Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009

Samankaltaiset tiedostot
DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Eurooppalainen kielisalkku

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

TEORIA JA KÄSITTEET TUTKMUKSESSA

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Nykyisen kielenopetuksen painotuksia

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ

Toimimalla tavoitteisiin

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos

Ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) tuntijakomuutoksesta. Tiedote

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Oppijan itsearviointitaidot

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

KEMIANLUOKKA GADOLIN OPPIMISEN JA OPETUKSEN TUEKSI

Kielikasvatus ja OPS2016

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Kieliohjelma Atalan koulussa

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Varhaista kieltenopetusta kaikille kuntatason selvitys

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

OPStuki TYÖPAJA Rauma

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Uudet opetusmetodit opetuksessa

Miksi ja miten kielen oppimista arvioidaan? Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivä Jenni Alisaari (TY) & Nina Reiman (JY)

Ilmaisun monet muodot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Kielitaidon tasot ja aihekokonaisuudet

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Juhlavuoden työpaja Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Kivointa on ihan kaikki lapset uutta kieltä oppimassa

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Toiminnallisia työtapoja varhennetun kielenopetuksen tunneille

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Autenttinen oppiminen vieraan kielen opetuksessa. Pia Bärlund Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

OPINTOPOLKU lukuvuosi

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA

Transkriptio:

Kielenoppiminen ja teknologisesti rikas oppimisympäristö Esko Johnson * joulukuu 2009 1 Tavoite: tutkivalla otteella osoittaa, miten kielenoppimisen teoriaan pohjautuva kielipedagogiikka tulisi asemoida teknologisesti rikkaaseen oppimisympäristöön

Kielenoppimisen peruskysymyksiä: Mitä on kielikompetenssi? Kielikompetenssi Kielijärjestelmä Kielen käyttö kommunikatiivisissa tilanteissa Kielioppi, sanasto Rajapinta (suullinen, kirjall.) 2 http://robo.cop.fi/ejohnson/viva-vk-oppiminen-osa-1.pdf

Kaksi tapaa oppia L2 (vieras kieli) 1. Naturalistisen menetelmän avulla 2. Suorittamalla kursseja (formaalinen oppiminen) Molempia tarvitaan optimaalisessa L2-oppimisessa 3 http://robo.cop.fi/ejohnson/viva-vk-oppiminen-osa-1.pdf

Naturalistisessakin oppimistavassa L2 kehittyy mallien, ei tiedon pohjalta Input-hypoteesi (Krashen 1982) Input Output Kielelliset mallit (työ, opiskelu, vapaa-aika - kirjallinen/ suullinen) L2-oppijan oma L1 4 Inputin (syötteen) ja outputing (tuotoksen) yhteys ei ole lineaarinen: L2-oppijalla, hänen oppimishistoriallaan ja kulttuurisella ympäristöllään on aktiivinen rooli http://robo.cop.fi/ejohnson/viva-vk-oppiminen-osa-1.pdf

L2-intake ja interaktio: on enemmän kuin tieto ja menee pidemmälle kuin malli Intake: L2-syötteen prosessointi niin että se vaikuttaa kielenoppimiseen Syötteen kohentaminen: kuinka syötettä muutetaan paremmin/helpommin omaksuttavaksi Interaktio: L2-oppimista edistää kohdekielen käyttö vuorovaikutuksessa (merkityksen neuvottelu/negotiation of meaning) Interaktio voi olla myös sisäistä Oppijat voivat interaktion avulla tarkistaa hypoteesejaan L2:sta ja muuttaa niitä tarpeen mukaan 5 http://robo.cop.fi/ejohnson/viva-vk-oppiminen-osa-1.pdf

L2-oppimisen ulkoiset kehystekijät: Positiivinen, kielteinen, (vuoroin +, vuoroin -) tai jäsentymätön/ristiriitainen ulkoinen vaikutus (esim. rooliajattelu) Trendit kielisuunnittelussa ja kielten valinnassa ovat vaikeasti hallittavissa (kuten yhteiskunta yleensäkin) Yhteisöasenteet ja olettamukset kielenoppimisesta sekä asenteet muita kieliyhteisöjä kohtaan Trendit tukevat ja arvottavat eri kieliä ja niiden oppimista eri tavoin erilaisissa oppilaitoksissa 6

L2-oppimisen sisäiset tekijät (1) Ikätekijä sosiaalisesti rakentuvat uskomukset ja arvot Affektiiviset ja volationaaliset tekijät; tunteiden vaikutus ja hallinta Metakognitiiviset taidot, autonomian ja itseohjautumisen vaikutus 7

L2-oppimisen sisäiset tekijät (2): Motivaatio ja arvot ovat tärkeitä Motivaation intensiteetti Motivation laadut: intrinsinen ( sisäinen ), integratiivinen (kieliyhteisöön liittymisen tavoite), instrumentaalinen (ulkoinen tavoite tai paine, esim. palkkio/kielilisä, paremman työn saaminen) Pitkäkestoinen vs. situationaalinen motivaatio sekä tehtäväspesifi motivaatio Arvot ja asenteet Voidaan tutkia eri tavoin Aikuisoppijan osattava tarkkailla ja säädellä omaa motivaatiotaan 8

Onko nykyinen Blackbroad-ympäristö sosiaalista, ja kehittäkö se L2:ta? 9

Output eli tuotos on tärkeä vieraan kielen oppimisessa Merkityksellinen output (tuotos) on tarpeen L2:n oppimiseksi Vieraan kielen monipuolinen tuottaminen johtaa tehokkaampaa inputin (syötteen) prosessointiin 10

Hundsberger (2009) raportoi SL:stä näin: SL-pohjainen kielenopetus sopii etäopiskelijalle Muihin medioihin/alustoihin verrattuna SL:n etuja ovat kolmiulotteisuus ja dynaamisuus Kynnyksiä ja haasteita aiheuttivat käyttäjätuen tarve, käyttäjäodotusten ja -uskomusten suuri vaihtelu, tekniset häiriöt sekä totuttelu monien teknisten toimintojen samanaikaiseen käyttöön Eri maiden ja paikkakuntien "luonnollisia" kulttuuriympäristöjä voidaan ohjelmoida ja niihin tutustumista simuloida SL:ssä Tätä tutkija piti SL:n antoisimpana ja lupaavimpana piirteenä 11 Ks. lähemmin Hundsberger, S. 2009. Foreign language learning in Second Life and the implications for resource provision in academic libraries http://arcadiaproject.lib.cam.ac.uk/docs/second_life.pdf

Mutta millaisia kielenoppimiskokemuksia etsiminen ja menuviidakkojen käyttö saa aikaan? 12

Mitä sosiaalista tämä kielenoppijan muuttuminen kameraksi oikeastaan tuo mukanaan? 13

Olettamus: opetuksen ydin on jotakin muuta kuin virtuaaliseikkailua tai summittaista yhteisen tiedon metsästämistä ja rakentelua Explicit instruction (by teacher or other proficient person) Explicit knowledge Noticing Noticing-the-gap INPUT (when doing the learning task) 14 INTAKE Implicit Monitoring knowledge Skill-building / automatization Negotiation of meaning, collaborative learning, scaffolding Ellis, R. 2003. Task-Based Language Learning and Teaching (OUP) OUTPUT (feedback)

Tehtäväpohjaisen kielenopetuksen vaiheet (1) Valmistelu Aihe (topic) esitellään ja annetaan selvät ohjeet tehtävän vaiheista Kielellisiä ja viestinnällisiä seikkoja palautetaan mieleen Voidaan myös esittää (ääni/video-) tallenne vaiheista eli mallina siitä, mitä odotetaan Tehtävä/task Opiskelijat suorittavat tehtävän (useimmiten pareittain tai ryhmissä) käyttäen saatavilla olevia kieliresurssejaan Opettaja seuraa, ohjaa ja rohkaisee Suunnittelu Opiskelijat valmistelevat lyhyen suullisen tai kirjallisen raportin (kertoen siitä mitä tapahtui). Opiskelijat harjoittelevat raporttinsa esittämistä Opettaja on käytetävissä (ohjeita, kieliapua) 15 http://en.wikipedia.org/wiki/task-based_language_learning

Tehtäväpohjaisen kielenopetuksen vaiheet (2) Raportti Opiskelijat esittävät raporttinsa muille ryhmille Pettaja ohjaa eisttelyä ja antaa palautetta sisällöstä Voidaan myös esittää aikaisempia raportteja vertailun vuoksi Analyysi Opettaja osoittaa raportista analysoitavia kohtia Opiskelijat voivat tunnistaa mielenkiintoisia kielellisä ym. piirteitä materiaalista Harjoittelua Opettaja valitsee aiheet ja sisällöt yksilö- ja ryhmäharjoittelulle oppijoiden tarpeiden mukaan Opiskelijat harjoittelevat aktiviteettaan (strategia, kielen hallinta, ammattidiskurssien ymmärtäminen ja tuottaminen) 16 http://en.wikipedia.org/wiki/task-based_language_learning

Optimaaliset olosuhteet L2:n oppimisen kannalta Tarvitaan paljon malleja i + 1 tyyppiseen oppimiseen Oppijalla on oltava oma-aloitteisuutta ja hänen on otettava ainakin kohtuullisia riskejä, jotta hänelle kehittyy uusia kielimuotoja ja viestintätapoja Ulkopuolinen ohjaaja, opastaja tai opettaja on tarpeen, jotta tieto kielestä tarkentuu, vahvistuu ja tuottaa onnistuneita inputoutput -syklejä Oman motivaation ja tietoisten tavoitteiden asettaminen on tärkeää! 17 http://robo.cop.fi/ejohnson/viva-vk-oppiminen-osa-1.pdf