Järvi-Suomen matkailun alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi 3.Tuotemarkkinointi Suomessa 4.Vetovoimaisen tarjonnan vahvistaminen eteneminen AREENAT 1.Vapaa-ajan matkailu Suomeen 2.Modernit humanistit 3.Matkailuelinkeino areenat talous malli erottuminen keinot KEINOT 1.Alan kokonaiskehityksen ohjaaminen 2.Ydinprosessit 3.Oma myynninedistämisverkosto ulkomailla TALOUSMALLI 1.Riittävä perusrahoitus budjetista 2.Ulkopuolisen rahoituksen kasvattaminen EROTTUMINEN 1.MEK: Valtakunnallisuus 2.Matkailu-Suomi: Haastajabrändi
Suomen brändiviestintä Matkailu-Suomen, Visit Finlandin, perusidentiteetti muodostuu neljästä ominaisuudesta: - luotettava (credible), - myönteisesti vastakohtainen (contrasting), - luova (creative) ja - rento tai viileä (cool) Tavoitteet Tärkeimpänä tehtävänä on saada Suomi mukaan aikaisemmin matkustajan suunnittelu- ja haaveiluprosessiin ja lisätä Suomen tunnettuutta haluttavana matkakohteena. Keskeisenä tavoitteena on matkailutulojen maksimointi, ei niinkään yöpymisten määrä. Kohderyhmä Primäärikohderyhmä koostuu noin 15 prosentista maailman matkailevaa väestöä. Kohderyhmän arvo- ja asennemaailmaan vetoaa matkustaminen Suomen kaltaiseen maahan. Modernit humanistit ovat jo kertaalleen nähneet maailman metropolit. He ovat avoimia uusille elämyksille ja itsensä kehittämiselle. He arvostavat ennen kaikkea elämisen laatua ja vastuullisuutta. Liisa Hentinen, MEK 3 Taustaa 1. Suomen osuus kaikkiin Euroopan maihin toisista maista saapuvista matkailijoista on 0,7 %, ja koko maailman matkailijasaapumisista 0,4 %. 2. Tässä kontekstissa ei ole mahdollista olla liian rohkea. Jokaiselle jotakin -lähestymistavalla on mahdotonta erottua. 3. On tarjottava joko todella edullisia tai todella uniikkeja tuotteita ja elämyksiä. Suomen kohdalla luonnollinen ja ainut vaihtoehto on jälkimmäinen.
Olennaista on 1. Kehittää Suomeen sellaisia matkailupalveluita, jotka ovat aitoja, uniikkeja ja erilaisia: joita ei voi (vastaavalla tavalla) kokea muualla 2. Hyödyntää Suomen omaa eksotiikkaa ja vahvistaa uniikkeja suomalaisia mielikuvia Brändi Suomi eroaa muista matkailumaista - myös muista Skandinavian maista - sillä, että meillä vahvemmin kuin muualla kiteytyy neljä C:tä: Credible Contrasting - Creative - Cool Visit Finland on haastajabrändi Suomi on matkailijalle erilainen ja omaleimainen vaihtoehto valtavirran ulkopuolelta. Maa, jossa intohimo ja tinkimättömyys näyttäytyvät poikkeuksellisella tavalla ja ennen kaupallisuutta.
Tuotekehityksen teemanimet muuttuvat markkinoinnissa! Hyvinvointi Silence, please Mökkeily, sauna, luonto, hyvinvointi yms. Kulttuuri ja tapahtumat Kesäaktiviteetit Wild & free Safarit, hiihtokeskukset, kalastus, yms. Talvi ja joulu Cultural beat Design, suomalainen ruoka, perinne, joulupukki yms. 17.11.2011 Markkinointiteemat Markkinoinnin teemat ovat motiivipohjaisia ja näin lähempänä kuluttajien ajatusmaailmaa. Silence, please Vastapainona arjen kiireelle ja kiihtyvälle elämänrytmille Suomesta löytyy hiljaisuutta ja tilaa hengittää, jopa kaupungeissa. Matkailija saa ottaa rennosti, mökkeillä, saunoa ja nauttia puhtaasta luonnosta. Tuotteita esim. mökkeily, sauna, luonto- ja hyvinvointipalvelut. Wild & Free Jokainen matkailija haluaisi lomallaan kokea ainakin yhden mieleenpainuvan seikkailun. Suomen luonto tarjoaa mahdollisuudet huikeisiin luonto-aktiviteetteihin kuten erilaisiin safareihin, island-hopping -elämykseen veneillen, melontaan saaristossa tai vaikkapa lumisotaan kaupungissa. Tuotteita esim. safarit, lumeen ja jäähän liittyvät elämykset, vaellukset ja patikoinnit sekä veneily- ja melontatuotteet. Cultural Beat Suomalaisen kulttuurin erityislaatuisuus tuodaan esiin vahvistamalla kulttuuristamme kumpuavia globaaleja ilmiöitä kuten esim. design, metallimusiikki ja joulupukki sekä liittämällä kulttuurisia elementtejä muuhunkin matkailutarjontaan (esim.esittävä taide, paikalliset herkulliset herkut ja perinteet jne). Liisa Hentinen, MEK 8
Alueiden profilointi A) Lapland B) Lakeland C) Coastal area & archipelago D) Helsinki region Suomen kansainvälisen markkinoinnin käyttöön tehty aluejako on yksinkertaistettu, jotta matkailijalle muodostuisi käsitys Suomesta matkailumaana. Yksityiskohtainen aluejako ei palvele tätä tarkoitusta. JÄRVI-SUOMEN PROFIILI Järvet/vesistöt: Suuri järvialue, Saimaa 4. suurin Euroopassa, Päijänne Suomen kolmanneksi suurin järvi. Paljon saaria ja rantaviivaa. Aktiviteetit järvimaisemassa: sisävesilaivat, veneily, melonta, kalastus, luistelu järven jäällä (retkiluistelu). Golf elämyksellisyys. Puhdas vesi. Neljä selkeää vuodenaikaa. Mökit: Mökki ja sauna järven rannalla. Erittäin laaja erilaisten vuokramökkien tarjonta yksinkertaisesta luksusmökkiin, järvenrantamökistä saaressa sijaitsevaan mökkiin. Kehittynyt, tiheäverkostoinen maaseutumatkailutarjonta mökkeineen. = suomalaista elämäntapaa Metsä: Metsä, jossa on ihmisiä. Liikunta metsässä, sienet/marjat, villieläinten katselu, hiljaisuus/hyvinvointi luonnossa. Kansallispuistot (järviluontoa, aarniometsää
Kulttuuri: Idän ja lännen kohtaamispaikka, kiehtova raja ja sen tuomat piirteet ruoassa, arkkitehtuurissa, elämäntavassa jne., karjalaisuus-ortodoksisuus, Kalevala. Kaupungin ja maaseudun yhdistelmä (= elävät pienet kaupungit ja luonto kaupungissa/kaupunki luonnossa). Suomalainen saunakulttuuri. Lavatanssit. Teollinen historia, sotahistoria. Tapahtumat: Kansainvälisesti tunnettuja tapahtumia kuten Savonlinnan oopperajuhlat, Kuhmon kamarimusiikki, Kuopio tanssii ja soi jne. Ortodoksiset perinnetapahtumat AVAINTUOTTEET eli MITÄ TUOTTEET TUKEVAT VETOVOIMATEKIJÖITÄ? Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso
Suomeen liitetään vesistöt. Ne voit kokea täällä! http://fi.wikipedia.org/wiki/ ALUEEN PÄÄTEEMA: SILENCE PLEASE http://www.lomarengas.fi/ http://www.paijannettapohjoiseen.com/
Matkailullisen alueprofiilin tuntemus onko alueella selkeä yhteisesti keskusteltu alueprofiili? Onko siihen liittyvää matkailutarjontaa riittävästi? Miten oma tarjonta sijoittuu siihen? Miten oma tarjonta sijoittuu Suomen maabrändiin? Kuinka tiivistä yhteistyötä kulttuuritahot ja matkailun markkinointiorganisaatiot tekevät profiiliin liittyvän tarjonnan muokkaamisen ja viestinnän suhteen? Liisa Hentinen, MEK 15