MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen kunnat Hämeen ympäristökeskus Päijät-Hämeen maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 14.9.2004 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Päijät-Hämeen kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(3) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(3) Päijät-Hämeen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Päijät-Hämeen kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Päijät-Hämeestä inventointiin otetut uudet kohteet (8), rajaustarkistukset (11) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (7). Päijät- Hämeen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa vajaa 60 km². Päijät-Hämeessä on Suomen asutushistorian kannalta korkeatasoisia esimerkkejä vuosisatoja, monesti jo esihistorialliselta ajalta asti viljelyksessä olleista kylä- ja kartanoympäristöistä kuten Nuoramoisten ja kirkonseudun kulttuurimaisemat Sysmässä ja Vesalan, Nokkolan. Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema Hollolassa. Perinteisiksi rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista ja kartanoista mainittakoon Hollolan kirkko historiallisessa pitäjänkeskuksessa, Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkko, Urajärven kartano puistoineen Asikkalassa, Seestan kartano Nastolassa ja Koskipään kartano Hartolassa. Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan ympäristöt kuten Hennalan kasarmit Lahdessa, Heinolan seminaari ilmentävät rakentamisen tavoitteita ja kehitystä eri vuosisatoina. Liikenteen ja kuljetusten historiasta kertoo valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuva Lahden rautatieasema varikkoalueineen sekä Vääksyn kanava, joka on yhdistänyt Päijänteen laivaliikenteen Riihimäki-Pietari-rautatiehen 1860-luvulla, Suomen kanavarakentamisen huippukaudella. Suomen kaupunkilaitoksen ja kaupunkisuunnittelun historiaa kuvastavat 1700-luvun lopulla hallintokeskukseksi perustetun Heinolan keskeinen kaupunkitila Heinolan Perspektiivi, nykyinen Maaherranpuisto. Lahdessa Mariankadun seremonia-akseli, päätteinään kaupungintalo ja kirkko, keskellä kauppatori perustuu kauppalan asemakaavaan 1800-luvun lopulta. Karjalankadun, Kymintien ja Onnelantien sekä Harjukadun varteen 1920- ja 1930-luvuilla toteutetut yhtenäiset pientalo- ja pienkerrostalot puolestaan kuvastavat aikakautensa edistyksellisiä kaavoitusperiaatteita ja englantilaisperäisen puutarhakaupunkirakentamisen ihanteita voimakkaasti kasvaneessa maan nuorimmassa kaupungissa. Sotien jälkeistä uudelleenrakennustyötä edustavat esimerkiksi Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit Lahdessa, Tapanilan ruotsalaistaloalue Lahdessa sekä Ravioskorven asutustilaalue Sysmässä. Suomen modernin arkkitehtuurin, rakennustekniikan ja kaupunkisuunnittelun kohteita Päijät-Hämeessä ovat esimerkiksi Reumasäätiön sairaala ja Suomen Urheiluopisto Heinolassa, Salpausselän hiihtostadion ja suurradioasema radiomastoineen Lahdessa. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen. Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Päijät- Hämeen tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Päijät-Hämeen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Päijät-Hämeen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja :ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, vai U/mv. PÄIJÄT-HÄME Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kinttulan kartano Ratulan kartano Asikkalan kirkonkylä Urajärven kartano Vesivehmaan kylä Vähä-Äiniön kylä Vääksyn kanava Koskipään kartano Ruskealan ja Kirkkolan kylien viljelymaisema Harjupuisto Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa p R+ Heinolan maaseurakunnan kirkkoympäristö R- Heinolan Perspektiivi R+ Heinolan reumasairaala Heinolan seminaari R+ Suomen Urheiluopisto Hollolan kirkko ja historiallinen pitäjänkeskus Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien kulttuurimaisema Voistion kulttuurimaisema p Hankalankosken pellavaloukku R+ Kurjalan kartano p
Kärkölä Lahti Huovilan puisto Anttilanmäen esikaupunkiasutus p Fellmannin puisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit Harjukadun, Onnelantien ja Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot U/mv R+ Hennalan kasarmit Koiskalan kartano Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Lahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli R+ Lahden rautatieasema ja varikkoalue U/mv R+ Lahden suurradioasema Salpausselän hiihtostadion Tapanilan ruotsalaistaloalue Erstaan kartano Immilän, Kumian ja Seestan myllyt Seestan kartano Toivonojan kartano Heinämaan kylä Orimattilan kirkonmäki Tönnönkosken silta ja myllypaikka Auttoisten kylä p p p Saksalan kartano R- Vesijaon kylä Nuoramoisten kartanomaisema R+ Ravioskorven asustustila-alue Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema R+ Yhteensä 45 37 8 11 37 p 7 6 U/mv 2 R+ 9 R- 2
LIITE 2 Päijät-Hämeen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt SYSMÄ HARTOLA PADASJOKI HEINOLA ASIKKALA HOLLOLA HÄMEENKOSKI LAHTI NASTOLA KÄRKÖLÄ ORIMATTILA ARTJÄRVI Museovirasto 1 : 600 000