Sosiaali- ja terveyslautakunta

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Hallinto Pentti Taimen Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on vastata tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä paimiolaisille. Keskeistä on palvelujärjestelmän kehittäminen niin, että se vastaa kohtuukustannuksin asukkaiden tarpeisiin, edistää omatoimista selviytymistä, ehkäisee syrjäytymistä sekä ylläpitää ja edistää heidän terveyttään. Sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut. Paimion asukasmäärä kasvaa ja väestön ikärakenne muuttuu; erityisesti yli 75-vuotiaitten osuus kasvaa. Ikärakenteen muutos ja muuttoliike aiheuttavat palvelujen kysynnän kasvua. Tavoitteet Talousarvion määrärahojen toteutumisen ohessa keskeisten suoritteiden määriä seurataan. Tehtäväalueet raportoivat suoritteiden toteutumisesta; raportit viedään lautakunnan käsittelyyn talousarvion toteutumisraporttien yhteydessä neljännesvuosittain. Tietotekniikan ja järjestelmien käyttöä tehostetaan yhteistyössä kaupungin tietohallinnon kanssa. Sähköisten toimintamallien avulla voidaan saavuttaa toiminnan järkiperäistämistä, henkilöstöresurssien optimaalista hyödyntämistä, toimintavarmuuden lisäämistä ja taloudellista säästöä. Lautakunta selvittää yhdessä tietohallinnon kanssa mahdollisuudet ottaa toimialallaan käyttöön lisää sähköisiä toimintamalleja. Olennaiset toiminnalliset riskit Hallinto Toimintahäiriöt ym. ongelmat tietojärjestelmissä ja verkoissa voivat haitata huomattavasti normaalia toimintaa. TA16/TA15 muutos-% TA16/TP14 KA-% TS 2017 TS 2018 (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 Toimintatuotot 42,1 20,0 44,0 120,0 % 2,2 % 45,3 46,7 ulkoiset tuotot 42,1 20,0 44,0 120,0 % 2,2 % 45,3 46,7 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 377,1 334,7 370,2 10,6 % -0,9 % 372,0 373,9 ulkoiset kulut 351,8 310,2 331,5 6,9 % -2,9 % 333,1 334,8 sisäiset kulut 25,3 24,5 38,7 57,7 % 26,5 % 38,9 39,1 Toimintakate -335,0-314,7-326,2 3,6 % -1,3 % -326,7-327,2

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaalityö Merja Valindas Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Sosiaalityön tavoitteena on auttaa ja tukea yksilöitä ja perheitä selviytymään erilaisista ongelmatilanteista, edistää asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja ehkäistä syrjäytymistä ja turvattomuutta. Sosiaalityö jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: lastensuojelu, aikuissosiaalityö, vammaishuolto, päihdehuolto ja lastenvalvojan palvelut. Sosiaalityön tehtäväalueella on työskennellyt johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, sosiaaliohjaaja, 3 perheohjaajaa ja lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä (lähihoitaja). Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijän työaika jaetaan kaupungin ja kuntayhtymän kanssa niin että puolet työajasta sisältää kaupungin vanhuspalveluiden sosiaalityötä. Sosiaalityössä palvelut sovitetaan asiakkaan tai asiakasperheen tarpeiden mukaisesti. Asiakasta kannustetaan omatoimisuuteen asioidensa järjestämisessä, mutta myös autetaan ja tuetaan. Olennaista on asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen tarkastelu ja yhteistyö muiden asiakkaan kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Sosiaalityöntekijät työskentelevät pääsääntöisesti kirjainjaon pohjalta. Käytössä on ajanvarausmenettely ja puhelinajat. Uuden sosiaalihuoltolain (tuli voimaan v. 2015) keskeinen tavoite on sosiaalihuollon siirtäminen korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen asiakkaiden ongelmiin puuttuminen, mihin yhteistyö esim. koulun ja sen oppilashuollon, päivähoidon, nuorisotyön, lastenneuvolan, työvoimatoimiston ym. tahojen kanssa tähtää. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvittavat palvelut sosiaalihuoltolain puitteessa ja esim. lastensuojelun tarve vähenee. Kunnallisina sosiaalipalveluina on järjestettävä: 1) sosiaalityötä; 2) sosiaaliohjausta; 3) sosiaalista kuntoutusta; 4) perhetyötä; 5) kotipalvelua; 6) kotihoitoa; 7) asumispalveluja; 8) laitospalveluja; 9) liikkumista tukevia palveluja; 10) päihdetyötä; 11) mielenterveystyötä; 12) kasvatus- ja perheneuvontaa; 13) lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa; 14) muita 11 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavia asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömiä sosiaalipalveluja.

Ympäristöanalyysi Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö tarjoaa yksinasuville ja perheille sosiaalityön palveluita. Aikuissosiaalityössä tehdään suunnitelmallista, tavoitteellista, pitkäjänteistä ja moniammatillista työtä. Tavoitteena on taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelun tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaisen kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistäminen. Sosiaalityöntekijälle voi varata ajan, kun tarvitaan ammatillista tietoa, ohjausta ja neuvontaa: sosiaalipalveluista ja -etuuksista perhe-elämän ristiriitatilanteissa erilaisten kriisien kohdatessa elämän muutostilanteissa taloudellisen tilanteen selvittämisessä työhön ja koulutukseen liittyvissä asioissa terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvissä asioissa päihdeongelman ratkaisemisessa asunnottomuudessa Vammaispalvelut Paimiossa järjestetään vammaisille henkilöille erilaisia kotona ja kodin ulkopuolisessa elämässä selviytymistä helpottavia palveluja ja taloudellisia tukitoimia vammaispalvelulain ja kehitysvammalain perusteella. Lastenvalvojan tehtävistä isyyden tunnustaminen siirtyy neuvolaan 1.1.2016 alkaen. Vuoden 2016 aikana valmistaudutaan siihen, että toimeentulotuki (perusosa) siirtyy Kelaan.

Tavoitteet Tavoite Aikuissosiaalityö Mittari Tunnusluku TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Toimeentuloturva Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden (yli 6 kk) määrän väheneminen Perustoimeentulotuki: Määrä / ruokakunta Asiakaskotitalouksien määrä Pitkäaikais-asiakkaiden määrä 2910 373 157 350 120 2750 380 120 Siirtyy Kelaan Vammaishuolto - Vammaisten asumispalveluiden järjestäminen omana toimintana. Tillintien hoitopäivät 1488 2555 2920 Yleiset perhepalvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut Lastensuojelu Avohuollon keinot mahdollisimman tehokkaiksi Perheneuvolan käyttö Lapsiperheiden kotipalvelu Sijaishuollossa perhehoito ensisijainen Lastensuojeluilmoitukset Avohuollon tukitoimet / lasten määrä Asiakasperheet Suoritteet Perheiden määrä Käyntien määrä Hoitopäivät: - perhehoito - laitoshoito 217 116 24 669 14 351 3580 2515 4015 2247 200 85 20 552 25 690 3816 1035 25 690 3816 365

Olennaiset toiminnalliset riskit Sosiaalityö Keskeisimmät riskit liittyvät yhteiskunnallisiin ongelmiin ja syrjäytymisen uhkiin; työttömyyteen, pätkätöihin, erityisesti tällä hetkellä nuorisotyöttömyyteen, ja toimeentulo-ongelmiin, lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Asiat eivät kuulu yksin sosiaalihuollolle, mutta sillä on oma roolinsa niiden ratkaisemisessa yhteistyössä muiden sektoreiden ja toimijoiden kanssa. Myös henkilöstön jaksaminen ja koulutetun työvoiman saaminen on olennainen riski. TA16/TA15 muutos-% TA16/TP14 KA-% TS 2017 TS 2018 (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 Toimintatuotot 868,8 748,2 747,0-0,2 % -7,0 % 769,4 792,5 ulkoiset tuotot 856,5 748,2 747,0-0,2 % -6,4 % 769,4 792,5 sisäiset tuotot 12,3 0,0 0,0 0,0 % -50,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 7 241,0 6 544,2 6 849,1 4,7 % -2,7 % 6 883,4 6 917,8 ulkoiset kulut 7 183,1 6 505,2 6 780,1 4,2 % -2,8 % 6 814,0 6 848,0 sisäiset kulut 57,9 39,1 69,1 76,8 % 9,7 % 69,4 69,8 Toimintakate -6 372,2-5 796,0-6 102,1 5,3 % -2,1 % -6 114,0-6 125,3

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Työllisyyden hoito Johannes Joutsenlahti Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Tuetaan aktiivisen työllisyyden hoidon keinoin työttömien yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämistä. Aktivoidaan kohderyhmään kuuluvat ihmiset työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin ja tarjotaan heille väyliä siirtyä takaisin työelämään. Toimenpiteiden onnistumisella on merkittävä vaikutus asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyssä. Vastuualue jakaantuu seuraaviin osa-alueisiin: työmarkkinatuen kuntaosuus, Toimintakeskus Apila ja palkkatukityöllistäminen. Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunnat rahoittavat puolet omien kuntalaistensa työmarkkinakuluista sen jälkeen kun työmarkkinatukipäiviä on kertynyt 300. Kun päivien kertymä ylittää 1000, kunnan maksuosuus on 70 prosenttia. Asiakkaan ollessa työllistymistä edistävän toimenpiteen piirissä, kuntaosuuden maksuvelvollisuus väistyy. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat mm. kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu. Asiakkaan ollessa aktivoituna tällaiseen toimenpiteeseen kunta säästää työmarkkinatukimenoissa keskimäärin 350 euroa kuukaudessa henkilöä kohti (4200 eur/vuosi). Kun asiakas onnistuu työllistymään vähintään 6 kuukauden työsuhteeseen, päivät nollautuvat ja kertymien laskenta alkaa alusta. Työssäoloehdon täyttäneet henkilöt saavat uudestaan työttömiksi joutuessaan ensin 500 päivää peruspäivärahaa ja siirtyvät tämän jälkeen työmarkkinatuelle. Toimintakeskus Apila Toimintakeskus Apila kantaa päävastuun työllistymistä edistävistä toimenpiteistä. Kohderyhmään kuuluvat asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeilujaksolle Apilan omiin työtehtäviin tai kaupungin muihin toimipisteisiin. Työtoiminta on sovitettava asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaisesti siten, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Työtoiminnan sisällön on joka tapauksessa oltava sellainen, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja tarjoaa jatkossa edellytyksiä työllistyä avoimille markkinoille. Työtoiminnan suunnittelu rakentuu aina asiakkaan yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja sen vuoksi tarjottavan työtoiminnan valikoiman on oltava laaja. Palkkatukityöllistäminen Palkkatukityösuhteiden tarjoaminen kohderyhmään kuuluville asiakkaille on tehokkain tapa edistää heidän työllistymistään avoimille markkinoille. Pitkään jatkuneessa työttömyysjaksossa muodostuu haasteeksi työttömyyden katkaiseminen. Lyhyelläkin työsuhteella edistetään asiakkaan jatkotyöllistymistä ja kohennetaan hyvinvointia sekä tulotasoa.

Ympäristöanalyysi Työllisyystilanne jatkaa heikkenemistään koko maassa ja myös Paimiossa. Paimion työttömyysaste oli heinäkuussa 2015 9,5 % (7/2014 8,1 %). Työmarkkinoiden heikko kehitys nostaa työttömien joukosta esiin kolme asiakasryhmää, joiden palveluihin työllisyyden vastuualueella panostetaan erityisesti: yli vuoden työttömänä olleet, työttömät yli 50-vuotiaat ja työttömät alle 25-vuotiaat. Yleisen taloustilanteen epävarmat näkymät eivät lupaa pikaista helpotusta työllisyystilanteen kohenemiseen. Valtion tavoitteena on myös jatkossa siirtää työttömyydenhoidon osa-alueita kuntien tehtäväksi. Laki Työvoiman palvelukeskuksista astuu voimaan 1.1.2016. Vielä ei ole tarkkaa tietoa millainen palvelupisteverkosto Varsinais- Suomeen rakentuu, eikä myöskään siitä, millaisia resursseja Paimion on yhteispalvelun toimintaan annettava. Olennaiset toiminnalliset riskit Koko Suomen heikko taloudellinen kehitys muodostaa lähitulevaisuudessa suurimman riskin vastuualueen toimintaympäristölle. Työttömien joukko jakautuu kahtia yhä selvemmin niihin, joilla on vielä kohtuulliset mahdollisuudet palata työelämään sekä toisaalla vaikeasti työllistyvien ryhmään. Tämä kehityskulku lisää uhkaa, että yhteiskunnasta syrjäytyy yhä pysyvämmin yhä isompi joukko ihmisiä. Riskinä voidaan pitää myös sitä, jos kaupungin organisaatiosta ei löydetä riittävää määrää työtoimintapaikkoja, joihin työttömiä voidaan sijoittaa. Elinkeinoelämän puolella riski muodostuu siitä, jos yritykset eivät pysty lomautusten tai irtisanomisten johdosta tarjoamaan asiakkaille työkokeilumahdollisuuksia. Tällöin aktivointiaste ei kehity myönteisesti ja todelliset väylät takaisin työelämään tukkeutuvat. Resurssimuutokset Ei resurssimuutoksia.

Tavoitteet Tavoite Mittari tp14 ta15 ta16 Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimintakeskus Apila Palkkatukityöllistäminen Asiakkaiden nopea aktivoiminen ja ohjaaminen toimenpiteiden piiriin Aktivointiaste 300-499 pv tmt saaneet % 500-999 pv tmt saaneet % yli 1000 pv tmt saaneet % Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys 13 % 52 % 50 % 72148 60 % 120 000 40 % 65 % 75 % 120 000 Merkityksellisen työtoiminnan tarjoaminen ja asiakkaiden ohjautuminen takaisin työelämään. Työmarkkinatukiasiakkaat ilman toimenpidettä - yli 300 pv - yli 500 pv - yli 1000 pv 20 16 5 10 15 10 13 2 Työllisyyden hoito TA16/TA15 muutos-% TA16/TP14 KA-% TS 2017 TS 2018 (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 Toimintatuotot 0,0 201,4 212,2 0,0 % 0,0 % 218,2 224,4 ulkoiset tuotot 0,0 188,7 199,6 0,0 % 0,0 % 205,6 211,7 sisäiset tuotot 0,0 12,7 12,6 0,0 % 0,0 % 12,6 12,7 Toimintakulut 0,0 582,9 614,7 0,0 % 0,0 % 617,8 620,9 ulkoiset kulut 0,0 528,4 555,1 0,0 % 0,0 % 557,9 560,7 sisäiset kulut 0,0 54,6 59,6 0,0 % 0,0 % 59,9 60,2 Toimintakate 0,0-381,5-402,6 0,0 % 0,0 % -399,6-396,5

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Vanhuspalvelut ja kotihoito Merja Valindas Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Kotihoidon ja sitä tukevien palveluiden avulla pyritään käytettävissä olevin voimavaroin tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Jos asiakas ei näiden palveluiden turvin enää selviydy kotona, järjestetään hänelle sopiva hoitopaikka asumispalveluista tai laitoshoidosta. Tehtäväalueeseen kuuluu: 1. Hallinto: Vanhustyönjohtajan virka on ollut täyttämättä 1.7.2012 alkaen. 2. Kotihoito, henkilöstöä 24 (neljä sairaanhoitajaa, 1 avopalveluohjaajaa, 17 hoitajaa ja vastaava sairaanhoitaja.) Lisäksi vanhainkodin kanssa yhteinen fysioterapeutti ja yksi hoitajan varahenkilö. Kotihoito tukee asiakkaiden omatoimisuutta, itsenäisyyttä ja sosiaalisia kontakteja sekä ylläpitää ja edistää asiakkaiden terveyttä. Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu, kotona tapahtuva sairaanhoito sekä tukipalvelut, joita ovat aterioiden kotiinkuljetus, turva-, asiointi-, saatto- ja hygieniapalvelut. Kotihoidossa on käytössä palveluseteli. 3. Omaishoito, joka käsittää omaishoidon rahallisen tuen ja muut omaishoitajien jaksamista tukevat palvelut. Omaishoidossa työskentelee 1,5 henkilöä, joiden työnkuvaan kuuluu myös muistineuvonta, muistitestit ja palveluohjaus. 4. Päivätoimintakeskus Tikkala, jossa on 8-10 asiakaspaikkaa ja 2 työntekijää. Tikkala toimii Paltanpuiston palvelukeskuksen tiloissa. Päiväkeskus tarjoaa virikkeellistä päivätoimintaa etupäässä muistihäiriöisille ja keskivaikeasti dementoituneille henkilöille. Päivätoimintaan osallistuminen auttaa asiakasta säilyttämään itsenäisyytensä ja omatoimisuutensa sekä tukee heidän perheidensä voimavaroja. 5. Askalan palvelutalot, 11 vanhustenkotiyhdistyksen omistamaa asuntoa. Askalassa työskentelee seitsemän henkilöä. Vanhainkodin pihapiirissä oleva rivitalo on otettu vanhuspalveluiden käyttöön asuntojen vapautuessa. Askalan palvelutalojen henkilökunta antaa palvelut myös rivitalossa asuville asukkaille. 6. Paltanpuiston palvelukeskus Neljä ryhmäkotia: Keltalintu 7 asuntoa, Punalintu 7 asuntoa, Pihaniitty 5 asuntoa, joista yhdessä toimii päiväkeskus Tikkala ja Kotiniitty 7 asuntoa. Kahdessa Kotiniityn asunnossa järjestetään intervallihoitoa 2-4 asiakkaalle. Asukasmäärä on lisääntynyt, koska Pihaniityn asunnoissa asuu 2 henkilöä/asunto. Henkilöstöä 22 (palvelukeskusvastaava, kolme sairaanhoitajaa ja 18 hoitajaa). Teknisen toimen alainen toimitilahuoltaja huolehtii siivouksesta.

Ympäristöanalyysi Paltanpuiston palvelukeskuksen yhteydessä on Ehtookonnun rivitalot. Paltanpuiston hoitajat antavat kotihoidon palvelut Ehtookonnussa asuville kotihoidon asukkaille. 7. Hoivakoti Jokilaakso on 20 huoneen tehostetun palveluasumisen yksikkö vanhainkodin alakerrassa. Henkilökunta on yhteinen vanhainkodin kanssa. 8. Vanhainkoti, jossa on 16 laitospaikkaa. Henkilöstöä vanhainkodin laitoshoidossa ja Hoivakoti Jokilaaksossa on yhteensä 26: osastonhoitaja, kolme sairaanhoitajaa, 15 hoitajaa, 3,5 laitosapulaista ja 0,5 hoitoapulainen. Fysioterapeutti on yhteinen avopalvelujen kanssa, yötyö järjestetään yhdessä Askalan palvelutalojen kanssa. Vanhainkodilla ja Askalan palvelutaloilla on yhteinen varahenkilö. Teknisen toimen alainen toimitilahuoltaja hoitaa vanhainkodin siivoustyön. 9. Ostopalveluna hankittu tehostettu palveluasuminen Paimion ulkopuolella - Yksityiset hoitokodit, 6 henkilölle 10. Vanhustentaloasuntoja - Ehtookontu, 31 asuntoa - Välitie, 40 asuntoa, joissa asuu nykyään enemmän muita vuokralaisia kuin vanhusikäisiä. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään perusteena kaupungin 75 vuotta täyttäneiden lukumäärää. Vuoden 2014 lopussa kohderyhmään kuuluvia henkilöitä oli 813. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Paimion yli 75- vuotiaitten asukkaiden määrä kasvaa tasaisesti ollen vuonna 2020 1036 ja vuonna 2025 1460. Vanhuspalvelulaki astui voimaan asteittain 1.7.2013. Laki korostaa palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. 1.1.2015 astui voimaan velvoite laatia yksiköiden omavalvontasuunnitelmat ja nimetä asiakkaille vastuuhenkilöt. Lain edellyttämät henkilöstömitoitukset täyttyivät jo ennen lain voimaantuloa, mutta hoidettavien toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvan palvelutarpeen kasvun vuoksi, paineita lisähenkilökuntaan on kaikissa vanhuspalveluiden yksiköissä. Hoidonporrastus on toiminut vuonna 2015 hyvin. Yksityisiä asumispalvelupaikkoja ei ole jouduttu merkittävästi lisäämään, eikä erikoissairaanhoidon viivepäiviä juuri ole syntynyt. Kotihoidossa on ollut keväästä 2009 lähtien käytössä optimointiohjelma, jota on integroitu asiakas/potilastietojärjestelmään ja työvuorosuunnitteluun vuoden 2015 aikana. Vuoden 2015 loppupuolella on otettu käyttöön kotihoidon mobiili, Kotihoidon mobiilin käytön edellytyksenä on se, että kaikilla työntekijöillä on käytössään älypuhelin. Vuonna 2015 laitteita on hankittu viisi ja vuonna 2016 laitteita on tarkoitus hankkia 20. Omaishoidon tukea myönnetään hakijoille, jotka täyttävät lautakunnan hyväksymät kriteerit. Kriteerit täyttävien hakijoiden määrä on selkeästi kasvanut, jonka vuoksi vuoden 2016 määrärahaa on korotettu. Elokuussa 2015 omaishoidon tukea maksettiin 45 omaishoitajalle, kolmen hakemuksen käsittelyn ollessa kesken.

Resurssimuutokset Tavoitteet Tikkalan päivätoiminnan asiakasmäärät ovat vähentyneet vuoden 2015 aikana, jonka vuoksi Tikkala muuttuu nelipäiväiseksi viikosta 40/2015 alkaen. Tikkalan hoitajat työskentelevät Paltanpuiston ryhmäkodeissa yhtenä päivänä viikossa. Vanhainkodissa, Hoivakoti Jokilaaksossa ja Askalan palvelutaloissa on meneillään hoitajakutsu- ja hälytysjärjestelmän uusiminen, mikä aiheuttaa käyttökustannuksia vuonna 2016. Kaupunki on mukana seudullisessa ikäihmisten perhehoitohankkeessa ja varautuu olemaan mukana senioritalohankkeessa Henkilöstölisäykset: Yksi hoitajan toimi Askalan palvelutaloon. Siellä työskennellyt hoitaja on siirtynyt hoitamaan omaishoidontuki- muistineuvonta- ja palveluohjaustehtäviä Paltanpuiston palvelukeskukseen. Vanhusväestön määrän kasvaessa on vapautuvien toimien täyttäminen toiminnan kannalta välttämätöntä. Tavoite Mittari Tunnusluku TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Vanhusten kotona asumisen tukeminen (suositus 91-92 %) Kotona asuvien määrä, % yli 75-v. 91 92 92 92 92 Kotihoidon saatavuuden turvaaminen (suositus 13-14 %) Kotihoidon kattavuus; % yli 75-vuotiaista Tunnit 15,6 13 13 13 13 Palveluseteliasiakkaat Palvelusetelitunnit 35 40 50 50 50 Päivätoiminnan kehittäminen Hoitopäivät 1679 1700 1700 1700 1700 Oikea hoidon porrastus Rava-mittaus suoritetaan kahdesti vuodessa. Tulokset raportoidaan lautakunnalle Rava-mittarin tavoitearvo: Kotihoito 1.50-2.80 Omaishoito 2.50-4.02 Askala 2.00.-4.02 Paltanpuisto 2.50-4.02 Vanhainkodin alakerta 3.00-4.02 Vanhainkoti laitoshoito 3.00-4.02 Vuodeosasto 3.50-4.02 Palveluasuminen vastaa tarvetta (5-6 % 75 vuotta täyttäneistä) Seurataan Ravaluokittaista jakaumaa Askala Paikat Hoitopäivät 12-15 4038 12-15 4500 12-15 4500 12-15 4500 12-15 4500 Paltanpuisto Paikat Hoitopäivät 26-29 9810 26-29 10100 27-31 10100 27-31 10100 27-31 10100

Yksityiset asumispalvelut Paikat Hoitopäivät 4 1790 6 2160 5 1825 5 1825 5 1825 Hoivakoti Jokilaakso Paikat Hoitopäivät 20 7165 20 7200 20 7200 20 7200 20 7200 Tehostetun palveluasumisen kattavuus% 75 vuotta täyttäneistä 7,0 5-6 5-6 5-6 5-6 Tavoite Mittari Tunnusluku TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Vanhusten laitoshoito vastaa tarvetta (max 3 % 75 vuotta täyttäneistä) Vanhuspalveluiden hyvä laatu Vanhainkodin hoitopäivät Paikat Laitoshoidon kattavuus % yli 75-vuotiaista Vanhainkodin käyttöaste % TAK-kysely omaisille - vanhainkoti, laitoshoito - vanhainkoti, Jokilaakso - Askala - Paltanpuisto - kotihoito 5599 16 1,8 5760 16 5760 16 5760 16 5760 16 Henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta huolehtiminen - Täydennyskoulutusta järjestämällä Koulutukseen osallistuneet 64 Olennaiset toiminnalliset riskit Palvelutuotanto ei vastaa palvelutarpeeseen Tietojärjestelmien toimimattomuus Ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys/saatavuus Palvelutarpeen yllättävä kasvu Kaupunginjohtajan käsittelyssä lisätty tavoite: Vanhuspalveluissa siirrytään palkattomien harkinnanvaraisten työlomien osalta noudattamaan samaa käytäntöä kuin kansanterveyskuntayhtymässä eli työlomia ei myönnetä automaattisesti, jos vuosilomaoikeutta jäljellä. Vanhuspalvelut ja kotihoito TA16/TA15 muutos-% TA16/TP14 KA-% TS 2017 TS 2018 (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 Toimintatuotot 969,1 1 081,3 1 072,0-0,9 % 5,3 % 1 104,1 1 137,3 ulkoiset tuotot 969,1 1 081,3 1 072,0-0,9 % 5,3 % 1 104,1 1 137,3 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 5 809,9 5 965,6 6 288,0 5,4 % 4,1 % 6 319,4 6 351,0 ulkoiset kulut 5 421,7 5 540,3 5 758,0 3,9 % 3,1 % 5 786,7 5 815,7 sisäiset kulut 388,3 425,3 530,0 24,6 % 18,3 % 532,7 535,3 Toimintakate -4 840,8-4 884,3-5 216,0 6,8 % 3,9 % -5 215,3-5 213,7

TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuolto Merja Valindas Toiminta-ajatus Toimintakuvaus Ympäristöanalyysi Tavoitteena on hoidon ja palvelujen oikea porrastaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kesken hoitoprosesseja kehittäen. Lähtökohtana on, että oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa oikea-aikaisesti. Kaupunki tekee päätökset tarjottavista terveyspalveluista. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaisesti siten, että kunnat ilmoittavat tarvitsemiensa palvelujen määrän ja laatuvaatimukset. Suurten ikäluokkien eläköityminen ja siirtyminen pois työterveydenhuollosta lisää palvelujen kysyntää perusterveydenhuollossa. Työikäinen väestö ohjataan käyttämään työterveyshuollon palveluita. Työterveyshuolto yksityistettiin keväällä 2015. Isyyden tunnustamisen vastaanotto siirtyy 1.1.2016 neuvolaan. Tämä lisää neuvolapalveluiden tarvetta. Syntyvyyden kasvu näyttäisi hiljentyneen, vuosittain syntyy n. 120 lasta. Alle kouluikäisiä lapsia on Paimiossa n. 1 000 lasta. Vastaanottotoimintaa kehitetään lääkäri-hoitaja työpari-mallin pohjalta. Mielenterveys- ja päihdepalvelu sekä ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut ovat toiminnan painopistealueina. Kotisairaalatoiminta alkoi pienimuotoisesti vuonna 2015. Toiminnalliset tavoitteet Talousarvioesitykseen ei sisälly lisäresursseja toimina/virkoina. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tekemien arvioiden ja sopimusneuvottelujen mukaisina. Täydentäviä palveluita (erikoislääkärikonsultaatioita ja tutkimuksia) ostetaan edelleen yksityisiltä lääkäriasemilta. Perusterveydenhuollon palvelut ostetaan Paimion-Sauvon ktky:ltä tilaajatuottaja sopimuksen mukaisesti. Johtavan hammaslääkärin virka on täytetty määräaikaisesti vakituisen 31.1.2016 tapahtuvaan eläköitymiseen asti. Yksi hammaslääkäri on jäämässä eläkkeelle alkuvuonna 2016 ja yksi suuhygienisti osa-aikaeläkkeelle vuoden vaiheessa. Johtavan hammaslääkärin virka täytetään 1.2.2016 alkaen. Ennen muiden vapautuvien virkojen vakinaista täyttämistä selvitetään mahdollisuudet palvelusetelin käyttöön ja sen vaikutukset virkojen/ toimien tarpeeseen.

Kaksi hammashoitajaa jää osa-aikaeläkkeelle syksyllä 2015. Näin vapautuneisiin puolikkaisiin toimiin palkataan yksi suuhygienisti. Palvelusetelin käyttömahdollisuudet selvitellään myös muussa avoterveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sähköistyvät. Lähtökohtana on muuttaa etenkin kroonisesti sairaiden hoitokäytäntöjä potilaskeskeiseksi. Sähköisillä palveluilla tavoitellaan myös palvelujärjestelmän tuottavuuden ja laadun parantamista. Julkisten palveluiden digitalisointi kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin ja sähköisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa valmistellaan valtakunnallisesti. Terveyskeskuksessa otetaan uusina sähköisinä palveluina käyttöön sähköinen ajanvaraus ja tekstiviestimuistutus. Molemmat palvelut ovat Effica potilastietojärjestelmään liitettäviä. Kansalaisen Ajanvarauksen avulla voi tehdä uusia ajanvarauksia, siirtää ja peruuttaa olemassa olevia ajanvarauksia, vahvistaa tai perua ennakkoajanvarauksia sekä katsoa omaa jonotustilannetta ja poistaa itsensä jonosta. Tekstiviestimuistutus vähentää käyttämättä jääviä vastaanottoaikoja muistuttamalla asiakasta tulevasta vastaanottoajasta tekstiviestillä esimerkiksi päivää ennen sovittua vastaanottoaikaa. Terveyskeskuksen varavoimaa suunnitellaan vuoden 2015 talousarvion puitteissa, vara- voima toteutetaan vuonna 2017. Vuoden 2016 aikana selvitettäviä sähköisiä palveluita ja toimintoja: Omahoito tukee pitkäaikaissairaiden hoitoa. Se tarjoaa potilaalle mahdollisuuden liittyä hoitotiimiin, jossa lääkäri ja hoitaja tukevat potilasta oman terveyden ja sairauden hallinnassa. Internetin kautta voi katsoa oman lääkärin tulkitsemia laboratoriotuloksia, esittää kysymyksiä ammattilaisille, lukea vastauksia, hoitosuunnitelmaa ja hoito-ohjeita. Lisäksi potilas näkee omat pysyvät diagnoosinsa sekä lääkitys- ja rokotustietonsa. Itseilmoittautuminen on selainsovellus, jonka avulla kansalainen voi ilmoittautua itsenäisesti vastaanotolle. Ratkaisu automatisoi hoitoon saapumista ja helpottaa henkilökunnan työtä. Ilmoittautuminen perustuu ajanvaraukseen ja aikaikkunaan jos aikaikkuna on auki, kansalainen merkitään ilmoittautuneeksi. Tämän jälkeen häntä pyydetään tarkistamaan tietojaan ja korjaamaan niitä tarvittaessa. Lopuksi hän saa kulkuohjeen oikeaan paikkaan. Käyttöliittymä on yksinkertainen, mutta vaatii tietojen syöttötaitoa tietokoneen näppäimistöä käyttäen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on muutoksessa, joka korostaa tarvetta yhdenmukaiseen tuotteistukseen. Tietoa tarvitaan palvelujen kustannusten, resurssien käytön tehokkuuden ja vaikutusten vertailuun. Terveyskeskuksen siivoustyön mitoitus valmistui kesällä 2014. Vuoden 2015 tavoitteena on ollut, että terveyskeskuksesta vähennetään laitoshuoltajan työ-

aikaa viikonloppuisin siten, että päästään mitoituksen mukaiseen henkilöstömäärään. Tämä tavoite ei ole täysin onnistunut. Terveyskeskus osallistuu kaupungin tekemään selvitykseen Arkean kanssa laitoshuollon, ruokahuollon ja kiinteistöhuollon ulkoistamisesta. Tavoitteet Tavoite Perusterveydenhuolto Väestö saa lakisääteiset ja hoitotakuun edellyttämät terveydenhuollon palvelut kattavasti ja laatusuositusten mukaisesti. Mittari Lain toteutuminen Tunnusluku TP14 TA15 TA16 TS17 TS18 Hoidonporrastusta kehitetään siten, että minimoidaan erikoissairaanhoidon viivepäivät ja vuodeosastolta jatkohoitopaikkaa odottavien viivepäivät Erikoissairaanhoito Siirtoviivepäivien määrä 30 0 0 0 0 Erikoissairaanhoidon palvelujen tarkoituksenmukainen käyttö ja oikea hoidon porrastus Terveydenhuolto Poliklinikka käynnit Hoitojaksot 19.641 1.350 TA16/TA15 muutos-% TA16/TP14 KA-% TS 2017 TS 2018 (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 Toimintatuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 ulkoiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 sisäiset tuotot 0,0 0,0 0,0 0,0 % 0,0 % 0,0 0,0 Toimintakulut 17 747,9 18 336,3 18 743,2 2,2 % 2,8 % 18 836,9 18 931,1 ulkoiset kulut 17 747,9 18 336,3 18 742,2 2,2 % 2,8 % 18 835,9 18 930,1 sisäiset kulut 0,0 0,0 1,0 0,0 % 0,0 % 1,0 1,0 Toimintakate -17 747,9-18 336,3-18 743,2 2,2 % 2,8 % -18 836,9-18 931,1 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ TA16/TA15 muutos-% TA16/TP14 KA-% TS 2017 TS 2018 (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 Toimintatuotot 1 880,1 2 050,9 2 075,1 1,2 % 5,2 % 2 137,1 2 200,9 ulkoiset tuotot 1 867,8 2 038,2 2 062,6 1,2 % 5,2 % 2 124,4 2 188,2 sisäiset tuotot 12,3 12,7 12,6-0,6 % 1,2 % 12,6 12,7 Toimintakulut 31 176,0 31 763,8 32 865,2 3,5 % 2,7 % 33 029,5 33 194,7 ulkoiset kulut 30 704,5 31 220,3 32 166,8 3,0 % 2,4 % 32 327,6 32 489,3 sisäiset kulut 471,4 543,5 698,4 28,5 % 24,1 % 701,9 705,4 Toimintakate -29 295,9-29 712,9-30 790,0 3,6 % 2,6 % -30 892,4-30 993,8

TOIMIELIN Tehtävä Vastuuhenkilö 34 Sosiaali- ja terveyslautakunta Investoinnit Merja Valindas (1000 ) INVESTOINTISUUNNITELMA 8220 Irtain omaisuus TP 2014 TA 2015 TA 2016 2017 2018 2019 2020 Investointimenot 0,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Investointitulot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Nettomeno 0,0 0,0 200,0 0,0 0,0 0,0 0,0 UUSINVESTOINTI Kotihoidon tilojen 200,0 hankinta senioritalosta LAAJENNUSINVESTOINNIT KORVAUSINVESTOINNIT