VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma. OPM, JUKOLA, Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM

Transkriptio

1 VNPP: Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto KLO: Kansallinen liikuntaohjelma OPM, JUKOLA, Liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti/OPM

2 Riittämättömästi liikkuvien suomalaisten osuudet (%) sukupuolen % ja ikäryhmän mukaan vuonna Miehet Naiset v v v v v. yhteensä kaikki Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2005 (KTL)

3 Vapaa-ajan kuntoliikunta >3 päivänä viikossa sosioekonomisen aseman ja ammatillisen koulutuksen mukaan vuonna %-luvut eivät ole ikävakioituja. SOSIOEKONOMINEN ASEMA Alemmat toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Työntekijät Yrittäjät Maatalousyrittäjät AMMATILLINEN KOULUTUS Ammattiopisto / ammattikorkeakoulu Korkeakoulu tai yliopisto Ammattikurssi Ammatillinen koulu Ei ammatillista koulutusta Kaikki % Työ ja terveys haastattelututkimus 2006 (TTL)

4 Toimikunnan tavoitteet Liike Liikuntaharrastus 100 % Arkiliikunta Aika XX

5 Liikunnan lisääminen välttämätöntä Paluuta sellaiseen arkeen, joka edellyttää fyysistä aktiivisuutta, ei ole näköpiirissä. Kansalaiset tulisi saada sisäistämään vapaaehtoinen liikkumisen pakko. Liikuntaa / fyysistä aktiivisuutta ei voi korvata muulla tavoin. Yhteiskunnan odotukset liikuntasektoria kohtaan kasvavat: terveys, kasvatus, työkyky, toimintakyky, kilpailukyky, yhteiskunnallinen osallistuminen ja osallisuus, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, kestävä kehitys

6 Liikuntatavoitteiden laajentuminen KILPAILUN TIE Kilpailujärjestelmä Perinteinen urheilu Valmennus KUNNON TIE Seurat Vapaaehtoiset HYVINVOINNIN TIE Monikulttuurisuus Kuntoilu Tasa-arvo Terveys Liikunta Työllisyys Harrastaminen Syrjäytymisen ehkäisy Hyvä olo Osallistuminen Elämykset Jaksaminen Sosiaalinen pääoma Turvallinen elämänsisältö Laji- ja liikuntamuotojen määrällinen kasvu ja kirjavoituminen Juha Heikkala, 2004

7 Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Tavoitteet Periaatepäätöksellä valtioneuvosto sitoutuu edistämään liikunnallista elämäntapaa Tavoite 1. Lapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan - neuvola, päivähoito, koulut, seurat, arkiympäristö Tavoite 2. Nuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana - opiskelu, työelämään siirtyminen, perheen perustaminen

8 LIIKKUVA JA HYVINVOIVA SUOMI 2010 LUVULLA Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta PAIKALLISTASON EDELLYTYSTEN PRANTAMINEN a. NEUVOLATYÖ Neuvolatyön parempi resursointi ja liikuntaan kannustaminen b. PÄIVÄHOITO Päiväkoteihin liikuntavastaavat Henkilöstön ja perheiden "kehityskeskusteluihin" sisällytetään lasten liikunta Päiväkotien tilat, pihat ja välineet liikuntaan sopiviksi Liikunnan rooli avoimessa varhaiskasvatuksessa

9 LIIKKUVA JA HYVINVOIVA SUOMI 2010 LUVULLA Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta PAIKALLISTASON EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN c. PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS Kaikille yhteistä liikunnanopetusta lisätään yhdellä viikkotunnilla perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa pätevän opettajan opettamana Liikunnanopettajien toimenkuvaa kehitetään hyvinvoinnin ammattilaisen suuntaan Opettajat toimivat henkilökohtaisena liikuntaneuvojana oppilaille Koulujen moninaiskäyttöä tehostetaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa käyttöön työkykypassi ja Aktiivisesti ammattiin toimintamalli

10 LIIKKUVA JA HYVINVOIVA SUOMI 2010 LUVULLA Ehdotus kansalliseksi liikuntaohjelmaksi julkisen ohjauksen näkökulmasta PAIKALLISTASON EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN d. KORKEAKOULUT Korkeakoulut laativat hyvinvointistrategian Korkeakoulujen alueellinen yhteistyö liikunta- ja hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi Opiskeluterveydenhuolto: terveystarkastuksiin elintapojen seuranta ja neuvonta. e. AIKUISKOULUTUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut lisäävät työhyvinvointia parantavaa koulutusta. Vapaassa sivistystyössä terveyttä ja hyvinvointia lisäävää koulutusta senioriväestölle ja muille tukea tarvitseville Urheiluopistoissa lisäksi liikunnan opetusta lapsille ja nuorille

11 TAVOITE 12 LIIKUNTATUTKIMUKSEN KANNALTA Julkisen hallinnon toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät liikuntaan vaikuttavien politiikoiden seurannalla ja arvioinnilla. Liikuntayksikkö kehittää liikunnan valtionhallinnon tiedolla johtamista ja tietotuotannon sekä tiedonvälityksen ohjaamista liikuntapolitiikan päätöksenteossa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Rahoitetun tutkimuksen tulokset on integroitava päätöksentekoon nykyistä paremmin. Liikuntatutkimuksen suunta -asiakirja vuoteen 2015 tullaan rakentamaan yhteiskunnan ja liikuntakulttuurin keskeisten haasteiden, tulevaisuuden muutostekijöiden ja liikuntapolitiikan jatkuvien painopisteiden pilareille. Sektoritutkimusta vahvistetaan. Liikuntatieteen jaosto tulee vahvistamaan liikunnan yhteiskuntakäyttäytymistieteellisen tutkimuksen volyymin lisäämistä.

12 Liikuntatutkimus opetusministeriössä Opetusministeriö rahoittaa valtion liikuntabudjetista liikuntatieteellistä tutkimusta n. 5 miljoonalla eurolla Opetusministeriön liikuntayksikön lähtökohta tutkimuksen rahoittamiselle on, että tutkimuksen keskiössä on liikunta, tutkimus on soveltavaa ja liikunnan hallinnonalaa palvelevaa. Perustutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia Suomen Akatemian tutkimusohjelma Euroa KIHU Muut yhteisöt Tiedonvälitysyksiköt (LTS) Liikuntalääketieteen keskukset Biolääketieteelliset projektit Yhteiskunta- /käyttäytymistieteelliset 0 projektit

13 Mitä on tuettu ? Opetusministeriön tukema liikuntatutkimus on painottunut voimakkaasti biolääketieteellisen ja terveyden ja liikunnan välisten yhteyksien tutkimiseen. Teema Liikunnan terveysvaikutusten tutkimus Diabetes Sydän- ja verisuonisairaudet Selkä-, tukielin-, nivel- ja lihasvaivat Luusto Muut liikunnan fysiologiset vaikutukset Lapset ja nuoret, koululiikunta, liikunnan opetus Liikuntagerontologia ja erityisryhmien liikunta Kilpa- ja huippu-urheilu, vammaishuippu-urheilu Muut YHT osuus %

14 SUOMEN AKATEMIA-YHTEISTYÖ ON KÄYNNISTYNYT 1) Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus tutkimusohjelma ( ) 3 liikunta-aiheista hanketta rahoitukseen euroa 2) Lasten hyvinvointi- ja terveys tutkimusohjelma ( ) Ohjelmassa on kolme teema-aluetta: 1) Lapsuuden kasvuympäristöt 2) Palvelujärjestelmät 3) Lasten terveyden ja terveyden edistämisen haasteet Opetusministeriö on mukana liikuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Aiehaku päättyy tammikuun lopussa 2009.

15 Periaatepäätöksen budjettivaikutukset 2009 Liikuntabudjetti kasvaa 12,6 M eli historialliset 11,8%. Merkittävin kasvu kohdentuu kansalaistoimintaan ja paikallistason tukeen Periaatepäätöksen mukaiset kohdennukset: Kuntien liikuntatoimi (asukaskohtaisen yksikköhinnan nousu 10,90 eurosta 12,00 euroon) +1,8 M Liikunta- ja urheiluseurojen pilottihanke (v yhteensä n. 7 M ) +2,2 M Paikallistason muu tuki: liikuntapaikkarakentaminen +2,12 M Yhteensä +6,5 M Monet kehittämistoimet voidaan toteuttaa uusilla kohdennuksilla ja toimintatapoja kehittämällä Muut lisärahoitustarpeet toteutetaan valtiontalouden kehyspäätöksen puitteissa

16 TERVEYDEN EDISTÄMISEN POLITIIKKAOHJELMA (STM) Politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Vaikuttamalla keskeisiin kansansairauksien syihin voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia kustannuksia. Työikäisen väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen osaltaan nostaa työllisyysastetta. Politiikkaohjelman liikuntaan liittyvät esitykset on huomioitu VNPP:ssä terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (STM/TELI)

17 Lihavuuden yleistyminen

18

19 VNPP terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1) Toimenpanosuunnitelma (TPS) kuluvalle hallituskaudelle eli hanke- ja tehtäväsalkut molemmille neuvottelukunnille.

20 Periaatepäätöksen yleiset tavoitteet 1) Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee 2) Ravitsemussuositusten mukaisesti syövien määrä kasvaa kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä lisäämällä samalla kun tyydyttyneen rasvan, suolan ja sokerin saanti vähenee 3) Ylipaino ja lihavuus sekä muut ravintoon ja riittämättömään liikuntaan liittyvät terveyshaitat vähenevät 4) Terveyttä edistävät ruoka- ja liikuntatottumukset yleistyvät erityisesti huonommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla väestöryhmillä

21 Periaatepäätös pähkinänkuoressa I. Liikunta ja ravitsemus eri ikä- ja väestöryhmissä: a) lapset ja nuoret b) opiskelu ja työikäiset c) ikääntyneet (13 hanketta) II. Terveellisiin liikkumistapoihin ja ruokatottumuksiin kannustava arkiympäristö (5) III. Terveyttä edistävä liikunta ja ravitsemus paikallistason päätöksenteossa (2) IV. Liikunta ja ravitsemus eri ammattiryhmien koulutuksessa (3) V. Liikunnan ja ravitsemuksen kansallinen seuranta ja tutkimuksen hyödyntäminen (2) VI. Periaatepäätöksen toteuttaminen, toteuttamisen edellytykset ja seuranta tavoitteet, kehittämislinjat, toimeenpanosuunnitelma

22 TE-Po-hankkeet ensin Lapset ja nuoret/monipuolinen, harrastepohjaista liikuntaa edistävä hanke, Nuori Suomi Fyysisesti huonokuntoiset, terveysongelmista kärsivät miehet, huomio painonhallintaan ja ravintoon, KKI-ohjelma Voimaa vanhuuteen ohjelman tulosten arviointi, jonka pohjalta työkaluja kuntien ja järjestöjen yhteistyölle, Ikäinstituutti Liikkumisreseptin/lähetteen käyttöä laajennetaan. Vakiinnutetaan osaksi perusterveydenhuollon työmenetelmiä sekä sähköistä potilastietojärjestelmää

23 TELI-VRN-YHTEISTYÖHANKKEET L/R neuvolatoiminnassa ja mukaan koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon asetukseen Perhekeskeiset L/R-ohjausmenetelmät neuvoloissa ja kouluissa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille. Päivähoidon/kodin vuorovaikutus PK-yritysten hyvinvointiohjelmien tuki Huonokuntoiset, terveysongelmaiset miehet, painonhallinta, TE-Po Eläkkeelle valmentautumisen ohjelma Ravitsemus- ja liikuntaosio Tervesuomi.fi-portaaliin