Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka
Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen kudosvaurioon tai jota kuvataan kudosvaurion käsittein. Yksilön kyvyttömyys kommunikoida sanallisesti ei sulje pois sitä, ettei hän voisi kokea kipua tai olla kivunlievityksen tarpeessa. (IASP 1994)
Kivun määritelmä Kipu on mitä tahansa yksilö sanoo sen olevan ja sitä esiintyy silloin, kun yksilö sanoo sitä esiintyvän (McCafferry & Pasero 1999) Jokaisella potilaalla on oikeus kivun lievitykseen lääketieteen tuntemin sopivin keinoin Terveydenhuollon ammattilaisilla on eettinen velvollisuus ja lain vaatimus hoitaa potilaan kipua hyvin
Kivun arviointi Laaja-alaista, tarkoituksena saada mahdollisimman kokonaisvaltainen arvio kivusta Jos kipua ei tunnisteta, se jää hoitamatta Potilas itse on aina paras oman kipunsa asiantuntija! Kipu on aina henkilökohtainen kokemus, ja jokainen kokee kivun eri tavoin Aina potilaan oma arvio ei ole mahdollista Ulkopuolisen arvioitava fysiologisten ja käyttäytymismuutosten perusteella Hoitaja avainasemassa Omaiset Muut potilasta hoitavat henkilöt
Kivun arviointi Kivun olemassa oloa tai olemattomuutta ei voida muilla keinoin täysin todistaa Se määrittää kivun syytä, kipukokemusta ja sen vaikutusta potilaaseen Se antaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta Kivun arviointi on edellytys hyvälle kivunhoidolle!
Kivun arvioinnissa selvitettävät asiat Kivun voimakkuus Apuna kipumittarit Kivun luonne Potilas kuvaa millaista kipu on esim. jomottava, polttava, sähköiskumainen Kivun ajallisuus/esiintyvyys Milloin alkanut, miten vaihtelee, mikä pahentaa, mikä helpottaa Kivun sijainti Kivun vaikutus toimintakykyyn
Milloin kipua arvioidaan? Säännöllisesti akuutissa vaiheessa aluksi tiheästi, myöhemmin vähintään kerran työvuorossa Aina ennen kivunhoitoa ja kivunhoidon jälkeen!
Kivun mittaaminen Kivun jonkin ulottuvuuden, kuten voimakkuuden, mittaamista tähän kehitetyllä mittarilla siten, että kivulle saadaan jokin numeerinen tai sanallinen muoto KIPUMITTARIT: VAS = Visual Analue Scale kipukiila kipujana NRS = Numeral Rating Scale (0-10) VRS = Verbal Rating Scale PAINAD = kivun arviointi pitkälle edenneessä dementiassa ja/tai silloin, kun potilas on muuten kykenemätön kommunikoimaan
VAS
VAS
Numeerinen luokitteluasteikko Numeroasteikkoa käytettäessä kysytään kivun voimakkuuden arvio asteikolla 0-10 Asteikolta valitaan se luku mikä parhaiten kuvastaa sen hetkistä kipua
Sanallinen asteikko Sanallisessa asteikossa kivun voimakkuutta kuvataan sanoin: Ei kipua Lievä kipu Kohtalainen kipu Kova kipu Sietämätön kipu
PAINAD- kipumittari Pain Assessment in Advanced Dementia Scale (Warden, Hurley,Volicer 2003) Kehitetty avuksi nimenomaan pitkälle edennyttä dementiaa sairastavien kivun arviointiin Soveltuu erityisesti puhekykynsä jo menettäneiden kivun arviointiin Mittaustulos perustuu kipua kokevan käyttäytymisen arviointiin Arviointi suoritetaan havainnoimalla potilasta noin 5 minuutin ajan Mittari sisältää viisi osiota Hengitys, 0-2 pistettä Negatiivinen ääntely, 0-2 pistettä Ilmeet, 0-2 pistettä Kehon kieli, 0-2 pistettä Lohduttaminen, 0-2 pistettä Kokonaispistemäärä siis 0-10 pistettä 0 = ei kipua, 10 = sietämätön kipu
PAINAD- kipumittari Pitkälä ym. 2006 0 1 2 tulos Hengitys Negatiivinen ääntely Normaali ääntelystä riippumatta Lyhyt hyperventilaatiojak so Ei negatiivista ääntelyä Hengitys ajoittain vaivalloista. Pitkä hyperventilaatiojak so Satunnaista vaikerointia tai voihketta. Valittavaa tai moittivaa, hiljaista puhetta. Surullinen, pelokas, tuima. Ilmeet Hymytön tai ilmeetön Elekieli Levollinen Kireä. Ahdistunutta kävelyä. Levotonta liikehdintää. Lohduttaminen Ei tarvetta lohduttamiseen Ääni tai kosketus kääntää huomion muualle tai tyynnyttää Hengitys äänekästä tai vaivalloista. Cheyne-Stokes - hengitystä Rauhatonta huutelua. Äänekästä vaikerointia tai voihketta. Itkua. Irvistää Jäykkä. Kädet nyrkissä. Polvet koukussa. Pois vetämistä tai työntämistä. Riuhtomista. Lohduttaminen, huomion pois kääntäminen tai tyynnyttäminen ei onnistu
PAINAD- kipumittarin käyttökokemuksia Vuonna 2012 Anne Päivärinta tutkinut opinnäytetyössään hoitajien kokemuksia PAINADkipumittarin käytöstä - tutkimus toteutettu Hopealammen tehostetun palveluasumisen yksikössä dementiaosastolla Kangasalan kunnassa -suurin osa hoitajista pitänyt kipumittaria käytännöllisenä ja helppokäyttöisenä apuvälineenä kivun arvioinnissa - kipumittarin avulla sekä muistisairasta että kivun olemassaoloa oli huomioitu kokonaisvaltaisemmin
PAINAD jatkuu - kipulääkityksen käyttö oli parantunut; kipulääkitys annettu oikeaan aikaan ja oikein - kivun arvioinnista tullut jäsentyneempää ja kivun pitkäaikainen seuranta oli helpottunut -> yhteinen kieli osastolle kivun arvioinnissa ja hoidossa - kipumittarin ansiosta hoitajien oma arvio kivusta oli vahvistunut ja kirjaaminen oli helpottunut - kielteisiä asioita kipumittarin käytöstä oli mainittu mm. aikaa vievä ja hankala - lisäksi potilas tunnettava hyvin, että pystyy käytöstä arvioimaan luotettavasti (Päivärinta, A. 2012. Muistisairaan kivun arviointi. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.)
Kivun kirjaaminen Kirjaaminen tekee kivun NÄKYVÄKSI On edellytys arvioitaessa kivun hoidon onnistumista Parantaa tiedon kulkua ja mahdollistaa kivun hoidon jatkuvuuden Dokumentoimatonta kipua ei ole eikä dokumentoimatonta hoitoa ole annettu (varatuomari Irma Pahlman, Kipuviesti 2/2002 Potilasasiakirjamerkinnät)