Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2001:5 Arvioituja vaikutuksia Kirjallisuusselvitys PKS 2025 - ja PLJ 2002 -vaikutusarviointien taustaksi
Arvioituja vaikutuksia Kirjallisuusselvitys PKS 2025 - ja PLJ 2002 - vaikutusarviointien taustaksi Julkaisusarja B 2001:5 ISSN 0357-5470 ISBN 951-798-491-X YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puh. vaihde (09) 15 611 fax (09) 1561 416 http://www.ytv.fi Lisätietoja: Suoma Sihto, puh (09) 1561 393 Tarmo Halonen, puh. (09) 1561 245 etunimi.sukunimi@ytv.fi Kansikuva: Erika Ruonakoski Helsinki 2001
ARVIOITUJA VAIKUTUKSIA Kirjallisuusselvitys PKS 2025 - ja PLJ 2002 -vaikutusarviointien taustaksi Annamari Ruonakoski
KUVAILULEHTI Julkaisija Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Päivämäärä 14.5.2001 Rahoittaja/ Toimeksiantaja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Kehitystoimisto ja Liikenneosasto Tekijät Annamari Ruonakoski Julkaisun nimi Arvioituja vaikutuksia Kirjallisuusselvitys PKS 2025 - ja PLJ 2002 -vaikutusarviointien taustaksi Julkaisusarjan nimi Pääkaupunkiseudun julkaisusarja PJS Nro B 2001:5 Sivuja 80 ISSN 0357-5470 ISBN 951-798-491-X Kieli suomi Tiivistelmä Selvityksessä luodaan katsaus viime vuosina tehtyihin ohjelmatason vaikutusten arviointeihin ja kootaan yhteen yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtojen yleispiirteisiä vaikutuksia kirjallisen materiaalin pohjalta. Työn tarkoituksena on tuoda esiin Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025 - ja Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä PLJ 2002 -vaikutusarviointien valmistelun kannalta hyödyllisiä seikkoja jo valmistuneista vaikutusten arvioinneista ja muista selvityksistä. Työ on luonteeltaan kirjallisuusselvitys. Raportin alussa tarkastellaan ohjelmatason vaikutusarviointien kehitystä ja metodisia näkökohtia. Katsauksen perusteella vaikutusarviointien kehitys on ollut nopeampaa liikennejärjestelmien kuin maankäytön arvioinnin osalta. Tähän on vaikuttanut erityisesti tavoitemallin yleistynyt käyttö strategisia liikennesuunnitelmia arvioitaessa. Tämän hetken suuntauksena on hyvinvointivaikutusten entistä laajempi käsittely vaikutusten arvioinneissa. Vaikutusarviointien erilainen kehitystaso näkyi myös yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtojen vaikutuksia käsittelevässä materiaalissa, sillä liikennettä koskeva aineisto oli selvästi laajempi ja siinä käsitellyt vaikutukset yksityiskohtaisempia kuin maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevassa aineistossa. Työhön on koottu eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja siihen liittyvään liikennejärjestelmään sekä hajautuvaan yhdyskuntarakenteeseen ja vastaavaan liikennejärjestelmään liittyviä vaikutuksia. Niitä käsitellään maankäytön osalta aluekohtaisesti ja liikennejärjestelmän osalta liikennemuodoittain. Mukana on myös liikenteen hinnoittelun ja muutamien keskeisten liikennehankkeiden vaikutuksia. Sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty myös omina kokonaisuuksinaan. Vaikutukset on koottu yhteenvetotaulukoihin työn lopussa. Työssä käsitellyn materiaalin perusteella kehittämistarpeita olisi erityisesti maankäyttövalintojen vaikutusten arvioinnissa sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteistyön kehittämisessä. Avainsanat Jakelu Liikennejärjestelmä, vaihtoehdot, vaikutusten arviointi, yhdyskuntarakenne Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) Kehitystoimisto ja Liikenneosasto Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki, puh. (09)15 611, fax (09) 1561 416
PRESENTATIONSBLAD Publikationen har Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) getts ut av Finansiär/ Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Uppdragsgivare Utvecklingsbyrån och Trafikavdelningen Författare Annamari Ruonakoski Datum 14.5.2001 Publikationens titel Konsekvensbedömningar. Litteratursökning som bakgrund till konsekvensbedömningarna PKS 2025 och PLJ 2002 Publikationsserie Huvudstadsregionens publikationsserie PJS Nr B 2001:5 Sidantal 80 ISSN 0357-5470 ISBN 951-798-491-X Språk finska Sammandrag I litteratursökningen ges en översikt över de konsekvensbedömningar på programnivå som gjorts under de senaste åren och sammanställs på basis av det skriftliga materialet allmängiltiga konsekvenser av alternativen för samhällsstrukturen och trafiksystemet. Syftet med arbetet är att lyfta fram saker som är till nytta vid beredningen av konsekvensbedömningarna Vision 2025 för huvudstadsregionen PKS 2025 och Trafiksystemplanen för huvudstadsregionen PLJ 2002 ur färdiga konsekvensbedömningar och andra utredningar. Arbetet har karaktären av litteratursökning. I början av rapporten granskas utvecklingen och metodiska aspekter i konsekvensbedömningar på programnivå. Av översikten att döma har konsekvensbedömningarnas utveckling varit snabbare i fråga om bedömningen av trafiksystemet än bedömningen av markanvändningen. Till detta har i synnerhet bidragit den allt allmännare användningen av en målmodell vid bedömningen av strategiska trafikplaner. Den nuvarande trenden är att välfärdskonsekvenser behandlas i allt större omfattning vid konsekvensbedömningar. Varierande utvecklingsnivåer på konsekvensbedömningarna märktes även i materialet om konsekvenserna av alternativen för samhällsstrukturen och trafiksystemet. Materialet om trafiken var klart mera omfattande och de konsekvenser som behandlades där mera detaljerade än i materialet om markanvändningen och samhällsstrukturen. I arbetet har samlats konsekvenser dels i anslutning till en enhetligare samhällsstruktur och dess trafiksystem och dels en sönderfallande samhällsstruktur och motsvarande trafiksystem. De behandlas regionvis vad gäller markanvändningen och skilt för varje trafikform vad gäller trafiksystemet. Konsekvenserna av prissättningen inom trafiken och några centrala trafikprojekt behandlas också. Sociala, ekonomiska och miljörelaterade konsekvenser tas även upp som egna helheter. Konsekvenserna har sammanställts i sammandragstabeller i slutet av arbetet. På basis av det material som behandlats i arbetet finns det utvecklingsbehov i synnerhet vid bedömning av konsekvenserna av markanvändningsval samt vid utvecklande av planeringssamarbetet inom markanvändningen och trafiksystemet. Nyckelordt Distribution Trafiksystem, alternativ, konsekvensbedömning, samhällsstruktur Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) Utvecklingsbyrån och Trafikavdelningen Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors, tfn 09-15 611, fax 09-1561 416
DOCUMENTATION PAGE Published by Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Date of publication 2001-05-14 Financed by / Commissioned by Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Development Planning Unit and Transport Department Author(s) Annamari Ruonakoski Title of publication Impact estimates. A study of published material as a background for assessing the effects of PKS 2025 and PLJ 2002 Series The Helsinki Metropolitan Area Publication Series Number B 2000:5 Pages 80 ISSN 0357-5470 ISBN 951-798-491-X Language Finnish Abstract In this study a review is carried out of the assessments which have been made in recent years of programme-level effects. At the same time a summary is drawn up, based on published material, of the overall effects of the alternatives presented for urban community planning and the traffic system. The aim of this work is to highlight points from already-completed evaluations and other studies that can be useful in the preparation of impact estimates for the Helsinki Metropolitan Area Future Scenario (PKS 2025) and the Helsinki Metropolitan Area Transport System Plan (PLJ 2002). By its nature this work is a literature study. In the first part of the report, attention is focussed on the development of impact assessments at the programme level, as well as on methodological aspects. On the basis of the review, it appears that the development of impact assessment has been more rapid in the field of traffic systems than in that of land use. This has been particularly due to the increasingly common application of the objective-based model in weighing up strategic traffic plans. The present-day trend in impact assessment is for a wider treatment than before on effects upon the quality of living. The difference in the development levels of impact assessment also showed up in the material related to the effects of alternatives in urban community structure and traffic systems: material related to traffic was definitely broader in scope, and in it the effects were considered in greater detail than in the studies relating to land use and community structure. In this work effects that are related to a unifying community structuring and its related traffic system are grouped together, as are also those effects relating, on the other hand, to a dispersive community structuring and its corresponding traffic system. Under these groupings the material relating to land use is treated area-by-area, while that relating to the traffic system is treated according to transport mode. Effects of the pricing of transportation and the impact of certain major traffic projects have also been included in the survey. In addition, social, economic and environmentally critical effects have been handled as independent subjects in their own right. At the end of the work the various effects have been collected into summary tables. On the basis of the material used in this work, there would appear to be an especial need for further development in the field of assessing the effects of land use alternatives, as well as in improved cooperation between planning relating to land use and the traffic system. Keywords Distributed by traffic system, alternatives, impact assessment, urban community structure Helsinki Metropolitan Area Council (YTV) Development Planning Unit and Transport Department Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki, tel +358 9 15 611, fax +358 9 1561 416
SISÄLLYSLUETTELO KUVAILULEHTI... 2 PRESENTATIONSBLAD... 3 DOCUMENTATION PAGE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 5 1 JOHDANTO... 7 1.1 Työn tausta ja tarkoitus... 7 1.2 Rajaus ja aineisto... 7 1.3 Raportin rakenne... 8 2 KATSAUS UUSIMPIIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTEIHIN... 9 2.1 Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020... 9 2.2 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998... 10 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 11 2.4 Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma... 12 2.5 Oulun seutuyleiskaava 2020... 12 2.6 Rataverkko 2020 -ohjelma...13 2.7 Tienpidon linjaukset 2015... 14 2.8 Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma 2000-2010... 14 2.9 TASE 2010 Tampereen seudun liikennejärjestelmä... 15 2.10 Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen 1995-2005 Uudellamaalla... 16 2.11 Yhteenveto vaikutusten arvioinneista... 16 3 MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEN VAIKUTUKSIA. 22 3.1 Yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtoja... 22 3.1.1 Hajautuva yhdyskuntarakenne... 22 3.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne... 23 3.1.3 Monikeskuksinen yhdyskuntarakenne... 24 3.1.4 PLJ 1998:n liikennejärjestelmävaihtoehdot... 25 3.2 Maankäyttö... 26 3.2.1 Maankäytön ja rakentamisen ohjaus... 26 3.2.2 Pääkaupunkiseudun kehitys... 26 3.2.3 Uudet alueet...27 3.2.4 Täydennysrakentaminen... 27 3.2.5 Kantakaupunki ja aluekeskukset... 28 3.2.6 Kerrostaloalueet... 29 3.2.7 Pientaloalueet...29 3.2.8 Viheralueet... 30 3.2.9 YTV-alueen kehyskunnat... 32 3.3 Liikennejärjestelmä... 33 3.3.1 Liikkumisvalintojen taloudellisia ja liikennepoliittisia ohjauskeinoja... 33 3.3.2 Henkilöautoliikenne... 37 3.3.3 Joukkoliikenne... 39 3.3.4 Kevyt liikenne... 42 5
3.3.5 Tavaraliikenne...44 3.3.6 Keskeisimpiä liikennehankkeita ja niiden vaikutuksia...45 3.4 Välillisiä vaikutuksia: työpaikat ja kauppa...51 3.4.1 Toimitilarakentaminen ja työpaikkojen sijoittuminen...51 3.4.2 Kaupan sijoittuminen...52 3.4.3 Pendelöinti ja etätyö...53 4 VAIKUTUSTYYPIT JA YHTEENVETOTAULUKOT...57 4.1 Sosiaaliset vaikutukset...57 4.1.1 Tasa-arvo...57 4.1.2 Terveysvaikutukset...58 4.1.3 Turvallisuus...60 4.2 Rakennettuun ympäristöön ja kulttuurimaisemaan kohdistuvat vaikutukset...61 4.3 Luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset...62 4.4 Taloudelliset vaikutukset...62 4.5 Yhteenvetotaulukot...63 5 PÄÄTELMIÄ...73 5.1 Aineistosta...73 5.2 Työn tulokset...73 5.3 Kehittämisnäkökohtia...74 6
1 Johdanto 1.1 Työn tausta ja tarkoitus Tämän kirjallisuusselvityksen taustana ovat Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2025 ja Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistus PLJ 2002. Nämä ovat strategisen tason suunnitteluprojekteja, joiden avulla pyritään luomaan suuntaviivat pääkaupunkiseudun kehitykselle. Molemmista suunnitelmista on tarkoitus tehdä ympäristövaikutusten arviointi, joiden lähtötietojen kartoitusta tämä työ osaltaan palvelee. Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmää ja maankäyttöä koskevaa informaatiota tuotetaan useilla tahoilla eri konteksteissa. Työn tarkoituksena on koota tätä tietoa aiemmin tehdyistä selvityksistä PKS 2025- ja PLJ 2002 -suunnitelmien vaikutusarviointien taustaksi ja varsinaisen vaikutusarviointityön helpottamiseksi. Olemassa olevan tiedon kartoituksen myötä tulee mm. helpommaksi arvioida tällä suunnittelukierroksella tarvittavien muiden selvitysten tarve. Työn tulokset ovat suhteellisen yleisluontoisia, joten niitä on mahdollista hyödyntää myös muita vastaavia vaikutusten arviointeja valmisteltaessa. Työssä käsitellään ympäristö-, sosiaalisia, liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Ainakin liikenteellisistä ja taloudellisista vaikutuksista tehdään myös muita selvityksiä. Työn pääasiallisina ohjaajina toimivat pääsuunnittelija Tarmo Halonen YTV:n kehitystoimistosta ja projektipäällikkö Suoma Sihto YTV:n liikenneosastolta. Lisäksi kommentteja ovat antaneet Marjatta Malkki (YTV:n ympäristötoimisto), Heli Siimes (YTV:n liikenneosasto) ja Raimo Valtanen (YTV:n liikenneosasto). 1.2 Rajaus ja aineisto Työtä aloitettaessa ajatuksena oli tehdä organisaation sisäinen selvitys, johon koottaisiin vaikutusten arvioinneille tärkeäksi arvioitua tietoa aiemmin tehdyistä vaikutusten arvioinneista ja muusta materiaalista. Ensin koottiin katsaus viimeaikaisiin vaikutusten arviointeihin. Vaikutusten tarkastelun osalta tarkoituksena oli muodostaa ensin vertailussa käytettävät vaihtoehdot ja kerätä niihin mahdollisimman täsmällisesti liittyvää tietoa. Suunnitelmia jouduttiin muuttamaan, sillä vaihtoehtojen muodostaminen lykkääntyi myöhempään ajankohtaan. Näin tässä työssä käsiteltävän aihepiirin rajaus muuttui ongelmallisemmaksi. Työn luonne muuttui yleisemmäksi. Vaikutusten tarkastelun lähtökohdaksi otettiin kuitenkin eheytyvän ja hajautuvan maankäytön ja niihin liittyvien liikennejärjestelmien vaikutusten tarkastelu, jotka oletettavasti ovat myös muodostettavien vaihtoehtojen lähtökohdat. Työn perusoletuksena on Helsingin seudun suhteellisen voimakas kasvu. Kasvun voimakkuuden vaihtelua ei käsitellä eikä myöskään kasvun rajoittamista. Rajaus perustuu vaikutusarviointien vaihtoehdoista käytyihin keskusteluihin. Kasvun variaatioita on jossain määrin tarkasteltu ainakin Uudenmaan liiton teettämässä selvityksessä ja liikennejärjestelmän yhteydessä (Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutus 1999; Uudenmaan aluerakenteen vaihtoehtoja..., 2000). 7
Kirjallisuusmateriaalina on käytetty YTV:ssä aiemmin tehtyjä töitä sekä muualla maassa ja muissa organisaatiossa (esim. Uudenmaan liitto, Tielaitos, liikenneministeriö) tehtyjä suunnitelmia, niiden arviointeja ja muita selvityksiä sekä aihepiiriin liittyvää kirjallisuutta. Pääpaino on ollut Helsingin seutua koskevassa materiaalissa. Vaikutusarviointikatsaukseen on koottu eri tyyppisiä viime vuosina tehtyjä seutu- tai yleisemmän tason vaikutusarviointeja. Ajallisesti kirjallinen materiaali keskittyy muutenkin edellisen suunnittelukierroksen (1998) yhteydessä ja sen jälkeen ilmestyneeseen materiaaliin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään liittyvien vaikutusten rajaus on jätetty varsin väljäksi ja fokus on vaikutusten kuvauksessa. Vaikutukset muodostavat tällä tasolla monimutkaisia vaikutusketjuja ja takaisinkytkentöjä, joiden pelkistetty esittäminen on hankalaa. Yleensä vaikutuksia tarkastellaan ilmiö tai toimenpide kerrallaan, ja usein tällöinkin vain muutaman vaikutustyypin osalta. 1.3 Raportin rakenne Raportti koostuu sisällöllisesti kahdesta kokonaisuudesta, joista toinen on luvun 2 katsaus tehtyihin suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarviointeihin ja toinen työn loppuosan käsittävä katsaus kirjallisuudessa dokumentoituihin yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtoihin liittyviin vaikutuksiin. Luvussa 2 tarkasteltavaksi valittuja vaikutusarviointeja on kuvattu yleispiirteisesti kiinnittäen huomiota raporteissa yleisimmin esiintyviin ongelmakohtiin. Painopiste on töissä tehtyjen metodisten ja muiden valintojen käsittelyssä. Luvun lopussa olevaan taulukkoon on koottu käsiteltyjen vaikutusarviointien keskeiset piirteet sekä onnistumiset ja ongelmat. Lukuihin 3-4 on koottu kirjallisten lähteiden pohjalta em. yhdyskuntarakenne- ja liikennejärjestelmävaihtoehtoihin liittyviä vaikutuksia. Luvussa 3 vaikutuksia on käsitelty maankäytön ja liikennejärjestelmän osa-alueiden mukaan ryhmiteltynä. Luvussa 4 vaikutuksia on käsitelty tyypeittäin ja samalla on vedetty yhteen myös edellisessä luvussa käsitellyt vaikutukset. Luvussa 5 on tehty päätelmiä kootusta aineistosta. 8
2 Katsaus uusimpiin vaikutusten arviointeihin Tätä katsausta varten on käyty läpi joukko viime vuosina tehtyjä suunnitelma- ja ohjelmatason vaikutusten arviointeja, joista kymmenen on esitelty lyhyesti. Kaikkiaan tämän tason arviointeja löytyi melko niukasti ja useat kiinnostavat työt ovat yhä kesken, esimerkiksi Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään-Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma KEHYLI. Esiteltäväksi on valittu strategisen tason vaikutusten arviointeja sekä maankäytön että liikennejärjestelmäsuunnittelun aloilta. Kovin samantapaisten arviointien käsittelyä on pyritty välttämään. Kunkin arvioinnin pääpiirteet on kuvattu käsillä olleiden asiakirjojen perusteella ja lisäksi on tehty huomioita töiden hyvistä ja huonoista puolista. Näkökohtana on ollut tuoda esiin seikkoja, joiden tiedostaminen voi helpottaa arviointiohjelmien tekemistä PKS 2025 - ja PLJ 2002 -suunnitelmien vaikutusten arviointeja varten. Vaikutusarviointiraporteista käsitellyt ominaisuudet on valittu kirjallisuudessa esitettyjen kriteerien pohjalta siten, että ne on ollut suhteellisen helppo löytää raporteista (Hildén ym. 1997, 12-31; Alueellisten kehittämisohjelmien ympäristövaikutusten arviointi 1999, 18-36). Tällä perusteella keskeisiksi seikoiksi on nostettu suunnitelman tavoitteet, tarkasteltavat vaihtoehdot, arvioinnin menetelmät sikäli kun niitä on selostettu, epävarmuuksien käsittely sekä työn ongelmat ja ansiot. Nämä asiat on myös taulukoitu yhteenvetokappaleeseen. Huomiota on kiinnitetty enemmän arvioinnissa tehtyihin valintoihin ja rajauksiin kuin toteutuksen laatuun, jonka tarkastelu olisi jo paljon mittavampi urakka. Töiden keskinäistä paremmuutta ei ole lähdetty etsimään eikä se tämän materiaalin perusteella olisi ollut mahdollistakaan. Perusteellisesti raportoiduista töistä on ollut myös helpompi löytää ongelmakohtia mm. tehtyjen jälkikäteisarviointien johdosta. 2.1 Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020 Tulevaisuuskuvatyölle vaikutusten arvioinnin välttämättömyys ei lain perusteella ole yksiselitteistä, mutta YVA-lain hengen todetaan edellyttävän työn arviointia (Maankäyttöarvion kunnallistaloudelliset vaikutukset 1998, 1).Vaikutusten arviointi voi myös parantaa tulevaisuuskuvan statusta. Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuvan arvioinnin yhteydessä oltiin poikkeuksellisen runsaasti vuorovaikutuksessa kansalaisten ja muiden tahojen kanssa. Yhdessä PLJ 1998 - projektin kanssa järjestettiin tulevaisuusverstaita, tehtiin kansalaiskysely seudun tulevaisuuden näkymistä ja käytiin Ajan merkit -keskustelua internetissä ja monistelehtien avulla. Suureen yleisöön oltiin yhteydessä myös radion ja lehdistön välityksellä, ja suunnittelulle keskeisistä aiheista tehtiin lehdistöanalyysi. Lisäksi tehtiin kysely vision suuntaamiseksi ja järjestettiin PLJ-sidosryhmäseminaareja. PKS 2020- työn taustalla on myös Uusimaa 2020 skenaariotyö (1997), jossa hahmoteltiin vaihtoehtoisia tulevaisuuskertomuksia pääkaupunkiseudulle ja koko maakunnalle. 9
Skenaarioiden vaihtoehtojen taustalla olivat erilaiset yhteiskunnalliset ohjausjärjestelmät ja yhdyskuntarakenteen kehityssuunnat. Ehkä skenaariotyöstä ja mittavista vuorovaikutusprosesseista johtuen itse tulevaisuuskuvan yhteydessä ei enää käsitelty vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia. Työssä on arvioitu PKS 2020 -vision sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Tulevaisuuskuvatyöhön sisältyvän maankäyttöarvion pohjalta käsitellään vaikutuksia elinympäristöön. Arviointiraporttiin sisältyy Kaupunkimaiseen elämäntapaan -muistio asiantuntijahaastatteluista ja -aivoriihestä sekä tyyppialueiden auditoinneista. Kolmantena osana arviointiraportissa on maankäyttöarvion kunnallistaloudellisten vaikutusten arviointi. Sosiaalisten ja ympäristövaikutusten osalta on kerrottu halutut vaikutukset, niitä puoltavat ja vastustavat näkemykset sekä toimenpide-ehdotukset haluttujen vaikutusten saavuttamiseksi. PKS 2020 maankäyttöarvion vaikutuksista elinympäristöön on tehty teemoittainen vaikutustaulukko, joka on luotu vuorovaikutusmateriaalin pohjalta. Kaupunkimaiseen elämäntapaan -muistio hahmottelee kaupunkielämän kehityskulkuja. Muistio antaa aineksia suunnittelun hyvinvointivaikutusten pohdiskelulle, mutta kokonaisvaltaista analyysiä tai yhteenvetoa aineistosta ei ole tehty. Kunnallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa on laskettu maankäytön ja liikennejärjestelmän muutoksista aiheutuvia kustannuksia pääasiassa absoluuttisina lukuina. Ansioita ja ongelmia: + Vuorovaikutus eri tahojen kanssa on ollut laajaa ja monipuolista. - PKS 2020 -visiota koskevaa sosiaalisten ja ympäristövaikutusten käsittelyä on vaikea hahmottaa varsinaisesti vaikutusten arvioinniksi sanan yleisimmin ymmärretyssä merkityksessä, pikemminkin kyseessä on erilaisten tulevaisuusnäkemysten esittely. - PKS 2020 maankäyttöarvion vaikutuksista elinympäristöön tehty taulukko vaikuttaa sinänsä kattavalta ja ymmärrettävältä, mutta sen tarkempaa tekotapaa ei kerrota (esim. vallitsiko vaikutuksista yksimielisyys, mikä oli asiantuntijoiden ja taustamateriaalin rooli jne.). - Kunnallistaloudellisten vaikutusten arvioinnissa olisi voitu esittää enemmän suhteellisia lukuja. - Vaikutusarvioinnin rooli suunnittelussa jää hämäräksi, varsinkaan kun erilaisia vaihtoehtoja ei työssä käsitellä eikä tavoitteita määritellä. 2.2 Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998 Työssä on kyse aiemmin tehdyn liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 1994) tarkistuksesta. Myös aiempien pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteydessä on arvioitu ympäristövaikutuksia ja tehty tässä suhteessa uraauurtavaa työtä. Nyt tehty arvio oli kuitenkin ensimmäinen järjestelmällinen, eri osa-alueita yhdessä tarkasteleva analyysi (Kaljonen 2000, 28). Se oli myös osa Lyyli-tutkimus- ja kehitysohjelmaa (Ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä), jota rahoittavat mm. liikenneministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Vaikka liikennejärjestelmäarviointien menettelytavat eivät ole vielä vakiintuneet, asetettiin arvioinnille kunnianhimoisia tavoitteita useilla osa-alueilla. 10
Vaikutusarvioinnin alkupuolella käydään läpi aiemmin määriteltyjen tavoitteiden toteutumista eli suoritetaan seurantaa. Tämän jälkeen määritellään vaihtoehdot ja vaikutusarvioinnin rajaukset. Vaihtoehtoina ovat ajoneuvoliikennepainotteinen ja joukkoliikennepainotteinen toimintalinja sekä vertailuvaihtoehtona PLJ 1994:n mukainen kehitys. Eri vaihtoehtojen osalta tarkastellaan liikenteellisiä, taloudellisia, sosiaalisia, terveydellisiä ja muita ympäristövaikutuksia sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön vuorovaikutusta, joiden osalta on tehty erillisiä selvityksiä. Työssä on myös otettu huomioon eri osapuolten ja sidosryhmien näkökannat, jotka ovat tulleet esiin PLJ-luonnoksen laadintaan liittyvässä vuorovaikutuksessa. Raportti päättyy vaihtoehtojen vertailuun. Raportti painottuu vaikutusten laadulliseen kuvailuun, mutta työn taustalla on lukuisia sekä tietokonemalleihin perustuvia että muilla metodeilla tehtyjä selvityksiä, mm. Liikennejärjestelmän vaikutukset ilmanlaatuun (1997), sosiaalisten vaikutusten arviointi ja keskeisimpien hankkeiden vaikutusten tarkastelut. Ansioita ja ongelmia: + Vuorovaikutus eri tahojen kanssa oli runsasta (vrt. Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva 2020). + Vaikutusten käsittely on monipuolista, ja työssä on otettu askel hyvinvointivaikutusten tarkastelun suuntaan. + Työstä on teetetty jälkikäteisarviointi (Kaljonen 2000), jossa on tarkemmin käyty läpi arvioinnin toimivuutta. - Vaihtoehtojen väliset erot jäivät pieniksi. Kaljosen mukaan toimintalinjat eivät tarjonneet selkeitä vaihtoehtoja tai välineitä, mihin perustaa päätöksiä (2000, 49). Tämä johtui pitkälti siitä, että liikkumavara vaihtoehtojen muodostamisessa rajattiin jo etukäteen varsin kapeaksi (Kaljonen 2000, 30-31). - Vertailu olisi voitu esittää selkeämmin taulukkona. Vaihtoehtoja olisi voitu arvioida vielä suhteessa tavoitteiden toteutumiseen. - Vaihtoehtojen yhteys valmiiseen suunnitelmaan ei käy ilmi. 2.3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden arviointi edustaa tässä katsauksessa yleisimmän eli valtakunnallisen tason arviointia. Alueidenkäyttötavoitteiden tarkoitus on ohjata alueiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä koko maassa (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.5.2000, 46). Tavoitteiden arvioinnissa on sovellettu ohjeita suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (Ympäristöministeriö 1998) ja työn tarkoituksena on tuottaa tietoa muotoiltavien alueidenkäyttötavoitteiden vaikutuksista (Diskurssi Oy 2000, 1). Työssä käsiteltävät vaihtoehdot ovat 0: tavoitteiden ilmaisema asiaintila ei toteudu ainakaan siinä mitassa kuin tavoitteiden toteutuessa ja 1: tavoitteet toteutuvat. Arviointi on laadullista ja kirjallisuuteen pohjautuvaa. Tarkasteltavina ovat ympäristövaikutukset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, vaikutusketjut, vaikutusten suunta ja yhteisvaikutukset. Lisäksi tarkastellaan vaikutusten merkittävyyttä, epävarmuuksia sekä tavoitteiden toteutumista edistäviä ja vaikeuttavia tekijöitä. (Diskurssi Oy 2000, 2-3.) Vaikutukset ryhmiteltiin kohteen mukaan: 1. Alue- ja yhdyskuntarakenne, 2. Liikenne ja yhdyskuntahuolto, 3. Luonnonvarat ja luonto, 4. Maisema, kaupunkikuva ja kulttuuripe- 11
rintö, 5. Ihmiset ja yhteisöt, 6. Talous ja elinkeinot sekä 7. Suunnittelu ja päätöksenteko. Arvioinnissa kerrotaan, millaista kehitystä tavoitteiden toteuttaminen tukee ottamatta kantaa siihen, millaista kehitys olisi ilman tavoitteita. 0-vaihtoehto toimii siis vain vertailun pohjana. Arviointityö on kytketty arviointiselostuksen mukaan tiiviisti vuorovaikutukseen ja tavoitteiden valmisteluprosessiin alusta lähtien. Vuorovaikutusmahdollisuudet suunnattiin lähinnä organisoituneille tahoille. Ansioita ja ongelmia: + Arvioinnin eri vaiheet ja tavoitteet on kuvattu selkeästi. - Raportoinnin ongelmana on se, että arviointiraportissa kuvataan vain vaikutukset eikä kerrota, mitä tavoitteet ovat ja mihin tavoitteeseen kukin vaikutus liittyy. Tähän saattaa vaikuttaa tavoitteiden yleisluonteisuus sekä tavoitteiden muotoutuminen rinnan vaikutusarviointien kanssa. 2.4 Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma Uudenmaan kaupunkipoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään kestävää kehitystä ja hyvää elämänlaatua Uudellamaalla sekä valvotaan jäsenkuntien ja koko maakunnan etuja suhteessa valtiovaltaan ja Euroopan unioniin. Ohjelman tavoitteet on määritelty tältä pohjalta (Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma 2000, 18). Uudenmaan kaupunkipoliittisen ohjelman vaikutusten arviointi edustaa arvioinnin suppeaa muotoa. Ohjelmaraportin vaikutusten arviointia koskeva luku käsittää neljä sivua (Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma 2000, 44-47), eikä mahdollisen laajemman arviointiraportin olemassaoloa mainita. Arviointia koskevassa luvussa käsitellään ensin arvioinnin tarpeellisuutta ja tasoa. Samalla todetaan, ettei yksityiskohtaiseen arviointiin ole mahdollisuuksia ja arviointi tehdään samalla tarkkuudella kuin itse ohjelmateksti. Vaihtoehtojen tarkastelun todetaan tapahtuneen visiotarkasteluna ja ne on kuvattu Uusimaa 2020-skenaariot -raportissa (1997) (ks. luku 2.1 Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020). Ohjelman taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia on kuvattu kahden sivun verran. 2.5 Oulun seutuyleiskaava 2020 Seutuyleiskaava on kuntien yhteinen yleiskaava, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Se on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jossa tutkitaan kaikkiin seudun kuntiin vaikuttavia maankäyttö- ja liikennekysymyksiä, seudullisten hankkeiden sijoitusvaihtoehtoja ja yhdyskuntatekniikan ratkaisuja (Oulun seutuyleiskaava 2000, 2). Seutuyleiskaavan suunnittelutaso on tässä käsiteltävistä esimerkeistä lähinnä pääkaupunkiseudulla tehtävien PKS ja PLJ suunnitelmien tasoa. Oulun seutuyleiskaavatyöhön liittyvä vaikutusarviointi perustuu seudulla aiemmin tehdyillä selvityksillä kerättyyn tietoon. Arviointityössä on tätä kirjoitettaessa saatu vaihtoehtojen vertailu suoritettua. Oulun seutuyleiskaavan arvioinnissa on käsitelty kolme eri rakennemallivaihtoehtoa (keskusmalli, ketjumalli ja painopistemalli), joissa on samat työpaikka- ja asukasmäärät, mutta uuden asutuksen määrä ja painopiste, palveluverkko ja kuntakohtaiset asukasmää- 12
rät vaihtelevat (Oulun seutuyleiskaava 2000, 12). Rakennemallit sisältävät liikennejärjestelmäkuvaukset. Vaikutusten arvioinnissa keskitytään rakennetussa ja luonnonympäristössä tapahtuvien muutosten kuvaamiseen. Liikenteessä tapahtuvia muutoksia kuvataan mm. suhteessa työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiseen. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on suppeahko käsittäen kuvauksen rakennemallin toteuttamisen seurauksena syntyvistä ympäristöistä, liikkumisen turvallisuuden ja tasa-arvon sekä melun ja päästöjen kehityksen. Ihmisten toimintatapojen muutoksesta tai laajemmista syy-seurausketjuista tehdään vain vähän oletuksia. Syntyviä vaikutuksia tarkastellaan eri rakennemallien välisenä vertailuna sekä suhteessa työn alussa määriteltyihin tavoitteisiin, eli tarkastelu noudattaa tavoitemallin periaatteita. Mallien välille ei syntynyt kovin suuria eroja, joskin malli C eli painopistemalli mainitaan usein tavoitteet parhaiten täyttävänä vaihtoehtona. Rakennemallitarkastelusta on tarkoitus käydä kansalaiskeskustelua. Jatkoon on mahdollista valita joko yksi malleista tai luoda niitä yhdistelemällä uusi vaihtoehto. Ansioita ja ongelmia: + Mallien kuvaus on selkeää. - Vaikutusarvioinnit ovat suppeahkoja ja taitto haittaa luettavuutta. 2.6 Rataverkko 2020 -ohjelma Rataverkko 2020 -ohjelman tavoitteena on Ratahallintokeskuksen toimintastrategiana toimivan suunnitelman luominen. Työssä vaikutusten arviointi on nivottu kiinteäksi osaksi suunnitelman laatimista. Vaikutusten arviointi noudattaa tavoitemallin kulkua: ensin muodostetaan tavoitteet ja tarkastellaan toimintaympäristön muutoksia, sitten muodostetaan vaihtoehdot, tehdään vaikutustarkastelut, yhdistetään vaihtoehdoista rataverkko 2020 -ohjelma ja tehdään loppuraportti (Rataverkko 2020 -ohjelman 2000, 17). Vaihtoehtoja on neljä ja ne ovat teoreettisia: niiden tarkoitus on tuoda esiin toimenpiteiden vaikutuksia, jotta oikean kombinaation valinta helpottuisi (mt. 29). Vaihtoehdoista arvioidaan taloudelliset vaikutukset eri osapuolten (kustannukset palvelun tuottajalle, liikennöitsijöille ja asiakkaille) kannalta, vaikutukset alueelliseen ja sosiaaliseen tasaarvoon sekä ympäristö- ja turvallisuusvaikutukset. Epävarmuuksia ei käsitellä erikseen, mutta esim. laskentamallien lähtöoletuksia on lyhyesti selostettu. Tarkastelussa mukana olleiden hankkeiden rajausta ja siinä mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia on käsitelty sivuilla 25-26. Ansioita ja ongelmia: + Raportti on selkeä ja vaikutusten arviointi on kytketty suunnitelman laatimiseen. 13
2.7 Tienpidon linjaukset 2015 Tielaitos on tehnyt Tienpidon linjaukset 2015 projektin yhteydessä strategisen tason vaikutusten arvioinnin, jota voidaan monessa suhteessa pitää onnistuneena. Tienpidon linjausten tavoitteet pohjautuvat liikennejärjestelmän yleistavoitteisiin ja ne on priorisoitu kolmeen luokkaan. Työssä käytetään tavoitemallia ja vaihtoehdot on muodostettu käyttäjäryhmittäin: 1. henkilöautoliikenne, 2. kevyt- ja joukkoliikenne sekä 3. elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Vaihtoehtojen muodostamiseen oli ehdolla myös muita tapoja, jotka on kerrottu raportissa (Tienpidon linjaukset 2015: Taustat 2000, 68). Vaikutuksia kuvataan suhteessa tavoitteiden toteutumiseen. Vaikutukset on ensin arvioitu eri vaihtoehtojen osalta ja sitten valitun linjauksen osalta. Arviointi sisältää aluekohtaisia ja käyttäjäryhmittäisiä taulukointeja vaikutusten suunnasta, mikä helpottaa informaation ymmärtämistä. Toisaalta pelkistäminen myös jättää osan informaatiosta huomiotta. Työssä käsitellään myös arviointiin liittyviä epävarmuuksia ja linjausten toteutumisen seurantaa. Ansioita ja ongelmia: + Ulkopuolisen auditointiryhmän arvio löytyy raportin lopusta. Työtä on kiitelty monessa suhteessa, mm. arvioinnin ja linjausten valmistelun kytkennästä. Myös puutteita on löytynyt (perustelujen esittäminen, sidosryhmien näkemysten käsittely ym.). Pääsääntöisesti työtä pidetään askeleena hyvään suuntaan. 2.8 Savo-Karjalan tiepiirin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma 2000-2010 Savo-Karjalan tiepiirin pitkän tähtäyksen suunnitelmassa linjataan tienpidon periaatteita rajatulla alueella (vrt. luku 2.7) Työhön liittyvä vaikutusten arviointi on varsin saman tyyppinen kuin edellinen. Arviointi perustuu tavoitemallin käyttöön ja myös vaihtoehdot ovat pääpiirteittäin samat kuin edellisessä. Vaihtoehtoja vertailtiin osatehtävittäin, jotka oli johdettu tavoitteiden ryhmittelystä. Kustakin osatehtävästä laadittiin kaavio, joka sisälsi nykytilan, tavoitteiden, mittareiden, indikaattoreiden ja arvioinnin menetelmien kuvauksen. Sosiaalisten vaikutusten arviointi perustui muissa osatehtävissä koottuun tietoon. Arvioinnissa rajattiin ulos ne mahdolliset vaikutukset, joihin tienpidolla ei kuitenkaan käytännössä vaikuteta. Esimerkiksi tienpidolla ei vaikuteta julkisen liikenteen järjestämiseen, mutta julkisen liikenteen turvallisuuteen ja mahdollisuuteen pysyä aikataulussa vaikutetaan. Vuorovaikutus järjestettiin edustuspohjaisena: sidosryhmäseminaareja (4 kpl), sidosryhmätapaamisia (10 kpl), ohjausryhmätyöskentelyä, lausuntomenettely. Tiedotus tapahtui joukkoviestinten kautta. Tienkäyttäjäryhmien liikkumisolosuhteiden kehitys verrattuna nykytilanteeseen on esitetty taulukkona (Savo-Karjalan tienpidon suunnitelma: Luonnos 6.6.2000, 77; ks. myös 14
Tienpidon linjaukset 2015, 97). Esitystapa konkretisoi vaikutukset ja tekee selväksi myös sen, että linjaus voi vaikuttaa joidenkin liikkumiseen myös negatiivisesti (so. kaikkea ei voi saada ). Kunkin toimintalinjavaihtoehdon vahvuudet ja heikkoudet on taulukoitu tienpidon osa-alueittain (hoito, ylläpito, investoinnit) (mt. 78-80). Tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa on ilmaistu asteikolla ++ - --. Mukana on myös arvio tavoitteen tärkeydestä. Valittu toimintalinja on perusteltu vaikutusarvioiden tuloksilla ja arvioitu samoin kuin tarkasteluvaihtoehdot. Ansioita ja ongelmia: + Arviointi on saman tapainen kuin edellinen. Vaikutusten perustelut ja arviointitapa on tuotu esiin selkeämmin. - Lausuntokierroksella huomautettiin kansalaisten suoran vaikutusmahdollisuuden puutteesta, minkä seurauksena avattiin palautekanava Tielaitoksen internet-sivuille. 2.9 TASE 2010 Tampereen seudun liikennejärjestelmä Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on tehty vuonna 1997. Liikennejärjestelmän tavoitteet on sovitettu kestävän kehityksen käsitteeseen. Arviointityön lähtökohtina ovat väestö- ja työpaikkaennusteet. Yleisen talouskehityksen tai autoistumiskehityksen vaikutuksia ei käsitellä. Vaihtoehtoina ovat A. väljä ja B. tiivis rakenne. Vaihtoehtoihin on sisällytetty päivittäistavarakaupan rakennevaihtoehdot. Sosiaalisten vaikutusten yhteydessä vaihtoehtoja kutsutaan nimillä A. nykyinen trendi ja B. kestävän kehityksen suunta. Arviointi ja vertailu on raportoitu hieman epäselvästi. Sosiaalisten vaikutusten arviointi käsittää päättäjien, asukkaiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden vertailua, mutta ei varsinaisesti sosiaalisia vaikutuksia. Suunnitelman esitteessä todetaankin, että erityinen paino on arvostusten mittaamisella. Vaihtoehtojen vertailussa käytetään "kriteereitä", joiden muodostamista ei selosteta. Kriteerit muistuttavat PKS 2020 -arvioinneissa käytettyjä teemoja. Epävarmuuksia on käsitelty selkeästi. Arvioinnin merkitystä suunnitelmalle ei selosteta. Valmiin suunnitelman kärkihankkeina on etupäässä muita kuin suuria rakennushankkeita, esim. asuntoalueiden liikenteellinen rauhoittaminen, viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen. Tästä päätellen arvostusten mittaamisen tulokset on otettu huomioon päätöksenteossa, mikä oli yksi tavoitteista (Liikennejärjestelmä yhteistyönä 1997, 5). Ansioita ja ongelmia: + Epävarmuuksia on käsitelty selkeästi. - Työstä tehdystä vaikutusten arvioinnista näkyy jossain määrin arviointimenettelyn kehittymättömyys. - Arvioinnin nivominen suunnitteluun on epäselvää. - Sosiaalisten vaikutusten arviointi käsittelee vaihtoehtojen kannatusta eikä niinkään vaikutuksia. 15
2.10 Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen 1995-2005 Uudellamaalla Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen Uudellamaalla on sijoittumisselvitys, jonka tekemisessä on hyödynnetty vaikutusten arviointien yhteydessä käytettyä tapaa vertailla erilaisia kehityslinjoja. Raportin tehtävänä on tarjota informaatiota seutusuunnittelulle, joten tavoitteita kaupan sijoittumiselle ei ole määritelty. Työssä tarkastellaan kahta kehityslinjavaihtoehtoa eli trendin mukaisen kehityksen ja aktiivisen yhdyskuntasuunnittelun vaihtoehtoja, joita verrataan nollavaihtoehtoon. Tarkastelu keskittyy kaupan rakenteessa ja liikenteessä tapahtuvien muutosten arviointiin. Myös muita vaikutuksia käsitellään jonkin verran. (Vähittäiskaupan mitoitus ja sijoittuminen 1995-2005 Uudellamaalla 1997.) Ansioita ja ongelmia: + Positiivista huomiota raportissa herätti mallien luotettavuuden ja muiden epävarmuustekijöiden käsittely. Lisäksi kiinnostavaa on se, että vaikutusarviointityötä käytetään informaation tuottamisen välineenä muulloinkin kun lain edellyttämissä tapauksissa. 2.11 Yhteenveto vaikutusten arvioinneista Esimerkeiksi valitut arvioinnit ovat laajuudeltaan ja tarkkuudeltaan hyvin vaihtelevia: toisissa töissä on pyritty tuottamaan tietoa vaikeastikin selvitettävistä asioista ja vaikuttamaan päätöksentekoon, toisissa töissä vaikutuksia on käsitelty vain siinä mittakaavassa kuin lain voidaan olettaa velvoittavan. Seuraavalla sivulla olevaan taulukkoon on koottu keskeisiä piirteitä tämän työn yhteydessä käsitellyistä vaikutusten arvioinneista. 16
Taulukko 1. Suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnin esimerkkitapausten keskeisiä piirteitä Arvioinnin kohde (vuosi) Tavoitteet Vaihtoehdot Arviointitapa Epävarmuuksien käsittely Ansiot / ongelmat (+/-) Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020 (1998) Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 1998 (1998) 3. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (2000) Vision mukaiset halutut vaikutukset voidaan käsittää tavoitteiksi. 9 kohtaa koskien maankäyttöä, liikennemuotoja, turvallisuutta, ympäristöä, taloutta ja suunnitelman toteuttamista. Samat kuin PLJ 1994:ssa. Muodostettu rinnan arvioinnin kanssa 1. Tarkasteltavana PKS 2020 maankäyttöarvion ja PKS 2020 vision toteutuminen, ei vaihtoehtoja. 1. Ajoneuvoliikennepainotteinen toimintalinja 2. oukkoliikennepainotteinen toimintalinja - näitä verrataan nykytilaan ja PLJ 1994:ään. 0. Tavoitteet eivät toteudu. 1. Tavoitteet toteutuvat. - Jää raportin perustella epäselväksi. - Perustuu vuorovaikutukseen, lehdistöanalyysiin ja PLJ-selvityksiin. - Kunnallistaloudellisia vaikutuksia laskettu. - Laadullista arviointia ja laskentamalleja. - Tehty runsaasti erillisselvityksiä, mm. sosiaalisista vaikutuksista. - Laadullinen, pohjautuu kirjallisuuteen ja vuorovaikutukseen. Ei mainita, tosin erilaisia näkemyksiä tuodaan esiin. Ei omaa kappaletta, mutta epävarmuuksista kerrotaan tekstissä. Tuodaan esiin. + Runsas vuorovaikutus. - Metodit ja arvioinnin merkitys jäävät hämäriksi. + tehty jälkikäteisarviointi työn onnistumisesta. + tarkastelua laajennettu hyvinvointivaikutusten suuntaan. - Raportissa ei suoraa kytkentää toimintalinjan valintaan tai päätöksentekoon. + Arvioinnin vaiheet kuvattu selkeästi. - Yleisluontoiset tavoitteet. - Raportissa ei kuvata tavoitteita. 1 Ulla-Riitta Soveri (ympäristöministeriö): esitelmä Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi seminaarissa 19.10.2000. 17
Arvioinnin kohde (vuosi) 4. Uudenmaan kaupunkipoliittinen ohjelma (2000) 5. Oulun seutuyleiskaava (2000) 6. Rataverkko 2020 - ohjelma (2000) Tavoitteet Vaihtoehdot Arviointitapa Epävarmuuksien käsittely Määritelty raportin alussa. Vaihtoehtoja käsitelty visiotarkasteluna Laadullinen, yleispiirtei- Ei mainita erikseen. Mm. kestävä kehitys on ennen nen, ei kuvata tarkemmin. yksi tavoitteiden perusteluistasimaa strategian laadintaa (Uu- 2020 -skenaariot), nyt tutkitaan valitun oh- Ylemmäntasoisis-ta suunnitelmista johdetut tavoitteet sekä seudulliset väestö- ja työpaikkatavoitteet. Tavoitteet muodostettu mm. liikennejärjestelmän ja rautatieliikenteen tavoitteiden sekä toimintaympäristön muutospaineiden ja käyttäjien tarpeiden pohjalta. jelman vaikutuksia. Kolme rakennevaihtoehtoa: Keskus-, ketju- ja painopistemalli. 0. Vertailu-ve 1. Henkilöliikenne 2. Tavaraliikenne 3. Yhdistelmä Tavoitemalli, vaikutusarvioinnit perustuvat kokonaan aiemmin tehtyihin selvityksiin 2. Tavoitemalli - liikennemääriä ja kustannuksia laskettu - muiden vaikutusten arviointi laadullista Epävarmuuksia ei käsitellä erikseen. Ei käsitellä erikseen, mutta mm. mallien laskentaperusteita on selitetty. Ansiot / ongelmat (+/-) - Arvioinnin tekotapaa ei kuvata, eikä kerrota onko jostain saatavissa laajempi selvitys. - Vaikutusarvioinnit vaikuttavat melko suppeilta, taitto haittaa luettavuutta. - Mallien väliset erot pieniä. + Rakennemallien kuvaus selkeää. + Selkeys + Vaikutusarvioinnin nivominen muuhun suunnitteluun 2 Ympäristötaito Oy:n saatekirjeen maininta. 18