Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne



Samankaltaiset tiedostot
Vanhuus Suomessa - miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

GERIATRIA. Vastuuhenkilö Prof. Reijo Tilvis KLL/Geriatrian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, HUS Puh. (09) ,

VALVANNE SYMPOSIUM Ylilääkäri Ulla Helin

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Lataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari

Erikoislääkäriennuste vuoteen Diagnostiset alat

Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija: Lähteitä

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Akuutisti sairastunut vanha ihminen. Geriatri Pirkko Jäntti

Minna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

ERVA-seminaari Henkilöstön riittävyys - Lääkärit

Tietopaketti 6: Avohoito ja vastaanottotoiminta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Virkanimike Ylilääkäri tai vastaava Erikoislääkäri-osastonlääkäri Yksityislääkäri

Erikoislääkäriennuste vuoteen Kirurgian alat

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

PALKOn avoin seminaari

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

GERIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN OHJELMA LAHDEN KAUPUNGINSAIRAALASSA

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Vierivä kivi ei sammaloidu

ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

Kohti parempaa vanhuutta

Moniammatillinen yhteistyö ammattien välinen oppiminen. Työpajan antia

Vaikuttava terveydenhuolto

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Terveyskeskussopimukset

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68mm. Kliininen opettaja, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Perhelääkäri, GPS2030 jäsen Nina Tusa

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kommenttipuheenvuoro. Jaakko Valvanne Geriatrian professori Tampereen yliopisto Tampereen kaupunki

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

Kuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

että vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2020 mennessä 21% ja vuoteen 2025 mennessä 26%

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Miten pitää kotona asuvat kunnossa ja toimintakykyisinä

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

Lausunto 1 (4) HH/emt Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan / 1.1.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Työelämärelevanssia akateemisista moduuleista

4 Palvelualueiden lääkäripalvelujen terveyskeskuslääkärin viran täyttäminen. Päätös

Etälääkäripalvelut kokemuksia entä tulevaisuus? Olavi Timonen LT Ylilääkäri Oulunkaaren kuntayhtymä

JOHTAMISEN HAASTEET MUUTTUVASSA SOTE- YMPÄRISTÖSSÄ KOKEMUKSIA JULKISELTA JA YKSITYISELTÄ SEKTORILTA

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

LEHDISTÖTILAISUUS

Monisairas potilas ja hoidon jatkuvuus

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/ TERVEYSLAUTAKUNTA

ARVOKKAAN JA TURVALLISEN VANHENEMISEN JA VANHUUDEN HAASTEET

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

Slow-go ja Helsingin kotihoito

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

SINIKKA BOTS TERVEYDEN EDISTÄMISEN YLILÄÄKÄRI, HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA, STESO

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen jaksot Hyksin sairaanhoitoalueella 2020

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta /2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Transkriptio:

Geriatrian koulutustarpeet - kaikilleko geriatri? Jaakko Valvanne

Mitä geriatria on? Lääketieteen erikoisala, joka keskittyy niihin fyysisiin, henkisiin, toiminnallisiin ja sosiaalisiin olosuhteisiin, joita tavataan iäkkäiden potilaiden äkillisissä ja pitkäaikaissairauksissa, kuntoutuksessa, preventiossa ja elämän loppuvaiheen hoidossa Geriatria toimii laajemmin kuin yksittäisiin elimiin kohdistuva lääketiede tarjoten hoitoa moniammatillisen ryhmän puitteissa Päämääränä on optimoida vanhuspotilaan toiminnallinen tila sekä kohentaa elämänlaatua ja itsenäistä toimintakykyä (Geriatric Medicine, definition by the Geriatric Section of UEMS, 2010)

Geriatrian tavoitteet varmistaa, että jokainen iäkäs ihminen saa korkealaatuista, potilaskeskeistä terveydenhoitoa laajentaa geriatrista tietopohjaa lisätä niiden terveydenhuollon ammattilaisten määrää, jotka toteuttavat geriatrisia periaatteita vanhusten hoidossa värvätä lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia geriatriselle uralle yhdessä ammatti- ja maallikkoryhmien kanssa vaikuttaa julkisiin toimintaperiaatteisiin, niin että seniorien terveyttä ja terveydenhoitoa jatkuvasti parannetaan American Geriatrics Society Core Writing Group of the Task Force on the Future of Geriatric Medicine, 2005

Geriatrisen toiminnen vaikuttavuus

Vaikuttaviksi todettujen geriatristen toimintamallien jatkumo Toimintakyky Vaativat päivittäiset toiminnot (AADL) Välinetoiminnot (IADL) Päivittäiset perustoiminnot (BADL) Hyvä terveys, aktiivinen elämä Kroonisia sairauksia Sosiomedisiininen kriisivaihe (geriatrisia oireyhtymiä) Ympärivuorokautisen hoivan tarve Terveysriskien aviointi, palaute ja interventio -ohjelmat (Health Risk Appraisal, HRA) Ennaltaehkäisevät kotikäynnit Monitieteiset avohoitomallit Avohoidon CGA- ja GEM-ohjelmat Proaktiiviset kuntoutusohjelmat Riskipotilaiden seulonta päivystysosastolla Hoito geriatrisessa akuuttiyksikössa Geriatrinen/ortogeriatrinen sairaalakuntoutus Palliatiiviset hoito-ohjelmat Aika CGA ja GEM = geriatrinen kokonaisvaltainen arviointi (Mukailtu Fried & Hall 2008 kuvan pohjalta, toiminnot Stuck & Iliffe 2011 mukaisesti)

CGA:sta rutiinikäytäntö Näyttö geriatrisen kokonaisvaltaisen arvioinnin (CGA) vaikuttavuudesta geriatrisen hoitojatkumon eri tasoilla on niin selvä, että sen tulisi olla rutiinikäytäntö Lääkärit tulisi kouluttaa käyttämään CGA:ta kuin laboratoriokoetta kytkettynä diagnostiseen ja ennusteelliseen arviointiin ja hoitotoimenpiteisiin

Geriatrisen tiedon puute on huutava

Geriatrien mielestä koulutuksen puute on vanhustenhuollon suurin haaste Geriatrikysely 2008, Strandberg ym.

Geriatrian koulutustarve - kaikille geriatriaa! Geriatreja ja geronomeja riittävästi Myös vanhuspsykiatreja Kaikille lääkäreille geriatrista koulutusta Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien perus- ja jatkokoulutukseen geriatriaa Kaikille mahdollisuus erikoistua geriatriaan Peräänkuuluttavat STM:n selvitysmies (2006) ja Hopea-Paperi (2009)

Miksi kaikille geriatriaa, geriatrien määrähän kasvaa nopeasti?

Geriatriaan erikoistuvat lääkärit 17.1.2011 ja erikoislääkäritutkinnon suorittaneet 2002-2010 Yliopisto Opisk. 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yht. Helsinki 46 2 7 2 6 9 2 2 2 11 43 Kuopio 32 0 3 2 3 2 1 2 3 2 18 Oulu 16 0 1 1 1 1 2 2 1 4 13 Tampere 34 5 3 2 4 6 4 4 7 5 40 Turku 24 3 2 2 1 2 3 3 5 0 21 152 10 16 9 15 20 12 13 18 22 135

Lääkäritarjonnan muutos geriatriassa, sisätaudeilla ja yleislääketieteessa Erikoisala Lääkäreitä 31.12.09 Arvio 2025 Lääkäritarjonnan muutos, % Lääkäritarjonnan muutos, lkm Geriatria 173 351 103 178 Sisätaudit 538 799 49 261 Yleislääketiede 1 804 1 833 17 1 954 Lähde: Ruskoaho J, Halila H. Vänskä J. Erikoislääkärien määrien ennusteet vaihtelevat erikoisaloittain, Suom Lääkäril 2010;65:3812-3d

Geriatrian erikoislääkäreiden (n=51) ikäjakauma TAYS:n ERVA-alueella v. 2011 Seuraavan 14 vuoden aikana jää eläkepoistuman kautta pois työelämästä 51 % (26 lääkäriä) eli n. 2 erikoislääkäriä/v (Rellman 2012)

(Rellman 2012)

Geriatrian erikoislääkäreiden määrän kehitys nykyisellä koulutustahdilla, ylilääkärien (= EPSHP:n ylilääkäri + koulutusvastaava) näkemys tarpeesta ja lääkärityövoiman oletettu kysynnän kasvu (Rellman 2012)

Eikö geriatreja ole nyt ja tulevaisuudessa riittävästi, jos heidän panoksensa kohdennetaan oikein?

Geriatrien roolit iäkkäiden hoidossa potilaan terveydentilan mukaan Terveydentila Hyvä 10-20% Krooninen sairaus 30 % Monta kroonista sairautta 50 % Hauraat 7 % Toimintarajoitteiset 30 % Riippuvaiset 10-20% Elämän päättyminen Vähäinen Järjestelmän johtaminen ja geriatrinen sisältö, ennaltaehkäisy Geriatrinen konsultaatio Geriatrisen hoidon järjestäminen AIka Ikä Kompleksisuus Suuri (Fried L P, Hall J H. Leading on behalf of an aging society. J Am Geriatr Soc 2008;56:1791-5)

Geriatrien tarve Geriatrien tarpeesta esitetty yli kymmenkertaisesti eroavia arvioita alkaen siitä, että geriatrit hoitavat kaikki vanhukset aina siihen, että geriatrit keskitetään akateemisiin keskuksiin Kohdentaminen hauraimpiin = neljäsosa 65+:sta: (Fried ja Hall 2008) 1 geriatri kykenee hoitamaan n. 700 moniongelmaista 1 terveyskeskuslääkäri n. 1200 iäkästä tällä hetkellä tarvittaisiin Suomessa n. 340 geriatria kliiniseen työhön (945 000/4/700) Samaan suuruusluokkaan päästään American Geriatrics Societyn asiantuntijaryhmän laskutavan mukaan (2008) 1 geriatri/2500 65 + = n. 380 Lisäksi tarvitaan geriatreja palvelujärjestelmien johtoon, tutkimukseen ja koulutukseen Kaikille vanhuksille ei riitä geriatria, ei edes kaikkein hauraimmille

Miten vastataan geriatrian koulutustarpeeseen? Koulutetaan lisää geriatreja ja geriatriaan perehtyneitä yleis- ja sisätautilääkäreitä Laajennetaan geriatrista osaamispohjaa koskemaan koko lääkärikuntaa Vahvistetaan kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden geriatrista osaamista Mahdollistetaan heidän erikoistumisensa geriatrisiksi osaajiksi. Tavoitellaan koordinoitua palvelujärjestelmä, jossa optimoidaan kaikkien ikääntyviä hoitavien lääkäreiden panos Yhteistyössä moniammatillisten tiimien kanssa Tunnistetaan riskivanhukset perusterveydenhuollossa ja kaikilla erikoisaloilla Aletaan käyttää yksinkertaisia tunnistusmenetelmiä Ohjataan riskivanhukset geriatrisiin yksiköihin perusteelliseen arvioon, hoitoon ja kuntoutukseen

Suosituksia jatkotoimiksi

Mitä voidaan tehdä paremmin jo tänään? Lisätään geriatrian osuutta kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten perus- ja jatkokoulutuksessa Huolehditaan siitä, että kaikkien erikoisalojen kouluttajat tuovat vanhenemisaspektin omaan opetukseensa Koulutetaan lääkärit seulomaan systemaattisesti riskivanhuksia ja käyttämään CGAta kuin laboratoriokoetta Sovitaan geriatrisen toiminnan kansallisista laatumittareista ja aloitetaan niiden käyttö ja seuranta

Mitä kysymyksiä tulisi lähitulevaisuudessa selvittää? Miten parannetaan erityisesti yleislääkäreiden mahdollisuuksia hankkia erityispätevyyttä vanhusten hoidossa Miten saadaan (parhaiten) muutettua toimintakäytäntöjä vaikuttaviksi todettujen mallien mukaisiksi? Mistä maahamme löytyisi potilastietojärjestelmä, joka tukisi työssäoppimista ja toiminnan kehittämistä?