HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?



Samankaltaiset tiedostot
Muuttuvat palvelurakenteiden merkitys ja haasteet opetus- ja tutkimuskeskustoiminnalle

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

tulevaisuuden sosiaalityölle mahdollisuus hävitä tai voimistua 1. Mennyt 3. Sote integraation järjestämisen ehdoista 4. Tulevan visiot (harhanäky)

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvä julkinen terveydenhuolto. Katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon. Lääkintöneuvos Jukka Mattila Pohtimolampi

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Lainsäädäntöuudistusten eteneminen kuntalain kokonaisuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Iisalmen kaupunki Pöytäkirjanote Dno 267/ Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sote järjestämislaki Kuopio. Kirsi Varhila osastopäällikkö, ylijohtaja Hanna Nyfors, ylitarkastaja sosiaali- ja terveysministeriö

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM

SOTE rakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

Lääkkeet osana tulevaisuuden terveydenhuollon rakenteita. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee STM

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Terveydenhuollon organisaatiorakenteet myllerryksessä mitä uutta tulossa?

Sote ja yleislääkärit

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Terveyspalveluiden järjestäminen Kysin ervalla. Jorma Penttinen

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Lausuntopyyntö STM 2015

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä. Tähän sisältyy vastuu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Soten tulevaisuus rakennevaihtoehdot puntarissa

Sote-rahoituksesta ja henkilöstöstä. Hallituksen kokous Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari Aki Lindén, toimitusjohtaja

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

HYTE PÄIVÄT OULU Sote alue uudistusko?

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Kansalaisjärjestöt ja Sote-ja maakuntauudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

MIKÄ SOTESSA MÄTTÄÄ?

Palvelujen järjestäminen

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Transkriptio:

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1

MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ? Nykyjärjestelmän heikkoudet Eriarvoistava palvelurakenne ihmisten eriarvoisuus Peruspalvelujen tila Järjestelmän pirstaleisuus Kokonaisvastuun puute asiakasprosessista Johdettavuus ja ohjattavuus Kustannusten heikko hallinta ICT:n riittämätön hyödyntäminen Puutteellinen tietoperusta 2

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen Peruslinjauksia valmistelevan työryhmän loppuraportti (27.4.2011) STM 2011:7 TAVOITELINJAUKSET 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen lähtökohtana on yhdenvertaisuus. 2. Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä toimii asiakaskeskeisesti. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. 4. Sosiaali- ja terveydenhuolto on alana vetovoimainen. 3

RAKENNELINJAUKSET 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on päätettävä demokraattisesti. 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä yhtenä kokonaisuutena. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon on oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa. 4. Järjestämis- ja rahoitusvastuun on oltava samassa organisaatiossa. 5. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisessa on otettava huomioon alueelliset erityispiirteet. 7. Erilaiset tuotantotavat on mahdollistettava. 8. Palvelujen jatkuva kehittäminen on osa järjestämisvastuuta ja sitä tulee tukea alueellisesti ja valtakunnallisesti. 9. Kansallisella ohjauksella on varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu. 4

RAHOITUSLINJAUKSET 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen on perustuttava pääosin verorahoitteiseen yhteisvastuuseen. 2. Asiakkaalle aiheutuvat kustannukset eivät saa estää tarpeen mukaista palvelujen käyttöä tai toimeentuloa. 3. Rahoituksen on oltava läpinäkyvää väestölle, tuottajalle, järjestäjälle ja valtakunnalliselle ohjaukselle. 4. Rahoituksen on kannustettava vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen (sovittu laatutaso, hallinnollinen tehokkuus, myös asiakkaan vastuunotto). 5. Rahoituksen ei tule mahdollistaa osaoptimointia. 5

JÄRJESTÄMISVASTUUN TOTEUTTAMISEN EDELLYTYKSET Järjestämistaholta edellytetään työryhmän näkemyksen mukaan seuraavia ominaisuuksia: - itsenäinen valmistelu-, päätöksenteko- ja toimeenpanokyky - mahdollisuus tuotantotapojen valintaan - mahdollisuus poliittisesti arvotettuihin linjausvalintoihin - kyky rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollosta merkittävä osa omalla tulorahoituksellaan - riittävä väestöpohja ennustettavuuden kannalta - kyky ohjata kokonaisuutta MISTÄ YHTÄ MIELTÄ? hallitus Kuntauudistus (merkittävä) tehtävä ja sote uudistuksen tuettava tätä tavoitetta= vähennettävä kuntien määrää Sote -väki Kuntauudistus tarvitaan Mutta haasteiden vuoksi pelastamaan sote palvelut- tarvitaan myös perusteellinen sote uudistus ja tehtävä se välittömästi 6

MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ? PERUSTASON JÄRJESTÄMISVASTUUN PITÄÄ OLLA RIITTÄVÄN HARVOILLA - > 50.000 100.000 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ? ERIKOISSAIRAANHOITOA EI SAA PILKKOA 7

MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ? Päivystys + asetusluonnos: >>> 12 14-15 17 THL/SLL päivystävää 24/7 yksikköä MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ? RAHOITUS RATKAISTAVA SAMASSA YHTEYDESSÄ 8

MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ? PERUSTASOA PITÄÄ VAHVISTAA MISTÄ ERI MIELTÄ SOTE-ASIANTUNTIJAT? Yo sairaanhoitopiirien johto 11.9.2012: YLIOPISTOLLISTEN SAIRAANHOITOPIIRIEN LINJAUS JATKOVALMISTELULLE Esitetyllä mallilla voidaan perusterveydenhuoltoa selkeästi vahvistaa nykyisestään sekä mahdollistaa peruspalveluiden kehittäminen. Samalla varmistetaan voimavarojen täysimääräinen ja tehokas käyttö. 9

YLIOPISTOLLISET SAIRAANHOITOPIIRIT NÄKEVÄT PERUSTERVEYDENHUOLLON JA ERIKOISSAIRAANHOIDON INTEGRAATION TOTEUTUVAN PARHAITEN SEURAAVASTI: 1. Erityisvastuualueet, joita on viisi, vastaavat vaativasta erikoissairaanhoidosta sellaisena kuin se terveydenhuoltolaissa määritellään. Tähän sisältyy myös hallitusohjelman mukainen erikoissairaanhoidon päivystystoiminta (24/7). Erityisvastuualueet tuottavat myös erityisen vaativia sosiaalihuollon palveluja, kuten kehitysvammahuollon, lastensuojelun ja päihdehuollon palveluja. 2. Vahvat peruskunnat tai pienemmistä kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet vastaavat perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista mukaan lukien perustason erikoissairaanhoito, joka on pääosin polikliinista, perusterveydenhuoltoa tukevaa toimintaa. Myös kuntouttavaa tai lyhytaikaista vuodeosastohoitoa voidaan tuottaa perustason toimintana alan erikoislääkäreiden (esim. geriatria, sisätaudit, neurologia) johdolla. 10

3. Perustasolla erikoissairaanhoidon toteuttavat käytännössä peruskunnat tai sote-alueet yhdessä erityisvastuualueiden kanssa siten, että perusterveydenhuollossa työskentelevien erikoislääkäreiden ja muun erikoistuneen henkilöstön työnantaja on pääsääntöisesti erityisvastuualue. Tämä on perusteltua niin osaamisen kuin työvoiman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön sekä toiminnan laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. ERVA/YOSJ Ohjaamalla erikoissairaanhoidon voimavaroja mahdollistetaan samalla terveydenhuollon resurssien uudelleen kohdentaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ja kyetään näin vahvistamaan perusterveydenhuoltoa toivotulla tavalla. Perusterveydenhuolto saa tarvitsemansa tuen ja aseman. 11

Yksi alueellinen näkemys LÄÄKINTÖNEUVOKSET LAURI NUUTINEN JA TUOMO PÄÄKKÖNEN 12

JÄRJESTÄMISVASTUULLISEN PIIRTEET TÄYTTÄÄ Kunta, joita Suomessa olisi yhteensä12-20, joka ei siis enää ole Suomen lainsäädännön tarkoittama kunta JA Johon tilanteeseen ei tulla KUNTA, VASTUUKUNTA,KUNTAYHTYMÄ DEMOKRATIA Välitön demokratia Demokratiaa on myös toimijoiden yhteinen sopiminen Välitön demokratia: ky demokraattisempi kuin vastuukunta INTEGRAATIO OMISTAJAOHJAUS 13

KUNTA, VASTUUKUNTA,KUNTAYHTYMÄ DEMOKRATIA INTEGRAATIO Toiminnallisuus Johtaminen Sama päätöksentekijä > yhteisesti arvotetut valinnat Pelko mammuteista Rahoitus OMISTAJAOHJAUS KUNTA, VASTUUKUNTA,KUNTAYHTYMÄ DEMOKRATIA INTEGRAATIO OMISTAJAOHJAUS Paljon/vähän ohjaajia Paranee, kun vähemmän Ohjaajat saavat myös katsoa peiliin; valinnat Professioiden vaikutusvalta, helpompaa?, missä? 14