Kehitysvammahuollon alueellinen suunnitelma Pirkanmaalla

Kehitysvammahuollon alueellinen suunnitelma Pirkanmaalla 15.9.2010 Alueellisen suunnitelman valmistelutyöryhmä

Tiivistelmä Kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä 21.1.2010 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan Pirkanmaan kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja muut keskeiset toimijat ovat laatineet alueellisen suunnitelman kehitysvammaisten kuntalaisten yksilöllisiin asumisratkaisuihin ja laitoshoidon hallittuun vähentämiseen vuosille 2010 2015. Osana alueellista suunnitelmaa on laadittu resurssikeskussuunnitelma Pirkanmaalle vaativan hoidon- ja kuntoutuksen, kuntien peruspalveluiden tukemisen sekä erityisosaamisen ylläpitämisen tarpeisiin. Alueellisessa suunnitelmassa kunnat ovat valmistelleet esityksiä kehitysvammaisten asumisen uudistuotanto-, peruskorjaus- ja käyttötarkoituksen muutoskohteiksi vuosille 2010-2015. Pirkanmaalla on asukkaita 486 102 ja kehitysvammaisia 2396 eli 0,49 % väestöstä. Valtakunnantasolla suunnitellaan seuraavan viiden vuoden aikana rakennettavan 3600 uutta asuntoa kehitysvammaisille. Asukaslukuun suhteutettuna valtakunnallinen tavoite merkitsee Pirkanmaalle noin 320 uutta asuntoa ohjelmakauden aikana. Pirkanmaan osuus on 9 % koko valtakunnan tasosta. Alueellisessa suunnitelmassa esitetään, että vuoteen 2016 mennessä Pirkanmaalla olisi asuntoja kehitysvammaisille 996. Lisäystä vuoteen 2010 on suunniteltu 418 asuntoa, mikä on enemmän kuin valtakunnallinen laskennallinen tavoite. Suunniteltu asuntojen määrä korjaa Pirkanmaan tilannetta autetun ja tuetun asumisen osalta. Alueellista suunnitelmaa laadittaessa kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja asumisyksiköiden tulee olla pieniä asumisryhmiä, jotta vältytään uuslaitoksilta. Seuraavan viiden vuoden aikana asumispalveluiden piiriin tulee uusia asukkaita laitoksista yhteensä 140 (30 % uusista asukkaista), vanhempien tai

omaisten kotoa 279 (60 %) ja muualta 45 (10 %). Yhteensä uusia asukkaita Pirkanmaalta avohuollon asumispalveluiden piiriin arvioidaan tulevan seuraavan viiden vuoden aikana 464. Asumispalveluiden tarvitseman uuden henkilöstön määrän arvioidaan kasvavan viiden vuoden sisällä 233:stä 475:een (103 %). Laitoshoito paikkoja on tällä hetkellä 287 ja kunnat esittävät, että vuoteen 2016 mennessä laitoshoidon paikkaluku laskisi 155:een. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kehitysvammahuollon toimialueen alustavassa suunnitelmassa pitkäaikaishoitopaikkoja olisi vuoteen 2020 mennessä korkeintaan 100, joista osa muille kuin pirkanmaalaisille ja lyhytaikaista hoitoa varten varattaisiin 50 paikkaa uudessa, Pitkäniemeen sijoittuvassa vaativan hoidon yksikössä. Kehitysvammaisten yksilölliset asumisratkaisut lisäävät asumista tukevien palveluiden tarvetta. Pirkanmaan kunnat ovat arvioineet seuraavan viiden vuoden aikana kehitysvammaisten asiakkaiden palvelua tarvitsevien määrän kasvavan Pirkanmaalla seuraavasti: omaishoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 10 %, lyhytaikaista hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 19 %, henkilökohtaisen avustajan tarve 64 %, vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen 46 %, asumisyksiköiden antama apu 45 %, perhehoidon tarve 26 %, kotihoidon tarve kasvaa 41 %, kuntoutusohjausta tarvitsevien lisäys on 12 %, päivätoimintaa tarvitsevien määrä kasvaa 27 %, työtoimintaa 17 %. Peruspalvelujen pitkäaikaishoitoa tarvitsevien määrän ei arvioida kunnissa kasvavan. Kuntien arvion mukaan sairaanhoitopiirin tuottaman pitkäaikaishoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrä laskee seuraavan viiden vuoden aikana siten, että pitkäaikaishoitoa tarvitsevia on 48 % nykyisestä. Suunnitelmassa on kuntien ja sairaanhoitopiirin näkemykset kehitysvammaisten palvelujen kehittämistyöstä Pirkanmaalla, erityisesti vaikea- ja monivammaisten sekä haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden osalta. Kunnat ovat esittäneet odotuksensa osaamis- ja resurssikeskukselle sekä asumisen tueksi tarvittavien

perus- ja erityispalvelujen järjestämiseksi. Vaativat erityispalvelut halutaan tulevaisuudessa tuottaa omassa maakunnassa ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden hoidon erityisosaamista tarjotaan myös valtakunnantasolle. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialue vastaa vaativan hoidon tarpeisiin niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin laatimallaan resurssikeskussuunnitelmalla.

Sisällysluettelo 1 Johdanto... 6 2 Valtioneuvoston linjaukset asiasta... 8 2.1. Hallituksen asuntopolitiikka- ohjelman tavoitteet... 9 2.2. Valtakunnalliset selvitykset... 12 3 Alueellisen suunnitelman valmistelutyö Pirkanmaalla... 15 3.1. Valmistelutyön taustaa... 15 3.2. Alueellisen suunnitelman valmistelutyön tavoite... 17 3.3. Yhteisesti sovittu toimintatapa valmistelutyölle... 18 4 Alueellisen suunnitelman laatimisen taustatietoja... 20 4.1. Kehitysvammaisten määrä Pirkanmaalla... 20 4.2. Kehitysvammaisten nykyisen avo- ja laitoshoidon kuvaus Pirkanmaalla... 21 5 Pirkanmaan alueellinen suunnitelma kehitysvammahuollon laitospaikkojen vähentämiseksi vuosina 2010-2020... 25 5.1. Laitoshoidon vähenemiskehitys Pirkanmaalla... 25 5.2. Pirkanmaan kuntien suunnitelmat laitospaikkojen vähentämiseksi vuosien 2010-2015 aikana... 28 5.3. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon suunnitelmat laitoshoidon vähentämiseksi vuosina 2010-2020... 29 6 Pirkanmaan kuntien suunnitelmat asumispalveluiden lisäämiseksi... 30 6.1. Kuntien esittämät kehitysvammaisten asumisen uudistuotantokohteet Pirkanmaan alueella... 35 6.2. Kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntojen peruskorjaus-suunnitelmat, lisärakentaminen sekä rakennusten käyttötarkoitusten muuttaminen... 38 7 Kehitysvammaisten asumisen tueksi tarvittavat palvelut... 39 8 Kehitysvammaisten palvelujen kehittämistyö Pirkanmaalla... 42 8.1. Valtakunnallisesti merkittävä palvelujen kehittämistoiminta Pirkanmaalla... 42 8.2. Kuntien näkemys vaikea- ja monivammaisten, autististen ja haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen kehittämistarpeista... 44 8.3. Pirkanmaan kuntien odotukset osaamis- ja resurssikeskukselle... 45 8.4. Pirkanmaan kuntien näkemys asumisen tueksi tarvittavien perus- ja erityispalvelujen järjestämisestä... 47 9 Vaativan hoidon kehittäminen Pirkanmaalla... 48 9.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kehitysvammahuollon toimialueen suunnitelmat kehitysvammaisten erityispalveluiden kehittämiseksi... 48 9.2. Vaativan hoidon yksikkö... 49 9.3. Valtakunnallinen osaamisalue... 51 9.4. Avopalvelut kuntien peruspalveluiden tukena... 53 9.4.1. Kehitysvammapoliklinikka... 53 9.4.2. Jalkautuvat erityispalvelut... 54 9.5. Erityisosaamisen ylläpitäminen... 55 10 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset... 57

6 (60) 1 Johdanto Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä lakkautettiin 1.1.2009 alkaen ja kehitysvammaisten erityishuollon palvelujen järjestäminen yhdistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään sovitun yhdistämismallin mukaisesti. Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymään kuului 26 kuntaa, yli 50 toimintayksikköä ja henkilöstöä n. 650. Laitoshoito ja avohoito eriytettiin toisistaan. Laitoshoito ja kuntoutusneuvola, nykyisin kehitysvammapoliklinikka yhdistettiin osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä (PSHP). Asumispalvelut, työ- ja päivätoiminnan, perhehoidon ja kuntoutusohjauksen kunnat järjestävät omana toimintana tai yhteistoimintasopimuksella kuntien kesken, poikkeuksena Parkanossa sijaitseva autetun asumisen yksikkö, Uunilintukoti, joka on sairaanhoitopiirin ylläpitämää toimintaa. Laitospalvelujen hajauttaminen Pirkanmaalla kuntien omaksi toiminnaksi edellyttää pitkän aikavälin suunnitelman, jonka osana on kehitysvammaisten asiakkaiden asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestäminen kuntatasolla. Palvelurakenteen uudistus edellyttää näin ollen uudenlaista toimintatapaa eri yhteistyötahojen kanssa, jotta palvelujen tuottaminen muodostuu saumattomaksi. Suunnitelmaa tehtäessä huomioidaan yhteisesti, että erityishuollon asiakkaiden palveluketjut ovat toimivat, henkilöstön osaaminen vahvaa ja asiakkaiden palvelutasolle luodaan mahdollisuudet kehittyä yhtäläisesti ja tasaisesti koko Pirkanmaan alueella. Alueelliseen suunnitelmaan sisältyy esitys Pirkanmaan vaativan hoidon osaamiskeskuksesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialue vastaa omalta osaltaan palvelurakenteen hallitusta muutoksesta,

7 (60) kattavasta ja monipuolisesta palveluverkoston kehittämisestä, ammattitaidosta ja osaamisesta sekä asiakaslähtöisyydestä myös kunta-asiakkaiden näkökulmasta. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan alueellista suunnitelmaa laitoshoidon vähentämiseksi ja uusien asumisratkaisujen lisäämiseksi sekä vaativan hoidon saatavuuden turvaamiseksi Pirkanmaalla. Samanaikaisesti on lisättävä asumisen tukipalveluja kehitysvammaisille asiakkaille.

8 (60) 2 Valtioneuvoston linjaukset asiasta Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman mukaan hallituskauden keskeiset asuntopoliittiset toimenpiteet määritetään asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa. Siinä päätettiin ohjelman laatimisesta vammaisten, mukaan lukien kehitysvammaisten asuntojen tarjonnan lisäämiseksi ja laitospaikkojen vähentämiseksi. Arvioidaan, että Suomessa on 35 000 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista suuri osa tarvitsee runsaasti yksilöllistä apua ja tukea asumisessaan. Suomessa on 18 laitosta, joiden toiminta on kokonaan tai pääosin suunnattu palvelemaan kehitysvammaisia henkilöitä. Toukokuussa 2009 kehitysvammalaitoksissa oli noin 2 000 henkilöä pitkäaikaispaikoilla ja lyhytaikaisessa kuntouttavassa hoidossa noin 400 henkilöä. Omaisten luona asuu noin 13 000 kehitysvammaista henkilöä, joista noin puolet on aikuisia kehitysvammaisia henkilöitä. Näistä suuri osa tarvitsee mahdollisuuden itsenäiseen asumiseen. Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen ja aikuisten kehitysvammaisten henkilöiden lapsuudenkodeista muuttamisen mahdollistaminen edellyttää monia toimenpiteitä asuntotarjonnan lisäämisen ohella, tärkeimpinä yksilöllistä asumista tukevat palvelut sekä asumiskustannusten hallinta.

9 (60) 2.1. Hallituksen asuntopolitiikka- ohjelman tavoitteet Hallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet, yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Hallitus edistää jokaisen mahdollisuuksia tarpeitaan ja toiveitaan vastaavaan asumiseen. Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen, joka vahvistaa heidän osallisuuttaan ja yhdenvertaisuuttaan yhteisössä sekä yhteiskunnassa. Ohjelman tavoitteena on vuosina 2010-2015: vähentää laitospaikkoja nopeasti, suunnitelmallisesti ja hallitusti sekä mahdollistaa muuttaminen lapsuudenkodeista tuottamalla kehitysvammaisten henkilöiden tarpeita ja toiveita vastaavia asumisratkaisuja ja tarjoamalla yksilöllisiä palveluja ja tukea tuottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 1 500 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 2 100 asuntoa. tuottaa ohjelmakaudella yhteensä 3 600 kehitysvammaisille henkilöille tarkoitettua asuntoa, josta vuosittain noin 600 asuntoa. Toimenpiteet Asuntotarjonta ja asumiskustannusten hallinta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) erityisryhmien asumisen investointiavustuksella tuotetaan vuosina 2010 2015 kehitysvammaisille noin 470 uutta asuntoa vuosittain ja tuetaan vähintään 60 kehitysvammaisten asunnon peruskorjaamista vuosittain. ARAn erityisryhmien asumisen investointiavustusta osoitetaan noin 30 milj. euroa vuodessa kehitysvammaisten asumiseen.

10 (60) Raha-automaattiyhdistys (RAY) varautuu vuosittaisen määrärahan puitteissa osoittamaan investointiavustusta enintään 4,9 milj. euroa vuodessa järjestöjen tukiasuntojen hankinnan ja rakentamisen rahoitukseen. Tällä rahoituksella voidaan hankkia tai rakentaa noin 130 tukiasuntoa vuodessa. ARAn erityisryhmien asumisen inventointiavustuksen avustusmäärä nostetaan enintään 50 %:iin kehitysvammaisten asuntokohteissa. Korkeinta avustusprosenttia sovelletaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon kohteen erityisvaatimukset ja kustannukset, eikä sitä näin ollen myönnetä kaikkiin avustuskohteisiin. ARAn erityisryhmien asumisen investointiavustusta myönnetään vain erittäin perustellusta syystä kehitysvammalaitosten alueella olevien rakennusten muuttamiseksi avohuollon asumisyksiköiksi. Kehitysvammaisten henkilöiden mahdollisuus valita asuinpaikkansa ja asumisratkaisunsa edellyttää, että heidän asumisensa järjestetään muun asuntokannan seassa. ARA kehittää yhteistyössä alan toimijoiden kanssa asumisratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden erilaisiin tarpeisiin, ml. autistit, vaativaa hoitoa tarvitsevat ja haastavasti käyttäytyvät kehitysvammaiset, sekä asumisratkaisuihin liittyviä laatuohjeita. Työssä hyödynnetään ARAn, TEKESin ja muiden tahojen kehittämisrahoitusta. Laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen kehittäminen Erityishuoltopiirien/kuntayhtymien ja alueen kuntien sekä muiden keskeisten toimijoiden (asuntojen rakennuttajat, asumispalvelujen tuottajat, kehitysvammaisten ja omaisten edustajat) muodostama työryhmä laatii syyskuun 2010 loppuun mennessä suunnitelman siitä, miten alueellisesti edetään laitoshoidosta kehitysvammaisten henkilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen yksilöllisempiin asumisratkaisuihin.

11 (60) Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laaditaan yhteistyössä erityishuoltopiirien/kuntayhtymien ja Kuntaliiton sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2010 loppuun mennessä koko maata kattava suunnitelma siitä, miten mahdollisesti tarvittava laitoshoito tai sitä vastaava toiminta toteutetaan ohjelmakauden jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä alan toimijoiden kanssa tukee laitoshoidon vähentämiseen ja sitä korvaavien palveluratkaisuihin liittyvää kehittämistoimintaa ja arviointia erityisesti yksilöllisten asumisratkaisujen kehittämiseksi monivammaisille ja haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille henkilöille. Hyödynnetään TEKESin, KASTE-ohjelman ja muiden tahojen rahoitusta. Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Kuntaliiton ja kuntien yhteistyönä kehitetään palvelusuunnitelmien laadintaa ja henkilökohtaisen avun muotoja osana kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee yhdessä THL:n, Kuntaliiton, kuntien sekä alan järjestöjen kanssa verkkokäsikirjan vammaispalvelulain toimeenpanon ja sen seurannan tueksi. THL edistää yhteistyössä ARAn ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ajantasaisen seurantajärjestelmän aikaansaamista kehitysvammaisten laitoshoidon tilanteesta, sitä korvaavasta asuntotuotannosta ja -hankinnasta sekä asumista tukevien palvelujen kehittymisestä.

12 (60) 2.2. Valtakunnalliset selvitykset Valtakunnan tasolla on tehty sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriön toimesta selvityksiä asian valmistelun pohjaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilönä toiminut Markku Niemelä (2007) linjasi valtakunnallisia kehitystavoitteita: Kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämisessä ja tukipalvelujen järjestämisessä on kyse perusoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Siirtyminen laitoshoitoa yksilöllisempiin asumispalveluihin on maailmanlaajuisesti tunnistettu vammaispoliittinen haaste, jonka ratkaisun perustana ovat ihmisoikeudet. Vammaisilla ihmisillä tulee olla yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin ihmiset. Suomi on allekirjoittanut YK:n uuden vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka velvoittaa valtioita varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat valita asuinpaikkansa, -muotonsa ja asuinkumppaninsa aivan kuten muutkin ihmiset. Markku Niemelän raportissa annetaan suosituksia kehitysvammaisten henkilöiden asumis- ja tukipalvelujen kehittämiseksi ja esitetään toimia siirtymiseksi laitoshoidosta avopalveluihin perustuvaan palvelujärjestelmään. Toimivat asuntoratkaisut ja riittävät tukipalvelut mahdollistavat kehitysvammaisten henkilöiden turvallisen asumisen ja täysipainoisen elämän. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tavoitteeksi asetetaan, että kehitysvammaiset henkilöt asuisivat tulevaisuudessa aivan kuin muutkin Suomen kansalaiset. Havaittavissa on, että esimerkiksi kehitysvammaisten nuorten lapsuudenkodista pois muuttaminen on jo nyt muuttumassa tavalliseksi nuoren itsenäistymiseen liittyväksi asiaksi.

13 (60) Raportissa selvityshenkilö ehdottaa, että: Kehitysvammaisten henkilöiden asumiskäsitteessä erotetaan asumisratkaisu, asunto ja asumiseen tarvittavat palvelut. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen järjestäminen suunnitellaan huolellisesti ja asumisen ja tuen tarpeet selvitetään pitkäjännitteisesti. Eri suunnitelmat kokoava palvelusuunnittelu on pohja kuntien tekemille tarvearvioinneille. Laitosjärjestelmästä luovutaan. Laitosvaltaisesta palvelujärjestelmästä siirrytään avo-palveluihin seuraavien 10 vuoden aikana. Muutamat toimintaan jäävät, erityiskysymyksiin keskittyvät ja kapasiteetiltaan rajatut laitokset siirretään lopulta osaksi terveydenhuoltoa. Pelto-Huikon, Kaakisen sekä Ohtosen (2008) kehitysvammaisten laitoshoidon hajauttamista koskevassa seurantaraportissa todetaan, että kehitysvammaisten ihmisten muuttaminen laitoksesta on prosessi, joka koettelee heitä itseään, heidän omaisiaan sekä laitoksissa työskenteleviä työntekijöitä. Selvitystyössä tutkittiin kahden maakunnan (Keski-Suomi ja Satakunta) kokemuksia kehitysvammaisten muuttoprosessien hoitamisesta sekä mallinnettiin näistä saatuja kokemuksia hyviksi käytännöiksi. Kehitysvammaisen ihmisen kyvyt ymmärtää ja käsitellä muutoksia yhdistettynä muuttoprosessin hoitamiseen vaikuttavat siihen, kuinka elämä lähtee liikkeelle uudessa kodissa. Selvityksen mukaan muuttoja laitoksista on hoidettu sekä hyvin että huonosti. Muuttoprosessin keskeisimmät ongelmat liittyvät tiedottamisongelmiin, vaikuttamismahdollisuuksien vähäisyyteen sekä tiukkaan muuttoaikatauluun, joka johtaa riittämättömään valmistautumiseen ja tästä aiheutuviin sopeutumisongelmiin. Onnistunut muuttoprosessi edellyttää suunnitelmallisuutta, missä tärkeimpänä nähtiin kehitysvammaisen ihmisen sopeutuminen uuteen kotiin ja siellä toimivaan henkilökuntaan. Tätä edesauttoivat useampi tutustumiskäynti uuteen kotiin sekä henkilökunnan ja asukkaiden molemminpuolinen tutustuminen jo hyvissä ajoin. Omaisten

14 (60) huomioon ottamisessa tärkeimpänä nähtiin riittävä tiedottaminen ja avoin keskustelu. Muuton positiiviset muutokset liittyivät kehitysvammaisten ihmisten ja heidän omaistensa pääsyyn lähelle toisiaan. Osa muuttaneista koki asuinolosuhteet kotoisammiksi ja palvelut paremmiksi. Negatiivisina kokemuksina esiintyi henkilökunnan lisääntynyt kiire ja muuttuneet työnkuvat sekä kehitysvammaisen ihmisen heikentynyt taloudellinen asema samoin kuin itsenäisen liikkumisen vaikeutuminen vieraassa ympäristössä. Kehitysvammaisen ihmisen muuttaessa laitoksesta avopalvelujen piiriin, hänen taloutensa rakenne muuttuu. Aikaisemman yhden maksajan (kunnan) tilalle tulee monimutkaisempi tulojen ja menojen järjestelmä. Muiden selvitysten mukaan hallinnollinen muutos ei juuri vaikuta kokonaiskustannuksiin. Kuntatalouteen sillä saattaa silti olla vähäisiä vaikutuksia. Kehitysvammalaitosten hajauttaminen on ollut merkittävä prosessi myös laitoksissa työskenteleville työntekijöille. Hajautusprosessien aikana henkilöstön henkinen ja fyysinen jaksaminen on ollut koetuksella. Mielialat työntekijöiden keskuudessa ovat vaihdelleen paljon. Pahimmillaan epävarmuuden on todettu näkyneen jopa sairastavuustilastoissa. Ympäristöministeriön selvitystyö (2009) ja sen pohjalta laadittu ehdotus kehitysvammaisten ja muiden vaikeavammaisten asunto-ohjelmaksi vuosille 2010 2015 toimi pohjatyönä valtioneuvoston päätökselle. Kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelmatyöryhmässä olivat edustettuina ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ARA, RAY, Suomen Kuntaliitto, alan järjestöjä sekä asuntojen ja asumispalvelujen tuottajia. Työryhmän ehdotuksessa kehitys- ja vaikeavammaisten asunto-ohjelmaksi vuosille 2010 2015 tarkastellaan pääosin kehitysvammaisia, sillä heidän

15 (60) laitoshoitonsa on eri vammaisryhmistä suurinta. Kehitysvammaisia oli toukokuussa 2009 vielä noin 2 000 henkilöä pitkäaikaispaikoilla. Työryhmä ehdotti kehitysvammaisten pitkäaikaista laitoshoitoa valtakunnan tasolla vähennettäväksi vuoden 2015 loppuun mennessä alle 500 paikkaan. Laitoshoidosta muuttavien ja lapsuudenkodista aikuistuvien kehitysvammaisten asuntojen tarve on noin 600 asuntoa vuodessa. Muut ehdotukset koskivat valtion rahoituksen saatavuutta ja ehtoja, toimenpiteitä, joilla nopeutetaan ja hallitusti toteutetaan laitospaikkojen vähentämistä sekä toimia uusien asumisratkaisujen kehittämiseksi ja yksilöllisen asumisen edistämiseksi kehitysja vaikeavammaisten kohdalla. 3 Alueellisen suunnitelman valmistelutyö Pirkanmaalla 3.1. Valmistelutyön taustaa Kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämisestä 21.1.2010 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen yhtenä keskeisenä toimenpiteenä erityishuoltopiirit ja alueen kunnat sekä muut keskeiset toimijat laativat suunnitelman siitä, miten alueellisesti kehitetään yksilöllisiä asumisratkaisuja kehitysvammaisten kuntalaisten tarpeisiin. Laitoshoidon hallitun vähentämissuunnitelman ja uusien asumisratkaisujen kanssa samanaikaisesti suunnitellaan vaativan hoidon osaamiskeskusta Pirkanmaalle ja alueellisia sekä seudullisia palveluja kehitysvammaisten asumisen tueksi. Yksilöllisiä asumisratkaisuja tukevat kuntien laatimat suunnitelmat palvelujen kehittämiseksi paikallisesti. Pirkanmaalla tehdään yhteistyössä myös päätös kehitysvammahuollon vaativan hoidon ja kuntoutuspalvelun tulevaisuuden sijoituspaikasta. Toimitilat suunnitellaan vastaamaan asiakaskunnan hoidon ja kuntoutuksen sekä henkilöturvallisuuden tarpeita. Alueellisen suunnitelman

16 (60) valmistelun yhteydessä huomioidaan henkilöstön riittävä osaaminen ja saatavuus kaikilla palvelun tasoilla. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän hallitus on 24.3.2010 kokouksessaan nimennyt valmistelutyöryhmän, jonka jäsenet ovat Perusturvajohtaja Kari Virta, Ylöjärvi, puheenjohtaja Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, varapuheenjohtaja Toimialuejohtaja Tuulikki Parikka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Suunnittelupäällikkö Päivi Mattila, Tampere Asuntotoimenjohtaja Pekka Hinkkanen, Tampere Vammaistyönjohtaja Mari Ollinpoika, Nokia Sosiaali- ja terveysjohtaja Leena Niittymäki, Valkeakoski Perusturvajohtaja Vuokko Kuusiluoma, Parkano Sosiaalijohtaja Hannu Majamaa, Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä Ylilääkäri Urpo Hautala, Sastamalan perusturvakuntayhtymä Anne Sundberg, Erityishuoltoneuvosto, Sastamalan seudun kehitysvammaisten tuki ry Pirjo Penttilä-Riikonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, yhtymähallinto, sihteeri Valmistelutyöryhmän tehtävänä on koota Pirkanmaan kunnista alueellisen suunnitelman tekoon tarvittavat tiedot ja laatia koko Pirkanmaata koskeva alueellinen suunnitelma edelleen sosiaali- ja terveysministeriöön toimitettavaksi 30.9.2010 mennessä. Alueellisen suunnitelman käytännön valmistelusta vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri yhteistyössä kuntien kanssa.

17 (60) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on toiminta- ja taloussuunnitelma seminaarissa 2.-3.6.2010 linjannut keskeiset tulevaisuuden haasteet kehitysvammahuollossa: Yhteinen käsitys kuntien kanssa kehitysvammahuollon kehittämisen tavoitteista Pirkanmaalla Työnjako erityis- ja peruspalvelujen välillä ja kuntien tukeminen peruspalvelujen toteuttamisessa Laitoshoidon vähentämissuunnitelman laatiminen Päätös vaativan hoidon tulevaisuuden sijoituspaikasta Toimitilojen vastaaminen asiakkaiden hoidon, kuntoutuksen ja henkilöturvallisuuden tarpeisiin Osaamisen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen Kehittämistyön suunnitelmallinen ja hallittu toteuttaminen Kuntatalouden realiteetit 3.2. Alueellisen suunnitelman valmistelutyön tavoite Pirkanmaan kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen alueellinen suunnitelma sisältää Asumispalvelujen kehittämisen ja laitoshoidon hallitun vähentämissuunnitelman vuosille 2010 2015 ja vuosille 2016 2020. Kuntien tai yhteistoiminta-alueiden asettamat selkeät määrälliset tavoitteet suunnitelmissaan. Palvelurakenteen kehittäminen seudullisesti ja alueellisesti yhdessä kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstösuunnitelmien laatiminen turvaamaan palvelut peruspalveluissa ja erityispalveluissa. Osaaminen ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen palvelujen turvaamiseksi kaikilla tasoilla.

18 (60) Pirkanmaan vaativan hoidon toteuttamissuunnitelman Kuntien suunnitelmat uudisrakennus-, peruskorjaus- ja käyttötarkoituksen muutoshankkeista. 3.3. Yhteisesti sovittu toimintatapa valmistelutyölle Pirkanmaan kunnille järjestettiin 3.11.2009 ja 26.4.2010 tiedotus- ja keskustelutilaisuudet, joiden tavoitteena oli valmistelutyön aloittaminen kunnissa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toimialue kuusi, joka vastaa kehitysvammahuollon laitoshoidosta, aloitti laitosasukkaiden vaativuustason kartoituksen yksilöittäin. Kaikkien Pirkanmaan kuntien tai yhteistoimintaalueiden kanssa käytiin kuntatason neuvottelut ajalla 17.5.2010 23.8.2010. Kuntatason neuvotteluissa olivat mukana kuntien sosiaali- ja terveystoimen kehitysvammahuollosta vastaavat henkilöt ja asiantuntijoita sairaanhoitopiiristä kehitysvammahuollon toimialueelta sekä alueellista suunnitelmaa valmisteleva virkamies sairaanhoitopiiristä. Neuvottelussa esiteltiin laitosasukkaiden yksilölliset suunnitelmat ja keskusteltiin kuntien esityksistä laitoshoidon vähentämiseksi Pirkanmaalla sekä kuntien suunnitelmista avohoidon ja asumispalvelujen kehittämiseksi. Samalla esitettiin aikataulu ja sisältö Sosiaalija terveysministeriön kyselystä. Kyselyn tarkoitus oli auttaa kuntia valmistelemaan kuntatasoista suunnitelmaa joko itsenäisesti kuntana tai yhteistoiminta-alueena. Kuntien toivottiin myös asettavan tavoite vuosille 2010 2015 ja 2016 2020 laitospaikkatarpeesta ja asumispalveluyksiköiden valmistumissuunnitelmista hankkeineen. Pirkanmaan alueellista suunnitelmaa valmisteleva työryhmä on kokoontunut 6.4.2010-24.9.2010 yhdeksän kertaa. Valmistelutyöryhmä on laatinut yhteisen näkemyksen, tahtotilan ja menettelytavat kehitysvammahuollon kehittämiseksi. Suunnitelman valmistelun yhteydessä on selkiytetty työnjakoa erityis- ja peruspalvelujen välillä sekä pohdittu keinoja tukea kuntien peruspalveluja.

19 (60) Kehitysvammaisille tarkoitettujen peruspalvelujen ja asumispalvelujen kehittäminen on kuntien tehtävä ja erityispalvelut tukevat kuntia tässä tehtävässä. Laitoshoidon hallittu vähentämissuunnitelma on valmistunut 30.9.2010 sosiaali- ja terveysministeriön lähettämän kyselyn antamien tietojen, kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen ja valmistelutyöryhmän työskentelyn tuloksena. Kuntien kanssa on sovittu kehitysvammahuollon erityisosaamista ja erityispalveluja tuottavan vaativan hoidon osaamiskeskuksen tarpeesta Pirkanmaalla. Sairaanhoitopiiri laatii tarvittavat toiminta- ja toimitilasuunnitelmat. Valmistelutyöryhmässä on sovittu, että Pirkanmaalla vahvistetaan kehitysvammahuollon osaamista ja sen jakamista. Osaavan henkilöstön saatavuus kehitysvammahuoltoon on haastava tehtävä. Osaamisen varmistamiseksi yhteistyö yliopistollisen keskussairaalan eri toimialueiden, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä ammatillisten oppilaitosten ja alan muiden kouluttajien kanssa on välttämätöntä. Alueellista suunnitelmaa laadittaessa kehitysvammaisen asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja asumisyksiköiden tulee olla pieniä asumisryhmiä, jotta vältytään uuslaitoksilta. Palvelujen laatutaso ja sisältö turvataan. Erityisryhmien asumisen laatusuositukset ohjaavat rakentamaan pieniä asuinyksiköitä. Pirkanmaan alueella tehdään suunnitelmallisesti yhteistyötä erityisesti haastavasti käyttäytyvien ja erityishoitoa vaativien asiakkaiden kanssa. Alueellisessa suunnitelmassa keskeisenä on myös kehitysvammaisten palvelujen edellyttämät henkilöstösuunnitelmat ja henkilöstömitoitukset.

20 (60) 4 Alueellisen suunnitelman laatimisen taustatietoja 4.1. Kehitysvammaisten määrä Pirkanmaalla Pirkanmaalla on asukkaista 486 102 ja kehitysvammaisia 2396 eli 0,49 % väestöstä. Arvio kehitysvammaisten määrästä viiden vuoden päästä 1.1.2016 on 2490, eli kehitysvammaisten määrä Pirkanmaalla kasvaa 3,8 %. Kehitysvammaisten ikärakenne Pirkanmaan alueella on seuraava: 0-6 vuotta 6 %, 7-16 vuotta 19 %, 17 25 vuotta 17 %, 26 45 vuotta 30 %, 46 65 vuotta 23 % ja yli 65 vuotta 6 %. (Taulukko 1) Kunta 0-6 7-16 17-25 26-45 46-65 yli 65-vuotiaat Yhteensä Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 13 40 45 71 57 13 239 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 6 23 16 28 43 3 119 Valkeakoski 7 17 15 16 34 4 93 Kehyskunnat: Lempäälä 5 12 20 20 11 2 70 Nokia 12 24 32 35 39 11 153 Pirkkala 4 17 5 10 6 0 42 Vesilahti 2 6 4 4 7 4 27 Ylöjärvi 11 25 20 26 21 9 112 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 1 15 8 17 13 6 60 Hämeenkyrö 1 9 10 15 22 7 64 Ikaalinen 3 8 15 11 10 6 53 Kihniö 2 3 2 4 6 1 18 Tampere 59 209 175 344 170 40 997 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 1 16 17 34 41 15 124 Sastamala 14 24 30 48 40 15 171 Virrat 0 3 2 25 22 2 54 Yhteensä 141 451 416 708 542 138 2396 Taulukko 1. Kehitysvammaisten kuntalaisten ikärakenne 31.5.2010

21 (60) 4.2. Kehitysvammaisten nykyisen avo- ja laitoshoidon kuvaus Pirkanmaalla Pirkanmaalla käytetyt käsitteet kehitysvammaisten asumispalveluista noudattelevat oheista perinteistä kehitysvammaisten asumispalveluiden määrittelyä: autettu asuminen on ryhmäkotiasumista, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Asumismuoto on tarkoitettu paljon apua ja tukea tarvitseville ohjattu asuminen on ryhmäkotiasumista, jossa ei ole yövalvontaa. Ohjauksella pyritään edistämään asiakkaan mahdollisimman itsenäistä ja omatoimista elämää tuetussa asumisessa asiakas asuu esimerkiksi kerrostalossa ja hän saa yksilöllisesti suunnitellun tuen asumiselleen perhehoito, yksityinen henkilö tarjoaa hoitoa ja huolenpitoa kodissaan kehitysvammaiselle ihmiselle. Asumispalveluiden tuottamisesta Pirkanmaalla vastaavat kunnat, yksityiset palveluntuottajat ja ns. kolmannen sektorin toimijat. Sairaanhoitopiirillä on yksi autetun asumisen yksikkö Parkanossa. Vuonna 2008 lakkautettu Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä vastasi yli 60 % Pirkanmaalla tuotetusta autetusta asumisesta ja 50 % ohjatusta asumisesta. Kuntayhtymän purkauduttua asumispalveluyksiköt siirtyivät kuntien ja yhteistoiminta-alueiden vastattaviksi. Aiemmin omaa kunnallista palvelutuotantoa on ollut vähäisessä määrin Hämeenkyrössä, Virroilla ja Valkeakoskella. Kehittämistyö on iso haaste Pirkanmaalla. Autetun asumisen asiakaspaikkojen rakentaminen on jäänyt alle keskiarvon verrattaessa valtakunnan tasoon, vaikka laitoshoidon määrä on Pirkanmaalla vähitellen pudonnut. Vuonna 2008

22 (60) autetussa asumisessa oli pitkäaikaisasiakkaita keskimäärin 4,8 asiakasta/10 000 asukasta kohden. Koko maan vastaava luku oli 9,6 (kuvio 1.). 12,0 Autetun asumisen pitkäaikaisasiakkaat 31.12. kehitys koko maa ja Pirkanmaa 10 000 asukasta kohden 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 3,4 2,1 1997 1998 3,8 2,3 4,6 2,8 5,1 3,3 1999 2000 2001 5,9 1,8 6,5 6,8 3,9 3,9 2002 2003 2004 7,4 4,2 8,3 8,9 9,0 9,6 4,7 4,7 4,8 4,8 2005 2006 2007 2008 Pirkanmaa Koko maa Kuvio 1. Autetun asumisen pitkäaikaisasiakkaat 31.12. kehitys koko maa ja Pirkanmaa 10 000 asukasta kohden Pirkanmaalla oli vuonna 2008 keskimäärin 2 asiakasta tuetussa asumisessa 10 000 pirkanmaalaista kohden, kun vastaava luku valtakunnan tasolla oli 1,75 (kuvio 2.). Kevyemmät asumismuodot eivät ole vaihtoehto laitoshoidolle, vaan tilalle tarvitaan riittävästi resursoitua ympärivuorokautisesti toimivaa asumispalvelua. Autetun asumisen palveluiden riittämättömyys on omalta osaltaan hidastanut laitoshoidon vähenemistä.

23 (60) 2,5 Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat 31.12. kehitys koko maa ja Pirkanmaa 10 000 asukasta kohden 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Pirkanma a Koko maa Kuvio 2. Kehitysvammaisten tuetun asumisen asiakkaat 31.12. kehitys koko maa ja Pirkanmaa 10 000 asukasta kohden Perhehoito on toimeksiantosopimukseen perustuvaa hoitajan kodissa tapahtuvaa hoitoa. Perhehoito voi joissakin tapauksissa olla vaihtoehto ympärivuorokautiselle laitoshoidolle tai autetulle asumiselle, sillä asiakkaalla on perhehoitokodissa ympärivuokautinen tuki ja ohjaus. Määrällisesti perhehoitoa on Pirkanmaalla vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Vuonna 2008 perhehoitokoteja Pirkanmaalla oli 1,9 kymmentätuhatta asukasta kohden, kun vastaava luku koko maassa oli 2,1. Perhehoidosta Pirkanmaalla vastaavat tällä hetkellä yksittäiset kunnat ja palvelua tuottaa myös Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Kodissa tapahtuva perheiden tukeminen tapahtuu kuntoutusohjaajien toimesta. Kunnat vastaavat kuntoutusohjauksen toteutumisesta. Kuntoutusohjaajat tukevat kehitysvammaisen lapsen ja hänen perheensä selviytymistä arjen ongelmista. Tavoitteena on päivittäisten taitojen ylläpitäminen ja kehittäminen, elämänmuutoksiin valmentaminen. Kunnat vastaavat myös kehitysvammaisten

24 (60) lasten perusopetuksesta ja koulun merkitys varhaiskasvatuksen tukena on merkittävä. Lisäksi kunnat järjestävät koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Myös aikuisia yksinasuvia kehitysvammaisia tuetaan selviytymään mahdollisimman itsenäisesti. Keskeinen osa aikuisen kehitysvammaisen elämää on työssäkäynti. Pirkanmaalla kunnat vastaavat valtaosasta päivä- ja työtoimintaa. Vuonna 2008 Pirkanmaalla oli 1032 asiakasta vammaisten päiväja työtoiminnan piirissä. Koko maassa päivä- ja työtoiminnan piirissä oli keskimäärin 27 asiakasta kymmentätuhatta asukasta kohti, kun taas vastaava luku Pirkanmaalla oli 22 (Sotkanet). Päivä- ja työtoiminta sisältää työtoiminnan, päivätoiminnan, vaikeavammaisten päivätoiminnan, tuetun työllistymisen ja avotyötoiminnan. Päivä- ja työtoimintaan osallistuminen perustuu asiakkaan toimintakykyyn. Päivätoiminta on virikkeellistä ja kuntouttavaa toimintaa, joka tapahtuu pääsääntöisesti asumisyksikön ulkopuolella toimintakeskuksissa. Työja toimintakeskusten työtoiminnassa tehdään monipuolisia töitä, mm alihankintatöitä eri firmoille. Työtoiminta on sosiaalisia taitoja ja työelämävalmiuksia edistävää sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vastaa erityishuoltona annettavasta laitoshoidosta. Muissa laitoshoitoyksiköissä on yksittäisiä kehitysvammaisia asiakkaita. Laitoshoidossa kehitysvammainen asiakas saa ympärivuorokautista hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta. Laitoshoito sisältää myös päivätoiminnan sekä tarvittavat lääkäri-, terapia-, apuväline- ja lääkehuollon palvelut. Toiminnallisessa sisällössä painotetaan perhekeskeisyyttä, vaikeavammaisten tarvitsemia erityispalveluja, tutkimusta, kuntoutusta ja moniammatillista erityisosaamista. Pitkäaikaista laitoshoitoa on yhtäjaksoisesti yli kolme kuukautta kestänyt hoito. Pirkanmaalla pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten määrä on keskimääräistä suurempi. Vuonna 2008 pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli

25 (60) asiakkaita keskimäärin 5,7 kymmentätuhatta asukasta kohden, kun vastaava luku koko maassa oli 3,8. Tulevaisuudessa laitoshoidossa ovat vain erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa olevat asiakkaat sekä vastentahtoiseen hoitoon määrätyt asiakkaat. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vastaa kehitysvammapoliklinikan toiminnasta. Kehitysvammapoliklinikan tehtävänä on tukea kehitysvammaisia, heidän perheitään ja muuta lähiympäristöä. Poliklinikan moniammatillisen työryhmän erityisasiantuntemusta tarvitaan mm. kehitysvammadiagnostiikassa, harvinaisten kehitysvammaoireyhtymien seurannassa, toimintakyvyn arvioinnissa, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa elämän eri taitekohdissa. Kehitysvammapoliklinikan asiantuntijatuki kuntien peruspalveluiden toimijoille ja perheille on keskeinen tekijä pyrittäessä hoitamaan kehitysvammainen kuntalainen peruspalveluissa. 5 Pirkanmaan alueellinen suunnitelma kehitysvammahuollon laitospaikkojen vähentämiseksi vuosina 2010 2020 5.1. Laitoshoidon vähenemiskehitys Pirkanmaalla Kehitysvammaisten laitoshoidon määrä on Suomessa vähitellen pudonnut. Vuonna 1998 oli kehitysvammaisia pitkäaikaisessa laitoshoidossa yhteensä 2613 (5,1/ 10000 asukasta). Vuoteen 2008 määrä on pudonnut 2002:een (3,8/ 10000 asukasta). Vastaavana aikana Pirkanmaalla määrä on laskenut 335:stä (7,6/10000 asukasta) 275:een (5,7/10000 asukasta). Kuviosta 3 voidaan todeta, että laitoshoidon vähenemisnopeus on vaihdellut eri puolilla Suomea. (www.sotkanet.fi)

26 (60) 700 600 500 400 300 200 100 0 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Itä-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kehitysvammalaitosten pitkäaikaisasiakkaat 31.12. yhteensä (id:2807) 2000 Kehitysvammalaitosten pitkäaikaisasiakkaat 31.12. yhteensä (id:2807) 2008 Kuvio 3. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrä maakunnittain vuosina 2000 ja 2008 (Sotkanet) Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa laitoshoidon asiakkaana oli 31.5.2010 tilanteen mukaan 259 pitkäaikaishoidon ja 24 lyhytaikaishoidon asiakasta. Hoidossa olevien asiakkaiden määrä on vähitellen pudonnut avohuollon asumispalvelumahdollisuuksien parantuessa ja laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asiakkaiden ikääntyessä. Vuonna 2000 laitoshoidossa oli päivittäin keskimäärin 340 asiakasta, vuonna 2005 keskimäärin 307 ja vuonna 2009 keskimäärin 289 asiakasta. Kymmenessä vuodessa päivittäin hoidossa olevien asiakkaiden määrä on pudonnut yhteensä 51 asiakasta. Laitoshoitopaikkojen määrän vähenemisen arvioitiin kiihtyvän olemassa olevien laitosasiakkaiden ikääntyessä. Kehitys näkyy tarkasteltaessa pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaiden tämänhetkistä ikärakennetta ja hoitoisuutta. Iäkkäissä asiakkaissa hoitoisuus painottuu kevyempään laitoshoitoon ja nuoremmissa ikäluokissa painopiste on raskaammissa hoitoisuusluokissa. (Kuvio 4)

Lkm 27 (60) Pitkäaikaisten laitoshoito 31.5.2010 70 60 50 40 Poikkeuksellisen vaativa laitoshoito Erityisen vaativa laitoshoito 30 20 Vaativa laitoshoito Laitoshoito 10 0 1-6 7-14 15-21 22-35 35-60 51-63 64-72 73-84 yli 85 Ikäryhmät Kuvio 4. Ylisen pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien asiakkaiden ikärakenne ja hoitoisuus Laitoshoidon vähentämiseksi 1990-luvulla sekä 2000-luvun alkupuoliskolla perustettiin kuntayhtymän toimesta uusia ympärivuorokautisesti resursoituja asumispalveluyksilöitä. Kuntayhtymän purkamisen suunnittelu ja sen toteuttaminen 2008 vuoden lopussa pysäytti kehityksen muutamaksi vuodeksi. Kuntayhtymän suunnitelmat asumispalveluiden lisäämiseksi keskeytettiin ja muuta korvaava palvelutuotantoa ei samaan aikaan syntynyt riittävästi. Viimeinen kuntayhtymän toimesta toteutettu autetun asumisen yksikkö valmistui Ylöjärvelle vuonna 2005 ja vuonna 2006 suljettiin yksi yksikkö kiristyneiden viranomaismääräysten vaatiman saneeraustarpeen takia. (Kuvio 5)

28 (60) PAIKKALUVUN MUUTOKSET VV. 1997-2009 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 AUTETTU ASUMINEN 72 73 76 106 118 133 149 156 166 163 161 164 12 LAITOSHOITO 350 346 345 340 330 324 314 312 307 301 298 298 289 Kuvio 5. Paikkaluvun muutokset vuosina 1997-2008 Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2009 5.2. Pirkanmaan kuntien suunnitelmat laitospaikkojen vähentämiseksi vuosien 2010-2015 aikana Laitospaikkojen hallittua vähentämissuunnitelmaa tehdään yhteistyössä kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa. Kunnat ovat asettaneet tavoitteita joko itsenäisinä kuntina tai yhteistoiminta-alueina vuosille 2010 2015. Kuntien asettamat tavoitteet seuraavalle viidelle vuodelle perustuvat kuntien omaan arvioon ja ikärakenteeseen. Kuntien asettamissa tavoitteissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pitkäaikaishoidon laitospaikkojen määrä laskee 125:een paikkaan vuoteen 2016 mennessä. Pitkäaikaishoidon laitospaikkojen lukumäärä on 48 % nykyisestä määrästä. Vuosina 2016-2020 laitospaikkatilanne pyritään kunnissa pitämään vakiona. Tällä hetkellä kunnat ostavat 30 laitospaikkaa muualta kuin sairaanhoitopiiriltä kehitysvammaisille asiakkaille yksilöllisistä lähtökohdista johtuen. (Taulukko 2)

29 (60) Kunta Pitkäaikaisasiakkaiden lukumäärä / Ylisen hoiva- ja kuntouspalvelussa t Arvio vuoden 2016 tarpeesta Ylisen hoito- ja kuntoutuspalveluissa Laitoshoidossa muualla olevat Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 24 6 0 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 11 5 11 Valkeakoski 11 4 1 Kehyskunnat: Lempäälä 4 4 0 Nokia 15 5 0 Pirkkala 7 4 0 Vesilahti 4 2 0 Ylöjärvi 15 3 4 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 2 2 1 Hämeenkyrö 8 5 0 Ikaalinen 3 2 2 Kihniö 3 3 0 Tampere 116 56 7 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 12 9 1 Sastamala 17 10 3 Virrat 5 5 0 Yhteensä 257 125 30 Taulukko 2. Pitkäaikaishoidon asiakkaiden lukumäärä 2010 kunnittain ja arvio vuoden 2016 tarpeesta. 5.3. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon suunnitelmat laitoshoidon vähentämiseksi vuosina 2010-2020 Alustavassa keskustelussa laitoshoidon vähentämisen tavoitteeksi on asetettu, että vuosien 2010-2020 aikana laitoshoidon paikkojen kokonaismäärä laskee 150:een ja painopiste siirtyy pitkäaikaishoidosta kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon. Lyhytaikaishoitopaikkoja on suunniteltu olevan 1/3 laitospaikoista eli 50 paikkaa ja pitkäaikaishoitopaikkojen osuudeksi on suunniteltu 2/3 laitospaikoista eli 100 paikkaa. Pirkanmaan alueen ulkopuolisille kunnille on arvioitu em. määrästä myytäväksi noin 10 vaativan hoidon paikkaa. Alkuvuodesta 2010 ulkokuntalaisten asiakkaiden määrä Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa oli 6.

30 (60) Laitoshoito siirtyy Ylöjärven Ylisen alueelta Nokian Pitkäniemen sairaalan alueelle vaiheittain. Tavoitteena on muodostaa Pitkäniemen alueelle Pirkanmaan vaativimman hoidon yksikkö, joka toimii avohuoltoa tukevana osaamiskeskuksena. Ensimmäisessä vaiheessa Pitkäniemen alueelle rakennetaan vuosina 2012-2013 uudisrakennus erityisen vaativaa hoitoa tarvitseville. Vaativan hoidon laitospaikkoja valmistuu 80, näistä 50 aikuisille ja 30 lapsille ja nuorille. Hoitopaikoista 30 on arvioitu tarvittavan kuntouttavan lyhytaikaishoidon käyttöön ja enintään 50 pitkäaikaishoidon käyttöön. Toisessa vaiheessa laitoshoito loppuu vähitellen kokonaan Ylisen alueella. Tarvittaessa toisessa vaiheessa Pitkänniemeen rakennetaan tai saneerataan lisätilaa vaativille kehitysvammaisille asiakkaille, mahdollisesti olemassa olevaa rakennuskantaa hyväksi käyttäen. Etenkin avohuollon palveluita tukevan lyhytaikaisen kuntouttavan hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan jatkossa. Tällä hetkellä lyhytaikaishoidon käytössä on noin 30 asiakaspaikkaa. Toisessa vaiheessa on alustavasti arvioitu tarvittavan lyhytaikaishoidon tarpeisiin 20 lisäpaikkaa ja pitkäaikaishoidon tarpeisiin korkeintaan 50 lisäpaikkaa. Pitkäniemeen siirtymissuunnitelma on laadittu vaiheittain, mikä mahdollistaa suunnitelmien tarkentamisen prosessin edetessä ja palvelutarpeen tarkentuessa. Lopulliset suunnitelmat laaditaan yhteistyössä kuntien kanssa. Ylisen alueella on toiminnan suunniteltu päättyvän kokonaan viimeistään vuonna 2020. 6 Pirkanmaan kuntien suunnitelmat asumispalveluiden lisäämiseksi Pirkanmaan kunnissa on tällä hetkellä kehitysvammaisten asuntojen määrä 578. Kunnat ovat ilmoittaneet, että vuonna 2016 kuntien alueella tai yhteistoiminta-alueilla tarvitaan 996 asuntoa. Kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntojen määrä kasvaa siis viiden seuraavan vuoden aikana 418:lla. Lisäys on

31 (60) 72 %. Suunnitelmissaan kunnat ovat huomioineen kehitysvammaisten asukkaiden ikäjakauman ja laitoshoidon paikkojen vähentämissuunnitelman sekä vanhempien tai omaisten luota muuttavat kehitysvammaiset. Ryhmämuotoisia, ympärivuorokautisesti resursoituja asuntoja tarvitaan vuonna 2016 Pirkanmaalla 512. Ryhmämuotoisia, ei-ympärivuorokautisesti resursoituja asuntoja tarvitaan 239, tukiasuntoja 180 ja normaaleja vuokra-asuntoja 65. Ryhmämuotoisia, ympärivuorokautisesti resursoituja asuntoja on siten vuonna 2016 51 % asunnoista, ryhmämuotoisia, ei ympärivuorokautista henkilöstöä tarvitsevia on 24 % asunnoista, tukiasuntoja 18 % ja normaaleja vuokraasuntoja on 7 %. Kunta Asuntojen määrä kunnassa tällä hetkellä / asukkaiden määrä Arvio asuntojen tarpeesta 2016 yhteensä Ryhmämuoto: hlöstö ympärivrk 1.1.2016 lkm a Ryhmämuoto: ei hlöstöä ympärivrk 1.1.2016 lkm a Tukiasunnot 1.1.2016 lkm a Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 33 / 33 106 63 36 0 7 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 28 / 28 65 28 20 17 0 Valkeakoski 19 / 19 35 20 0 15 0 Kehyskunnat: Lempäälä 33 / 33 48 24 0 13 11 Nokia 30 / 30 66 30 30 6 0 Pirkkala 0 / 0 28 12 12 4 0 Vesilahti 4 / 4 7 2 0 3 2 Ylöjärvi 23 / 23 40 24 7 5 4 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 19 / 19 19 19 0 0 0 Hämeenkyrö 27 / 27 42 24 9 4 5 Ikaalinen 16 / 16 26 6 10 5 5 Kihniö 0 12 8 0 3 1 Tampere 229 / 229 345 170 75 100 0 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 61 / 61 61 28 18 0 15 Sastamala 36 / 36 67 39 8 5 15 Virrat 20 / 20 29 15 14 0 0 Yhteensä 578 / 578 996 512 239 180 65 Normaalit vuokraasunnot 1.1.2016 lkm a Taulukko 3. Asuntojen ja asukkaiden määrä kunnittain 31.5.2010, arvio asuntojen määrästä vuonna 2016. Suunnitellut uudistuotantokohteet.

32 (60) Seuraavan viiden vuoden aikana asuntoihin tulee uusia asukkaita laitoksista yhteensä 140 (30 % uusista asukkaista), vanhempien tai omaisten kotoa 279 (60 %) ja muualta 45 (10 %). Yhteensä uusia asukkaita Pirkanmaalta avohuollon asumispalveluiden piiriin tulee seuraavan viiden vuoden aikana 464. Kuntakohtainen erittely asukkaista on seuraavassa taulukossa (taulukko 4). Kunta Uudet asukkaat: laitoksista Uudet asukkaat: vanhenpien jne. luota Uudet asukkaat: muualta Yhteensä Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 18 43 12 73 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 15 10 4 29 Valkeakoski 7 25 3 35 Kehyskunnat: Lempäälä 0 12 3 15 Nokia 6 17 7 30 Pirkkala 3 17 1 21 Vesilahti 1 5 2 8 Ylöjärvi 12 24 4 40 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 1 1 0 2 Hämeenkyrö 5 9 1 15 Ikaalinen 1 4 6 11 Kihniö 0 6 2 8 Tampere 60 60 0 120 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 3 11 0 14 Sastamala 8 26 0 34 Virrat 0 9 0 9 Yhteensä 140 279 45 464 Taulukko 4. Uudistuotantokohteisiin tulevat uudet asukkaat 2010 2015.

33 (60) Peruskorjausta tarvitsevia asuntoja Pirkanmaalla on 94, joista erillisasuntoja on kolme. Asukkaita peruskorjausta tarvitsevissa asunnoissa on 111. (Taulukko 5) Kunta Kangasalan seudun tilaajarengas: Peruskorjausta tarvitsevia asuntoja 31.5.10 a Peruskorj. tarvitsevia erillisasuntoja 31.5.10 a Peruskorjausta tarvitsevien asuntojen asukkaiden lkm 31.5.2010 a Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 0 0 0 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 0 0 8 Valkeakoski 9 0 8 Kehyskunnat: Lempäälä 0 0 0 Nokia 0 0 0 Pirkkala 0 0 0 Vesilahti 0 0 0 Ylöjärvi 0 0 0 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 0 0 0 Hämeenkyrö 10 0 14 Ikaalinen 10 3 16 Kihniö 0 0 0 Tampere 25 0 25 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 16 0 16 Sastamala 15 0 15 Virrat 9 0 9 Yhteensä 94 3 111 Taulukko 5. Olemassa olevien, kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntojen peruskorjaustarpeet 31.5.2010 Pirkanmaalla tehdään myös rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja niihin liittyviä peruskorjauksia yhteensä 59 asuntoon. Näihin tulee asukkaita viiden seuraavan vuoden aikana laitoksista 9 (17 % uusista asukkaista), vanhempien luota 32 (62 %) ja muualta 11 (21 %) eli yhteensä 52 uutta asukasta viiden seuraavan vuoden aikana. (Taulukko 6)

34 (60) Kunta Ryhmämuoto: hlöstö ympärivrk 1.1.2016 a Ryhmämuoto: ei hlöstöä ympärivrk 1.1.2016 a Tukiasunnot 1.1.2016 a Normaalit vuokraasunnot 1.1.2016 a Uudet asukkaat: laitoksista em kohteisiin 2010-2015 a Uudet asukkaat: vanhenpien jne. luota em kohteisiin 2010-2015 a Uudet asukkaat: Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 0 0 0 0 0 0 0 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 8 0 0 0 8 0 0 Valkeakoski 0 17 3 0 0 9 8 Kehyskunnat: Lempäälä 0 0 0 0 0 0 0 Nokia 0 0 0 0 0 0 0 Pirkkala 0 0 0 0 0 0 0 Vesilahti 0 0 0 0 0 0 0 Ylöjärvi 0 7 0 0 0 7 0 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 0 0 0 0 0 0 0 Hämeenkyrö 0 0 4 0 0 0 0 Ikaalinen 3 3 1 0 1 4 3 Kihniö Tampere 0 1 12 0 0 12 0 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky Sastamala 0 0 0 0 0 0 0 Virrat Yhteensä 11 28 20 0 9 32 11 muualta em kohteisiin 2010-2015 a Taulukko 6. Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset ja siihen liittyvät peruskorjaustarpeet Asumiseen liittyvä henkilöstö on Pirkanmaan kunnissa tällä hetkellä 233 henkilöä. Henkilöstön lisätarve vuoteen 2016 mennessä on 242. Yhtensä vuonna 2016 asumiseen liittyvää toimintaan henkilöstöä arvioidaan tarvittavan yhteensä 475. Henkilöstön tarve kasvaa kuntien arvion mukaan viiden seuraavan vuoden aikana 103 %:lla. Lisäksi olemassa oleviin henkilöstörakenteisiin tehdään muutoksia Pirkanmaalla 28 tehtävän osalta. Merkittävä osa hoitohenkilöstön työpanosta vapautuu Ylisen laitoshoitopaikkojen vähentyessä. Kuntakohtaiset suunnitelmat ovat taulukossa 7.

35 (60) Kunta Hlöstön määrä asumiseen liitt. palveluissa 31.5.2010 Hlöstön lisätarve 1.1.2016 mennessä Hlöstön lisätarve: olemassa olevien muutokset 1.1.2016 mennessä Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 15 44 0 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 12 17 1 Valkeakoski 6 29 5 Kehyskunnat: Lempäälä 18 21 0 Nokia 13 13 1 Pirkkala 0 0 0 Vesilahti 0 0 2 Ylöjärvi 13 21 3 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 10 0 0 Hämeenkyrö 9,5 0 14 Ikaalinen 4 2 0 Kihniö 0 9 0 Tampere 78 80 0 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 23 0 0 Sastamala 21 3 2 Virrat 10 3 0 Yhteensä 233 242 28 Taulukko 7. Asumiseen liittyvä henkilöstö 2010 ja arvio vuoteen 2016 mennessä tarvittavasta henkilöstöstä 6.1. Kuntien esittämät kehitysvammaisten asumisen uudistuotantokohteet Pirkanmaan alueella Pirkanmaalle on suunniteltu vuositasolla seuraavat uudistuotantokohteet: Vuosina 2010 2011 Tampereen kaupungin toimesta aloittaa uusi autetun asumisen yksikkö 2011 laitoksesta muuttaville. Yksikköön on varattu 21 paikkaa. Samaan yhteyteen tulee myös tukiasuntoja, joista viisi asuntoa kotoa muuttaville kehitysvammaisille. Kangasalle ostetaan ostopalveluna 15-20 ympärivuokautisesti valvottua asumispaikkaa avohoidosta muuttaville vuosina 2010-2011

36 (60) Sastamalan alueella yksityinen palveluntuottaja Hyrkinpuisto tuottaa vuonna 2010 viisi kehitysvammaisten asumispalvelupaikkaa. Sastamalalle. Tukiasumisen järjestäminen kaupungin alueella on suunnitteilla. Lisäksi tehdään asumispalvelujen lisätarpeen selvitystyötä. Kihniö, Ikaalinen ja Parkano tekevät yhteistyössä asumispalveluihin liittyvän palvelutarveselvityksen Hämeenkyrön kunta rakennuttaa vuosina 2010-2011 neljä kehitysvammaisten tukiasuntoa. Vuosina 2012-2014 Kangasala järjestää vastuukuntana kehitysvammaisten erityishuollon palvelut Juupajoelle, Kuhmalahdelle, Orivedelle ja Pälkäneelle. Kangasalle ja Orivedelle perustetaan vuonna 2012 15 + 15 ympärivuorokautista hoitopaikkaa, Oriveden nykyisestä 11 asukkaan ryhmäkodista luovutaan ja tilalle perustetaan uusi 15-paikkainen ohjatun asumisen yksikkö Kangasala perustaa vuonna 2013 15 asuntoa ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville ja 15 asuntoa ohjattua asumista tarvitseville. Myöhemmin hankitaan vielä 15 ohjatun asumisen paikkaa, jos tarvetta on. Valkeakoskelle perustetaan vuonna 2014 20 asuntoa ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville kaupungin omana tuotantona. Tällä hetkellä on kaavamuutos tekeillä. Lisäksi tehdään mahdollinen seudullinen suunnitelma toteutettavaksi vuonna 2016 ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville, 10-15 paikkaa. Nokia toteuttaa vuonna 2012 autetun ja ohjatun asumisen asuntoja sekä tukiasuntoja 30 kehitysvammaisille, YH Länsi Oy rakennuttaa yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa. Ylöjärvelle perustetaan vuosina 2012-2014 tehostettua palveluasumista varten 24 asuntoa. Kohteen toteuttaa Ylöjärven palvelutalosäätiö

37 (60) Kaksikko. Asuntojen lisäksi samalle tontille rakennetaan 32 paikkainen päivätoimintayksikkö ja 30 paikkainen työtoimintayksikkö. Parkanon Rantakoto Ry:n on tehnyt alustavan suunnitelman 7 asuntoa sisältävän tuetun asumisen yksikön rakentamisesta vuosina 2013-2014 Pirkkalaan rakennetaan vuonna 2012 ympärivuorokauden hoitoa tarvitseville ja ei- ympärivuorokauden hoitoa tarvitseville 24 asuntoa yhteistyössä Y-säätiön kanssa, tavoitteena tuettu ja autettu asuminen Tampereelle valmistuu vuonna 2012 autetun asumisen yksikkö, 14 paikkaa kotoa muuttaville aikuisille, Tampereen Kotilinnasäätiö rakennuttaa asumisyksikön. Tampere suunnittelee vuonna 2012 15 paikkaa käsittävän autetun asumisen yksikön laitoksesta muuttaville Tampere suunnittelee vuonna 2013 15 paikkaa käsittävän autetun asumisen yksikön laitoksesta muuttaville Tampere suunnittelee vuonna 2014 15 paikkaa käsittävän autetun asumisen yksikön ensisijaisesti kotoa muuttaville Akaan kaupungissa yksityinen palvelun tuottaja rakentaa ryhmäkotimuotoista asumista. Hanke kohdistuu 18 asuntoon ja tavoitteena on sen toteutuminen viimeistään vuonna 2016. Ikaalisen kaupunki on esittänyt seudullista hanketta, esimerkiksi yhteistyössä ympäristökuntien kanssa, jossa Ikaalisten kaupungilla olisi kuusi paikkaa ympärivuorokautista hoitoa vaativille asiakkaille

38 (60) 6.2. Kehitysvammaisille tarkoitettujen asuntojen peruskorjaussuunnitelmat, lisärakentaminen sekä rakennusten käyttötarkoitusten muuttaminen Vuosina 2010 2011 Akaan kaupunki toteuttaa Urjalan vanhainkodin Muistola-osaston muuttaminen kehitysvammaisten tarpeisiin tarkoitetuksi ympärivuorokautista hoitoa antavaksi autetun asumisen yksiköksi, jossa on 8 asuntoa. Ikaalisten kaupunki tekee omana toimintana peruskorjausta ryhmäkodin 10 asuntoon sekä kolmeen tukiasuntoon vuosina 2010-2011 Vuosina 2012 2014 Valkeakoskella on suunnitteilla 2012 nykyisen 8 paikkaa käsittävän ryhmäkodin peruskorjaus, jonka kaupunki toteuttaa Valkeakoskella muutetaan vuonna 2012 Palmurinteen vanhainkodin 17 paikkaa ryhmäkodiksi, ei- ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville. Valkeakoskella tehdään 2012 kolme tilapäispaikkaa Palmurinteen vanhainkodin tiloista kehitysvammaisille, erityisesti tukiasumisen ja tilapäishoidon tarpeeseen sekä itsenäistymisharjoittelua varten Ylöjärvellä toteutetaan vuonna 2014 Ylöjärven Palvelusäätiö Kaksikon omistaman kohteen korjausrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutos. Kohteeseen tulee seitsemän asuntoa kehitysvammaisille. Tampere suunnittelee korjaavansa vuonna 2013 Koukkunimestä 12 paikkaa tuettua asumista varten. Sastamala suunnittelee korjaavansa Sepänkodin 15 ympärivuorokautista hoitoa tarjoavan asumisen asuntoa vuosina 2012-2013 Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä toteuttaa vuonna 2013 autetun asumisen yksikön, Ruhalankodin 16 asunnon peruskorjauksen.

39 (60) Hämeenkyrö peruskorjaa 2012 kymmenen paikkaa käsittävän kehitysvammaisten asumiseen yksikön yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan ja Asuntohankinta Oy:n kanssa Virrat peruskorjaa vuonna 2012 9 asuntoa ryhmämuotoiseen ja ympärivuorokautista henkilöstöä vaativaan asumiseen kehitysvammaisille 7 Kehitysvammaisten asumisen tueksi tarvittavat palvelut Palvelutarve kunnissa tai yhteistoiminta-alueilla kasvaa laitoshoidon vähenemisen seurauksena. Kehitysvammahuollon palvelut koskevat pientä asiakasryhmää ja palvelujen järjestäminen edellyttää kuntayhteistyötä. Kuntaja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä kuntia ohjataan suunnittelemaan yhteistyökäytäntöjä naapurikuntien kanssa palvelujen kysynnän ja siihen vastaamisen tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamuotoja on syntynyt ja osalla kuntia on jo pitemmältä ajalta yhteistyöstä kokemusta ja tuloksia, mutta osa etsii vielä toimintatapoja. Pirkanmaan kunnissa on selvä tahtotila löytää toimintatapa tuottaa tarvittaessa kuntien yhteisin voimin riittävän laadukkaat palvelut kehitysvammahuollon asiakkaille. Kunnat ovat arvioineet selkeästi palvelujen tarpeen kuntatasolla kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana laitoshoidon vähenemisen tuloksena. Palvelutarpeen kasvuarviot ovat seuraavat: omaishoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 10 %, lyhytaikaista hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa 19 %, henkilökohtaisen avustajan tarve jopa 64 %, vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen 46 %, asumisyksiköiden antama apu 45 %, perhehoidon tarve 26 %, kotihoidon tarve kasvaa 41 %, kuntoutusohjausta tarvitsevien lisäys on 12 %, päivätoimintaa tarvitsevien määrä kasvaa 27 %, työtoimintaa 17 %. Peruspalvelujen pitkäaikaishoitoa tarvitsevien määrän ei arvioida kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana. Kuntien arvion mukaan sairaanhoitopiirin

40 (60) tuottamaa pitkäaikaishoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrä laskee seuraavan viiden vuoden aikana 48 % nykyisestä. Seuraavissa taulukoissa (8 a-c) kuvataan kunnittain kehitysvammaisten palvelutarve vuonna 2010 ja arvio vuoden 2016 palvelutarpeesta. Kunta Yhteensä 2010 Yhteensä 2016 Omaishoidon tuella 2010 Omaishoidon tuella 2016 Muu lyhytaikainen hoito 2010 Muu lyhytaikainen hoito 2016 Hlökohtainen apu 2010 Hlökohtainen apu 2016 Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 239 250 39 45 41 50 7 14 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 119 120 25 35 8 16 5 10 Valkeakoski 93 100 19 30 13 30 2 20 Kehyskunnat: Lempäälä 70 90 15 20 20 25 40 65 Nokia 153 150 19 25 3 10 1 10 Pirkkala 42 48 20 10 18 8 1 3 Vesilahti 27 27 2 4 2 5 2 5 Ylöjärvi 112 130 20 25 40 50 2 10 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 60 65 17 20 3 5 3 10 Hämeenkyrö 64 68 4 4 4 5 0 5 Ikaalinen 53 50 12 16 3 4 1 5 Kihniö 18 18 7 5 9 6 0 3 Tampere 997 1025 240 250 78 85 2 20 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 124 124 9 12 6 10 3 8 Sastamala 171 175 31 34 8 10 5 10 Virrat 54 50 10 10 15 15 5 20 Yhteensä 2396 2490 489 545 271 334 79 218 Taulukko 8 a. Kehitysvammaisten henkilöiden määrä vuonna 2010 ja arvio määrästä vuonna 2016 sekä vuonna 2010 palvelut kunnittain ja arvio palvelutarpeesta vuonna 2016

41 (60) Kunta Hlökohtainen apu 2010 Hlökohtainen apu 2016 Palveluasuminen 2010 Palveluasuminen 2016 Asumisyksikköjen apu 2010 Asumisyksikköjen apu 2016 Perhehoito 2010 Perhehoito 2016 Kotihoito 2010 Kotihoito 2016 Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 3 3 73 139 11 11 0 0 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 0 2 28 65 2 4 15 20 Valkeakoski 0 1 19 40 2 5 1 10 Kehyskunnat: Lempäälä 20 24 2 4 4 4 0 0 Nokia 2 5 4 15 7 10 2 5 Pirkkala 1 0 8 28 0 1 0 0 Vesilahti 0 1 5 10 1 1 4 6 Ylöjärvi 0 0 9 16 2 2 10 16 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 0 0 14 23 2 5 6 10 Hämeenkyrö 0 0 21 25 0 0 1 1 Ikaalinen 0 0 16 26 1 1 5 7 Kihniö 1 8 0 0 1 1 2 2 Tampere 1 5 174 312 14 20 4 14 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 0 0 46 50 5 5 11 11 Sastamala 0 4 43 80 7 10 5 10 Virrat 1 5 0 5 0 0 0 0 Yhteensä 29 58 462 838 59 80 66 112 Taulukko 8 b. Kehitysvammaisten palvelujen tarve vuonna 2010 ja arvio palvelujen tarpeesta vuonna 2016. Kunta Kotihoito 2016 Kuntoutusohjaus 2010 Kuntoutusohjaus 2016 Päivätoiminta 2010 Päivätoiminta 2016 Työtoiminta 2010 Työtoiminta 2016 Pitkäaikaishoito:kun nan peruspalv. 2010 Pitkäaikaishoito:kun nan peruspalv. 2016 Pitkäaikaishoito:shp erityispalv. 2010 Pitkäaikaishoito:shp erityispalv. 2016 Kangasalan seudun tilaajarengas: Kangasala, Orivesi, Pälkäne, Juupajoki, Kuhmalahti 44 45 23 51 101 131 0 0 24 6 Etelä-Pirkanmaan tilaajarengas: Akaa; Kylmäkoski, Urjala 30 40 13 19 29 35 4 4 11 5 Valkeakoski 26 30 8 25 27 20 1 1 11 4 Kehyskunnat: Lempäälä 4 8 6 10 20 30 0 0 4 4 Nokia 25 35 17 19 38 45 0 2 15 5 Pirkkala 6 5 3 7 10 25 0 0 7 4 Vesilahti 5 5 1 1 6 8 0 1 4 2 Ylöjärvi 41 50 16 32 20 30 3 3 15 3 Kolmostien tilaajarengas: Parkano 12 15 13 20 0 0 0 0 2 2 Hämeenkyrö 40 45 6 7 29 30 0 0 8 5 Ikaalinen 11 13 6 9 15 17 0 2 3 2 Kihniö 6 3 2 2 6 8 2 1 3 3 Tampere 68 75 220 260 177 185 6 116 56 Ylä-Pirkanmaan peruspalveluky 30 30 20 22 37 39 0 0 12 9 Sastamala 38 40 31 45 42 70 0 2 17 10 Virrat 11 10 16 25 25 25 0 0 5 5 yhteensä 397 449 401 554 582 698 16 16 257 125 Taulukko 8 c. Kehitysvammaisten palvelujen tarve vuonna 2010 ja arvio palvelujen tarpeesta vuonna 2016.

42 (60) 8 Kehitysvammaisten palvelujen kehittämistyö Pirkanmaalla 8.1. Valtakunnallisesti merkittävä palvelujen kehittämistoiminta Pirkanmaalla Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluissa on kehitetty vuodesta 1996 alkaen psykologian tohtori Leena Myllykosken (ent. Heikkilä) johdolla haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden vastuukuntoutusmallia. Kuntoutusmallin perustana ovat yhteisöllisyys ja kompetenssiterapia. Kuntoutusmenetelmän käytöstä on saatu hyviä kokemuksia Pirkanmaalla mm. haastavasti käyttäytyvien sekä Valviran vastentahtoiseen hoitoon määräämien asiakkaiden kuntoutuksessa. Menetelmää on koulutettu myös muiden toimintayksiköiden käyttöön. Keittämistyö sai lääninhallituksen myöntämää valtionavustusta vuosina 2004 2005 sekä 2006-2007. Tällä hetkellä kuntoutusmenetelmä on vakiintuneena työmuotona Ylisellä. Tampereelle avattiin elokuussa 2010 erityisen vaativaa hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten hoitoyksikkö (Erho), jonka toiminta laajenee vuonna 2012 ympärivuorokautiseksi. Erhossa yhdistyvät päivähoidon, perusopetuksen, perhetyön, terveyden- ja lääkehoidon sekä kuntoutuksen palvelut. Erhon palvelu on tarkoitettu monialaisia kehitysviiveitä ja -vammoja sekä sairauksia poteville lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen. Hoivayksikön palvelujen piirissä on alkuvaiheessa noin kymmenen vaativaa hoitoa tarvitsevaa lasta. Osaa lapsista Erhon henkilökunta hoitaa lasten kotona, osa taas tuodaan päivän ajaksi hoitoon hoivayksikköön. Lapset ja heidän perheensä saavat Erhosta monipuolisia hoiva- ja terapiapalveluja, palveluohjausta, tietoa ja tukea. Haastavassa tilanteessa olevien perheiden hyvinvointia halutaan parantaa keräämällä tietoa ja palveluja yhteen paikkaan. Erhon tuella moni lastaan kotona hoitava vanhempi voi myös käydä työssä tai levätä. Erho aloitti toimintansa 16.8.2010 kahdeksan työntekijän voimin. Tarkoituksena on, että toiminta muuttuu ympärivuorokautiseksi. Erho voi tuolloin tarjota hoitoa

43 (60) kaikkiaan noin 20 lapselle. Tarkoituksena on kehittää toimintamalli, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisesti. Valtakunnallisesti merkittävää kehittämistyötä tekee myös Kehitysvammaisten palvelusäätiön asumisen kehittämishanke, jossa on mukana Hämeenkyrö, Kangasala, Mänttä-Vilppula, Pirkkala, Punkalaidun, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Ylöjärvi. Tasokasta koulutusta ja kehittyvää asumista -hankkeen (Takka-hanke, 2009 2011) lähtökohtana on parantaa kehitysvammaisen ihmisen saamaa asumispalvelua. Hankkeessa toimitaan yhteistyössä kuntien, asumispalveluyksiköiden henkilökunnan ja kehitysvammaisten ihmisten sekä heidän läheistensä kanssa. Päämääränä on kehittää kehitysvammaisten ihmisten saamien asumispalveluiden laatua ja yksiköiden valmiutta asiakkaiden tarpeista ohjautuvan palvelun järjestämiseen. Yhteistyökuntien kanssa kehitetään alueellisiin tarpeisiin vastaavaa koulutusmallia. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammahuollon toimialue on mukana vuosina 2010 2012 toteutettavassa, STM:n rahoittamassa vammaispalvelujen valtakunnallisessa VammaisKaste-hankkeessa. Kahdeksan kuntayhtymän yhteistyössä toteuttamassa valtakunnallisessa suurhankkeessa on tavoitteena selkeyttää vammaispalveluiden palvelurakennetta, turvata vammaispalvelut sekä vahvistaa alan perus- ja erityisosaamista. Hanketta hallinnoi Etevan kuntayhtymä. Pirkanmaan osahanke keskittyy valtakunnallisen hankkeen kahteen kehittämisalueeseen: palvelurakenteen kehittämiseen sekä vammaisalan osaamisen kehittämiseen siten, että palveluiden saatavuus ja osaaminen on turvattu kohtuullisin kustannuksin yhteistyössä Pirkanmaan kuntien kanssa. Yhteistyökumppaneita hankkeeseen suunnitellussa kehittämistyössä kuntien lisäksi ovat mm. Pirkanmaan sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy, alueen oppilaitokset, erityishuoltoneuvosto sekä vammaisjärjestöjä.

44 (60) 8.2. Kuntien näkemys vaikea- ja monivammaisten, autististen ja haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten asumisen ja palvelujen kehittämistarpeista Pirkanmaalla on tarve kehittää vaikea- ja monivammaisten, autistien ja haastavasti käyttäytyvien kehitysvammaisten kuntalaisten asumisratkaisuja. Asumisen kaikki muodot tulee huomioida ja kehittää ja kokeilla myös uudenlaisia asumisratkaisuja. Myös asumisen esteettömyys ja muunneltavuus kaikenikäisten tarpeisiin on tärkeä näkökohta. Pirkanmaalla tarvitaan sekä ympärivuorokautisia että ei -ympärivuorokautisia asumispalveluyksiköitä lisää. Kunnat etsivät ratkaisua mm. seudullisesta yhteistyöstä. Nykyiset ryhmäkodit ja autetun asumisen yksiköt pystyvät vastaamaan toimintakyvyltään suhteellisen hyväkuntoisten kehitysvammaisten tarpeisiin. Erityisosaamista ei aina ole riittävästi mm. autististen ja haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden osalta. Olemassa olevien yksiköiden henkilöstömitoitus ei ole riittävä edellä mainittujen asiakasryhmien hoitoon. Ympärivuorokautiset hoitokodit pystyvät turvaamaan nykyistä vaativampien asiakkaiden hoidon, jos henkilöstömitoitus on riittävä ja osaaminen on turvattu. Haastavimmille asiakasryhmille tarvitaan myös erityispalveluita, jotka tulee järjestää seudullisesti. Haastavasti käyttäytyvät nuoret/nuoret aikuiset tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa myös aivan uudenlaisia asumisratkaisuja. Tulevaisuudessa on tarve vahvasti resursoituihin pieniin yksiköihin ja niiden tueksi tarvittaviin perus- ja erityispalveluihin. Kunnat ovat aloittamassa tai jo tehneet palvelujen tarvekartoituksia, joilla tehostetaan kuntien omaa kehitysvammapalveluiden suunnittelua. Erilaiset kuntien yhteistoimintamahdollisuudet nähdään hyvänä palvelujen tuottamistapana. Parkanon, Ikaalisten ja Kihniön yhteinen hanke kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeen selvittämisestä alkaa syksyllä 2010. Mm. Tampere ja Kangasalan yhteistoiminta-alue ovat jo tehneet palvelutarveselvitystä. Useat kunnat osallistuvat Kehitysvammaisten

45 (60) tukisäätiön hankkeeseen, Tasokasta ja kehittyvää asumista vuosina 2009-2011. Palvelutarpeeseen suunnitellaan vastattavan osin myös yksityisten palveluntuottajien avulla. Kunnat voivat suunnitelmallisesti kehittää palveluja laatimalla kuntakohtaiset palveluiden kehittämissuunnitelmat, jotka antavat pohjaa suunnitteluun ja päätöksentekoon pitkällä aikavälillä. Yksilöllisten palvelujen kehittämistarpeessa korostuu myös koulutuksen ja osaamisen tarve, johon kunnat toivovat vastattavan seudullisesti sairaanhoitopiirin toimesta. Asukkaiden avun- ja hoidontarpeen arviointiin liittyvää palvelua hankitaan mm. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä. Tampereella on henkilökunnan autismiosaaminen kartoitettu ja siihen liittyvää koulutusta lisätään. Erityishuolto-ohjelmien laatimista varten esitetään kehitettäväksi toimintamallia. Henkilökohtaisen avun tarve tulee lisääntymään kotona asumisen mahdollistamiseksi. Ikääntyvien kehitysvammaisten sijoittuminen vanhustenhuollon yksiköihin edellyttää ikääntyvien kehitysvammaisten erityistarpeiden huomioimista ja henkilökunnan kouluttamista. Perusterveydenhuollon palveluissa kehitysvammahuollon osaamista tulee parantaa esim. kehitysvammaisten vastuu-/omalääkäri mallilla. 8.3. Pirkanmaan kuntien odotukset osaamis- ja resurssikeskukselle Kunnat pitävät tärkeänä Pirkanmaalla oman osaamis- ja resurssikeskusten toiminnan kehittämisen alueen erityisosaamisen ja vaativan hoidon turvaamiseksi. Kunnat toivovat jalkautuvia erityispalveluja asiakkaan luokse. Osaamisen kehittämiseksi toivotaan koulutusta terveystoimen ja sosiaalitoimen henkilöstölle, asiantuntijakäyntejä, työnohjausta, eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja alueellisen palveluneuvonnan kehittämistä. Lisäksi sairaanhoitopiirin palvelutarjontaan toivotaan tukipaketteja asumisvalmennukseen. Kehitysvammapoliklinikka voisi kehittyä laajemmaksi osaamiskeskukseksi, joka tarjoaa tutkimustietoa, koulutusta ja lääketieteellistä

46 (60) osaamista alueelle. Yhteinen potilastietojärjestelmä Pirkanmaalla parantaisi asiakasprosessin sujuvuutta. Tilapäishoitoa tarvitaan nopeasti kriisitilanteissa. Lisäksi esitetään kuntoutusohjauksen keskitettyä kehittämistyötä Pirkanmaalla. Kehitysvammatyön erityisosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen kunnissa on tärkeää. Kunnat esittävät, että täydennyskoulutusten ja erilaisten kehittämishankkeiden koordinointivastuu on seudullisesti osaamis- ja resurssikeskuksella. Toimintamallia esitetään valmisteltavan sekä peruspalvelujen kouluttamiseen että erityispalvelujen konsultaatioon. Myös yksittäisissä asiakaskontakteissa nähtiin mahdollisuus erityisosaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Erityispalveluista jalkautuminen lisää myös osaamista kunnissa. Yhden kunnan vastauksessa toivottiin vaativan hoidon osaamiskeskukselta ns. koulutuksen järjestäjän roolia eli erityistason koulutuksen järjestämistä esim. syventävinä opintoina. Yhteistyö alan oppilaitosten kanssa on tärkeää osaamisen kehittämiseksi. Toimintamallina mentorointi voi olla mahdollinen osaamisen kehittämisessä. Pirkanmaan kunnat esittävät, että valtakunnallisesti vuoden 2016 jälkeen tarvitaan erityisyksiköitä autistisille, haastavasti käyttäytyville, dementoituneille, monivammaisille, runsaasti hoitoa tarvitseville sekä vastentahtoisen hoidon asiakkaille. Vaativaa hoitoa tulee toteuttaa useammassa keskuksessa eri puolella Suomea ja yliopistollisen sairaalan yhteydessä. Valtakunnallisesti Pirkanmaan sijainti ja kulkuyhteydet ovat hyvät, väestöpohja on laaja, 486102 asukasta ja alueella on vahvuuksia, joita voidaan valtakunnallisesti hyödyntää. Sairaanhoitopiirillä on valmiudet vaativan hoidon kehittämiseksi Pitkäniemen alueelle.

47 (60) 8.4. Pirkanmaan kuntien näkemys asumisen tueksi tarvittavien perus- ja erityispalvelujen järjestämisestä Kunnat ovat suunnitelleet järjestävänsä itse tai yhteistoiminnassa lääkäripalvelut, psykologipalvelut, sosiaalipalvelut, kuntoutusohjauksen, fysioterapian ja puheterapian palvelut sekä päivä- ja työtoiminnan. Kaikki kunnat näkevät asumisen tukipalvelut kuntien tehtävänä. Päivätoiminnan ja työtoiminnan vahvistaminen on tärkeää, samoin lääketieteellisen osaamisen lisääminen perusterveydenhuollossa. Puheterapiaa ja psykologipalveluja sekä kuntoutusohjausta odotetaan kehitysvammapoliklinikalta, samoin kuin kehitysvammaisuuden erityisasiantuntijuutta. Palvelutarvetta turvaamaan/ vahvistamaan tarvitaan kehitysvammapoliklinikan sivuvastaanottoja edelleen. Kunnissa asumisyksikön asiakkaat käyttävät ensisijaisesti peruspalveluja eli terveyspalveluja, sosiaalipalveluja, sivistyspalveluita ja työvoimatoimiston palveluja. Myös yksityisiä palvelun tuottajia käytetään tukipalvelujen järjestämisessä. Kehitysvammaisten asumisohjelman toimeenpanossa kuntatasolla huomioidaan kaavoitus, tonttipolitiikka, kuljetusjärjestelyt, vapaa-ajan toiminnan mahdollisuudet ja kestävä kehitys. Toiminnot, asunnot ja palvelut tulee perustaa/rakentaa keskeisille paikoille ja lähelle työ- ja päivätoimintaa. Pirkanmaalla tarvitaan tulevaisuudessa erityispalveluiden tuottamaa lyhytaikaista tutkimus- ja kuntoutuspalvelua vaikeissa käytösongelmissa, kriisitilanteissa, ikääntyville ja lääkehoidon suunnittelussa. Tilapäishoidon tarve korostuu lasten ja nuorten kohdalla. Osissa kuntia toivotaan kuntoutuspalveluja myös sairaanhoitopiiriltä omien mahdollisuuksien vähyyden vuoksi.

48 (60) 9 Vaativan hoidon kehittäminen Pirkanmaalla 9.1. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kehitysvammahuollon toimialueen suunnitelmat kehitysvammaisten erityispalveluiden kehittämiseksi Pirkanmaan 486 102 asukkaan väestöpohja, hyvä sijainti ja erityisosaajien saatavuus puoltavat resurssikeskuksen sijoittumista Pirkanmaalle ja palveluiden tarjoamista myös Pirkanmaata laajemmalle alueelle. Pirkanmaalla laitoshoidon kustannukset ovat olleet alhaisimmat valtakunnallisissa vertailuissa. Kehitysvammapoliklinikan ja laitoshoidon siirtyminen vuoden 2009 alussa osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä ja yliopistosairaalaa on avannut uusia mahdollisuuksia ja entistä parempia resursseja vastata vaativimman hoidon ja erityisasiantuntemuksen kehittämisen vaateisiin. Tulevaisuudessa resurssikeskuksen palvelut muodostuvat Pitkäniemen alueelle sijoittuvan vaativan hoidon yksikön, Tays:n alueella sijaitsevan kehitysvammapoliklinikan sekä erityisosaamisen ylläpitämiseen liittyvistä palveluista. Pirkanmaalla on tavoitteena kehittää yhdessä erikoissairaanhoidon ja muiden alueen toimijoiden kanssa uudenlainen kuntoutuksen yhteistyömalli, jossa asiakas on keskiössä. Uusi toimintatapa yhdistää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen muodot. Erityispalveluista haetaan tehokkaimmat tavat ja välineet vastata asiakkaan toimintakyvystä ja sen tukemisesta lähtevään tarpeeseen. Erityispalveluiden piiriin ohjautuvien asiakkaiden tilanteeseen liittyy tulevaisuudessa yhä useammin monialaisen osaamisen haasteita. Tavoitteena on eri erityisalojen (aikuis- ja lastenneurologia, aikuis- ja lastenpsykiatria, kehitysvammahuolto) suunnitelmallinen, tehokas ja taloudellinen hyödyntäminen yli sektorirajojen, asiakkaan tarpeesta lähtien, asiakkaan tarpeetonta siirtelyä välttäen. Toimintatavassa toteutetaan valtakunnallista tavoitetta vammaisuuden ja kehitysvammaisuuden rajan häivyttämisestä.

49 (60) 9.2. Vaativan hoidon yksikkö Vaativan hoidon yksikkö tuottaa määräaikaisia kuntoutusjaksoja sekä pienelle joukolle kehitysvammaisia pitkäaikaista hoitoa. Hoidon tavoitteena on aina kuntoutuminen avohoitoon. Kehitysvammaisten asiakkaiden kuntoutus on usein pitkäjänteistä työtä, kuntoutusjakso voi kestää jopa vuosia. Uutena kehitettävänä tehtäväalueena ovat vaativan hoidon yksikön jalkautuvat asiantuntijapalvelut. Perinteisesti kehitysvammapoliklinikan rooliin on kuulunut asiakkaan luokse vietävän palvelun tarjoaminen. Jatkossa vaativan hoidon yksikön henkilöstö jalkautuu kuntiin, omaisten luokse ja eri toimintayksiköihin. Näin varmistetaan erityisosaamisen entistä joustavampi liikkuvuus, sinne missä tukea ja osaamista tarvitaan. Vaativan hoidon yksikön keskeiset asiakasryhmät on kuvattu kuviossa 6. Nykyisistä laitoshoidon asiakasryhmistä ikääntyneet asiakkaat sijoittuvat tulevaisuudessa pääsääntöisesti kuntien peruspalveluiden, normaaleihin vanhustenhuollon palveluihin. Kyseinen palvelutarve tulee huomioida kuntien vanhustenhuollon suunnitelmissa. Vain erityistapauksissa, ikääntymisen tuomat vaikeudet voivat edellyttää asiakkaan sijoittamista erityispalveluihin.

Tavoitteet ja resurssit Kehitysvammainen kuntalainen Kehitysvammainen kuntalainen Vaikuttavuus Omatoimisuuden ja toimintakyvyn paraneminen, elämänlaatu, hyvinvointi, terveysindikaattorit Jalkautuvat asiantuntijapalvelut Jalkautuvat asiantuntijapalvelut 50 (60) Toimintaympäristö Kunnat Toimialue 6 Kehitysvammahuolto Kunnan sosiaali- ja terveystoimi, muut PSHP:n toimialueet Kehitysvammapoliklinikka Poliklinikkakäynti Avohuoltokäynti Asiantuntijapalvelut Vaativan hoidon resurssikeskus Lyhytaikainen ja pitkäaikainen kuntoutus Asiantuntijapalvelut Kunnan sosiaali- ja terveystoimi, muut PSHP:n toimialueet Prosessin tavoitteet Kehitysvammaisen asiakkaan kuntoutus Tulokset vaikutukset Prosessin tavoitteet Autistisen asiakkaan kuntoutus Tulokset vaikutukset Prosessin tavoitteet Prosessin tavoitteet Haastavasti käyttäytyvän asiakkaan kuntoutus Vastentahtoisessa hoidossa olevan asiakkaan kuntoutus Kehitysvammaisen mielenterveysongelmaisen asiakkaan hoito ja kuntoutus Tulokset vaikutukset Tulokset vaikutukset Prosessin tavoitteet Vaikeavammaisen asiakkaan kuntoutus Tulokset vaikutukset Tukipalvelut 8.6.2010 Kuvio 6. Vaativien erityispalveluiden prosessikaavio Vaativan hoidon resurssikeskuksen tuotteet jaotellaan tulevaisuudessa määräaikaisiin ja pitkäaikaisiin palveluihin. Lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen raja hämärtyy tuotemielessä ja tuotteet määritellään asiakkaan tarvitseman palvelun perusteella. Määräaikainen kuntoutusjakso voi olla yli 3 kk, joka on perinteinen Kelan linjaama pitkäaikaishoidon määritelmä. Määräaikainen jakso sisältää aina tavoitteen kuntoutua avohuoltoon. Toiminnan painopiste siirtyy pitkäaikaisesta hoidosta määräaikaiseen kuntoutukseen. Määräaikaiset kuntoutusjaksot tuotteistetaan kuntoutuksen tavoitteesta lähtien esim. seuraavanlaisiksi tuotteiksi: 1. Kuntoutusjakso; esim. vastuukuntoutus, autismikuntoutus, lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelma jne.

51 (60) 2. Tutkimusjakso; toimintakyvyn arviointia, perusdementiatutkimuksia jne. 3. Kriisihoitojakso yllättävissä tilanteissa 5. Tukijaksot omaisten ja asumisyksiköiden tueksi 6. Erityisasiantuntemuksen ympärille rakennetut teemajaksot ; sisältävät sekä asiakkaan kuntoutusta että omaisten osaamisen ja jaksamisen tukemista(voi toteutua myös avohuollossa) Em. tuotepakettiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mm. seuraavanlaisia erillishinnoiteltuja palveluita; hammashoito, dementiatutkimukset, autismitutkimukset, vaativat diagnostiset tutkimukset (esim. kromosomitutkimukset) sekä vaativat psykologiset tutkimukset. Pitkäaikaisessa hoidossa käytetään nykykäytännön mukaisesti hoitoisuuteen perustuvia tuotteita. Tavoitteena on saada Rafaela hoitoisuusmittari kehitysvammapalveluiden käyttöön. 9.3. Valtakunnallinen osaamisalue Pirkanmaalla pitkään kehitettyjä osaamisalueita ovat haastavasti käyttäytyvien ja vastentahtoisen hoidon asiakkaiden vastuukuntoutus, autismikuntoutus, psykiatristen asiakkaiden kuntoutus, kommunikointimenetelmien kehittäminen sekä vaikeavammaisten lasten toimintakykyä tukeva kuntoutus. Pirkanmaa tarjoaa valtakunnalliseksi osaamisalueeksi haastavasti käyttäytyvien asiakkaiden kuntoutusta. Erityisesti Valviran vastentahtoiseen hoitoon määräämien asiakkaiden kuntoutuksesta on pitkä kokemus ja asiakkaita on ollut myös muualta Etelä-Suomen alueelta. Elokuussa 2010 vastentahtoisessa hoidossa oli 6 asiakasta, joista 5 on rikoksen suorittaneita. Vahvuutena vastentahtoisessa kuntoutuksessa on Ylisellä pitkään kehitetty ja toteutettu

52 (60) vastuukuntoutusmalli ja kokemuksen kautta syntynyt osaaminen. Pirkanmaan alueellisen suunnitelman valmistelutyöryhmä esittää rikoksen suorittaneiden kehitysvammaisten vastentahtoista hoitoa valtion kustannettavaksi toiminnaksi. Kehitysvammahuollon toimialueen hoitohenkilöstöllä on kehitysvammapsykiatrista osaamista, joka edelleen vahvistuu yhteistyön tiivistyessä psykiatrian toimialueen kanssa. Samalla myös asiakkaiden turha siirtely vähenee. Suunnitellun vaativan hoidon yksikön sijoittuminen Pitkäniemen alueelle tuo mukanaan synergiaetuja. Erityispalveluihin tulevaisuudessa ohjautuvat vaativimmat asiakkaat ovat yhä useammin moniongelmaisia. Psykiatrian toimialue tulee olemaan keskeinen yhteistyökumppani. Erityisesti Pitkäniemessä sijaitsevien oikeuspsykiatrian ja valtakunnallisen nuorten EVA -yksikön kanssa tehtävä yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia erityisosaamisen kehittämiseen. Lisäksi Pitkäniemi tarjoaa kuntoutusta tukevia toiminnallisia mahdollisuuksia kuten esim. kasvihuoneet sekä palstaviljely sekä hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet. Pitkäniemen ympäristöä kehitetään Verte Oy:n ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Verte on Nokian Pitkäniemeen sijoittuva ympäristörakentamisen ja hyvinvointipalvelujen yritys- ja koulutusyhtiö, jossa on myös alaa tukevaa tutkimustoimintaa.. Yhtiön merkittävin omistaja on Nokian kaupunki. Muita omistajia ovat Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Viheraluerakentajat ry. Verten toimesta Pitkäniemen sairaalapuistoa ennallistetaan tukemaan asiakkaiden kuntoutumista ja hyvinvointia. Alueelle kehitetään terapeuttista Green Care- hoivaympäristöä yhteistyössä Tampereen yliopiston psykologian laitoksen kanssa (kuvio 7).

53 (60) Ympäristön teemoja Ympäristötaide, kuvataide Aistien puutarha Vanhusten puutarhaterapia Ylisten palvetuotannon tarpeisiin suunnitellut viheralueet Lapset ja perheet Lintulehto, luontotarkkailu Seikkailumetsä, pitkospuut Liikunta, leikki, yhdessäolo Lapset, nuoret, perheet Lammashaka Hiljaisuuden paikka Perhosniitty Näköalakallio, yhdessäolo Hedelmätarha Rantapolku; kuljeskelu yksin ja yhdessä, levähdyspaikat Onkilaituri Muita, esim: -yrttitarha -perhospuutarha -perinnekasvitarha -huvimajat, grillikatokset -musiikki Alppiruusupuisto Rosario Hiljaisuuden paikka Etunimi Sukunimi 16 Kuvio 7. Ympäristörakentamiskeskus Verten Pitkäniemen alueen kehittämisteemoja 9.4. Avopalvelut kuntien peruspalveluiden tukena 9.4.1. Kehitysvammapoliklinikka Kehitysvammapoliklinikalla hoidetaan kehitysvammaisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä. Muut terveydentilaan ja sosiaalipalveluihin liittyvät kysymykset ratkaistaan kuntien peruspalveluissa. Tuotettavia palveluita ovat poliklinikkakäynti, avokäynti, sivuvastaanottokäynti sekä puhelinkonsultaatio. Poliklinikka tarjoaa asiantuntemusta kehitysvammadiagnostiikkaan, toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutuksen suunnitteluun elämän eri taitekohdissa. Palvelun tarve tulee todennäköisesti lisääntymään ja käytettävissä olevat resurssit tulee asettaa vastaamaan tarvetta. Erityisesti lääkäripalveluille on