Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri



Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

Hoitotahto ja hoitopäätökset, saattohoito ja elämän loppuvaihe. TPA Tampere

Hoitotahto käytännössä

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Etenevän neurologisen sairauden palliatiivinen hoito

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Kuolevan lapsen kivunhoito

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Fyysinen kuntoutuminen

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Elämän loppuvaiheen hoito

Tavallisia lasten oireita kuinka hoidan ja milloin hoitoon?

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Hyvän hoidon kriteeristö

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

Elämän loppuvaiheen hoito. TPA Tampere: elämän loppuvaiheen hoito

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Hoitotahto. Hoitotahto

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

KUOLEMAN TEHOSTETUSSA PALVELUASUMISESSA. TPA Tampere: Kuoleman kohtaaminen

Ti Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Eväitä muistisairaan saattohoitotilanteen tunnistamiseen

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Saattohoito nyt, huomenna ja Juha Hänninen Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

HYVÄÄ ELÄMÄÄ ELÄMÄN LOPPUUN ASTI. Saattohoitopotilaan opas

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Asia: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

VIERELLÄ MATKALLASI. Tietoa keuhkosyöpäpotilaan palliatiivisesta hoidosta eli oireenmukaisesta hoidosta

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Opas kotisaattohoitoon. opas Oulaisten kotihoidon henkilökunnalle

Muistisairaan loppuvaiheen hyvä hoito. Tampere LT. Geriatrian erikoislääkäri Lauri Seinelä

Saattohoito Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Transkriptio:

Marikka Kuoppamäki Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunki/ Helsingin kaupungin kotisairaala

Jäljellä olevan elinajan ennustaminen on vaikeaa. Potilaan omaa mielipidettä hoitoratkaisuista ei voida kysyä. Hoitoratkaisuissa otetaan kantaa vaikeisiin eettisiin kysymyksiin. Tarvitaan valmius toteuttaa saattohoito siellä, missä potilas on asunut pitkäaikaisesti, ei erityisessä saattohoitoyksikössä.

Potilas pystyy harvoin kertomaan oman mielipiteensä Lääkäreillä ja hoitajilla voi olla erilaisia käsityksiä hoidosta ja ennusteesta Hoitotahto on harvoin käytössä Omaisilla voi olla erilaisia mielipiteitä. Voidaanko luottaa omaisten mielipiteisiin?

Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee joka vuosi Suurin osa muistisairautta sairastavista kuolee ennenaikaisesti muuhun sairauteen 15% dementiaa sairastavista kuolee vaikeaan dementiaan

PALLIATIIVINEN HOITO Saattohoito Aika Diagnoosi Kuolema

Alzheimer AVH Lewy + PTD FTD Alzheimer AVH Lewy + PTD FTD

Peruskuolemansyy KUOLLEITA YHTEENSÄ (A00 Y89) Syövät Yhteensä 0 14 v 15 64v > 65 v 51 478 176 9 178 42 124 11 896 19 2 613 9 264 (C00 C97) Dementia 7 543 0 53 7 490 (F01, F03, G30, R54) Lähde: THL, kuolemansyyt 2013

G30 Alzheimerin tauti F01 Verisuoniper äinen dementia F03 Määrittämätö n dementia AT + VD +? < 65v 43 2 8 65-74 294 35 22 75-84 1718 226 164 85-94 3115 523 542 > 95v - 136 260 Yhteensä 5170 922 996 7088

Hyvä oirehoito Saattohoito 26.11.2015 Marikka Kuoppamäki

Dementia on kuolemaan johtava sairaus, jonka loppuvaiheen kestoa on vaikea tai mahdoton ennustaa.

Kun elämä ei ole elämisen arvoista??? Kun potilas - ei pysty puhumaan tai ymmärtämään puhetta? - ei tunnista tuttuja ihmisiä? - ei pysty liikkumaan eikä syömään itse ja on inkontinentti? Tällöin potilaalla ei kuitenkaan yleensä ole kohtuuttomia kärsimyksiä, jos perushoito hyvä. Omaisille tilanne voi aiheuttaa kärsimystä.

Milloin elämä ei ole elämisen arvioista? Potilas? Omainen? Hoitaja? Lääkäri? Elämän kunnioittaminen on perusperiaate Kuka arvioi? Lääkärin velvollisuutena on suojata ihmiselämää ja lievittää kärsimystä Tuotetaan hyvää ja vältetään tuottamasta kärsimystä Lääkärin etiikka 2004 Vanhuksella on oikeus hyvään oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan. Etene 2008

Yhteydessä lähestyvään kuolemaan ovat tutkimuksissa olleet: Korkea ikä Ulosteen pidätyskyvyttömyys Syömisongelmat Täydellinen toimintakyvyn puute Painonlasku, painoindeksi alle 18,5 kg/m 2 Vireystilan lasku suurimman osan aikaa Rinnakkaissairaudet Keuhkokuume

1) Potilas sairastaa dementiaa, jonka vaikeusaste on vähintään FAST 7c 2) Vähintään yksi seuraavista edeltävän vuoden aikana - aspiraatiopneumonia - ylävirtsateiden infektio - sepsis - painehaavaumat - toistuvat kuume-episodit - vähintään 10%:n painonlasku 6 kk:n aikana (tai S-alb <25 mmol/l)

Kognitiiviset oireet Toimintakyvyn muutokset Käytösoireet Somaattiset oireet Vaikea tauti (MMSE 0 12, GDS/FAST 6 7, CDR 2 3) Rajoittunut puheentuotto Huomattavat puheen ymmärtämisen vaikeudet Primaariheijasteet Keskittymiskyvyttömyys Hahmottaminen ja kätevyys vaikeasti häiriintyneet Perustoiminnot (ADL) eivät onnistu ilman apua Inkontinenssi Levottomuus ja aggressiivisuus Poikkeava motorinen käytös ja karkailu Uni-valverytmin häiriöt Masennus tai apatia Apraktinen, töpöttävä kävely Ekstrapyramidaa -lioireet Sekundaarinen haurausraihnausoireyhtymä

Tila, jossa potilaan kognitiivinen vaje on pysyvästi niin suuri, että hän ei tunnista läheisiään ja kyky kommunikoida verbaalisesti on vähäinen. Toiminnallisesti potilas on täysin avun tarpeessa, ei hallitse rakon eikä suolen toimintaa eikä kykene kävelemään. Cascade-tutkimuksessa käytetyt vaikean dementian kriteerit (Choices, attitudes, and strategies for care of advanced dementia at the end-of-life)

Aktiivinen hoito Omassa hoitopaikassa Sairaalassa Palliatiivinen hoito Omassa hoitopaikassa Sairaalassa Saattohoito Omassa hoitopaikassa 26.11.2015 Marikka Kuoppamäki

= Potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, kun parantavaa hoitoa ei ole Mitä tehdään? Mitä ei tehdä? Tavoitteena on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu Pyrkii helpottamaan potilaan elämää Kuolemaa pidetään luonnollisena tapahtumana

Vähentää päivystyskäyntejä Vähentää sairaalahoitojaksoja Tuottaa inhimillistä ja laadukasta hoitoa Säästää Dementia on etenevä sairaus seuranta ja uudelleen arviointi!

Ainakin seuraavista asioista on sovittava: DNR? Nestehoito? Ravitsemus? Akuutin infektion hoito? Akuutin sydän- tai aivotapahtuman hoito? Seurannat Kivun hoito Siirrot sairaalaan? Hoidetaan hoitokodin keinoin? Keneen otetaan yhteys, jos vointi huononee? mutta kaikkeen ei voi varautua.

Vaikean vaiheen dementia ja/tai paljon oheissairauksia Vanhuksella myös muistisairaalla on oikeus hyvään oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan Tavoitteena on hyvä ja inhimillinen hoito tutussa hoitopaikassa loppuun asti Lääkäri tekee Merkittävä sairauskertomukseen

Etukäteen suunnitellut hoitolinjat Hyvä kivun ja epämukavuuden hoito ensisijaisesti lääkkeettömästi Lämmin, inhimillinen kohtelu ja kohtaaminen Rauhallinen, tuttu ympäristö Lääkäri mukana hoitotiimissä (24/7) Arvokas kuolema kotona tai hoitokodissa tarvittaessa kotisairaalan avustamana Omaiset ovat olennainen osa saattohoidon toteutusta

100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomi Belgia Englanti Hollanti Usa Koti Vanhainkoti, hoivakoti Sairaala, terveyskeskus 2010

Pelkkä muistisairausdiagnoosi ei oikeuta asianmukaisesta hoidosta luopumista Korjattavissa olevat tilat esim. infektiot ja metaboliset häiriöt saattavat johtaa vääriin arvioihin ennusteesta Hoitopäätökset pitää tehdä sen perusteella, minkälainen vointi on ollut ennen akuuttia sairautta.

Keuhkokuume 10-67% Kuume 52% Syömisongelmat 90% Hengenahdistus 8-46% Kipu 12-39% Painehaavaumat 5-39%

Samaan tapaan kuin muussakin saattohoidossa Lääkehoidossa otettava huomioon ikä ja hauraus (annokset) Lääkkeettömät hoitokeinot

Potilas kieltäytyy syömästä ja juomasta tai ei pysty ottamaan ravintoa suun kautta Voidaan ajatella mielen ilmaisuna, haluna kuolla Potilas lopettaa syömisen siksi, että on kuolemassa, eikä kuole siksi, että ei syö.

Kuivuminen johtaa yleensä rauhalliseen kuolemaan Vähentää hengitysteiden ja ruoansulatuskanavan eritteitä > vähemmän oksentelua, hengenahdistusta, limaisuutta, ripulia Kuivuminen vähentää kiputuntemusta Suun kuivuminen voidaan hoitaa kostuttamalla suuta pienillä määrillä nestettä

NML/peg -letku? Ei paranna painehaavojen paranemista Ei estä aspiraatiota tai aspiraatiopneumoniaa Ei pidennä elämää Haitat: epämukavuus, rajoitteiden käyttö, menetetään mahdollisuus maistaa makuja, menetetään kontakti hoitajaan syöttämisen aikana, komplikaatiot (tukkeutuminen, infektiot, oksentelu) Letkuravitsemus ei sovi vaikeaa dementiaa sairastavan palliatiiviseen hoitoon

Antibiootein hoidetuilla potilailla oli enemmän haittaavia oireita. kipuja, masennusta, pelkoa, ahdistusta, levottomuutta, ihovaurioita ja hoitotapahtumien vastustamista Antibioottihoito pidentää potilaan elinaikaa riippumatta siitä, onko antibiootti annettu suun kautta vai parenteraalisesti. Jos potilaiden toiminnallinen haitta oli vaikea, oli ennuste samanlainen riippumatta siitä, hoidettiinko heitä antibiootilla vai ei.

Hengitys Ääntely Ilmeet Kehon kieli Lohdutus Pain Assessment in Advanced Dementia (PAINAD) Scale

Ensisijaisesti suun kautta Pitkävaikutteinen kipulääke, peruskipulääkitys Aina oltava tarvittaessa annettava kipulääke, annos suhteessa peruskipulääkkeeseen (1/6)

Parasetamoli 500 1000 mg x 1-3/vrk (myös suppo) Vaikean kivun hoitoon käytetään ensisijaisesti vahvoja opioideja morfiini alkaen 3-5 mg tai oksikodoni alkaen 3-5 mg suun kautta 4 tunnin välein ja lisäksi tarvittaessa 1 2 tunnin välein (esim. Oxynorm 10mg/ml mikst) morfiini alkaen 3-5 mg sc, annos voidaan toistaa 15-20 minuutin kuluttua Toistuvat injektiot sc-katetrin kautta (siipineula) Lääkeannostelija kipupumppu

Laastarilla annosteltava fentanyyli sopii stabiiliin kipuun vaikutus alkaa 12 17 tunnin kuluttua laastarin liimaamisesta vaihdetaan 72 tunnin välein (osalla potilaista 48 tunnin välein) laastarin poiston jälkeen vaikutus jatkuu vielä 12 17 tuntia. Imeytyminen on kakektisilla potilailla usein heikentynyt

Ilmaviran tuominen kasvoille: ikkuna auki, tuuletin Jos hypoksia, tarvittaessa O2, happiviikset Pienet annokset vahvaa opioidia: esim. Oxynorm 10 mg/ml mikstuura 1 5 mg (= 0,1 0,5 ml) po, voidaan antaa myös kostutetulle suun limakalvolle Vaikea hengenahdistus: Morphin 3-5 mg sc

Limaisuus: Robinul (glykopyrrolaatti) 0,2 mg sc x1-3 Death Rattle: Robinul 0,2 mg sc x1-6

Kouristukset ja levottomuus: diatsepaami rektioli 5mg x1-2 Ahdistuneisuus ja levottomuus: loratsepaami 0,5 1 mg x 1 3/vrk po/im/sc, oksatsepaami 7.5 15 mg x 1 3/vrk Delirium: haloperidoli 0.5 3 mg/vrk suun kautta, nopeampi vaikutus im

Verinäytteiden ottoa Mekaanisia rajoitteita Suonensisäisiä kanyyleja Ruokintaletkuja Turhia lääkkeitä

Vuotava, ompelua vaativa haava Murtumaepäily Oireita ei saada hallintaan Kuolevaa potilasta ei siirretä

Yhteys omaisiin Jäähyväiset Ei ole kiire Vainajan laittaminen omassa kodissaan

Jäljellä olevaa elinaikaa on vaikea tai mahdotonta ennustaa Hoitoratkaisuissa otetaan kantaa vaikeisiin eettisiin kysymyksiin Potilaan mielipidettä hoitoratkaisuista ei voida kysyä Saattohoito toteutetaan siinä yksikössä, jossa potilas on pitkäaikaisesti. Saattohoidon on toteuttaminen on useimmiten selkeää, kunhan hoitolinjauksesta on sovittu.

Kuolevan potilaan hoito, Käypä hoito 2012 Muistisairaudet, Käypä hoito 2010 Etene: Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa 2001 Tilastokeskus: Kuolemansyyt (2013) STM: Saattohoitosuositus 2010 Antikainen et al. Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito. Yleiskatsaus, Suomen Lääkärilehti 2013;68(12):909-915