/004/2009

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR /004/2009 Lapin liitto Lapin kunnat Lapin ympäristökeskus Lapin maakuntamuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Saamelaismuseo Siida Saamelaiskäräjät VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt (dnro 29/004/2003) ja (dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) LAPIN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt , että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös ja sen voimaan tullut tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa Lapin kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, HELSINKI / HELSINGFORS. PUH / TEL (09) , FAKSI / FAX (09) , museovirasto.kirjaamo@nba.fi,

2 2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.

3 3(4) Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Lapin kohteista. Taulukosta ilmenevät mm. Lapista inventointiin otetut uudet kohteet (65), rajaustarkistukset (42) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (8). Lapin kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 295 km². Suomen pohjoisimman kulttuuriympäristön saamelaiskulttuurikohteet liittyvät poronhoitoon, vuotuismuuton kesä- ja talvipaikkoja on Enontekiöllä ja kalastukseen perustuvia Inarinjärven ympäristössä. Teno- ja Utsjokilaaksoissa on edustavia saamelaiskyliä ja asuinkenttiä, tunturiylängöillä eri-ikäisiä ja eri materiaaleista rakennettuja poroaitoja. Kolttasaamelaiskylät liittyvät toisen maailmansodan jälkeiseen asutustoimintaan. Suomen asutushistorian kannalta merkittävä ilmiö on Kemijoen jokivarsiasutus peräpohjalaisine lohitaloineen, venevajoineen ja kirkkomaisemineen. Kalastustukikohtia on paitsi jokivarsissa myös Perämeren saarilla ja erämaajärvillä. Toisen maailmansodan tuhoilta säästyneiden omavaraisten erämaakylien kuten Pelkosenniemen Suvannon yhtenäinen rakennuskanta periytyy ja 1900-lukujen taitteesta. Perinteisesti rakennusmuistomerkeiksi mielletyistä kirkoista mainittakoon esimerkiksi Sodankylän vanha kirkko 1600-luvun lopulta. Utsjoen kirkkomaisema pappiloineen ja kirkkotupineen lukeutuu Suomen kansallismaisemiin. Lapin luonnonrikkauksien, malmin, puutavaran ja vesivoiman hyödyntämisestä kertovat Ivalojoen ja Lemmenjoen kullankaivajayhdyskunnat Inarissa ja Sodankylässä, uitto- ja savottatukikohdat sekä voimalaitokset yhdyskuntineen. Kemin Karihaaran puunjalostustehdas yhdyskuntineen kuuluu Pohjois- Suomen teollisuushistorian avainkohteisiin. Lapin matkailun historiaa ja kehitystä kuvastavat Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset, Tunturi- Lapin matkailuhotellit sekä uudemmat matkailukeskukset, joista esimerkkinä on Luostoon kelohongasta rakennettu osa. Samaa ilmiötä edustavia teemakohteita, jotka ulottuvat usean kunnan tai maakunnan alueelle ovat esimerkiksi Suomenlahdelta Itä-Lappiin ulottuva Salpalinja ja talvisodan merkittävimmät taistelupaikat, jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat. Maailmanperintökohteeksi hyväksytty Struven astemittausketju on koko maan kattava uusi teemakohde. Lapissa on kolme mittausketjun pisteistä Alatornion kirkon tornissa, Aavasaksan laella Ylitorniossa ja Stuorrahanoaivilla Enontekiöllä. Liikenteen ja kuljetusten historiasta kertovia kohteita ovat pohjoisimman Lapin postipolut ja kauppareitit, Pohjanlahden kiertänyt Pohjanmaan rantatie ja Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat. Tiehallinnon museotie- ja museosiltavalikoimasta Saarenputaan silta Rovaniemellä ja Magneettimäki Inarissa liittyvät Jäämerentien vaiheisiin. Valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat mm. Hirvaan rautatiepysäkki, Kemin, Koivun ja Muurolan rautatieasemat. Toisen maailmansodan jälkeistä mittavaa uudelleenrakentamista edustavia kohteita on etenkin Enontekiöllä ja Rovaniemellä. Rovaniemen, Sallan ja Kemijärven kirkot kuuluvat sodassa tuhoutuneiden tilalle rakennettuihin. Rovaniemen kaupunkikuvaa hallitsee arkkitehti Alvar Aallon hallinto- ja kulttuurikeskuksen kokonaissommitelma. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.

4 4(4) Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Lapin tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

5 LIITE 1 LAPIN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, U/mv:ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja :ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, vai U/mv. LAPPI Enontekiö Enontekiön jälleenrakennuskauden julkinen rakentaminen T Hetan kirkko Hetan koulu Karesuvannon koulu Palojoensuun koulu Enontekiön saamelaisasutuksen vuotuismuuton talvija kesäkylät T Kalkujärven kesäkylä U/mv Näkkälän talvikylä p Pöyrisjärven kesäkylä Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat T p Ahdaskurun silta Sturmbock-Stellung p Sonkamuotka U/mv Ruototunturi U/mv Kilpisjärven matkailuhotelli Markkinan kirkonpaikka Peltovuoman kylä p Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv Kaarremarasto Pihtsusjärvi R+ Seitapaikat T Näkkälän seita Struven kolmioketju T U/mv Stuorrahanoaivi U/mv Yrjö Kokon Ungelon torppa

6 Inari Kemi Inarinsaamelaisten vuotuismuuton talvi- ja kesäpaikat T Kotkajärvi Niliniemi Nitsijärven Pekkala Nuoran Juhanin asuinkenttä Pielpajärvi Tsarmilompolo Tsarmivuono Turvejärven Pekkala Ivalojoen kulta-alue R+ Jäämerentien tiehistorialliset kohteet T Magneettimäen museotie Kolttasaamelaisten asutuspaikat T R+ Kevärinne Kolmosjärvi Nellimi R+ Nikola Oskarinkoski ja Oskarinjärvi Sevettijärvi U/mv Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv Sallivaara R+ Raja-Joosepin asuinkenttä Repokairan ja Lemmenjoen alueen saamelaisasutus ja kullankaivajayhdyskunta U/mv Kaapin Jounin asuinkenttä Lemmenjoen kullankaivajayhdyskunta U/mv R+ Lisman kylä Ruijanpolku T Seitapaikat T Ukonsaari p Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunta U/mv R+ Karihaaran tehdasyhdyskunta R+ Kemin ruutukaava-alue ja kirkon ympäristö p R- Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat T U/mv Kemin linja-autoasema U/mv Lapin uitto- ja savottatukikohdat T Myllyniemen sortteerialue Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat T Kuivanuoronkrunni Pieni Valkeakari Selkäsarvi Pohjanmaan rantatie T Kemin tieosuus U/mv R-

7 Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T R- Kemijärven kirkonseutu R+ Juujärven kylä Oinas-Tapionniemi U/mv R- Puikkolan taloryhmä R- Salpalinja T Joutsijärvi U/mv Isohaaran voimalaitos ja Vallitunsaari U/mv R+ Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T R- Ala-Paakkola Keminmaan kirkkomaisema Koroiskylä-Törmä Liedakkala Valmarinniemi Rajakari U/mv Lapin uitto- ja savottatukikohdat T Taivalkosken uittotukikohta Pohjanmaan rantatie T Keminmaan tieosuus U/mv R+ Lainiotunturi U/mv Untesrova U/mv Porkkavaara Kittilän jokivarsi- ja järvenranta-asutus T Alakylän kesänavetat Jeesiöjärven kylä Kaukosen kylä U/mv R- Kelontekemän kylä Lintulan kylä p Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv Sammalselkä U/mv Seitapaikat T Taatsi p Särestöniemen erämaatila ja ateljee U/mv Untesrova U/mv Porkkavaara Kolarin vanha kirkko ja tapuli p Telatie Venejärveltä Kurtakkoon Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet T Juvakaisenmaa Lappeankangas

8 Muonio Keimiöniemen kalakenttä Sonkamuotka U/mv Ruototunturi U/mv Keimiötunturi U/mv Lainiotunturi U/mv Pallastunturin matkailuhotelli U/mv Salmijärven erämaatila Seitapaikat T Pakasaivo Äkässaivo Toras-Siepin kylä p Ylimuonion kylä R+ Pelkosenniemi Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T Kairala R- Kiemunkivaara Pelkosenniemen kirkonkylä p R+ Saunavaara R+ Suvannon kylä Pello Iso Kerovaara U/mv Ratasjärven kylä Tornionlaakson raudanvalmistushistorian kohteet T Kaaraneskosken masuuni Posio Lapin uitto- ja savottatukikohdat T Kitka-Livon tukinsiirtolaitos Naumanniemen talo Sirniön kylä Ranua Kuhan kylä R- Nuupasjärven talo U/mv Putkivaaran kylä Rovaniemi Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot T Ferdinand Salokankaan jälleenrakennusajan arkkitehtuuri Rovaniemellä T Inapolku Kansakouluopettajien talo Kansalaiskoulu Kauppalantalo Rantavitikan ammattikoulu ja op. asuintalo Rovaniemen paloasema Salokankaan asuintalo Hirvaan rautatiepysäkki

9 Salla Savukoski Simo Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat T p Norvajärven kappeli U/mv Jäämerentien tiehistorialliset kohteet T Saarenputaan silta Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T R- Körkön taloryhmä R+ Ruikan kylä p Porkkavaara Iso Kerovaara U/mv Rajakirakka U/mv Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot R+ Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat T U/mv Rovaniemen linja-autoasema U/mv Lapin uitto- ja savottatukikohdat Auttikosken uittopato ja -ruuhi Kotisaaren uittotukikohta Taljasuvanto Marrasjärven kylä R- Muurolan rautatieasema Olkkajärven Kenttälän taloryhmä U/mv Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta U/mv R+ Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus R+ Rovaniemen kirkko U/mv R+ Kivelän rakennusryhmä p Lapin uitto- ja savottatukikohdat T Suoltijoen pirtti U/mv Sallan kirkko Salpalinja T Ruuhijärvi U/mv Talvisodan taistelupaikat T Paikanselkä U/mv Lapin uitto- ja savottatukikohdat T Reutuvaaran kämppäkartano Tulppion konesavotta Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv Saarivaara Salpalinja T Iso-Sarvilampi U/mv Pohjanmaan rantatie T Simon tieosuus U/mv R- Simon rautatieasema Simonniemi ja Simonkylä R-

10 Sodankylä Tervola Tornio Alaponkun erämaatalo U/mv Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat T p Huuhkajanpäänpaistaman kenttäsilta U/mv Schutzstellung U/mv Kolttasaamelaisten asutuspaikat Suomujoen kolttakenttä Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat T U/mv Sodankylän linja-autoasema U/mv Lapin uitto- ja savottatukikohdat T Auvojärven kämppäkartano Porttikosken uittotukikohta U/ma R+ Luoston matkailukeskus Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv Vuomaselkä Puolakkavaaran asutuskylä Ruijanpolku T Sodankylän kirkot Sodankylän saaamelaisasutus Mutenian kylä U/mv Purnumukka Uulalan erämaatalo Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat T R- Peura Kurvilansaari ja Louesaari Tervolan kirkot Kaisavaara U/mv Koivun rautatieasema Lapin uitto- ja savottatukikohdat T Runkauksen uittopirtti Alatornion kirkko ympäristöineen Kaisavaara U/mv Iso-Huituri U/mv Kukkolankosken kalakenttä Perämeren kalasatamat ja kalastustukikohdat T Kaakamonniemen kalasatama p Pohjanmaan rantatie T Tornion tieosuusu/mv R- Tornion kirkko ja raatihuone ympäristöineen sekä Rantakadun ja Keskikadun puutalokorttelit R+ Ranta- ja Keskikadun puutalokorttelit U/mv Tornion kirkko ympäristöineen R+ Tornion raatihuoneympäristöineen R+

11 Utsjoki Ylitornio Struven astemittausketju T U/mv Alatornion kirkko Tornion rautatieasema R- Alakönkään koskenkiertotie Poroerotuspaikat ja -aidat T U/mv R+ Bádošoaivi U/mv Cohkavárri U/mv R- Erttetvárri U/mv Gárdemaras Hánnomarrasa miessemearkunáidi Ristenašoaivvi miessemearkunáidi Utsjoen Ailigas U/mv Vadat Strömstadin rauhan rajakivet T Tenojokilaakson saamelaisasutus T Talvadaksen talvikylä Välimaan asuinkenttä Utsjoen kirkkomaisema Utsjoen postipolku ja postituvat Utsjokilaakson saamelaisasutus T Mieraslompolo R- Fallejohka Raudusskaidi Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset R+ Iso Kerovaara U/mv RajakirakkaU/mv Kristineström ja Ainola T U/mv Struven kolmioketju T U/mv Aavasaksa Tornionjoen jokivarsiasutus Yhteensä p 8 32 U/mv 33 R+ 24 R- 18

12 LIITE 2 Lapin valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SODANKYLÄ SAVUKOSKI KOLARI PELLO PELKOSENNIEMI SALLA ROVANIEMI KEMIJÄRVI YLITORNIO TORNIO KEMI KEMINMAA SIMO TERVOLA RANUA POSIO YLI-II Museovirasto 1 :