liikunta ja urheiluseurojen kehittämisen pilottihankkeen tavoitteena on seuratoiminnan monipuolistaminen ja laadun parantaminen tukemalla päätoimisten toimihenkilöiden palkkaamista sekä myöntämällä kehittämistukia. Pilottihankkeeseen ohjataan hankekaudella 2008 2011 lähes 7 miljoonaa euroa. Vastuutaho: OKM, SLU, Nuori Suomi, KUNTO Toimenpiteen nykytila: Seuratoiminnan kehittämishankkeessa on tuettu päätoimisten palkkaamista sekä aikuisten liikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä urheilu ja liikuntaseuroissa. Vuosina 2008 2011 hankkeeseen on myönnetty valtionavustusta 7,3 miljoonaa euroa. Tukea on suunnattu päätoimisen työntekijän palkkaamiseen noin 300 seuralle. Kehittämistukea lasten ja nuorten ja aikuisliikunnan kehittämiseen on myönnetty yli 1 500 hankkeelle. Pääviesti seuratuen väliarvioinnista on positiivinen. Valtaosassa seuroja on saatu aikaiseksi tavoitteiden mukaista kehitystä. Seuratukihankkeen tavoitteena on ollut seuratoiminnan laadun parantaminen, uusien jäsenten ja vapaaehtoistoimijoiden rekrytoiminen, seurojen hyvän hallinnon kehittäminen, lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen ja monipuolistaminen sekä aikuisten terveysliikunnan kehittäminen. Positiivisina havaintoina arviointi nostaa esille mm. yhteistyön lisääntymisen sekä seuran sisällä että ympäristön tahojen kanssa, valmennuksen laadun parantumisen ja uusien harrastajien mukaantulon. Toimenpide 25: Kannustetaan Suomen Liikunta ja Urheilu ry:tä päivittämään Reilu Peli periaateasiakirja, sopimaan jäsenjärjestöjensä kanssa toimenpiteistä periaatteiden soveltamiseksi käytäntöön sekä periaatteiden vastaisesta toiminnasta aiheutuvista vastuista ja sanktiojärjestelmästä. Vastuutaho: SLU, OKM Toimenpiteen nykytila: Reilun Peli asiakirjapäivitystä valmisteltiin SLU:n toimiston ja hallituksen sekä Reilun Pelin valiokunnan johdolla vuoden 2009 ja 2010 aikana. SLU:n jäsenjärjestöt osallistuivat myös laajasti valmisteluun. Lisäksi järjestettiin kaikille avoimia seminaareja päivityksen yhteydessä. SLU:n syyskokous hyväksyi uudistetut pelisäännöt 11/2010. 8. Eri tehtävissä toimivien ammattiryhmien liikuntakoulutus ja osaaminen lisääntyvät. Tämä edellyttää toisaalta ammatillisen perus ja lisäkoulutuksen ja korkeakoulutuksen sisältöjen ja opiskelijamäärien kehittämistä toisaalta ammatissa toimivan henkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämistä. Tässä periaatepäätöksessä esitettyjen liikuntapoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi keskeistä on koulutuksen kehittäminen erityisesti opetus sekä sosiaali ja terveys ja liikunta aloilla. Toimenpiteet 26 (alkuperäisen ohjelman toimenpide 12 on yhdistetty tähän): Lisätään ja parannetaan osaamista koulutuksella seuraavasti: sosiaali ja terveysalan ammatilliseen koulutukseen sisällytetään liikuntakasvatuksen ja neuvonnan valmiuksia ammattien edellyttämällä tavalla tutkintotavoitteisen liikunta alan ammatillisen lisäkoulutuksen sisällöissä ja rakenteissa otetaan huomioon työhyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut lisäävät työhyvinvointia parantavaa koulutusta. Vapaan sivistystyön oppilaitokset lisäävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintomahdollisuuksia ja kohdentavat niitä senioriväestölle ja ryhmille, jotka tarvitsevat elintapojensa muuttamisessa erityistä tukea. terveyttä edistävän liikunnan sisältöjä lisätään lääketieteen lisensiaatin samoin kuin eräiden lääketieteen erikoistumisalojen koulutuksessa opetusministeriön rahoittamassa opetushenkilöstön ammatillisessa täydennyskoulutuksessa kiinnitetään huomiota opettajien ja kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen liikunnan avulla sosiaali ja terveysalan lakisääteisessä täydennyskoulutuksessa esimerkiksi neuvoloiden, päiväkotien, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa ovat painopisteenä ammatin kannalta tarpeelliset valmiudet liikuntakasvatukseen ja neuvontaan

16 liikuntatoimen henkilöstön täydennyskoulutuksessa painotetaan strategista osaamista ja yhteistyötä osana kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Vastuutaho: OKM, OPH, ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät, OPH, koulutuksen järjestäjät ja oppilaitosten ylläpitäjät, korkeakoulut, vapaan sivistystyön oppilaitokset, työnantajat, kunnat, Kuntaliitto, korkeakoulut, OAJ ja muut opetusalan keskeiset toimijat Uusien ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteiden voimaantulo 1.8.2010. Sosiaalija terveysalan perustutkinnon perusteiden uudistuksen yhteydessä on tarkastettu tutkinnon ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia liikuntakasvatuksen sekä ohjaus ja neuvontavalmiuksien osalta. Teli neuvottelukunta on tehnyt keväällä 2010 kyselyn ammattikorkeakouluille ja yliopistoille terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta. TELI koulutustyöryhmä järjesti Liikunta ja ravinto korkeakoulutuksessa seminaarin 3/2011 Liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutus (OPM/OPH/JY) 2009 2011 Liikkuva koulu hankkeen täydennyskoulutuskokonaisuus Opetushallitus on myöntänyt mm. vapaan sivistystyön kehittämishankkeille suunnattua valtionavustusta työhyvinvointia edistäville hankkeille. Ammatillisen lisäkoulutuksen kehittämishankkeissa toimivat koulutuksen järjestäjät ovat lisänneet työhyvinvointia edistävää koulutusta ja muodostaneet valtakunnallisia ja alueellisia yhteistyö ja hankeverkostoja. Duodecim on päivittänyt Käypä Hoito suosituksen liikunnasta vuoden 2010 lopussa. Suomen Akatemia on arvioinut vuoden 2011 aikana liikuntatieteellisen tutkimuksen tilan Pohjoismaissa. Sosiaali ja terveysalan lakisääteisessä täydennyskoulutuksessa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon hankkeet, joissa painopisteenä on ammatin kannalta tarpeelliset liikuntakasvatuksen ja neuvonnan valmiudet. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten liikuntatoimet tarjoavat kunnille ja muille sidosryhmille koulutusta ja neuvontaa ajankohtaisista liikuntapoliittisista tavoitteista, toimenpiteistä ja resursseista. Vuoden 2010 aikana ELY keskusten liikuntatoimi tarjosi 44 koulutustilaisuutta (50 koulutuspäivää), joissa osallistujia oli yhteensä 1.147. Sydänliiton Neuvokas Perhe hankkeen jalkauttaminen valtakunnalliseksi toimintatavaksi äitiys ja lastenneuvoloihin on jatkunut koulutustilaisuuksia järjestämällä ja materiaalia välittämällä Salkku 9: Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee valtioneuvoston periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista (2008:10) mukaisesti. Toimenpide 27: Tavoitetta toteutetaan terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista annetun periaatepäätöksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan koordinoimana. Vastuutaho: STM, OKM, MMM Toimenpide 28: Opetusministeriö ja sosiaali ja terveysministeriö selvittävät yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa mahdollisuuksia järjestäytyneen urheilun ulkopuolisen dopingaineiden käytön vastaisista viranomaistoimista. Tavoitteena on lisätä tutkimusta dopingaineiden käytön yleisyydestä ja käyttäjien profiilista, vahvistaa poikkihallinnollista viranomaistoimintaa sekä selvittää palvelevan puhelimen ja internet palvelujen kehittämismahdollisuuksia. Vastuutaho: STM, OKM sekä muut ministeriöt, ADT, KUNTO Toimenpide 29: Liikuntaturvallisuutta edistetään Valtakunnallisen liikuntavammojen ehkäisyohjelman (2006 ) sekä Ko ja vapaa ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelman (2007 2012) mukaises. Suomen Liikunta ja Urheilu valmistelee yhteistyössä muiden liikuntajärjestöjen ja asiantuntijatahojen kanssa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on liikuntaturvallisuuden edistäminen sekä liikuntavammojen ja tapaturmien vähentäminen ja tuottaa asiaa koskevaa valistusaineistoa liikuntajärjestöjen ja urheiluseurojen käyttöön. Vastuutaho: OKM, STM, SLU, Koti ja vapaa ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunta, Valtakunnallinen liikuntavammojen ehkäisyohjelma

17 Toimenpiteen nykytila: Suomessa on noin arvioitu olevan noin 10 000 dopingaineiden käyttäjää. Väestötasolla käyttäjiä on noin 1,5 prosenttia väestöstä. Kuntoilijadopingin ehkäisyssä on saatu aikaan sekä tutkimustoimintaa että aineiden terveyshaitoista tiedottava Dopinglinkki palvelu yhteistyössä STM:n, ADT:n, THL:n ja A klinikkasäätiön kanssa. Vastaava palvelu on ollut käynnissä muissa Pohjoismaissa jo vuosien ajan. Tammikuussa 2012 julkaistiin OKM:n rahoittama ja Nuorisotutkimusverkoston laatima 3 vuotinen tutkimushanke, jossa läpivalaistiin dopingin käyttö suomalaisessa liikuntakulttuurissa ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Dopingin käytön ehkäisyyn liittyvää viranomaisyhteistyötä on vahvistettu. Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Liikuntavammoja syntyy vuodessa vajaat 300 000. Liikuntavammojen valtakunnallisessa Ehkäisyohjelmassa (LiVE) on tehty yhteistyötä SLU:n, Nuori Suomi ry:n, Suomen Olympiakomitean, Suomen Kuntoliikuntaliiton ja Suomen Valmentajien koordinoiman VOKhankkeen kanssa, joka tähtää valmentaja ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen. Salkku 10: Kilpa ja huippu urheilun merkitys tarkentuu ja julkisen hallinnon tehtävät huippuurheilussa selkiytyvät. Tämä edellyttää Huippu urheilutyöryhmän (OKM 2004:22) ehdotusten toteutumisen arviointia, eettisesti kestävän ulottuvuuden vahvistumista, huippu urheilun ja muun liikuntakulttuurin suhteen tarkistamista sekä valtion roolin selkiyttämistä huippu urheilusta vastaavien toimijoiden yhteistyökumppanina. Toimenpide 30: Opetusministeriö on asettanut työryhmän laatimaan ehdotuksia suomalaisen huippuurheilun strategisista tavoitteista ja periaatteista sekä toiminnallisista vastuista eri toimijoiden kesken. Valtion kilpa ja huippu urheilua koskevaa tukipolitiikkaa tarkistetaan hallituskaudella ottaen huomioon työryhmän vuonna 2009 valmistuvat ehdotukset. Vastuutaho: OKM, muut ministeriöt, Suomen olympiakomitea, Suomen Paralympiakomitea. Strategiatyön ensimmäinen vaihe huippu urheilun kehittämiseksi valmistui 4/2010. Syksyllä 2010 aloitti huippu urheilun muutosryhmä, joka jätti väliraporttinsa 11/2011. Ryhmän toiminta jatkuu ja seuraavien työryhmän esityksiä OKM:lle odotetaan 4/2012. Salkku 11: Erityistoimia vaativien väestöryhmien liikuntaa lisääntyy. Tämä edellyttää kohdennettuja toimia mm. seuraaville väestöryhmille: liikkumisesteiset, maahanmuuttajataustaiset ja työttömät. Toimien lähtökohtana on yhteisen ja kaikille avoimen liikuntakulttuurin edistäminen. Toimenpide 31: Lisätään liikuntaan liittyvää kunnallista neuvontaa, opastusta ja tukea ryhmille, jotka muuten jäävät yhteiskunnan instituutioiden ulkopuolelle (työ ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat, eläkeläiset jne.) sekä lisätään kuntien sosiaali ja terveyspalveluihin liikuntaan liittyvää opastusta ja tukea. Vastuutaho: Kunnat ja Kuntaliitto, STM, VM Toimenpide 32: Edistetään erityisliikunnan piiriin kuuluvien kansalaisten alueellista tasa arvoa liikunnassa mm. lisäämällä informaatio ohjausta vammaispalvelulain tulkinnan yhdenmukaistamiseksi. Vastuutaho: STM, THL, RAY, Kuntaliitto, OKM Toimenpide 33: Toteutetaan työttömille suunnattu liikuntahanke tavoitteena lisätä työttömien osallistumista ja osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä sekä ylläpitää työkykyä liikunnan avulla. Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, jonka avulla voidaan vakiinnuttaa toimintaa Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön koordinoimana. Vastuutaho: OKM, STM, TEM, työvoimatoimistot, kunnat, työvoiman palvelukeskukset, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö

18 Toimenpide 34: Laaditaan ja toteutetaan maahanmuuttajataustaisten kotoutumista liikunnan avulla edistävä kehittämisohjelma yhteistyössä muun sivistys ja kulttuuritoimen kanssa. Vastuutaho: OKM, SM, Kuntaliitto, SLU Toimenpiteen nykytila: Valtion liikuntaneuvoston arvioinnin (2011) mukaisesti erityisliikunnan osaaminen on vahvistunut ja erityisliikunnan asema on paranemassa kunnissa. Silti suuressa osassa kuntia erityisliikunnalla ei ole omaa suunnitelmaa, tai suunnitelmat ovat vanhentuneet. Kaksi kolmasosaa erityisliikuntajärjestöistä pitää kuntien erityisryhmille tarjoamaa liikkumismahdollisuuksien määrää yhä liian vähäisenä. Erityisliikunnan ja muun liikunnan ja urheilun yhteistyö on tarkastelujaksolla lisääntynyt. Opetus ja kulttuuriministeriön ja sosiaali ja terveysministeriön rahoittama Erityisliikuntaa kuntiin projektin myötä vuosina 2004 2009 kahteentoista 10 000 20 000 asukkaan kuntaan on perustettu erityisliikunnan ohjaajan virka. Vammaispalvelulaki astui voimaan 9/2009. Lailla edistetään suunnitelmallisesti vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä muita perus ja ihmisoikeuksia. Vammaispoliittisessa ohjelmassa (VAMPO) linjataan lähivuosien (2010 2015) konkreettiset vammaispoliittiset toimenpiteet. Maahanmuuttajien kotouttamiseksi liikunnan avulla tehty kehittämisohjelma valmistui keväällä 2010. ELY keskukset osallistuvat maahanmuuttajien liikuntaohjelman toteutukseen informaatio ohjauksella sekä myöntämällä avustuksia kehittämistoimintaan. Uusi terveydenhuoltolaki (1.5.2011) velvoittaa, että kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä myös opiskelu tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. THL:n pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankkeen tavoitteena oli tarjota pitkään työttömänä olleille työnhakijoille terveystarkastuksia, neuvontaa ja niiden jälkeen muita tarvittavia terveyspalveluja sekä nivoa nämä palvelut osaksi työttömien kuntoutus, aktivointi ja työllistämispalveluita. Hankkeen yhteydessä todettiin, että työttömillä on tarvetta edullisille tai ilmaisille liikuntapalveluille. KKI ohjelman kautta on tuettu lukuisia työttömien liikuntahankkeita ja luotu mahdollisuuksia yli 40 vuotiaiden liikkumiseen. Ohjelman taustalla on laaja alaisen tasa arvon näkökulma ja liikunnan edistäminen eri väestöryhmien keskuudessa. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö (TVY ry) tekee yhteistyötä työhallinnon, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen, kirkkojen, kuntien, yritysten, oppilaitosten ja muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa työttömän fyysisen, psyykkisen ja aineellisen hyvinvoinnin säilyttämiseksi. Salkku 12: Julkisen hallinnon toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät liikuntaan vaikuttavien politiikoiden seurannalla ja arvioinnilla. Tämä edellyttää seurantaindikaattoreiden kehittämistä ja sektoritutkimuksen vahvistamista sekä valtion liikuntaneuvoston tehtävien painottamista laajakantoisiin ja periaatteellisiin seuranta ja arviointikysymyksiin. Toimenpide 35: Vahvistetaan tiedolla johtamisen prosessia valtion liikuntahallinnossa. Kehitetään liikuntahallinnon päätöksentekoa palvelevaa tietojärjestelmää sekä sen pohjalta rakentuvaa seuranta ja arviointijärjestelmää sekä liikuntakehitystä kuvaavia indikaattoreita. Vastuutaho: OKM, VLN, THL Toimenpide 36: Lisätään liikunnan sektoritutkimusta sekä kohdistetaan sitä nykyistä vahvemmin liikuntakäyttäytymistä, elintapoja ja elämäntapoja määräävien tekijöiden selvittämiseen sekä liikunnan kansalaistoiminnan seurantaan ja kehittämiseen. Laaditaan liikunnan sektoritutkimussuunnitelma osana

19 tiedolla johtamisen prosessia. Lisätään yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin sektoritutkimuksen kanssa. Vastuutaho: OKM, VLN, THL, THL, Soste ry, Ikäinstituutti Toimenpide 37: Tuetaan soveltavaa liikuntatieteellistä tutkimusta opetusministeriön kautta sekä edistetään opetusministeriön ja Suomen Akatemian yhteistyötä liikunnan huomioonottamiseksi tutkimusohjelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vastuutaho: OKM, VLN, SA Toimenpide 38: Suunnataan valtion liikuntaneuvoston tehtäviä laajakantoisiin ja periaatteellisiin liikuntakysymyksiin. Neuvosto tuottaa liikunnan tietojärjestelmää, soveltavaa ja sektoritutkimusta hyödyntäen liikuntakulttuurin kehitystä kartoittavan sekä tulevaisuutta ennakoivan kokonaisarvion toimikausittain sekä nostaa esiin suomalaisen liikuntakulttuurin uusia haasteita ja mahdollisuuksia sekä innovaatiotoiminnan kohteita. Vastuutaho: OKM, VLN Toimenpide 39: Valtion liikuntaneuvosto tuottaa yhteistyössä riippumattoman arviointiryhmän kanssa periaatepäätöksen ja siihen liittyvän toimenpideohjelman liikuntatointa koskevien suositusten toteutumisen arvioinnin vuoden 2011 alkuun mennessä. Vastuutaho: OKM, VLN Toimenpiteen nykytila: Valtion liikuntaneuvoston liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointityö julkaistiin tammikuussa 2011. Opetusministeriön uusi tutkimusstrategia julkistettiin 5/2009. Tutkimusrahoitusta on ohjattu voimakkaasti liikunnan yhteiskunta käyttäytymistieteelliseen ja liikuntahallintoa palvelevaan tutkimukseen. Yhteistyö THL:n kanssa on käynnistynyt fyysisen aktiivisuuden seurantakysymyksissä ja väestön kunnon mittauksissa yhteistyössä UKK instituutin kanssa. (Terveys 2011, Finriski jne.) Terveyden edistämisen vertaistietojärjestelmän kehittäminen (TedBM) Vertaistietohankkeen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisilla tunnusluvuilla kuntien aktiivisuutta ja kykyä terveyden edistämistyössä, kuten liikunnan edistämisessä Aluehallintovirastoille kuuluvaa ja liikunnan osalta ELY keskusten toteuttamaa peruspalvelujen arviointia on kehitetty tuottamaan systemaattisesti trenditietoa liikuntapoliittiseen päätöksentekoon. Rahoitettu liikuntapoliittista päätöksentekoa tukevaa sektoritutkimusta (syksy 2010 ja 2011) Muita kehittämistoimenpiteitä: Toimenpide 40: Tarkistetaan liikuntalakia ja asetusta tavoitteena määritellä nykyistä tarkemmin liikunnan peruspalveluluonne sekä kuntien ydintehtävät liikunnan edistämisessä, selkeyttää valtion liikuntaneuvoston tehtäviä ja rakennetta sekä ajanmukaistaa valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen valtionavustusten myöntöperusteita. Lisäksi lakiin ja asetukseen tehdään aluehallintouudistuksen edellyttämät muutokset. Vastuutaho: OKM Liikuntalakia uudistanut työryhmä luovutti esityksensä opetus ja kulttuuriministeriölle syyskuussa 2009. Ryhmä ehdotti valtion liikuntaneuvoston tehtävien painottamista strategisempiin asiantuntijatehtäviin, ja valtion liikuntaneuvoston rakenteen uudistamista nykyaikaisemmiksi sekä säännösten jaon täsmentämistä lain ja asetuksen kesken. Työryhmä esitti myös liikuntajärjestöjen avustamiskelpoisuuden täsmentämistä siten, että avustamisen keskeinen kriteeri on liikuntatoiminta. Lisäksi työryhmän toimeksiantoon liittyen valmisteltiin ehdotukset opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1395/2001) muuttamiseksi avustettavien hankkeiden alarajan nostamiseksi 20 000 euroon ja valtuutta saada tarkempia asiakirjoja erityisesti vaativista liikuntapaikkarakentamisen kohteista jo avustuksenhakuvaiheessa. Työryhmä ei esittänyt muutoksia tai täsmennyksiä kuntien tehtäviä

20 koskevaan liikuntalain 2 :ään. Liikuntalakiuudistus ei edennyt eduskunnan käsittelyyn. Liikuntalain uudistaminen on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan. Toimenpide 41. Varmistetaan liikunnan tuleva rahoituspohja väestön terveyden ja hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Otetaan harkittavaksi veikkausvoittovaroista liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksiin osoitetun määrärahan siirtäminen rahoitettavaksi yleisistä budjettivaroista muiden vapaan sivistystyön koulutusmuotojen mukaisesti. Tämä edellyttäisi lisäystä valtion talousarvion kehykseen ja olisi toteutettavissa aikaisintaan seuraavalla hallituskaudella. Vastuutaho: OKM Toimenpiteen nykytila: Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön koulutuksesta edelleen vain pieni osa (2011: 597 000 ja 2012: 2 752 000) maksetaan yleisistä budjettivaroista. Suomalaisen vapaan sivistystyön koulutuksesta, jota toteutetaan kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, opintokeskuksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kesäyliopistoissa, ainoastaan liikunnan koulutuskeskusten tarjoamaa vapaan sivistystyön koulutusta rahoitetaan veikkausvoittovaroista. Asiaan ovat kiinnittäneet toistuvasti huomiota sekä valtion liikuntaneuvosto että eduskunnan valtiovarainvaliokunta. Edistetään liikunnan olosuhteita koko elämänkaarella Opetus ja kulttuuriministeriö rahoittaa liikuntapaikkarakentamista vuosittain n. 28 miljoonalla eurolla (v. 2011). Avustuspolitiikan ensisijaisena tavoitteena on luoda edellytykset kansalaisten aktiiviselle ja säännölliselle liikunnalle. Avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista (liikuntalaki 8 ). Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset myöntävät OKM:n ohjauksessa avustuksia kustannuksiltaan alle 700 000 euron liikuntapaikkoihin. Pieniin liikuntapaikkoihin tarkoitettujen valtionavustusten painopisteenä ovat monikäyttöiset, kaikille avoimet, ympärivuotisessa käytössä olevat, turvalliset ja ympäristöystävälliset lähiliikuntapaikat. TELI olosuhderyhmän toiminta ajatuksena on edistää liikuntaa suosivien yhdyskuntarakenteiden ja arkiympäristöjen syntyä, kehittämistä ja saatavuutta ja näin luoda edellytyksiä kansalaisten terveysliikunnalle. Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää (Pykälä) hankkeen tavoitteena oli saada pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää, lisätä kaupunkien viihtyisyyttä ja antaa uusin tieto Euroopasta valtakunnallisten ja kaupunkikohtaisten pyöräilyn ja kävelyn strategiaprosessien tueksi. Mukana on 8 suomalaista kaupunkia, OKM, STM, LVM, YM, Pyöräilykuntien verkosto ja Liikennevirasto. Liikunta ja elinympäristö tutkimuksella pyritään edistämään liikunnalle suotuisten elinympäristöjen syntymistä informaatio ohjauksen keinoin. Tavoitteena on lisätä yhdyskuntasuunnittelijoiden tietoisuutta liikunnalle suotuisista ja liikuntaan kannustavista elinympäristöistä sekä niiden merkityksestä terveydelle. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 on laadittu liikenne ja viestintäministeriössä kiinteässä yhteistyössä Liikenneviraston, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten, kaupunkien ja kuntien, ympäristöministeriön sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 300 miljoonaa lisämatkaa. Nuori Suomi ry on toteuttanut päivähoidon liikuntaolosuhteiden nykytilaa kartoittava valtakunnallisen tutkimuksen lokakuussa 2009. Selvitys on lähetetty kaikille päiväkodeille. Vain alle 20 %:ssa päiväkoteja on piha alue arvioitavissa hyvälle tasolle. Nuori Suomi ry:n