UURAISTEN KUNTA Kaavaselostus 22.09.2015 Kaavan vireilletulo: 14.10.2014 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
1. Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 4 2. Lähtökohdat... 4 2.1. Alueen yleiskuvaus... 4 2.2. Ympäristö... 5 2.3. Maanomistus... 5 2.4. Suunnittelutilanne... 5 3. Yleiskaavan suunnittelun vaiheet... 7 3.1. Suunnittelun tarve... 7 3.2. Osallistuminen... 7 3.3. Vireilletulo... 7 3.4. Osallistuminen ja vuorovaikutus... 7 3.5. Viranomaisyhteistyö... 8 3.6. Tavoitteet... 8 4. Yleiskaavan kuvaus... 8 4.1. Aluevaraukset... 8 4.2. Yleiskaavamääräykset... 8 5. Yleiskaavan toteuttaminen... 9 6. Vaikutusten arviointi... 10 6.1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 10 6.2. Vaikutukset maisemaan... 10 6.3. Vaikutukset maa- ja kallioperään... 10 6.4. Vaikutukset eläimistöön... 10 6.5. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin... 11 6.6. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon... 11 6.7. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen... 11
3 6.8. Melu- ja maantien aiheuttamat muut vaikutukset... 11 6.9. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen... 11 6.10. Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 11 6.11. Vaikutukset viihtyvyyteen... 11 6.12. Taloudelliset vaikutukset... 11 7. Toteuttaminen... 12 8. Suunnittelun vaiheet... 12
Uuraisten kunta 4 1. Tiivistelmä Yleiskaavan muutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan toivomuksesta. Rantayleiskaavaa muutetaan siten, että tilan 892-403-2-63 rakennuspaikkaa laajennetaan ostetun määräalan 892-403-2-166 puolelle. K Kuva: Suunnittelualueen seudullinen sijainti. Yleiskaavaa voidaan alkaa toteuttamaan välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 2. Lähtökohdat 2.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue rajautuu Rantalan paikallistiehen ja Kalliojärveen. Suunnittelualue on hajaasutusaluetta. Osa suunnittelualueesta on yleiskaavan mukaista rakennettua lomarakennuspaikkaa. Palvelut haetaan joko Tikkakosken taajamasta n. 15 km tai Uuraisten taajamasta n. 13 km. Suunnittelualueelle on olemassa liikenneyhteydet. Alueelle ei ole vesi- tai viemäriverkostoa
5 2.2. Ympäristö Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys yleiskaavan laadinnan yhteydessä. Tätä on tarkennettu kaavamuutoksen yhteydessä kesällä 2014. Suunnittelualueelta ei tavattu arvokkaita luontokohteita. Ohessa tiivistelmä selvityksestä: Määräala on metsätyypiltään tuoreen kankaan mustikkatyypin (Mt) metsää. Alue on maastomuodoiltaan suhteellisen tasaista. Puusto on valtaosin kuusivaltaista, iältään noin 80 - vuotiasta. Seassa kasvaa jonkin verran myös mäntyjä ja koivuja. Aluspuustona kasvaa kuusia. Ranta-alueella kasvaa nuorta tervaleppää, korpipaatsama sekä pihlajaa ja koivuja. Rantavyöhykkeen männyt ovat pääosin erittäin iäkkäitä, noin 150-vuotiaita. Ranta-alue on kosteampaa, jonka kasvupaikkatyyppi on mustikkakorpea, sen kasvillisuus koostuu suolajeista ja tuoreen kankaan lajeista. Näitä alueella esiintyviä lajeja ovat suopursu, juolukka, sekä variksenmarja, mustikka ja puolukka. Sammalista alueella esiintyy karhunsammal, kerrossammal, seinäsammal ja kynsisammal. Rantavedessä kasvaa mm. järviruokoa ja viiltosaraa. Alueen kasvupaikkatyyppi muuttuu kuivemmaksi pohjoisosaan mentäessä ja on lähellä Vehniän tienvartta osin kuivan kankaan puolukkatyyppiä (VT). Keskiosassa aluetta kasvaa varttuneiden kuusien ja mäntyjen lisäksi katajaa, pihlajaa ja nuoria kuusia. Muina kasveina kasvaa mm. mustikka, puolukka, oravanmarja, nuokkutalvikki, metsätähti, vanamo ja metsälauha. Pohjoisosassa kasvaa puolukkaa, mustikkaa, kangasmaitikkaa ja vanamoa. Pääsammallaji on tällä kuivemmalla osalla seinäsammal. Alue rajoittuu pohjoisessa Vehniäntiehen, idässä ja lännessä vapaa-ajan kiinteistötontteihin ja etelässä Kalliojärveen. Alue on pienialainen ja puustoltaan varttunutta kasvatusmetsää. Alueella ei sijaitse mitään erityisen arvokkaita luontotyyppejä. Alueen puulajisuhteet eivät myöskään ole suotuisia mm. Luontodirektiivilajin (92/43/ETY), liitooravan (Pteromys volans) elinpiiriksi. Metsätyyppi selvitysalueella on keskisuomalaisittain tyypillistä tuoretta kangasta. 2.3. Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. 2.4. Suunnittelutilanne Ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009 Keski-Suomen maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi 14.11.2012 3. vaihemaakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti 24.9.2014 4. vaihemaakuntakaavan. Maakuntakaavan mukainen suojavyöhyke tulee huomioida yleiskaavaa laadittaessa. Suojavyöhykkeen merkinnän kuvaus sekä suunnittelumääräys maakuntakaavassa: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalasku paikkojen suojavyöhyke. Suunnittelumääräys: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailu lain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta
6 Keski-Suomen 1. ja 2. maakuntakaavassa ei ole suunnittelualuetta koskevia määräyksiä Kuva: Ote maakuntakaavasta.. Kuva: Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta Suunnittelualueella on voimassa Uuraisten kunnan 2010 hyväksymä rantayleiskaavan muutos ja laajennus.
7 Kuva: Ote yleiskaavasta Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu olemassa olevaksi rakennuspaikaksi ja metsätalousalueeksi. 3. Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 3.1. Suunnittelun tarve Rakennuspaikan laajentaminen parantaa rakennuspaikan toteuttamisedellytyksiä. 3.2. Osallistuminen Osallisia olevat ainakin alueen ja lähialueen maanomistajat, alueella ja lähialueella asuvat ja työskentelevät ihmiset, lähialueen loma-asukkaat, kunnan luottamuselimet, kunnan hallintokunnat, Keski-Suomen Ely-keskus, Keski-Suomen maakuntaliitto, maakuntamuseo. 3.3. Vireilletulo Vireille tulosta ilmoitetaan paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. 3.4. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan toivomuksesta. OAS on ollut nähtävillä 14.10. 29.10.2014 Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 10.2. 26.2.2015. Valmisteluaineistosta jätettiin kolme lausuntoa. Lausuntojen perustella kaavaselostusta ja määräyksiä tarkennettiin. Ehdotusaineisto on ollut nähtävillä 29.06. 12.08.2015. Kaavaehdotuksesta jättivät lausunnot Keski-Suomen Ely-keskus sekä Keski-Suomen museo. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Viranomaisilta pyydetään lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Maanomistajia ja naapuriosallisia kuullaan lain edellyttämällä tavalla.
8 3.5. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 2.9.2014. Viranomaisilta tullaan pyytämään tarvittavat lausunnot. 3.6. Tavoitteet Tavoitteet on esitelty kappaleessa 3.1. 4. Yleiskaavan kuvaus Kaavamuutoksella rakennuspaikka laajenee noin 25 metriä ostetun määräalan puolelle. Kaavamuutoksen jälkeen vapaata rantaa jää kahden korttelin välille noin 25 metriä. Kaavamuutosalue sijoittuu mahdolliselle melualueelle. Valtio ei korvaa melusta aiheutuvia häiriöitä tai kustanna meluvallin rakentamista. Maantien suoja-alue ulottuu 20 m tien keskilinjasta ja on näin ollen osittain kaava-alueen puolella. On huomattava, että tälle alueelle rakentaminen ei ole mahdollista. 4.1. Aluevaraukset RA LOMA-ASUNTOJEN ALUE Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Numero osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään 2-kerroksisen loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 kem2. 4.2. Yleiskaavamääräykset YLEISKAAVAMÄÄRÄYKSET Rakennusten sijoittumisesta rantaan nähden, niiden ympäristöön sopeuttamisessa, rakennuspaikkojen muodosta, koossa, rakennusoikeudessa ja hoidossa noudatetaan Uuraisten kunnan rakennusjärjestystä, ellei yleiskaavamerkinnöillä tai -määräyksillä toisin ole osoitettu. Yleiskaavalla on tarkasteltu ranta-alueen rakennusoikeus maanomistajakohtaisesti kantatilaperiaatetta noudattaen. Rakennuslupa voidaan myöntää yleiskaavan mukaisesti ranta-alueella AP-alueilla. Jätevedet käsitellään siten kuin Valtioneuvoston asetuksessa talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään, milloin kiinteistö ei ole liitettävissä em. verkostoon. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- ja toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen.
9 Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta maantielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Tienpitäjän kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Myös uusien liittymien luvat ja käyttötarkoitusten muutosten luvat tulee hakea tienpitäjältä ennen rakennusluvan hakemista. Uusia rakennuksia ei saa sijoittaa maantien suoja-alueelle. 5. Yleiskaavan toteuttaminen Kaavahierarkian järjestelmässä yleiskaavan asema on seuraavanlainen 1. Lait ja asetukset 2. Detaljikaavat (ranta-asemakaavat, asemakaavat) 3. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat 4. Maakuntakaava 5. Valtuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava 6. Muut suunnitelmat Rakentamista ohjaavat yleiskaavan määräykset. Alueella on voimassa myös rakennusjärjestyksen määräykset niiltä osin, kuin ne eivät ole ristiriidassa yleiskaavan määräysten kanssa. Maankäyttö ja rakennuslain 42 on seuraavat määräykset koskien yleiskaavan oikeusvaikutuksia: Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 :ssä mainitaan rakennusluvan myöntämisestä seuraavaa:
10 Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteuttamista varten. 6. Vaikutusten arviointi 6.1. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000. Tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.1.2002. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjataan maamme alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnönsäilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntienkaavoituksessa. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen kohteena oli valtioneuvoston vuonna 2000 tekemä päätös. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön (luvut 4.2-4.7), voimaantulon ja toimeenpanon (luku 8) sekä muutoksenhaun (luku 9) osalta. Kaavamuutos on niin pienialainen ja vähävaikutuksinen ettei sillä ole vaikutuksia valtakunnallisten alueiden käytön toteutumisen kannalta. 6.2. Vaikutukset maisemaan Rakennuspaikan laajennus on osoitettu olemassa olevan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan. 6.3. Vaikutukset maa- ja kallioperään Suunnittelualueelle ei ole osoitettu maa- tai kallioainestenottoalueita. 6.4. Vaikutukset eläimistöön Kaavassa ei ole osoitettu rakentamista uhanalaisten tai harvinaisten kasvi- ja eläinlajien esiintymispaikoille. Kaavamuutos ei katkaise merkittäviä viheryhteyksiä.
11 6.5. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualue ei kuulu pohjavesialueisiin. Kaavamääräyksillä on turvattu myös pintavesien laadun säilyminen. 6.6. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavalla ei ole osoitettu sellaisia toimintoja joilla olisi vaikutusta ilman laatuun. Kaavamuutos ei lisää liikennettä alueella. Kaavalla ei ole vaikutusta ilmastoon. 6.7. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaavoitukseen Rakennuspaikka on osa tiheähköä Kalliojärven rakennuskeskittymää. Rakennuspaikalta on suora yhteys maantiehen. Uutta erillistä rakennuspaikkaa ei kaavamuutoksella pääse syntymään. 6.8. Melu- ja maantien aiheuttamat muut vaikutukset Kaavamuutosalue sijoittuu mahdolliselle melualueelle. Valtio ei korvaa melusta aiheutuvia häiriöitä tai kustanna meluvallin rakentamista. Maantien suoja-alue ulottuu 20 m tien keskilinjasta ja on näin ollen osittain kaava-alueen puolella. On huomattava, että tälle alueelle rakentaminen ei ole mahdollista. Kysymyksessä on kuitenkin olemassa oleva rakennuspaikka, jonka yhteyteen osoitetaan lisää ns. tonttimaata. Maantien aiheuttamat rajoitukset ovat voimassa alueella jo ennestään, joten kaava ei tuo mukanaan merkittäviä muutoksia asiaan tai lisää vaikutuksille altistumista. 6.9. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Kaava ei lisää liikennöintiä alueella. Uusia liittymiä ei ole tarpeen rakentaa. 6.10. Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön Kaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. 6.11. Vaikutukset viihtyvyyteen Kaava säilyttää lähialueen yleisilmeen nykyisellään. Kaava mahdollistaa lisärakentamisen ostetun määräalan alueella. Vapaan rantaviiva vähenee hieman. 6.12. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia maanomistajalle eikä kunnalle.
12 7. Toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.. 8. Suunnittelun vaiheet Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu on pidetty 2.9.2014. OAS on ollut nähtävillä 14.10. 29.10.2014. Kaavaluonnos valmistui 16.11.2014. Valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 10.2. 26.2.2015. Valmisteluaineistosta jätettiin kolme lausuntoa. Lausuntojen perustella kaavaselostusta ja määräyksiä tarkennettiin. Kaavaehdotus valmistui 28.04.2015 Ehdotusaineisto on ollut nähtävillä 29.06. 12.08.2015. Kaavaehdotuksesta jättivät lausunnot Keski-Suomen Ely-keskus sekä Keski-Suomen museo. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Järvi-Saimaan Palvelut Oy Sulkavalla 22.09.2015 Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri