Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 1 Rakennuslautakunta 17.02.2015 Kokoustiedot Aika 17.02.2015 Tiistai klo 16.30-17.40 Paikka Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, II kerros Saapuvilla olleet jäsenet Himanen Vesa, puheenjohtaja Väisänen Kauko, varapuheenjohtaja Puntanen Pia Kervinen Jaana Kortelainen Hannu Haukijärvi Erja Liikanen Kari Savander Susanna Piispa Matti Suutari-Piispa Eija Muut saapuvilla olleet Väänänen Jaakko, kaupunginhallituksen edustaja Mikkola Risto, johtava rakennustarkastaja/esittelijä Muuronen Viljo, kaupunginpuutarhuri/esittelijä Hämäläinen Marja-Liisa, taloussuunnittelija, poistui kello 16.42 12 aikana Ruuth Juha, hallintopäällikkö/sihteeri Poissa Arnell Kalevi Asiat :t 6-15

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Himanen Vesa Ruuth Juha Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettuna hyväksytään. Kervinen Jaana Suutari-Piispa Eija Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidettiin edeltäpäin toimitetun ilmoituksen jälkeen nähtävänä Asiointipisteessä 19.2.2015 Hallintopäällikkö Ruuth Juha

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 6 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 7 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 8 Ilmoitusasiat 4 / 9 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 5 / 10 Liite 1 Rakennuslautakunta, toimintakertomus 2014 6 / 11 Liite 2 Rakennuslautakunnan käyttösuunnitelma 2015 7 / 12 Liite 3 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Erkki, Kari ja Tarja Rantalaisen valituksen johdosta; varasto-puuvajan, laavun ja wc:n rakentaminen Montolan kylän Västäräkki RN:o 3:2 nimiselle tilalle 8 / 13 Liite 4-8 Oikaisuvaatimus johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 20/20.1.2015, Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkeli/Junno 9 / 14 Liite 9-12 Oikaisuvaatimus rakennuslupapäätökseen, tila Hankalahti 491-508-5-103 10 / 15 Liite 13 Kirkonvarkauden (asuntomessualue) asemakaava-alueen jätehuolto

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Rakennuslautakunta 17.02.2015 6 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Rakennuslautakunta: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvalvaiseksi.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Rakennuslautakunta 17.02.2015 7 Pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus Päätös Rakennuslautakunta: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaana Kervinen ja Eija Suutari-Piispa

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Rakennuslautakunta 17.02.2015 8 Ilmoitusasiat Lautakunnalle on toimitettu seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Kaupunginhallitus 2.2.2015 50 Kaupunginhallituksen edustajat lautakunnissa ja johtokunnissa 2015-2016 Kaupunginpuutarhuri Jätehuoltopäätökset: 94-96/2014, 14-18/2015 Tyhjennysvälin pidennyshakemus 90-93/2014, 98-100/2014, 1-5/2015, 7-13/2015, Jätemaksumuistutus Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Rakennuslautakunta: Merkittiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Rakennuslautakunta 17.02.2015 9 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Lautakunnalle on toimitettu seuraavat viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat: Johtava rakennustarkastaja 30/2014 Rakennustarkastajan valinta 1/2015 Rakennustarkastajan viran vastaanottaminen Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Lautakunta päättää olla käyttämättä otto-oikeuttaan, koska pöytäkirjoista ei ole havaittu mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Rakennuslautakunta 17.02.2015 10 397 / 040 / 2015 Rakennuslautakunta, toimintakertomus 2014 Valmistelijat: johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola, puhelin 044 794 2502ja taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen, puhelin 044 794 3201. Talouspalveluiden ohjeiden mukaan on lautakuntien, johtokuntien ja taseyksiköiden annettava toimintakertomustiedot talouspalveluille tilinpäätöksen kokoamista varten 28.2.2015 mennessä. Toimintakertomuksen rakenne: - palvelusuunnitelman toteutuminen - talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat - talouden tasapainottaminen - selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä - valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden raportointi - tunnusluvut tai maisema -tilaustaulukot Kustannukset pysyivät hyvin hallinnassa, palvelujen ostoissa säästettiin n. 90 000 euroa ja palkkamenoissa säästettiin n. 50 000 euroa täyttämättömien virkojen ansiosta. Tulot ylittyivät budjetoidusta n. 78 000 euroa. Talouspalveluille on toimitettu valtuustotason toimintakertomustiedot. Liitteenä oleva toimintakertomus on edellistä laajempi kuvaus rakennuslautakunnan vuoden 2014 toiminnasta. Rakennuslautakunnan toimintakertomus 2014 Liite 1

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 9 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta hyväksyy toimintakertomuksen 2015. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 Rakennuslautakunta 17.02.2015 11 2248 / 040 / 2014 Rakennuslautakunnan käyttösuunnitelma 2015 Valmistelijat: johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola puhelin 044 794 2502 ja taloussuunnittelija Marja-Liisa Hämäläinen puhelin 044 794 3201. Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä kokonaistuloja ja kokonaismenoja eikä toimintakatetta. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2015 mennessä. Jatkoaikaa saatiiin 28.2.2015 saakka uuden taloushallinnon ohjelman ongelmien vuoksi. Vuonna 2015 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kaupunginhallituksen kuukausittaisessa raportoinnissa kukin toimialajohtaja selvittää, miten talouden tasapainottamiseksi päätettyjä toimenpiteitä on viety toimialalla eteenpäin. Käyttösuunnitelman sisältö: 1. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunginvaltuustoon nähden on määritelty vaikuttavuusindikaattorit ja niille tavoitteet ja tavoitteiden toteuttamiseksi on tehty strategiset toimenpiteet. Strategisilla toimenpiteillä tähdätään vaikuttavuusindikaattoreiden kehittymiseen, jotta tavoitetaso saavutetaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kirjassa on vain kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toimenpiteet. Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet esitetään käyttösuunnitelmassa toiminnan ja ohjauksen kannalta tarvittaessa tulosyksiköihin saakka. 2. Käyttösuunnitelmarakenne yksiköittäin (toimielimen organisaatiokaavio ja vastuuhenkilöt) 3. Käyttösuunnitelmaan liittyvät toimivaltuudet 4. Tositteiden hyväksyjät ja heille varahenkilöt sekä asiatarkastajat 5. Tulosalueiden menot ja tulot siinä laajuudessa kuin on johtamisen kannalta tarpeellista. Kuntamaisema-taulut muodostavat palveluiden seurantapohjan vuodelle 2015.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 11 Rakennuslautakunnan käyttösuunnitelma 2015 Liite 2 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta hyväksyy käyttösuunnitelman vuodelle 2015. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, talouspalvelut

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 12 Rakennuslautakunta 17.02.2015 12 2310 / 021 / 2014 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Erkki, Kari ja Tarja Rantalaisen valituksen johdosta; varasto-puuvajan, laavun ja wc:n rakentaminen Montolan kylän Västäräkki RN:o 3:2 nimiselle tilalle Valmistelija: hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh. 044 794 2622 Erkki, Kari ja Tarja Rantalainen ovat tehneet Itä-Suomen hallinto-oikeuteen valituksen Mikkelin kaupungin rakennuslautakunnan päätöksestä 45/4.12.2014, jolla lautakunta on hylännyt valittajien oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 678/9.9.2014. Kyseisellä päätöksellä on hylätty Rantalaisten rakennuslupahakemus Montolan kylän tilalla Västäräkki RN:o 3:2 olevien laavun ja käymälän pitämiseksi paikallaan ja uuden varasto-puuvajan rakentamiseksi sekä määrätty heidät purkamaan luvattomat rakennelmat ja toimittamaan purkujätteet, rakennustarvikkeet ja muu irtain tavara pois saaresta 31.10.2014 mennessä. Valitus on liitteenä. Hallinto-oikeus on pyytänyt rakennuslautakuntaa antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista. Erkki Rantalainen on käynyt neuvottelemassa asiasta rakennusvalvonnan edustajien kanssa päätöksen antamisen jälkeen. Valituksessa vedotaan siihen, että rakennuslautakunta ei olisi saanut kokouksessaan selvää tietoa siitä, että luvan hakijat olivat valmiita luopumaan varastorakennuksen rakentamisesta ja olisivat halunneet vain luvan säilyttää jo olemassa olevat laavu ja käymälä saaressa. Lautakunnan esittelytekstin toiseksi viimeinen kappale käsittelee juuri tätä asiaa ja siinä on selvästi todettu se, että hakijat ilmoittavat luopuvansa varaston rakentamisesta ja pyytävät vain, että laavu ja käymälä saisivat jäädä saareen. Lautakunta on siis saanut tarvittavat ja oikeat tiedot päätöksensä perustaksi. Se, että naapurit eivät ole aikaisemmin valittaneet viranomaisille saaressa olleista laavusta ja käymälästä, ei tee niistä sallittavia. Kun alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaan rakennusoikeus saaresta on siirretty muille alueille, ei rakentamista voi sallia siinäkään tapauksessa, että naapurit eivät sitä vastusta tai ilmoita siitä viranomaisille. Lupahakemuksen johdosta kuulluista naapureista suurin osa vastusti luvan myöntämistä. Tässä alkuperäisessä hakemuksessa oli mukana myös varastorakennus, jonka rakentamisesta hakijat ovat myöhemmin ilmoittaneet luopuvansa. Uutta naapureiden kuulemista ei ole suoritettu, joten naapureiden

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 13 suhtautumista näin muutettuun lupahakemukseen ei ole voitu selvittää. Todennäköisesti naapureiden kannalta negatiivinen seikka on ollut yleiskaavassa rakentamattomaksi tarkoitetun saaren ja ranta-alueen käyttö ja siitä mahdollisesti aiheutunut häiriö eikä niinkään saaressa olevien rakennusten tai rakennelmien laatu ja määrä. Se, käyttääkö saaressa olevia rakennuksia tai rakennelmia tilan omistaja tai haltija vai joku ulkopuolinen, ei vaikuta niiden luvanvaraisuuteen. Käytön määrä ja mahdollinen häiriö naapureille on todennäköisesti suurempi silloin, jos alue on matkailuyrityksen käytössä, mutta omistajan tai haltijan omaankaan käyttöön rakennuksia tai rakennelmia ei voi rakentaa kaavamääräysten vastaisesti. Mikkelin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m². Uutena rakennuspaikkana käytettävän saaren on oltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m². Saari, johon lupaa on haettu, ei täytä näitä vaatimuksia. Kyseisen saaren läheisyydessä on runsaasti lomarakennuspaikkoja toisin kuin valituksessa väitetään. Tällä ei tarkoita rakentamattomia paikkoja kuten valittajien edustaja oli käydyn keskustelun mukaan ymmärtänyt, vaan rakennettuja ja rakentamattomia yleiskaavan mukaisia rakennuspaikkoja. Se, millä tavalla tilaa on käsitelty verotuksessa, ei vaikuta sen rakennusoikeuteen ja rakennusvalvonnan lupien myöntämiseen. Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa rakennuslautakunnan tekemää päätöstä, joten valitus tulee hylätä. Rakennusten ja rakennelmien purkamiseen ja purkujätteiden sekä saareen varastoitujen rakennustarvikkeiden poisviemiseen tulee antaa uusi määräaika ja siinä tulee huomioida se, että kulku saareen ei ole mahdollista heikkojen jäiden aikana. Valitus Liite 3 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta päättää antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle edellä olevan lausunnon Erkki, Kari ja Tarja Rantalaisen tekemän valituksen johdosta. Päätös Rakennuslautakunta:

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 14 Hyväksyttiin. Tiedoksi Itä-Suomen hallinto-oikeus

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 15 Rakennuslautakunta 17.02.2015 13 338 / 242 / 2015 Oikaisuvaatimus johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 20/20.1.2015, Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkeli/Junno Valmistelijat: johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola, puh. 044 794 2502 ja hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh, 044 794 2622 Juha Junno on tehnyt rakennuslautakunnalle oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 20/20.1.2015, jolla Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkelille on myönnetty rakennuslupa ilmanvaihtokonehuoneen rakentamiseen yhtiön omistaman rakennuksen itäosassa olevan ravintolatilan päälle osoitteessa Porrassalmenkatu 15 olevalle tontille 1-8-28. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että lupapäätös kumotaan lain vastaisena, koska hakijalla ei ole ollut oikeutta hakea lupaa ilman osakkaiden kuulemista ja yhtiökokouksen päätöstä. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa väitetään, että lupapäätös loukkaa osakkaiden yhdenvertaista kohtelua yhtiössä ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa valittajan huoneistolle. Junno omistaa osakehuoneiston samassa rakennuksessa ja luvan mukainen ilmanvaihtokonehuone sijoittuisi runsaan 8 metrin etäisyydelle tämän huoneiston ikkunoista. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan muutoksenhakuoikeus lupapäätöksestä on mm. sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Kun rakennuksen uusi osa tulisi Junnon omistaman huoneiston ikkunoiden eteen, on tämän katsottava koskevan Junnon etua niin, että hänellä on oikeus hakea päätökseen muutosta. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa. Oikaisuvaatimus ja lupapäätös ovat liitteenä. Oikaisuvaatimuksen johdosta on pyydetty lausunto luvan hakijalta Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkeliltä. Lausunto on saatu 11.2.2015 ja se on liitteenä. Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkeli on hakenut rakennuslupaa omistamansa asuin- ja liikerakennuksen laajennus-ja muutostyölle. Siinä on tarkoitus rakentaa ilmanvaihtokonehuone ravintolatiloja sisältävän rakennuksen itäsiiven päälle. Paikalla on jo nyt ilmanvaihtokonehuone, joka muutostyön yhteydessä muuttuu suuremmaksi. Suunniteltu rakentaminen on voimassa olevan asemakaavan mukaista. Uudisosa tulisi 8,2 metrin etäisyydelle lähimmistä asuinhuoneiston ikkunoista. Tämä täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 vaatimuksen vähintään 8 metrin etäisyydestä ja vähintään yhtä suuresta etäisyydestä kuin vastapäisen rakennuksen korkeus on huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 16 Hakemuksen johdosta on kuultu naapureita. Naapurikiinteistöistä mikään ei ole esittänyt huomautuksia hakemuksen johdosta. Juha Junno on esittänyt liitteenä olevan huomautuksen jo kuulemisvaiheessa. Oikaisuvaatimuksen mukaan yhtiön hallituksella ei ole ollut yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeutta hakea rakennuslupaa ilman osakkaiden kuulemista ja yhtiökokouksen päätöstä. Kiinteistöosakeyhtiössä noudatetaan asunto-osakeyhtiölakia vain, jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään ja muuten osakeyhtiölakia. Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkelin yhtiöjärjestyksen mukaan asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan vain korjauskustannuksiin, kunnossapitoon ja kiinteistön kehittämiseen. Tässä tapauksessa kyse ei ole kunnossapidosta vaan osakkaan suorittamasta huoneiston muutos- ja laajennustyöstä, joten siihen ei sovelleta asunto-osakeyhtiölakia. Osakeyhtiölaissa ei ole tällaista työtä koskevia määräyksiä, joten toimivallan osalta sovellettavaksi tulee vain yhtiön oma yhtiöjärjestys. Sen mukaan muutostöihin on saatava yhtiön hallituksen lupa ja mahdollisen viranomaisluvan hakee yhtiön hallitus osakkaan kustannuksella. Hallituksella on siis ollut toimivalta hakea rakennuslupaa. Ilmanvaihtokonehuoneen rakentaminen rakennuksen itäsiiven katolle on asemakaavan ja rakentamista koskevien määräysten mukaista. Se, että rakentaminen ei ole yhtiön kaikkien osakkaiden hyväksymää tai heidän etujensa mukaista, ei voi olla perusteena lupahakemuksen hylkäämiselle. Rakentamisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa osakkeenomistajille eikä se loukkaa osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta. Ilmanvaihtokonehuone ei ainakaan merkittävästi pimennä huoneistoja ja suurella todennäköisyydellä melu- tai hajuhaitat pienevät aikaisempaan vanhaan laitteistoon verrattuna. Nykymääräyksissä säädellään tarkasti poistoilmakanavien sijoitusta suhteessa muuhun rakentamiseen. Nykymääräysten mukaan rakennusta palvelevien tai rakennuksen LVIS-laitteiden aiheuttama keskiäänitaso L(A,eq,T) saa olla enintään 45 db saman tai läheisen rakennuksen ikkunan ulkopuolella, parvekkeella, pihamaalla, tai muussa vastaavassa paikassa asuinalueella ja muilla melulle herkillä alueilla. Asemakaavan mukaan tontin itäosaan on mahdollista rakentaa seitsemänkerroksinen lisäosa, jonka päälle asemakaava sallii lisäksi sijoitettavan ullakon tasolle 2/3 kerrosalaan laskettavaa tilaa suurimman kerroksen alasta. Sen rakentaminen ei olisi käytännössä koskaan mahdollista, mikäli rakentamiseen tarvittaisiin kaikkien niiden osakkaiden suostumus, joiden omistamien huoneistojen näköalaan lisärakentaminen vaikuttaisi. Näkymien peittävä vaikutus olisi huomattavasti suurempi kuin nyt käsiteltävänä olevan ilmanvaihtokonehuoneen osalta.

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 17 Lupaa rakennustöiden aloittamiseen ennen rakennuslupapäätöksen lainvoimaisuutta ei ole haettu. oikaisuvaatimus, huomautus, lupapäätös, piirustukset, Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkelin lausunto Liite 4-8 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta päättää hylätä Juha Junnon oikaisuvaatimuksen, koska siinä ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa johtavan rakennustarkastajan päätöstä 20/20.1.2015. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Juha Junno/asianajaja Matti Kunnas Kiinteistö Oy Sammonkulma - Mikkeli

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 18 Rakennuslautakunta 17.02.2015 14 353 / 021 / 2015 Oikaisuvaatimus rakennuslupapäätökseen, tila Hankalahti 491-508-5-103 Valmistelijat: johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola, puh. 044 794 2502 ja hallintopäällikkö Juha Ruuth, puh. 044 794 2622 Juha Kurkaa on 3.2.2015 tehnyt rakennuslautakunnalle oikaisuvaatimuksen johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 10/20.1.2015, jolla Kurkaan rakennuslupahakemus Suomenniemelle tilalle Hankalahti RN:o 5:103 on hyväksytty taukorakennuksen osalta mutta hylätty varaston osalta. Oikaisuvaatimuksessa Kurkaa vaatii, että hakemus on hyväksyttävä myös varaston osalta. Kurkaalla on oikeus hakea muutosta päätökseen ja oikaisuvaatimus on tehty säädetyn 14 päivän määräajan kuluessa. Juha Kurkaa on hakenut rakennuslupaa 21 m2:n kokoisen taukotuvan ja 17 m2:n kokoisen varaston rakentamiseen omistamalleen tilalle Hankalahti RN:o 5:103 Suomenniemellä. Rakennuspaikka on osayleiskaavan mukaisella M-alueella, jonka 200 metrin rantavyöhykkeeltä muu kuin maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n 3 momentin mukainen rakennusoikeus on siirretty osayleiskaavan A- ja RA-alueille. Rajoitus ei koske mm. maa- ja metsätalouden tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellista rakentamista, olemassa olevan asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvan talousrakennuksen rakentamista tai olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai vähäistä laajentamista. Suunniteltu taukotupa on piirustuksissa sijoitettu yli 200 metrin päähän rantaviivasta, mutta varaston etäisyys rantaviivasta on piirustusten mukaan vain noin 35 metriä Varasto tulisi siis osayleiskaavan mukaiselle rantavyöhykkeelle, jolla ei ole rakennusoikeutta kuin edellä mainituissa poikkeustapauksissa. Rakennusvalvonta on neuvotellut Kurkaan ja tämän pääsuunnittelijan kanssa varastorakennuksen paikasta. Hakemusta ei kuitenkaan ole tältä osin muutettu. Johtavan rakennustarkastajan kielteinen päätös varastorakennuksen osalta perustuu siihen, että varastorakennuksen suunnitellulla sijoituspaikalla ei ole osayleiskaavan mukaan rakennusoikeutta eikä rakennuksen käyttötarkoitus täytä maankäyttö- ja rakennuslain 72 3 momentin mukaisia vaatimuksia rajoituksesta poikkeamiselle. Tilalla ei ole ennestään rakennuksia. Luvan hakija ei harjoita metsätaloutta elinkeinonaan. Pienimuotoisen polttopuiden kuivattamisen ja mahdollisen myynnin ei voi katsoa olevan laissa tarkoitettua metsätalouden harjoittamista. Palstalla, jolle varastorakennus on

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 19 suunniteltu sijoitettavaksi, ei ole hakkuukelpoista metsää vaan taimikkoa. Ensiharvennuksen jälkeen palstalla ei moneen vuoteen ole otettavaa puuta. Sama koskee myös tilan toista, pinta-alaltaan suurempaa palstaa. Tila on kooltaan metsätilaksi pienehkö (5,35 ha). Yksityiskohtana on tuotava esille, että oikaisuvaatimuskirjelmän liitteenä on mm. hakijan kopio varastorakennuksen pohjapiirroksesta (liite e1, kuivausvarasto), johon on jälkikäteen muutettu varastorakennuksen kuisti lastauslaituriksi. Varastorakennuksen osalta hylätyn päätöksen vahvistetussa pääpiirustuksessa etutila on merkitty kuistiksi ja rakennusvalvonnan lupaa käyttötarkoituksen osittaiselle muutokselle ei ole haettu. Tämä ei tue ajatusta, että rakennus olisi alun perin suunniteltu metsätalouden harjoittamista varten. Piirustukset asiasta ovat liitteenä. Rakentamisen on oltava metsätalouden harjoittamisen kannalta tarpeellista, jotta rajoituksesta voidaan poiketa. Arvioitaessa rakentamisen tarpeellisuutta on kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka tarpeellista rakennushankkeen sijoittaminen juuri rantavyöhykkeelle on. Sijoittamiselle esitetty syy asiakkaiden veneellä tapahtuvasta puiden noutamisesta n. 35 metrin tai vaihtoehtoisesti yli 200 metrin etäisyydeltä rannasta ei voida katsoa olevan keskeistä halkojen myyntitapahtuman kannalta. Polttopuiden kuivattamisen kannalta rantavyöhyke on suotuisa paikka, mutta tilalta on varmasti löydettävissä muitakin aurinkoisia ja tuulisia paikkoja, joissa kuivuminen tapahtuu lähes yhtä hyvin ja joissa rakentamattomaksi tarkoitettua rantavyöhykettä ei jouduta käyttämään. Rakentamisrajoituksen yleisenä tavoitteena on rantaluonnon ja -maiseman suojelu sekä vielä rakentamattomana olevan vapaan rannan säilyminen rakentamattomana. Rakentaminen on mahdollista myös ranta-alueen ulkopuolella siten, että väitetyn maa- ja metsätalouden harjoittamisen edellytykset eivät vaarannu. Oikaisuvaatimuksessa on lueteltu myös erinäisiä lupahakemuksen käsittelyprosessiin liittyviä seikkoja, joiden johdosta luvan hakija arvostelee rakennusvalvonnan toimintaa ja joihin hän vaatii selitystä. Nämä seikat ovat sellaisia, etteivät ne vaikuta itse lupapäätökseen tai varsinaisen oikaisuvaatimuksen käsittelyyn. Rakennusvalvonta antaa näiden johdosta erillisen selityksen luvan hakijalle. oikaisuvaatimus, lupapäätös, asemapiirustus, pohjapiirustus Liite 9-12 Ehdotus Johtava rakennustarkastaja: Rakennuslautakunta päättää hylätä Juha Kurkaan oikaisuvaatimuksen, koska siinä ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 20 johtavan rakennustarkastajan päätöstä 10/20.1.2015. Päätös Rakennuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Juha Kurkaa

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 21 Rakennuslautakunta 17.02.2015 15 404 / 2301 / 2015 Kirkonvarkauden (asuntomessualue) asemakaava-alueen jätehuolto Valmistelija: kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen, puh. 044 794 3230 Mikkelissä järjestetään asuntomessut vuonna 2017 Kirkonvarkauden asemakaava-alueella. Asuntomessuilla esitellään rakentamisen, palveluiden ja rakentamisen tuotteiden uutuuksia ja toimintamalleja. Messuilla vierailee sekä kaupungin asukkaita että runsaampilukuisesti kaupungin ulkopuolisia messuvieraita. Alueen tulisi tarjota rohkeasti uusia avauksia ja käytänteitä kaikille vieraille. Alueen kiinteistöjen jätehuoltomallia pohdittaessa tavoitteena on ollut löytää ratkaisu, joka pitkällä aikavälillä minimoisi jätehuollon ympäristövaikutukset ja toisaalta mahdollistaisi sellaisen jätehuoltojärjestelmän toteuttamisen, joka on joustava, ennustettava ja seurattava. Pohdinnassa on ollut toimintamalli, jossa luovuttaisiin kiinteistökohtaisista jäteastioista. Sen sijaan yleisille alueille, ensi sijaisesti tonttikatujen varteen, järjestettäisiin muutamien kiinteistöjen yhteiset keräilyvälineet niin bio- kuin sekajätteellekin. Asukkaiden ei itse tarvitsisi huolehtia kuljetusten kilpailuttamisesta, vaan se jäisi jätehuoltoyhtiön vastuulle. Tällainen toimintamalli edistäisi edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista jätehuollon järjestämisessä. Edellä mainitun toimintamallin (yhteiset keräilyvälineet, joiden tyhjentämistä huolehtii jätehuoltoyhtiö) käyttöön ottaminen edellyttää kuitenkin jätehuoltoviranomaisen päätöstä siitä, että siirrytään käyttämään ns. kunnan järjestämää jätteenkuljetusmallia, sillä keväällä 2013 tehdyn päätöksen mukaisesti asemakaava-alueilla noudatetaan jätelain 37 :n tarkoittamaa kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusmallia. Nykyisin Kirkonvarkauden alue ei kuulu jätehuollossa tarkoitettuun taajama-alueeseen (= asemakaava-alue), jossa edellä mainittua mallia noudatetaan, mutta asemakaavoituksen myötä alueesta tulee jätehuollossa tarkoitettu taajama-alue. Jos tällä alueella halutaan ottaa jatkossa aiemmasta päätöksestä poikkeava jätteenkuljetusmalli, rakennuslautakunnan on tehtävä tämän alueen osalta erillinen päätös. Päätöksen on tarkoitus tulla voimaan heti, kun se on lainvoimainen, jotta se voidaan huomioida alueen rakentamisessa alusta alkaen. Esityksen mukainen päätös ei muuttaisi alueen nykyisten kiinteistöjen asemaa, koska ne kuuluvat nytkin kunnan järjestämän jätteenkuljetusmallin piiriin. Alueen kiinteistönomistajille lähetetään

Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 22 tiedote asiasta. Kirkonvarkauden asemakaava-alue ohessa Kirkonvarkauden asemakaava-alue.pdf asemakaava-alue, Mikkelin Yrittäjien kirjelmä Liitteet 13-14 Ehdotus Kaupunginpuutarhuri: Rakennuslautakunta päättää, että liitteen mukaisella Kirkonvarkauden asemakaava-alueella mukaan lukien alueen myöhemmin asemakaavoitettava eteläosa (karttaan rastitettu alue) noudatetaan päätöksen voimaantulosta alkaen kunnan järjestämää jätteenkuljetusmallia. Päätös Rakennuslautakunta: Keskustelun aikana Jaana Kervinen esitti, että lautakunta päättäisi, että Kirkonvarkauden tulevalla asemakaava-alueella noudatettaisiin lautakunnan aikasemmin tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusmallia. Matti Piispa kannatti Kervisen esitystä. Koska keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava ja kannatettu päätösesitys, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen kättennostoäänestysestä.esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Kervisen vastaehdotusta kannattava ei. Änestyksessä annettiin kuusi jaa-ääntä (Himanen, Väisänen, Kortelainen, Haukijärvi, Liikanen ja Suutari-Piispa) ja neljä ei-ääntä (Kervinen, Puntanen, Savander ja Piispa). Puheenjohtaja totesi, että lautakunnan päätökseksi tuli esittelijän päätösehdotuksen mukainen päätös äänin 6-4. Tiedoksi Kaupunginhallitus Metsä-Sairila Oy Mikkelin Yrittäjät ry

MIKKELIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2014

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Rakennuslautakunnan tehtävät ja kokoonpano 3 Palvelusuunnitelman toteutuminen 3 Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat 4 Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen 5 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 5 Henkilöstö 5 Tuloskortit 6 Maisema tilaustaulukko 7 Kannen kuva: Elinvoimaiseen Ristiinaan pian valmistuva kerrostalokohde 2

Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan tehtävänä on, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle: 1. toimia Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena 2. seurata rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- tai ympäristökaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun ja 3. huolehtia toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä sekä tähän liittyen tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle 4. toimia Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena. Rakennuslautakunnan kokoonpano vuonna 2013: Varsinaiset jäsenet Himanen Vesa, puheenjohtaja Puntanen Pia Kervinen Jaana Kortelainen Hannu Väisänen Kauko, vpj Haukijärvi Erja Sikanen Mikko Savander Susanna Kutvonen Pasi Piispa Matti Suutari-Piispa Eija Varajäsenet Härkönen Päivi Halme Wilhelmiina Mäkeläinen Terttu Nousiainen Jouko Mynttinen Jarmo Pajunen Leevi Liikanen Kari Nyyssönen Nina Arnell Kalevi Kohvakka Asko Puustinen-Kiljunen Tanja Kh:n edustaja: Väänänen Jaakko Rakennuslautakunta kokoontui yhdeksän kertaa ja käsitteli 60 pykälää. Rakennuslupatyöryhmä kokoontui 23 kertaa ja käsitteli 319 rakennushanketta. Palvelusuunnitelman toteutuminen Asiakaspalvelulle määritellyt aukioloajat on säilytetty. Tämä on mahdollistanut henkilöstön paremman tavoitettavuuden, samalla luoden rauhoitetun työajan asioiden tehokkaaseen käsittelyyn. Lupien käsittelyaika on säilynyt nopeana, joskin yllättävät pitkäaikaiset poissaolot sekä työkyvyn alentumiset ajoittain ruuhkauttivat toimintaa. Sähköistä lupapalvelua on edelleen kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi ja otettu käyttöön sen kautta tapahtuva työnjohtajien hyväksyntä sekä rakennusaikainen valvonta. Kaikista hakemuksista käsiteltiin n. 25 % Lupapiste palvelun avulla. Nettiin lisättiin useita ohjeita tukemaan asiakkaiden ja heidän suunnittelijoiden ennakko-ohjausta. Lupia myönnettiin uudisrakennuksille ja laajennuksille 466 kpl, toimenpideluvat olivat 221 kpl ja rakentamisilmoitukset olivat 127 kpl. Lupamäärä nousi 24 kpl vuoden 2013 tasosta. Toisaalta hankkeiden keskimääräinen koko pieneni, kokonaisalaltaan suurten rakennusten määrän ollessa edellisvuotta pienempi. Myös uusien asuntojen kpl-määrä putosi, lupa myönnettiin n. 165 uudelle asunnolle. Uusissa omakotitaloissa pudotus oli 9 kpl, lupa myönnettiin n. 55 uudelle omakotitalolle. Talouden laskusuhdanne ja varovaisuus näkyivät rakentamisessa. Rakennusvalvonnan työmäärä ei pienentynyt, sillä työmäärä on sidoksissa lupien kokonaismäärään. Rakentamisessa tuli ilmi entistä enemmän luvatonta rakentamista. Myöskään vireille saatettuja hakemuksia ei aina hoidettu ajallaan asiakkaan puolelta valmiiksi. Hylättyjä päätöksiä jouduttiin tekemään kuusi kappaletta. Taksaan tehtiin vuoden 2015 alusta voimaan tulevat muutokset, joilla taloudellisin sanktioin pyritään hillitsemään luvatonta rakentamista ja tuetaan rakennusvalvonnan puuttumismahdollisuuksia. Keväällä 2014 käynnistettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa jätehuoltomääräysten uusiminen. Vielä nykyisin voimassa olevissa määräyksissä ei ole huomioitu jätelain muutoksen myötä voimaan tulleita asioita. Kuntaliitto julkaisi keväällä 2014 oppaan jätehuoltomääräysten laatimiseen. Se on ollut pohjana myös Mikkelin jätehuoltomääräyksiä uudistettaessa. Mikkelin uudistetut jätehuoltomääräykset kuulutettiin lain edellyttämällä tavalla siten kuin rakennuslautakunta joulukuussa päätti. Uusien määräysten voimaantulosta päätetään erikseen kevään 2015 aikana. Yhteistyössä Metsäsairila Oy:n kanssa on jatkettu ns. kaivorekisterin luomista. Rekisterin laadinnan perusteena on jätelain muutos missä saostus- ja umpikaivolietteet määritellään asumisessa syntyväksi jätteeksi minkä kuljetus ja käsittely on kunnan järjestettävä. rekisteriin tarvittavien tietojen hankkimiseksi on kaikille kiinteistöille joilla syntyy em. lietteitä lähetetty kyselylomake tietojen hankkimiseksi. Jätemaksujen osalta tyydyttiin lähtökohtaisesti vain jäteveron nousun suuruiseen taksan korotukseen. Perusmaksun valmistelua lykättiin vielä eteenpäin tarpeellisten selvitysten tekemiseksi. 3

Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Rakennusvalvonnan lupien määrä oli taantumasta huolimatta ennakoitua suurempi, joten tulot olivat huomattavasti budjetoitua paremmat. Jätehuollon viranomaispalvelut laskutetaan Metsäsairila Oy:ltä toteutuneiden kustannusten mukaan. Kustannuksissa saavutettiin n. 76 000 euron säästö ja näin ollen jätehuollon tulot jäivät tuon verran alle talousarvion. LVI-tarkastajan virka täytettiin 14.4. alkaen. Alkuvuoden palkkamäärärahasta jäi jonkin verran säästöä. Pitkien sairauslomien ja kesälomakauden palvelutason säilyttämiseksi palkattiin määräaikainen rakennustarkastaja, jonka palkkakuluihin osa säästöstä kohdennettiin. LVI-avustaja toimi rakennusvalvonnassa maaliskuusta elokuun alkupuolelle työharjoitteluluonteisissa tehtävissä. Harjoittelijan palkkamäärärahasta jäi huomattava osa säästöön. Jäteasiain tarkastajan virkaa ei täytetty tänä vuonna. Yksi rakennustarkastaja jäi vanhuuseläkkeelle joulukuun alusta 2014 lukien ja toisen rakennustarkastaja työtehtävien käytännössä hoitaminen loppui vuoden 2014 puolella, vanhuuseläkkeen alkaessa helmikuun 2015 alusta lukien. Korvaava rekrytointipäätös yhden uuden henkilön palkkaamiseksi tehtiin joulukuun lopussa, henkilön virkasuhteen alkaessa helmikuussa 2015. Henkilöstömenoissa saavutettiin n. 50 000 euron säästö. Palvelujen oston säästö oli yhteensä n. 95 000 euroa. TULOSLASKELMA / RAKENNUSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ Tilit TA 2014 TOT 2014 Jäljellä Käytetty % MYYNTITUOTOT -150 000-73 802-76 198 49,2 MAKSUTUOTOT -565 100-706 628 141 528 125,0 TUET JA AVUSTUKSET -1 400-1 912 512 136,6 MUUT TOIMINTATUOTOT -2 500-732 -1 768 29,3 TOIMINTATUOTOT -719 000-783 073 64 073 108,9 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN -7 000-20 969 13 969 299,6 TOIMINTATUOTOT + OMAVALMISTUS -726 000-804 042 78 042 110,7 Palkat ja palkkiot 529 100 493 739 35 361 93,3 Eläkekulut 114 700 109 891 4 809 95,8 Muut henkilöstösivukulut 28 200 25 499 2 701 90,4 Henkilöstökorvaukset, muut henk.korjauserät 0-7 183 7 183 0,0 Henkilösivukulut 142 900 128 208 14 692 89,7 HENKILÖSTÖKULUT 672 000 621 947 50 053 92,6 PALVELUJEN OSTOT 214 100 118 591 95 509 55,4 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 11 800 13 572-1 772 115,0 MUUT TOIMINTAKULUT 56 900 57 909-1 009 101,8 TOIMINTAKULUT 954 800 812 019 142 781 85,0 TOIMINTAKATE 228 800 7 977 220 823 3,5 TULOSLASKELMA / RAKENNUSVALVONTA Tilit TA 2014 TOT 2014 Jäljellä Käytetty % MAKSUTUOTOT -565 100-706 628 141 528 125,0 TUET JA AVUSTUKSET -1 400-1 912 512 136,6 MUUT TOIMINTATUOTOT -2 500-732 -1 768 29,3 TOIMINTATUOTOT -569 000-709 272 140 272 124,7 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN -7 000-20 969 13 969 299,6 TOIMINTATUOTOT + OMAVALMISTUS -576 000-730 240 154 240 126,8 HENKILÖSTÖKULUT 596 700 570 999 25 701 95,7 PALVELUJEN OSTOT 148 600 104 975 43 625 70,6 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 8 600 11 216-2 616 130,4 MUUT TOIMINTAKULUT 50 900 49 772 1 128 97,8 TOIMINTAKULUT 804 800 736 962 67 838 91,6 TOIMINTAKATE 228 800 6 722 222 078 2,9 TULOSLASKELMA / JÄTEHUOLTO Tilit TA 2014 TOT 2014 Jäljellä Käytetty % MYYNTITUOTOT -150 000-73 802-76 198 49,2 TOIMINTATUOTOT -150 000-73 802-76 198 49,2 HENKILÖSTÖKULUT 75 300 50 948 24 352 67,7 PALVELUJEN OSTOT 65 500 13 616 51 884 20,8 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT 3 200 2 356 844 73,6 MUUT TOIMINTAKULUT 6 000 8 137-2 137 135,6 TOIMINTAKULUT 150 000 75 057 74 943 50,0 TOIMINTAKATE 0 1 255-1 255 0,0 4

Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen Rakennusvalvonta tarjosi palveluja yhä laajemmin sähköisen asiointikanavan kautta. Lupien hakemisen lisäksi maaliskuussa aloitettiin sähköisen palvelun käyttöönotto työnjohtajien hyväksynnästä ja rakennusaikaisesta valvonnasta. Kiitoksena aktiivisena kehittäjänä toimimisesta Mikkelin rakennusvalvonta vapautettiin Lupapiste palvelun käyttömaksusta. Katselmusten määrää on vähennetty, sekä aikaisemmin maksuttomat puunkaatokatselmukset muutettiin maksullisiksi. Vapautuvaa aikaresurssia ohjattiin asiakaspalvelun ennakkoneuvontaan ja kehittämiseen. Pitkät ennakoimattomat poissaolot heijastuivat alkuvuoden aikana toiminnan ajoittaiseen ruuhkautumiseen. Ruuhkautuminen yhdessä kesälomakauden sekä syksyyn sijoittuneen tietojärjestelmien uudistumisesta aiheutuneen runsaan kouluttautumistarpeen takia jotkin työtehtävät siirtyivät eteenpäin, mm. kehittämisprojekteihin sekä lupien laskutukseen tuli viivettä. Tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi sekä henkilöstön eläköitymisestä johtuen keskitettiin rakennusvalvonnan palvelut Mikkelin Virastotaloon Haukivuoren ja Anttolan osalta loppuvuodesta 2014. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Teknisen toimialan sisäisen valvonnan ohje ja tavoitteet vuodelle 2013 vahvistettiin rakennuslautakunnassa. Sisäinen valvonta toimi muun työn ohessa toimialajohtajan ja johtoryhmän ohjauksessa. Sääntöjen ja päätösten noudattaminen; toiminnassa noudatettiin lainsäädäntöä, kaupungin omia hallinto- ja toimintasääntöjä sekä muita velvoittavia ohjeita. Tarvittaessa pyydettiin lakimiehen kantaa asiaan. Päätökset pidettiin nähtävillä viikoittain ja vietiin tiedoksi lautakuntaan ja tarvittavassa laajuudessa kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon. Tavoitteiden toteutumista ja varojen käyttöä valvottiin kerran kuukaudessa kokoontuvassa johtoryhmässä, jossa käytiin läpi käyttötalouden toteutumaseuranta samalla tarkastellen toiminnan toteutumista ja mahdollisia muutoksia. Henkilöstömenot ja hankinnat, etenkin palveluiden ostot, olivat erityishuomion kohteena. Vapautuvien vakanssien täyttämisessä noudatettiin välttämättömyysharkintaa ja tarkkaa lupamenettelyä. Palveluhankinnoissa mm. kaupungin kustantamat koulutukset edellyttivät perusteltua tarvetta. Hankintarajoja ja toimivaltuuksia sekä kilpailutusta koskevia määräyksiä noudatettiin tarkasti. Henkilökuntaa koulutetaan hankinta-asioissa jatkuvasti. Maksut ja taksat tarkistettiin. Laskutus tehtiin pääosin nopealla aikavälillä, ruuhkautumisen kuitenkin aiheuttaessa ajoittain viivettä. Perintä toimi ohjeiden mukaisesti. Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä oli suurimman osan vuotta 12 henkilöä, vuoden 2014 lopussa 11 henkilöä. LVI-tarkastajan virka täytettiin 14.4. alkaen. LVI-avustaja toimi rakennusvalvonnassa maaliskuusta elokuun alkupuolelle työharjoitteluluonteisissa tehtävissä. Pitkien sairauslomien takia ja kesälomakauden palvelutason säilyttämiseksi palkattiin määräaikainen rakennustarkastaja. Jäteasian tarkastajan virkaa ei täytetty, Viljo Muurosen jatkaessa 50 % työpanoksella jätehuollon viranomaistehtävien hoitamista. Viljo Muuronen ei sisälly rakennusvalvonnan henkilöstömäärään, hänen vakanssinsa on yhdyskuntatekniikka ja ympäristö tulosalueella. Yksi rakennustarkastaja jäi vanhuuseläkkeelle joulukuun alusta 2014 lukien. Toinen rakennustarkastaja eläköityi vuoden 2015 helmikuun alusta, työn käytännön hoidon loppuessa joulukuun 2014 alkupuolella. Korvaava rekrytointipäätös tehtiin joulun alla, virkaan valitun henkilön aloittaessa helmikuussa 2015. Henkilöstömenot Tavoite 0,67 milj. euroa / 70,4 % kokonaismenoista Toteutunut 0,62 milj. euroa / 65,1 % kokonaismenoista Pitkäaikainen rakennustarkastaja Kauko Naumanen jäi eläkkeelle joulun alla 2014. Kaukon toiminta-alueena oli erityisesti Haukivuori, jossa hän myös asuu edelleen. 5

ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Yritysten nettolisäys: tavoite 140 Johtava rakennustarkastaja Kirkastetaan lupa- ja päätösprosesseja (ennakoitavuus, nopeus, selkeys). Sähköinen lupaprosessi otetaan käyttöön. Nettisivustoja ja sähköistä Lupapiste - palvelua kehitettiin käyttäjäystävällisemmäksi. Laadittiin useita selkeitä ohjeita suunnittelun ennakko-ohjauksen tueksi. Kanssakäymistä lisättiin kaupunkisuunnittelun sekä mittaus- ja kiinteistöt yksiköiden kanssa. Teknisen sektorin palvelua ja poikkihallinnollisuutta kehitettiin syksyn 2014 aikana tehtävin toimenpitein; Aspan uudistaminen, johtoryhmän laajentaminen, tehtävien osittainen uudelleen organisointi. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas): tavoite 75 Yhdyskunnan (Mikkeli) jätehuolto on lajittelevaa ja jätelogistiikka suunnitellaan Metsä-Sairilan kanssa vastaamaan kierrätys- ja jätteenpolttoprosessia. Jätehuoltoviranomainen Ympäristötietoisuutta lisätty jätehuoltoviranomaisen ja paikallisen jätehuoltoyhtiön tiedottamisella sekä neuvonnalla. Vuoden 2015 alusta astui voimaan jätetaksan uudistus, jonka kustannusjako pyrkii kannustamaan jätteiden lajitteluun. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Toteutuma Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 Varmistetaan hulevesisuunnittelu ja tonttikohtainen veden ohjaus rakennuslupaprosessin aikana. Rakennuslupatarkastuksessa pitää huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Rakennustarkastajat Rakennusvalvonta osallistui kaupungin hulevesiohjelman laatimistyöhön keväällä 2014. Hulevesien käsittelyn lisäkouluttautuminen suunniteltu aloitettavan vuoden 2015 aikana. Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%): tavoite 50 Ekologinen jalanjälki (gha / as): tavoite 5,5 Vanhan Kalevankankaan koulun ja Kirkonvarkauden uuden asuinalueen käyttöönoton yhteydessä varmistetaan, ettei asuinrakentaminen muodosta pohjavesiriskiä. Selvitetään maalämmön riskien vaikutus pohjavesiin ja laaditaan kaupunkiin maalämmön perustamisen ohjeistus. Energiatehokkaan rakentamisen ohjausta ja neuvontaa lisätään laatimalla korjausrakentamisen toimintaohje sekä lisäämällä neuvontaa. Johtava rakennustarkastaja Johtava rakennustarkastaja Rakennustarkastajat Rakentamisen vaikutuksia pohjaveteen arvioitu Kirkonvarkauden osalta kaavoituksen ja alueen laatu- ja ympäristöohjeen valmistelutyöhön osallistumalla. Ohje laadittu, rakennuslautakunta hyväksynyt ohjeen 11.3.2014. Otettu käyttöön ja linkitetty rakennusvalvonnan nettisivuille. Nettiin lisätty energiatehokkuuteen ohjaavaa aineistoa. Korjausrakentamisen toimintaohje laadittiin loppuvuodesta 2014. 6

Palvelu: Rakennusvalvonta ja jätehuollon viranomaistehtävät Vastuuhenkilö: Risto Mikkola TP 2013 TA 2014 (valtuusto) TA 2014 (valtuusto+lmr) TP 2014 Toteutuma % Rakennus- ja toimenpideluvat Luvat, kpl 659 510 510 693 135,9 Katselmukset, kpl 1 689 1 230 1 230 1 390 113,0 / asukas 9,82 10,42 10,42 9,49 91,1 / lupa 814,45 1 116,46 1 116,46 748,39 67,0 / katselmus 317,78 462,92 462,92 373,12 80,6 Kulut 536 725 569 397 569 397 518 632 91,1 Tuotot -660 123-500 000-500 000-652 738 130,5 Netto -123 398 69 397 69 397-134 106-193,2 Muut luvat Luvat, kpl 280 175 175 155 88,6 Katselmukset, kpl 234 390 390 224 57,4 / asukas 3,01 2,97 2,97 2,53 85,3 / lupa 701,84 927,65 927,65 618,19 66,6 / katselmus 586,54 416,25 416,25 893,38 214,6 Kulut 164 231 162 339 162 339 138 474 85,3 Tuotot -48 856-72 100-72 100-67 963 94,3 Netto 115 375 90 239 90 239 70 512 78,1 Korjausneuvonta Luvat, kpl 54 80 80 43 53,8 Katselmukset, kpl 115 120 120 92 76,7 / asukas 1,30 1,27 1,27 1,29 101,7 / lupa 864,56 864,56 1 635,25 189,1 / katselmus 615,52 576,37 576,37 764,30 132,6 Kulut 70 784,89 69 164,63 69 164,63 70 315,63 101,7 Tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Netto 70 784,89 69 164,63 69 164,63 70 315,63 101,7 Jätehuolto/viranomaistehtävät / asukas 1,50 2,75 2,75 1,37 50,0 Kulut 82 067 150 000 150 000 75 057 50,0 Tuotot -82 067-150 000-150 000-73 802 49,2 Netto 0,00 0,00 0,00 1 255 Rakennuslautakunta yhteensä Luvat, kpl 993 765 765 891 116,5 Katselmukset, kpl 2 038 1 740 1 740 1 706 98,0 / asukas 15,63 17,40 17,40 14,69 84,4 / lupa 956,11 1 243,01 1 243,01 835,92 67,2 / katselmus 409,70 546,49 546,49 490,21 89,7 Kulut 853 808 950 900 950 900 802 479 84,4 Tuotot -791 046-722 100-722 100-794 502 110,0 Netto 62 762 228 800 228 800 7 977 3,5 Viesti tilaajalle: Talouden suhdanteista huolimatta rakentamiseen tarvittavia lupia haettiin vilkkaasti, ylittäen huomattavasti talousarvion esitetyt arviot. Katselmusten määrissä muut luvat kenttään kohdistuu talousarviossa liian suuri osa katselmusten kokonaismäärästä, noin 24 %. Toteumassa määrästä on jyvitetty toteutuneen mukaisesti suurempi osuus rakennus- ja toimenpideluville. Tästä johtuen katselmusten euromääräinen osuus ylittää talousarvion vertailuluvun. Puunkaatokatselmuksia tehtiin 205 kpl, jotka eivät näy taulukossa. Korjausneuvonnassa tukiehtojen kiristymisen myötä lupahakemusten ja katselmusten määrä jäi alle arvioidun. Jäteasiain tarkastajan virkaa ei ole täytetty. 7

MIKKELIN KAUPUNKI RAKENNUSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 1

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O Johdanto 3 Organisaatio 4 Yleistä 5 Talousarvion rakenne, sitovuus ja muut ohjeet 5 Tositteiden hyväksyjät ja asiatarkastajat 8 Palvelusuunnitelma ja tuloskortit 9 Henkilöstösuunnitelma 11 Maisemataulut 14 Tuloslaskelma 15 Määrärahat yksiköittäin 16 2

Johdanto Rakennusvalvonnan tehtävänä on omalta osaltaan varmistaa turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön rakentumista. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo yleisen edun kannalta rakennustoimintaa ja rakennettua ympäristöä sekä huolehtii maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen toteutumista. Asiakaskeskeisellä ja ennakoivalla neuvonnalla rakennusvalvonta tukee rakennushankkeen sujuvaa etenemistä ja onnistunutta lopputulosta. Rakennusvalvonnan toimintaa ohjaa rakennuslautakunta, joka toimii myös jätehuoltoviranomaisena. Pysäköintipalvelut ovat vuoden 2015 alusta kuuluneet rakennusvalvonnan tulosalueeseen. Lakisääteisten tehtävien ohella rakennusvalvonnan keskeinen rooli on tukea kaupungin strategioiden ja tavoitteiden toteutumista. Nopeilla ja selkeillä päätöksentekoprosesseilla kyetään vastaamaan ketterästi niin yritystoiminnan kuin asuntorakentamisen vaatimuksiin. Asiantuntevan henkilöstön ohjauksella yhdessä ammattitaitoisten suunnittelijoiden kanssa korjausrakentamisessa löydetään energiatehokkaat ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut. Hulevesistä huolehtimalla ja maalämmön hallitulla käytöllä turvataan vesistöjen ja pohjaveden hyvä laatu. Tulevien asuntomessujen onnistumisessa rakennusvalvonnan panos on jo nyt vahvasti mukana. Rakennuslautakunta toimii myös jätelain tarkoittamana jätehuollonviranomaisena. Toimivalla jätehuollolla mahdollistetaan ympäristön siisteys ja viihtyisyys kustannustehokkaasti. Asioiden valmistelusta ja esittelystä jätehuoltoon liittyvissä asioissa vastaa kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen. Keskeisiä päivittäistehtäviä ovat jätehuollon järjestämiseen liittyvien poikkeuslupien ja vastineiden sekä lausuntojen valmistelu ja niistä päättäminen. Kuluvan vuoden merkittäviä asioita ovat mm. uusien jätehuoltomääräysten valmistelu, jätelain 143 :n mukaisen asiakasrekisterin ylläpidon järjestäminen sekä jätetaksaan liittyen perusmaksun käyttöön oton valmistelu. Asioiden kehittäminen ei ole vuosisidonnaista vaan jatkuvaa, monessa asiassa jatketaan työtä jo viime vuonna tehdyn ansiokkaan selvitys- ja valmistelutyön pohjalta. Pysäköintipalvelut huolehtii Mikkelin kaupungin alueella pysäköinnin ja joutokäynnin valvonnasta ja siihen liittyvästä opastuksesta ja neuvonnasta. Keskeisenä tehtävänä on maksullisen pysäköinnin käytännön järjestelyt, kuten lippuautomaattien hankinnasta ja ylläpidosta huolehtiminen. Pysäköintipalveluiden avulla vaikutetaan osaltaan liikenneturvallisuuteen, ilmanlaatuun ja mahdollistetaan toimiva asiointi Mikkelin keskustassa ja lähiympäristössä. Kiinteistöjen pelastusteiden vapaina pysymisellä parannetaan asumisen turvallisuutta. Katuverkkoon tulevien sähköautojen latauspisteiden suunnittelussa hyödynnetään pysäköintipalvelujen asiantuntemus ekologisuutta lisäten. Asiakaspalvelussaan rakennusvalvonta on eturintamassa mukana kehittämässä sähköistä asiointia. Sähköisen lupahakemuksen lisäksi sähköisesti onnistuvat työnjohtajien hyväksyntä sekä rakennusaikaisen valvonnan työkaluja kehitetään jatkuvasti. Asiakaspalvelussa säilytetään myös perinteinen kasvotusten tapahtuva palvelu. Palveluajoilla varmistetaan asiantuntijan tavoitettavuus, Mikkelin kaupungin ASPA pisteiden tarjotessa kokoaikaista sekä monipuolista yleisneuvontaa ja palvelua. Tulevaisuus edellyttää meiltä ja koko palveluketjulta tuottavuuden ja tehokkuuden kasvua. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on varmin tae tavoitteissa onnistumiselle. Innostavalla ja esimerkillisellä esimiestyöllä näytämme oikeaa suuntaa. Toimintamalleja rohkeasti uudistaen ja jalkauttaen on lähitulevaisuudessa pienemmällä henkilöstömäärällä mahdollista saavuttaa aikaisempaa parempi toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus. Menestys edellyttää yhteistyötä ja kumppanuutta. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on edelleen jaettava vahva yhteinen tahtotila, vuorovaikutuksessa asiakkaiden, sidosryhmien ja kaupunkilaisten kanssa. Mikkeli tarjoaa asumiseen ja yritystoimintaan monimuotoiset mahdollisuudet, urbaanista tiiviistä rakentamisesta väljään ja luonnonläheiseen. Mikkelissä on elinvoimaisuutta ja rakentaminen jatkuu. Jätehuollon ja pysäköintipalvelujen toiminnalla edesautetaan viihtyisän, terveellisen ja turvallisen ympäristön muodostumista. Rakennusvalvonnan tulosalue haluaa olla osaltaan mukana kehittämässä elinvoimaista Mikkeliä. Risto Mikkola johtava rakennustarkastaja 3

4

YLEISTÄ Lautakuntien, johtokuntien ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa toimielin tarkistaa tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot tileille ja eri tulosyksikkötasoille siinä laajuudessa kuin on tarpeen. Käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa siihen, mikä on sen ja viranhaltijoiden toimivalta kesken vuotta tapahtuvien talousarviomuutosten suhteen siltä osin, kun siitä ei ole talousarviossa annettu ohjetta. Samassa yhteydessä tulostavoitteet ja tunnusluvut tarkennetaan siihen tarkkuustasoon, jonka mukaan niitä seurataan ja raportoidaan. Mahdolliset talousarvion kaupunginvaltuuston valmistelun jälkeen ilmenneet yllättävät muutokset on pyrittävä ottamaan huomioon käyttösuunnitelmassa. Käyttösuunnitelmat on vahvistettava lautakunnissa 31.1.2015 mennessä. Kaupungin tavoitetila (visio) on: Digitaalinen Mikkeli kestävästi uudistuva kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin strategia on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia. Näkökulmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen ja ympäristön hyvinvointi. Näitä konkretisoidaan yhdeksällä päämäärällä: Asukkaiden osallistaminen ja hyvinvoinnin tuottaminen: 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimarajojen vahvistaminen 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu Luonnon ja ympäristön hyvinvointi 1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen 3. Rakennetun ympäristön laatu Mikkelin tavoite on lisätä hyvinvointia ja vähentää pahoinvointia. TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA MUUT OHJEET Käyttötalousosa Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat erät ovat budjettirahoitteisilla yksiköillä bruttobudjetoituna tulojen ja menojen määrärahat. Tavoitteiden sitovuudesta poikkeaminen tai niiden tarkistaminen edellyttävät valtuuston hyväksymistä. Määrärahasitovuus tarkoittaa, ettei rahan käyttö saa ylittää valtuuston kyseiseen toimintaan myöntämiä varoja. Jos määräraha ei riitä menoon, on toimielimen haettava valtuustolta lisämäärärahaa. Toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, mikäli toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan. Talousarviota on noudatettava myös tuloissa siten, että vähintään arvioitu tulojen määrä toteutuu. Nettomääräinen toimintakate on samalla tavalla sitova kuin määrärahakin. Olennaiset vajaukset tuloissa on käsiteltävä menoylitysten tapaan valtuustossa lisätalousarviona tai erillisenä asiana. Seurantavastuu Jokaisen lauta- ja johtokunnan sekä tulosalueen on valvottava, ettei vahvistetussa talousarviossa myönnettyjä menomäärärahoja ylitetä. Määrärahojen käyttöön liittyy myös velvoite toteuttaa toimintaa yhteistyössä eri toimielinten kanssa ja hakea tällä tavoin kaupungin kokonaistalouden kannalta edullisempia ja tehokkaampia ratkaisuja palvella kuntalaisia. Kunkin tulosalueen tai tulosyksikön päällikkö on vastuussa määrärahojen riittävyydestä sekä tulojen kertymisestä. Laskut tulee aina hyväksyä siltä menokohdalta, jolle ne kuuluvat, eikä siltä menokohdalta, jolla olisi vielä määrärahaa jäljellä. Vain pakottavassa tapauksessa anotaan lisämäärärahaa 5

kaupunginvaltuustolta. Lisämäärärahaa on anottava ennen määrärahan ylittymistä. Määräraha-anomukseen on aina sisällytettävä esitys myös lisämäärärahatarpeen rahoittamisesta ja sen merkityksestä vuosikatteen kehitykseen, velkaantumiseen tms. Talouspalveluilta on aina pyydettävä lausunto ennen määrärahaesityksen käsittelyä. Toiminnassa on noudatettava kaupunginhallituksen hyväksymiä sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeita. Tilivelvollisella on henkilökohtainen vastuu sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kuntalain 75 :n mukaan tilintarkastuskertomukseen on sisällytettävä lausuntosisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä ja mahdollisesta muistutuksesta, joka voidaan kohdistaa vain tilivelvollisiin. Kuntalain tarkoittamia tilivelvollisia ovat mm. kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ja toimikuntien jäsenet, kaupunginjohtaja ja toimielinten ja yksiköiden johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisuus merkitsee, että viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi, viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus ja viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus. Rakennuslautakunnan tilivelvollinen on johtava rakennustarkastaja Risto Mikkola. Pysyväisohjeet Kaupunginhallitus on antanut seuraavat talouden hoitoon liittyvät erillisohjeet: Perinnän toimintatapaohje 2010 Kassanhoito- ja alitilitysohje Kh 22/8.1.2001 Hankintaohje Kh 24/14.1.2013 Sisäisen valvonnan ohje Kh 431/24.11.2014 Hankintaohjeet ja hankintarajat Kilpailutuksista tehdään valituskelpoinen hankintapäätös, oikaisuohje ja valitusosoituksineen. Mikäli kevytkilpailutuksen arvo alittaa kansallisen kynnysarvon, ei oikaisuohjetta ja valitusosoitusta markkinaoikeuteen lähetetä hankintapäätöksen liitteenä, vaan oikaisuvaatimusohje. Hankintapäätöksiä ovat oikeutettuja tekemään seuraavat viranhaltijat: kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, tulosalueiden esimiehet, tulosyksiköiden esimiehet ja hankintapäällikkö; Liikelaitoksen johtaja ja taseyksikön johtaja rinnastetaan toimialajohtajaan. Hankintarajat (alv 0 %) ja valtuudet määritellään seuraavasti: 1. Yli 1 000 000 euron hankintapäätökset, jotka koskevat kahta tai useampaa toimialaa tekee kaupunginhallitus valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 2. Hankintapäällikkö voi tehdä useampia toimialoja koskevat alle 1 000 000 euron hankintapäätökset ja -sopimukset. 3. Yli 300 000 euron hankintapäätökset tekee toimialojen lauta- ja johtokunnat valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 4. Kaupunginjohtajalla ja toimialojen johtajilla hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 300 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 5. Tulosalueen esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 200 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. 6. Tulosyksikön esimiehellä hankintapäätösten ja -sopimusten hankintaraja on 50 000 euroa valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Mikäli hankinta kohdistuu useammalle talousarviovuodelle, hankintapäätöksen tekee kaupunginhallitus (toimialat ylittävät hankinnat ja konsernipalvelujen hankinnat) tai lauta- ja johtokunnat omissa toimialojaan koskevissa hankinnoissa. Projektiohje Projektitoiminnan osalta määrärahojen käytössä noudatetaan erikseen annettuja projektiohjeita soveltuvin osin. Projektiohje löytyy kaupungin Mintrasta: Yhteiset tiedostot/hanketoiminta/projektitoiminnan ohje. Teknisen toimialan projekteihin liittyvät asiakirjat allekirjoittavat tekninen johtaja sekä hänen lisäkseen projektijohtaja tai hallintopäällikkö. 6

Avustukset Kaupunginhallitus ja asianomaiset lautakunnat päättävät talousarvion tultua hyväksytyksi myönnettävät avustukset määrärahojensa puitteissa. Tulosyksikkö, jonka määrärahoihin yleishyödyllisten tai muiden yhteisöjen avustus sisältyy voi maksaa avustuksen vasta sen jälkeen, kun yhteisön tilinpäätöstiedot, toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 on saatu. Mikäli avustus on myönnetty jotakin määrättyä tarkoitusta varten, on avustuksen myöntäneen tulosyksikön pyydettävä yksilöity tiliselvitys avustuksen käytöstä. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Lautakuntien, johtokunnan ja kaupunginhallituksen alaisten tulosalueiden tulee laatia valtuuston hyväksymän talousarvion mukaiset käyttötaloussuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa ei muuteta enää kaupunginvaltuuston hyväksymiä määrärahoja, vaan käyttösuunnitelmassa toimielin ottaa kantaa viranhaltijoiden toimivaltaan ja laskujen hyväksymiseen. Käyttösuunnitelma on vahvistettava viimeistään 31.1.2015 mennessä. Vuonna 2015 hallintokuntien toimintaa ja taloutta seurataan vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Kuukausiseuranta käsitellään teknisen toimen johtoryhmässä ja viedään tarvittaessa tiedoksi rakennuslautakunnalle. Maaliskuun lopun toteutuman perusteella tehtävän seurannan yhteydessä raportoidaan keskeisimmät strategiset toimenpiteet, kehittämisohjelmien (asukkaiden hyvinvointi, yritysten hyvinvointi, Lupaus 2016 ja tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelma) toteutuminen, kaupungin elinvoimaisuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteen, henkilöstön määrän kehitys sekä talouden toteutuminen ja toiminnalliset muutokset, jotka ovat jo tiedossa. Heinäkuun lopun toteutuman mukainen seurantaraportti on lähtökohtana seuraavan vuoden talousarvion valmistelussa ja tässä seurannassa raportoidaan myös kaikki toiminnalliset tavoitteet ja tunnusluvut (talousarviokirjassa esitetyt ohjeelliset toiminnan tavoitteet ja niiden toteutuminen suhteessa annettuun määrärahaan). Lokakuun toteutuman mukaan raportoidaan keskeisimpien strategisten toimenpiteiden ja kehittämisohjelmien toteutuminen, elinvoimaisuuden kehittyminen, henkilöstön kehitys sekä talouden seuranta. Lautakunnat hakevat mahdolliset lisämäärärahat viimeistään lokakuun seurannan yhteydessä. Menoihin osoitettua määrärahaa ei tule käyttää kokonaisuudessaan, jos talousarviovuoden aikana näyttää siltä, että määrärahaa jää käyttämättä. Käyttösuunnitelmarakenne 2015 1402RL Rakennuslautakunta RL= 6 1402RL1 Rakennusvalvonta 1402RL11 1402RL12 1402RL13 Rakennusvalvonta Jätehuolto Pysäköintipalvelut 140265001 Hallinto ja yhteiset kustannukset 140265002 Rakennus- ja toimenpideluvat 140265003 Muut luvat 140265004 Korjausneuvonta 140265011 Jätehuolto 140265021 Pysäköintipalvelut 7

TOSITTEIDEN HYVÄKSYJÄT JA ASIATARKASTAJAT 2015 RAKENNUSLAUTAKUNTA TUA/TY/Hanke Hyväksyjä/ t Varahyväksyjä/t Asiatarkastajat Rakennusvalvonta 1402RL11 140265001 Hallinto ja yhteiset kustannukset Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine 140265002 Rakennus- ja toimenpideluvat Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine 140265003 Muut luvat Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine 140265004 Korjausneuvonta Risto Mikkola Sari Valjakka, Arto Sipilä Sirpa Pajunen, Maija Tarmia, Katja Laine Jätehuolto 1402RL12 140265011 Jätehuolto Viljo Muuronen Juha Ruuth, Juha Häyrinen, Risto Mikkola Katja Laine, Sirpa Pajunen, Maija Tarmia Pysäköintipalvelut 1402RL13 140265021 Pysäköintipalvelut Juha Ruuth Markku Haimilahti, Niina Gynther Katja Laine, Maija Tarmia, Sirpa Pajunen, Niina Gynther 8

Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan tehtävänä on, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle: 1. toimia Mikkelin kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena 2. seurata rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- tai ympäristökaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun ja 3. huolehtia toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä sekä tähän liittyen tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle 4. toimia Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena 5. pysäköintipalvelut Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kerrotaan palvelustrategian linjauksen mukaisesti lyhyesti toimielimen tärkeimmät ja keskeisimmät palveluun liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelutuotantoon vaikuttavat muutokset sekä myös mahdolliset sellaiset toimenpiteet, joita ei ole otettu huomioon palvelustrategiassa. Asiakaspalvelua kehitetään (neuvonta, lupaprosessi ja valvonta): helppo tavoitettavuus, avuliaisuus ja tasapuolisuus, yleisen edun rinnalla huomioidaan myös asiakkaan etu. Lupaprosessia kehitetään asiakaslähtöisemmäksi sekä vaikutukseltaan ja kustannuksiltaan tehokkaiksi. Sähköistä asiointia kehitetään lupamenettelyssä ja yhteydenpidossa asiakkaisiin. Pyritään säilyttämään toiminnan taloudellisuus suhdanteiden vaihdellessakin. Luodaan toimintaedellytykset Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaisena toimimiselle. Valvotaan pysäköintipalvelujen asianmukaista hoitamista. ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KOKO KAUPUNGIN ELINVOIMA Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Yritysten nettolisäys: tavoite 140 Kirkastetaan lupa- ja päätösprosessit Johtava rakennustarkastaja (KV) (ennakoitavuus, nopeus, selkeys). Sähköinen lupaprosessi otetaan käyttöön. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Rakennuslupaprosessi on hallittu, nopea, ohjaava sekä lisäarvoa rakentamisprojektille tuottava. Ennakkoneuvonnalla ja ohjauksella varmistetaan asiakkaalle mielekäs lupaprosessi ja projektille tavoitteellinen lopputulos. Asiakkaalle tarjotaan yhden luukun periaatteella kokonaispalvelua, jonka varmistamiseksi teknisen sektorin sisäinen poikkihallinnollisuus laitetaan kuntoon. Rakennusvalvonnan asiakkaan omatoimisesti saavutettavaa sähköistä neuvontaa lisätään. 9 Henkilöstön kouluttaminen sähköiseen palveluprosessiin ja lupakäsittelyyn. Palvelun ja prosessin kehittäminen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti, niin ulkoisissa kuin sisäisissä asiakkuuksissa. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? ICT edellyttää investointeja (henkilöstö) ja käyttötalouskuluista (palvelu yms. maksut lisääntyvät) huolehtimista. Lyhyellä aikavälillä asiakkaan palvelun tasoa voidaan parantaa (sähköisen lupaprosessin kynnyksen ylittäminen). Pitkällä aikavälillä tavoitteena on rahoituksen kokonaistarpeen pieneneminen henkilöstökulun vähenemisellä. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas): tavoite 75 (KV) Yhdyskunnan (Mikkeli) jätehuolto on lajittelevaa ja jätelogistiikka suunnitellaan Metsä-Sairilan kanssa vastaamaan kierrätys- ja jätteenpolttoprosessia. Jätehuoltoviranomainen Viljo Muuronen

Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Jätehuoltomaksujärjestelmä on lajittelua kannustava. Hyötyjätepisteiden määrä vastaa suunnitelmallista tasoa ja ne ovat suhteellisen helposti saatavilla. Jätemaksutaksan, perusmaksun ja jätehuoltomääräysten valmistelu yhteistyössä ympäristöpalvelujen ja Metsäsairila Oy:n kanssa ja mahdollisesta muuttamisesta päättäminen. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Lajittelun ja kierrätyksen neuvominen ja havainnollistaminen. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Henkilöstömäärän kautta palkkakustannuksen lisääntyminen. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI 10 Jätehuollon viranomaistoiminnasta vastaavan viranhaltijan rekrytointi vuoden 2015 aikana. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa Varmistetaan hulevesisuunnittelu ja Rakennustarkastajat kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus: tavoite 90 (KV) tonttikohtainen veden ohjaus rakennuslupaprosessin aikana. Rakennuslupatarkastuksessa pitää huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä ja viivyttämisestä. Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Hulevesien käsittelyssä pyritään maastoon viivyttäen palauttamiseen. Suurilla pinnoitetuilla alueilla (esim. keskustan alue) huleveden sadevesiviemäriin johtamista pyritään viivyttämään ja vähentämään haihduttamalla käyttäen mm viherkattoja, istutus- ja hulevesialtaita. Tuetaan viherkattojen, pihan viheralueiden yms. rakentumista ja niiden käyttöä huleveden pidättämisessä ja haihtumisessa, rakennusvalvonnan ohjauksen keinoin. Rakennuslupatarkastelussa huleveden käsittelyssä tulee huolehtia tonttikohtaisesta imeyttämisestä tai viivyttämisestä. Kaavoituksen salliessa käytetään keskitettyjä yhteisalueelle sijoittuvia ratkaisuja. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin ja lupaprosessin mahdollisuudet. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%): tavoite 50 (KV) Vanhan Kalevankankaan koulun ja Kirkonvarkauden uuden asuinalueen käyttöönoton yhteydessä varmistetaan, ettei asuinrakentaminen muodosta pohjavesiriskiä Noudatetaan laadittua maalämmön perustamisen sähköistä ohjetta. Erityishuomio kiinnitetään pohjavesialueelle sijoitettaviin järjestelmiin. Kattavilla lupaehdoilla varmennetaan pohjaveden hyvän laadun säilyminen. Johtava rakennustarkastaja Rakennus- ja lvi-tarkastajat Rakennus- ja lvi-tarkastajat Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Huomioidaan rakennusten korkeusasemat suhteessa pohjaveden tasoon ja työmaavaiheen riskeihin kiinnitetään erityistä huomiota. Vaaditaan normaalin rakennuslupatarkastelun lisäksi tarvittaessa pohjaveden hallintasuunnitelma ja toteutusvaiheen tueksi työmaasuunnitelma. Lisätään henkilöstön osaamista hulevesikäsittelyn osalta ja luodaan yhtenäinen toimintatapa.

Hulevesien käsittelyssä käytetään maastoon viivyttäen palauttamista. Seurataan valtakunnallista maalämmön käytön linjausta ja tutkimustietoa. Lisätiedon perusteella päivitetään ohjetta ja toimintatapaa. Aloituskokouksen ja katselmusten painopisteen ohjaaminen kriittisiin vaiheisiin. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Tiedotetaan asiasta sähköisen asioinnin keinoin jo ennakko-ohjauksena. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Ei vaikutusta. Kaupunkistrategian toimeenpano (vaikuttavuus) Indikaattori kaupunkistrategiasta Toimenpide Vastuutus toimialalla Ekologinen jalanjälki (gha / as): tavoite 5,5 (KV) Energiatehokkaan rakentamisen ohjausta ja neuvontaa lisätään laatimalla korjausrakentamisen toimintaohje sekä lisäämällä neuvontaa Ajoneuvojen joutokäynnin valvonta Rakennustarkastajat Juha Ruuth Lautakunnan toimialan palvelu- ja suorituskyvyn kehittäminen Palvelut ja niiden laatu Rakenteet ja prosessit Esimiesten ja henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi Saatetaan rakennushankkeeseen ryhtyvät tietoiseksi energiatehokkaista ratkaisuista, huomioiden elinkaarikustannuksissa saatava säästö ja ympäristövaikutukset. Hyödynnetään laadittavaa korjausrakentamisen toimintaohjetta, jossa ohjaavien keinojen ohella hyödynnytetään lainsäädännön pakottavat vaatimukset. Koulutetaan henkilöstöä, painottaen rakennusfysikaalista toimivuutta ja sisäilman hallintaa. Painotetaan tiedottamisessa korjausrakentamisesta saatavaa omistajahyötyä. Palvelua ja tietoa on ensisijaisesti saatavilla sähköisen asioinnin keinoin. Jatketaan uudisrakentamisen energiatehokkuuden neuvontaa, Rakennustarkastajilla ja LVI-tarkastajalla on onnistumisessa keskeinen rooli. Valvonta ja tiedottaminen Valvonta ja tiedottaminen Osallistutaan sähköautojen latauspisteiden suunnitteluun. Lupaus2016 ja sen lunastaminen: ICT:n mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Hyödynnetään sähköisen asioinnin mahdollisuutta täysimääräisesti. Talouden reunaehdot: Millainen vaikutus on määrärahoihin? Investoidaan henkilöstön kouluttamiseen ja materiaaliin. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 8. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat muutokset vuosina 2015 2017 8.1 Toiminnan ja toimintaympäristön muutos Jokaisella teknisen toimen henkilöstöön kuuluvalla on 1-2 asiantuntijuutta vaativaa tehtävää sekä lisäksi yleisluontoisia tehtäviä. Tekninen toimi Koko teknisen sektorin henkilöstömäärä oli heinäkuun 2014 lopussa yhteensä 224 henkilöä. Luvut sisältävät sekä vakinaiset että määräaikaiset henkilöt. Toimialalta on eläköitynyt tai eläköitymässä 2014-2017 yhteensä 31 henkilöä. Kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymästä johdettuna on tekniselle sektorille annettu säästötavoitteita henkilöstökulujen osalta. Tekniselle sektorille asetettu 9 henkilön vähentämistavoite vuosille 2013 2016 on jo saavutettu. Yleislinjauksena tekninen sektori pidättäytyy korvausrekrytoinneista. Kaikista korvausrekrytoinneista ei tulla luopumaan, eikä korvausrekrytoinneista pidättäytyminen tapahdu poistumisjärjestyksessä. Jokaisen rekrytoinnin kohdalla tarkastelu 11

lähtee aina tulevaisuuden ja asiakaspalvelun tarpeesta. Tuleva kuntalain muutos edellyttää vuoden 2014 jälkeen kuntien yhtiöittävän läpinäkyvyyden varmistamiseksi kunnan ulkopuolisille toimijoille harjoitetun liiketoiminnan. Rakennuslautakunta Rakennusvalvonnan osalta toimintaympäristössä voi tapahtua muutos alueellisen rakennusvalvonnan suuntaan. Sähköisen asioinnin juurruttaminen asiakkaisiin lisää edelleen työkuormitusta. Rakennuslautakunta toimii kaupungin jätehuoltoviranomaisena ja vastaa viranomaistehtävien hoitamisesta, mm. ylläpitää rekisteriä jätteenkuljettamisesta alueellaan. Näiden viranomaistehtävien hoitaminen edellyttää täysipäiväistä jäteasiain tarkastajaa sekä osa-aikaista toimistohenkilöä. Viranomaistehtävien kustannukset maksetaan osana jätemaksua. 8.2 Ostopalvelut ja ulkoistaminen - 8.3 Henkilöresurssin kohdentaminen/siirtäminen sisäisesti Jäteviranomaisen tehtävää on hoitanut kaupunginpuutarhuri osa-aikaisesti. Jatkossa on tällaisen kahden täysin eri osaamisalueen koulutuksen saaneen henkilö rekrytointi lähes mahdotonta. Työmäärästä ja osaamisalueista johtuen jatkossa tehtäväkuva jaetaan kahteen osaan ja sijoitetaan kahdelle toiminnan alalle. Pysäköintipalvelut henkilöstöineen siirtyvät rakennuslautakunnan alaisuuteen vuoden 2015 alusta. 8.4 Tehtävät, joihin voi sijoittaa kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä Tekninen lautakunta, rakennuslautakunta Osatyökykyisten henkilöiden työllistäminen edellyttää lähes aina tarvittavaa ammatillista osaamista tehtävään. Tekninen sektori on osaamiseltaan kuitenkin niin laaja, että olemme kyenneet työllistämään osatyökykyisiä henkilöitä. Myös jatkossa osatyökykyisille henkilöille löytyy joitakin työmahdollisuuksia. Osatyökykyisten henkilöiden opastaminen ja kouluttaminen tehtävään edellyttää muilta henkilöiltä resursointia. Volyymi on tästä syystä rajallinen. 8.5 Työkykytavoite Koko teknisen sektorin tavoitteena on sairauslomapäivien vähentäminen. Sairauslomatilastot käydään läpi Työterveyshuollon ja teknisen johdon välisissä neuvotteluissa 2 kertaa vuodessa. Tilastojen analysoinnissa on todettu, että syy pitkiin sairauslomiin on pääosiltaan muissa kuin työperäisissä sairauksissa tyyppeinä kansakunnan krooniset sairaudet esim. sydäntaudit, syöpä jne. Pitkiin sairauslomiin vaikutetaan ennakoivasti Aktiivisen varhainen välittäminen ja uudelleensijoitus - ohjeella sekä lain vaatimilla esimies-alaiskeskusteluilla. Lyhyisiin sairauslomiin vaikutetaan puuttumisrajojen kautta. Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan alaisuudessa on vältytty pitkiltä työperäisiltä sairauslomilta. Tarvittaessa työtehtäviä pyritään räätälöimään henkilön yksilöllinen työkyky huomioiden, jos se todetaan heikentyneeksi. 8.6 Määräaikainen henkilöstö Kesäisin pyritään työllistämään harjoittelija ja palvelutason varmistamiseksi tarvittaessa määräaikainen rakennustarkastajan sijainen. 8.7 Rekrytointitarve v. 2015 2017 (myös mahdolliset nimikemuutokset) Rakennusvalvonnassa henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaa 5 henkilöä vuosina 2015 2017. Rakennusvalvonta arvioi jokaisen rekrytointi esityksen kohdalla tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan tarpeet ja tehtäväkokonaisuudelle ajatellut vastuut. 8.8 Teknisen toimen koulutussuunnitelma Mikkelin kaupungin koulutussuunnitelma perustuu osaamistarvearvioon. Osaamisen tarvetta arvioidaan kahdesta eri näkökulmasta. Pitkän aikavälin osaamistarve perustuu strategian toteuttamisen mukanaan tuomaan henkilöstön kehittämistarpeeseen. Lyhyen aikavälin osaaminen on nykyisen palvelutuotannon laadun varmistamiseksi tarkoitettua ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus voi olla sekä lakisääteistä että työnantajan vapaaehtoisesti kustantamaa. Strategian toteuttamista edistävää koulutusta (konsernipalveluissa) ovat: (Koulutus merkitty henkilömäärä/koulutuspäivät) Johtamis- ja esimieskoulutukset/valmennukset 4/12 Johtamisen erikoisammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto 12

Muut erikoisammattitutkinnot HHJ koulutus, Hyvä hallitustyöskentely Yliopistotasoiset, ei tutkintoon valmistavat, pitkäkestoiset koulutusohjelmat Oman yhteistyöverkostomme antama koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Pitkäkestoiset koulutukset. Ammattitaitoa ylläpitävä koulutus on esimerkiksi: 18/54 Kaikki lakisääteinen täydennyskoulutus sivistystoimen veso päivät, siltä osin kun ne ovat koulutusta Kaikki muu ammatillinen koulutus. Muuhun osaamisen kehittämiseen luetaan kuuluvaksi esim. 18/54 paremman palvelun passi koulutus esimiespassi valmius-, varautumis- ja kriisikoulutukset mentoroinnit, työyhteisövalmennukset (esim. esimiesverkosto) työkierto perehdyttäminen riskikoulutukset työhyvinvointikoulutukset, työsuojelu- ja työturvallisuuskoulutukset Oman yhteistyöverkostomme antama ajankohtais-koulutus (esim. Kuntaliitto, KT, MAMK, Mikkelin yliopisto, Keva, Kela). Lyhytkestoiset kurssit. muut mahdolliset toimialakohtaiset koulutukset, joita tässä ei ole mainittu. HENKILÖMÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 2014-2017 Toteutuma Henkilöstö- Toteutuma Tavoite 2015 Tavoite 2016 Tavoite 2017 Muutos 31.12.2013 määrä arvio Toimialan Toimialan Toimialan Yhteensä 1.1.2014 31.12.2014 asettama asettama asettama Toimielimen ilmoituksen mukaan Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos 2014-17 Rakennuslautakunta, yht 11 11 0 11 0 18 7 17-1 17 0 6 Vakituiset 11 11 0 11 0 17 6 16-1 16 0 5 Määräaikaiset 0 0 0 0 1 1 1 0 1 0 1 13

MAISEMATAULUT Palvelu: Rakennusvalvonta Vastuuhenkilö: Risto Mikkola Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (lautakunta) Muutos 2015-2014 Muutos % 2015-2014 Rakennus- ja toimenpideluvat Luvat/kpl 659 510 500-10 98,0 Katselmukset/kpl 1 689 1 230 970-260 78,9 / asukas 9,8 10,4 10,8 0,4 104,1 / lupa 814,5 1 116,5 1 185,1 68,6 106,1 / katselmus 317,8 462,9 610,9 147,9 132,0 Kulut 536 725 569 397 592 530 23 133 104,1 Tuotot -660 123-500 000-520 200-20 200 103,0 Netto -123 398 69 397 72 330 2 933 111,7 Muut luvat / asukas 3,0 3,0 2,7-0,3 89,9 / lupa 701,8 927,6 858,3-69,4 92,5 / katselmus 586,5 416,3 456,0 39,7 109,5 Kulut 164 231 162 339 145 910-16 429 90 Tuotot -48 856-72 100-70 000 2 100 97 Netto 115 375 90 239 75 910-14 329 84 Korjausneuvonta / asukas 1,3 1,3 1,9 0,6 150,3 / lupa 864,6 1 732,7 868,1 200,4 / katselmus 615,5 576,4 1 039,6 463,2 180,4 Kulut 70 785 69 165 103 961 34 796 150 Tuotot 0 0 0 0 0 Netto 70 785 69 165 103 961 34 796 150 Rakennusvalvonta yhteensä / asukas 14,1 14,7 15,4 0,8 105,2 / lupa 864,2 1 046,9 1 154,0 107,0 110,2 / katselmus 370,3 460,3 606,0 145,8 131,7 Kulut 771 741 800 900 842 400 41 500 105,0 Tuotot -708 980-572 100-590 200-18 100 103,0 Netto 62 762 228 800 252 200 23 400 110,0 Viesti tilaajalle: Rakennuslautakunnan toimintamenojen kasvu on pysynyt hallittuna. Osa kasvusta johtuu teknisen toimen organisaation yhteydessä tehdyistä henkilöstöjärjestelyistä. Tuloarvio on tehty varovaisuutta noudattaen. 14

Palvelu: Jätehuollon viranomaistehtävät Vastuuhenkilö: Viljo Muuronen Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (lautakunta) Muutos 2015-2014 Muutos % 2015-2014 Jätehuolto, viranomaistehtävät / asukas 1,5 2,7 2,8 0,1 103,2 Kulut 82 067 150 000 154 800 4 800 103 Tuotot -82 067-150 000-154 800 4 800 107 Netto 0 0 0 0 0 Viesti tilaajalle: Jätehuollon viranomaispalveluista aiheutuvat kustannukset laskutetaan Metsä-Sairila Oy:ltä. Jäteasiain tarkastajan virka hyväksyttiin talousarviossa 2014. Virka tullaan täyttämään loppuvuodesta 2015. Pysäköintipalvelut: Vastuuhenkilö Juha Ruuth Pysäköintipalvelut Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (valtuusto) Talousarvio 2015 (lautakunta) Muutos 2015-2014 Muutos % 2015-2014 Pysäköintivirhemaksut (kpl) 13 201 14 000 14 000 0 100,0 Pysäköintivirhemaksutulot ( ) 515 253 480 000 500 000 20 000 104,2 Kulut yhteensä ( ) 271 741 255 343 256 943 1 600 100,6 Tuotot ( ) -755 473-717 000-735 000-18 000 102,5 Netto ( ) -483 732-461 657-478 057-16 400 103,6 Kulut yhteensä / asukas 5,0 4,7 4,7 0,0 100,5 Viesti tilaajalle: Siirto organisaatiossa rakennuslautakunnan alaisuuteen ei vaikuta käytännön toimintaan. Maksullisen pysäköinnin palveluja kuten pysäköintikortteja ja nykyaikaisia maksutapoja kehitetään edelleen. Liikennettä tai alueiden muuta käyttöä haittaava ja vaarantava pysäköinti on erityistarkkailussa. Tiedotusta vuoropysäköinnistä ja muista ongelmia aiheuttavista järjestelyistä jatketaan. Sanktioiden vaikutusta ja maksujen perintää tehostetaan rengaslukoilla ja ajoneuvojen siirroilla. Pysäköintipalvelut osallistuu sähköautojen latauspisteverkon kehittämiseen. TALOUS TULOSLASKELMA Rakennuslautakunta yhteensä Rakennusvalvonta Jätehuolto Pysäköintipalvelut MYYNTITUOTOT -154,800-154,800 MAKSUTUOTOT -825,200-590,200-235,000 TUET JA AVUSTUKSET -1,400-1,400 MUUT TOIMINTATUOTOT -500,600-0,600-500,000 TOIMINTATUOTOT -1 482,000-592,200-154,800-735,000 Palkat ja palkkiot 693,500 499,000 67,700 126,800 Eläkekulut 143,400 110,900 10,900 21,600 Muut henkilöstösivuk 36,400 26,200 3,400 6,800 Henkilösivukulut 179,800 137,100 14,300 28,400 HENKILÖSTÖKULUT 873,300 636,100 82,000 155,200 PALVELUJEN OSTOT 234,100 141,600 60,300 32,200 AINEET, TARVIKKEET JA TA- VARAT 42,300 22,500 3,200 16,600 MUUT TOIMINTAKULUT 105,300 44,200 9,300 51,800 TOIMINTAKULUT 1 255,000 844,400 154,800 255,800 TOIMINTAKATE -227,000 252,200 0,000-479,200 15

RAKENNUSLAUTAKUNTA KTS 2015 1402RL 1402RL11 1402RL11 140265001 140265002 140265003 140265004 140265011 140265021 Hall. ja yht. kustan Rak.- ja toim. pideluvat Muut luvat ja ilmoitukset Jätehuolto 1402RL12 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta Korjausneuvonta Pysäköintipalvelut 1402RL13 311500 Muut yht.toim.korv. -160,000-160,000 0,000-160,000 328500 Rak.valv.- ja tark.m -585,000-585,000-585,000-515,000-70,000 329000 Pysäköintimaksut -220,000 0,000 0,000-220,000 333007 Työterv.huollon korv -1,400-1,400-1,400-1,400 350100 Pys.virhemaksut -500,000 0,000 0,000-500,000 353000 Muut tuotot -0,600-0,600-0,600 0,600 370002 Valm. om.käyt Mli 0,000 0,000 0,000 0,000 913202 S. pysäk.maksut, Mi -15,000 0,000 0,000-15,000 913210 S. rak.valv ja tark. 0,000 0,000 0,000 TOIMINTATUOTOT -1 482,000-747,000-587,000-0,800-515,000-70,000 0,000-160,000-735,000 400500 Varsinaiset kk.palka 660,300 544,500 482,200 180,200 212,400 52,400 37,200 62,300 115,800 403500 Tilapäinen työvoima 10,000 0,000 0,000 10,000 401500 Erilliskorvaukset 1,000 0,000 0,000 1,000 402100 Harjoittelijat 6,000 6,000 6,000 6,000 403000 Kokouspalkkiot 12,000 12,000 8,000 8,000 4,000 403150 Ans.m.korv./l.m. v.p 4,200 4,200 2,800 2,800 1,400 410000 KuEL-maksut 116,200 94,600 83,700 32,200 36,200 8,900 6,400 10,900 21,600 410100 KuEL, eläkemenoperus 27,100 27,100 27,100 27,100 414000 KuEL-varhemaksut 0,100 0,100 0,100 0,100 415000 K.eläk- ja sair.vak. 14,700 12,000 10,600 4,200 4,500 1,100 0,800 1,400 2,700 416000 Tyött.vak.maks 19,900 16,200 14,300 5,500 6,200 1,500 1,100 1,900 3,700 417000 Tapaturmavak.maks 1,500 1,200 1,100 0,400 0,500 0,100 0,100 0,100 0,300 418000 Muut sos.vak.maks 0,300 0,200 0,200 0,100 0,100 0,100 434100 Toimisto- ja pankkipalv. 5,500 3,000 2,000 2,000 1,000 2,500 435000 Painatukset ja ilmoi 3,500 3,100 2,000 2,000 1,100 0,400 436000 Posti- ja telemaksut 7,500 3,500 3,000 3,000 0,500 4,000 440000 Kon. kal ja laitt. k.pito 0,600 0,100 0,100 0,100 0,500 16

RAKENNUSLAUTAKUNTA KTS 2015 1402RL 1402RL11 1402RL11 140265001 140265002 140265003 140265004 140265011 140265021 17 Hall. ja yht. kustan Rak.- ja toim. pideluvat Muut luvat ja ilmoitukset Jätehuolto 1402RL12 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta Korjausneuvonta Pysäköintipalvelut 1402RL13 441002 Henk. maj.- ja ravit 1,000 1,000 1,000 1,000 442000 Matk.- ja kulj.palve 0,200 0,200 0,200 0,200 442050 Henkilöstön matkakust. 3,900 2,700 1,700 1,700 1,000 1,200 442007 Kilometrikorvaukset 27,200 27,000 25,000 25,000 2,000 0,200 442005 Rahti ja vakuutuskul 0,000 0,000 0,000 443004 Työterveyspalvelut 2,800 2,800 2,800 2,800 444000 Opetus- ja kultt.pal 0,000 0,000 0,000 444001 Henk. opetuspalv. os 7,400 5,900 5,000 5,000 0,900 1,500 444002 Luot.henk. op.palv. 0,000 0,000 0,000 444006 Henk. ensiapukoulutu 0,000 0,000 0,000 447000 Muut palvelut 2,000 2,000 2,000 2,000 447100 Asiantuntijapalvelut 52,000 52,000 0,000 52,000 447200 IT-palvelut 44,000 34,000 34,000 34,000 10,000 447250 Sovelluspalvelut 45,500 42,000 42,000 42,000 3,500 447066 Henkilöstön huomioiminen 2,100 1,400 1,400 1,400 0,700 450000 Toimisto- ja koulutarv. 6,000 5,500 4,500 4,500 1,000 0,500 451000 Kirjallisuus 1,900 1,700 1,500 1,500 0,200 0,200 453000 Vaatteisto 4,000 1,000 1,000 1,000 3,000 454011 Henk.kunnan ensiaput 0,400 0,200 0,200 0,200 0,200 456400 IT-laitteet 457200 Sähkö 3,500 0,000 0,000 3,500 458000 Kalusto 23,000 17,000 15,000 15,000 2,000 6,000 460000 Muu materiaali 3,100 0,100 0,100 0,100 3,000 483000 Yhtiövastikkeet (Sopimusv. Tilak.) 52,300 46,500 40,200 40,200 6,300 5,800 484000 Kon. ja laitt. Vuokrat 12,500 6,500 4,000 4,000 2,500 6,000 484010 Kon. ja laitt. leasing- vuokrat 485000 IT-laitteiden ja -ohj, vuokrat 486000 Muut vuokrat (mm. autop.) 494000 Muut kulut 0,500 0,500 0,000 0,500 0,000 494003 Luottotappiot 40,000

RAKENNUSLAUTAKUNTA KTS 2015 1402RL 1402RL11 1402RL11 140265001 140265002 140265003 140265004 140265011 140265021 Hall. ja yht. kustan Rak.- ja toim. pideluvat Muut luvat ja ilmoitukset Jätehuolto 1402RL12 Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta Korjausneuvonta Pysäköintipalvelut 1402RL13 914415 S.Tietohall.palv ost 5,500 4,700 4,700 4,700 0,800 914419 S. Pysäköintim. Mli 0,000 0,000 0,000 914421 S. Tal.hall.palv, Ml 16,700 10,900 10,400 10,400 0,500 5,800 914422 S. Puh.vaiht.kust. M 1,800 1,300 1,200 1,200 0,100 0,500 914424 S. Henk.hall menot 2,100 1,700 1,500 1,500 0,200 0,400 914425 S. Hankintapalv. Mli 1,900 1,700 0,800 0,800 0,900 0,200 914431 S. Kopiot, Mli 0,100 0,000 0,000 0,100 914432 S. Mitt. ja tontit, 0,500 0,500 0,500 0,500 914472 S. Muu ostom (ruokap 0,600 0,600 0,500 0,500 0,100 914482 Sis. EKK:n palvelut 0,100 0,000 0,000 0,100 TOIMINTAKULUT 1 215,000 999,200 844,400 474,900 259,900 64,000 45,600 154,800 255,800 TOIMINTAKATE -267,000 252,200 257,400 474,100-255,100-6,000 45,600-5,200-479,200 18

Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta Päätösote RAKENNUSLUPA Lupatunnus 15-0011-B 20.01.2015 20 Sivu 1 Kiinteistö Oy Sammonkulma-Mikkeli Atte Ojanen Porrassalmenkatu 15 50100 MIKKELI Rakennuspaikka Savilahti, 491-001-0008-0028 Porrassalmenkatu 15, 50100 MIKKELI Pinta-ala 2423 m² Asemakaavatiedot AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Asemakaava 888 Sallittu kerrosala 4200 m² Rakennettu kerrosala 3978 m² Hakija Kiinteistö Oy Sammonkulma-Mikkeli Porrassalmenkatu 15, 50100 MIKKELI TOIMENPIDE Asuin- ja liikerakennuksen laajennus ja muutostyö. Lisäselvitys Kokonaisala 109 m² Tilavuus 370 m³ Lausunnot Lausunnon antaja Lausunnon antaja rakennuslupatyöryhmä Ympäristöpalvelut Lausunto liitteenä Liitteet Kaupparekisteriote 1 Hallintaoikeus 2 Pääpiirustuksia 9 Selvitys naapurin kuulemisesta 1 Pöytäkirjanote 1 Hakemus 2 Muu liite 2 Lupaehdot Rakennustyö edellyttää seuraavien erityisalojen vastuullisten työnjohtajien hyväksymisen ennen kuin kyseiset työt aloitetaan: Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Kaupungin virastotalo Rakennusvalvonta 015 1941 015 194 2513 www.mikkeli.fi PL 278 Maaherrankatu 9-11 Sähköposti 50101 MIKKELI 50100 Mikkeli kirjaamo@mikkeli.fi

Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta Päätösote RAKENNUSLUPA Lupatunnus 15-0011-B 20.01.2015 20 Sivu 2 - Vastaava työnjohtaja - Kvv-työnjohtaja - IV-töiden työnjohtaja Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä: - Ilmanvaihtosuunnitelmat - Palokatkosuunnitelma - rakennesuunnitelma - Vesi- ja viemäröintisuunnitelmat Rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä seuraavien katselmusten toimittamista: - töiden aloitus - rakennustyön tarkastusasiakirja - LVI-töiden tarkastusasiakirja - rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje - Käyttövesiverkoston huuhtelun pöytäkirja - Ilmanvaihtokanavien ilmamäärien mittaus - sähkötarkastus - Käyttövesi ja/tai lämpöverkostojen painekokeiden pöytäkirjat - Ilmanvaihtokanavien tiiveysmittaus - käyttöönottokatselmus - LVI-loppukatselmus - loppukatselmus Muut lupaehdot Lupapisteessä leimatut pääpiirustukset kahtena sarjana ja muut liitteet yhtenä sarjana tulee toimittaa 1. viikon kuluessa lupapäätöksestä rakennusvalvontaan arkistoitavaksi. Mikäli kopioita ei ole toimitettu määräaikaan mennessä, rakennusvalvonta veloittaa kopiokustannukset voimassaolevan taksan 7.4 kohdan mukaisesti. Tällä päätöksellä ei vahvisteta huoneistoalaa eikä kantavien rakenteiden mitoitusta. Huomioitava Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluiden 2.12.2014 antaman lausunnon nro 28730 huomautukset. Käsittelijä Sari Valjakka puh. 044 794 2620 Päätös Hakemus hyväksyttiin. Kiinteistö Oy Sammonkulma-Mikkeli huoneiston 29 haltija on asiamiehensä välityksellä huomauttanut hankkeesta. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Kaupungin virastotalo Rakennusvalvonta 015 1941 015 194 2513 www.mikkeli.fi PL 278 Maaherrankatu 9-11 Sähköposti 50101 MIKKELI 50100 Mikkeli kirjaamo@mikkeli.fi

Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta Päätösote RAKENNUSLUPA Lupatunnus 15-0011-B 20.01.2015 20 Sivu 3 Rakennusvalvonta toteaa huomautuksesta: Yhtiön puolesta rakennuslupaa voi hakea yhtiön hallitus tai joku, jonka hallitus on valtuuttanut edustamaan yhtiötä asiassa. Rakennuslupaviranomaisen tehtävänä ei ole selvittää tämän tarkemmin sitä, millä tavalla yhtiön sisällä on päätetty rakennushankkeesta tai luvan hakemisesta. Yhtiön hallituksen päätöstä ei voi pitää selvästi osakeyhtiölain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena tai muuten ilmeisen mitättömänä. Osakas voi ajaa moitekannetta yhtiötä vastaan, jos katsoo yhtiön toimielimen tekemän päätöksen osakeyhtiölain vastaiseksi. Se ei kuitenkaan estä rakennuslupa-asian käsittelyä lupaviranomaisessa. Ilmanvaihtokonehuone sijoittuu viereisen rakennussiiven asuinhuoneiden ikkunoiden eteen, etäisyyden ollessa 8,2 metriä. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 (Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet 2005) kohdan 2.4.1 mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu. Pääikkunan edessä tulee kuitenkin olla vähintään 8 metrin etäisyyteen asti rakentamatonta tilaa. Molemmat määräykset toteutuvat, hankkeen ollessa muutoinkin asemakaavan mukainen. Päätöksen antaminen Tämä päätös annetaan julkipanon 19.01.2015 jälkeen jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Lupapäätöksen viimeinen valituspäivä on 03.02.2015. Rakennustyön aloittaminen Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin lupa on lainvoimainen, ellei aloittamiselle ole samalla myönnetty lupaa tämän päätöksen yhteydessä. Lupaehdoissa edellytetyn vastaavan työnjohtajan tulee olla hyväksytty johtamaan rakennustöitä ennen niiden aloittamista. Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava puhelimitse rakennusvalvontaan. Riittävän ajoissa pidetty aloituskokous korvaa erillisen aloittamisilmoituksen. Käyttöönotto Luvan voimassaolo Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa käyttöön hyväksytty. Rakennustyö on aloitettava 04.02.2018 mennessä ja saatettava loppuun 04.02.2020 mennessä. Lupa raukeaa mikäli voimassaoloaikaa ei erityisestä syystä pidennetä. Otteen oikeaksi todistaa Mikkeli 20.01.2015 Risto Mikkola Johtava rakennustarkastaja Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Kaupungin virastotalo Rakennusvalvonta 015 1941 015 194 2513 www.mikkeli.fi PL 278 Maaherrankatu 9-11 Sähköposti 50101 MIKKELI 50100 Mikkeli kirjaamo@mikkeli.fi

Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta Päätösote RAKENNUSLUPA Lupatunnus 15-0011-B 20.01.2015 20 Sivu 4 Muutoksenhaku Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen rakennuslautakunnalle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusoikeus on - viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla - sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa - sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa - kunnalla sekä alueellisella ympäristökeskuksella Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu. Päätöksen antopäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä saa valituskirjelmän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Mikkelin rakennuslautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutoksia vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen on liitettävä valtakirja. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys oikaisuvaatimusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksentekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aiemmin toimitettu rakennuslautakunnalle Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa rakennusvalvontaan osoitteella Mikkelin kaupunki/rakennusvalvonta PL 278 (Maaherrankatu 9-11) 50101 MIKKELI Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Kaupungin virastotalo Rakennusvalvonta 015 1941 015 194 2513 www.mikkeli.fi PL 278 Maaherrankatu 9-11 Sähköposti 50101 MIKKELI 50100 Mikkeli kirjaamo@mikkeli.fi

Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta Päätösote RAKENNUSLUPA Lupatunnus 15-0011-B 20.01.2015 20 Sivu 5 Rakennusvalvonnan aukioloajat ovat seuraavat: maanantaina ja perjantaina klo 12.00-15.00 keskiviikkona klo 9.00-12.00 tiistaina ja torstaina klo 9.00-15.00 Toimiston puhelinnumerot ovat 015 194 2625, 015 194 2505 ja 015 194 2501. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisu-vaatimusajan viimeisenä päivänä ennen rakennusvalvonnan aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina numeroon 015 194 2513. Tällöin alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä. Viimeinen muutoksenhakupvm 03.02.2015 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Kaupungin virastotalo Rakennusvalvonta 015 1941 015 194 2513 www.mikkeli.fi PL 278 Maaherrankatu 9-11 Sähköposti 50101 MIKKELI 50100 Mikkeli kirjaamo@mikkeli.fi

9.2.2015 Mikkelin kaupunki Rakennusvalvonta kirjaamo@mikkeli.fi LAUSUMA RAKENNUSLUPAPÄÄTÖKSEN OIKAISUVAATIMUKSEN JOHDOSTA ASIA Rakennuslupa 15-0011-B, hakija Kiinteistö Oy Sammonkulma-Mikkeli LAUSUMAN LAATIJA Jenni Valkama Kiinteistölakimies Taloasema Oy jenni.valkama@taloasema.fi p. 050 5365 154 LAUSUMA Kiinteistö Oy Sammonkulma Mikkelin (jäljempänä yhtiö ) osakas ja huoneiston 29 haltija Juha Junno on tehnyt oikaisuvaatimuksen koskien Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnan myöntämää rakennuslupaa 15-0011-B. Osakas Junno vaatii rakennusluvan kumoamista lain vastaisena, koska hakijalla ei vaatimuksen mukaan ole yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain perusteella oikeutta hakea rakennuslupaa ilman osakkaiden kuulemista ja yhtiökokouksen päätöstä. Oikaisuvaatimuksen mukaan rakennuslupa loukkaa osakkaiden yhdenvertaista kohtelua yhtiössä ja aiheuttaa tämän lisäksi kohtuutonta haittaa Junnon hallitsemalle huoneistolle. Kiinteistö Oy Sammonkulma-Mikkeli on kiinteistöosakeyhtiö, johon sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä niiltä osin kuin yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin. Asunto-osakeyhtiölain säännökset tulevat yhtiössä sovellettavaksi vain, mikäli yhtiöjärjestyksessä on nimenomaisesti lain soveltumisesta määrätty. Yhtiöjärjestyksen mukaan korjauskustannuksiin, kunnossapitoon ja kiinteistön kehittämiseen sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Yhtiöjärjestyksessä ei määrätä asuntoosakeyhtiölain säännösten soveltamisesta osakkeenomistajan muutostöihin. Osakkeenomistajan muutostöihin sovelletaan siis yhtiöjärjestyksen määräysten lisäksi osakeyhtiölakia. Osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaisia säännöksiä osakkeenomistajien muutostöistä. Yhtiöjärjestyksen 7 :ssä määrätään huoneistossa tehtävien muutostöiden osalta seuraavaa: osakkeenomistajilla on oikeus tehdä huoneistossa tai huonetiloissa muutoksia, mikäli se voi tapahtua aiheuttamatta haittaa toiselle osakkeenomistajalle tai vahingoittamatta rakennusta. Kaikkiin muutostöihin on saatava hallituksen lupa. Mikäli muutostöihin tarvitaan viranomaisen lupa, yhtiön hallituksen on hankittava se osakkaan kustannuksella. Yhtiön hallitus on yhtiöjärjestysmäärä-

9.2.2015 yksen perusteella toimivaltainen antamaan suostumuksen osakkeenomistajan muutostyölle. Hallitus on myös velvollinen hakemaan rakennuslupaa osakkaan kustannuksella sellaiselle muutostyölle, jolle se on antanut suostumuksensa. Määräyksiä osakkeenomistajien kuulemisesta, asian käsittelemisestä yhtiökokouksessa tai muusta vastaavasta menettelystä ei yhtiöjärjestyksessä tai osakeyhtiölaissa ole. Hallituksen näkemyksen mukaan osakkeenomistajan muutostyö, jossa liikerakennuksen katolla jo nyt sijaitsevan iv-konehuoneen koko muuttuu, ei aiheuta sellaista haittaa muille osakkeenomistajille että muutostyön kieltäminen olisi ollut perusteltua. Päätös ei ole oikaisuvaatimuksessa väitetyllä tavalla osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta loukkaava ja siten sellaisenaan mitätön; hallitus ei ole ravintolatilan osakkaalle annettua muutostyölupaa tai rakennusluvan hakemista koskevalla päätöksellä antanut toiselle osakkeenomistajalle epäoikeutettua etua toisen osakkeenomistajan tai yhtiön kustannuksella osakeyhtiölaissa kielletyllä tavalla. Osakas on oikaisuvaatimuksessaan vedonnut Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisuun HAO 2.2.2007 0033/06/4113, joka on koskenut mm. osakkeenomistajan oikeutta valittaa rakennuslupapäätöksestä asunto-osakeyhtiön parvekkeiden jälkirakentamiseen liittyen. Ratkaisussa on katsottu yhden parvekkeen rakentamisen vaikuttavan sillä tavalla osakkeenomistajan etuun tai oikeuteen, että se on tuottanut osakkeenomistajalle valitusoikeuden rakennuslupa-asiassa. Korkein hallintooikeus on kuitenkin kumonnut edellä mainitun hallinto-oikeuden päätöksen, eikä ratkaisu siis ole jäänyt lopulliseksi. KHO:n ratkaisussa on todettu, että viranhaltijan rakennusluvan myöntämistä koskenut päätös ei vaikuttanut välittömästi valittajien oikeuteen huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajina maankäyttö- ja rakennuslain 192 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Ratkaisun mukaan parveke ei estä tai vaikeuta valittajien huoneiston käyttämistä asuintarkoituksiin. Pelkästään se, että ikkunanäkymä huoneistosta sisäpihalle on ko. tapauksessa muuttunut, ei ollut riittävä peruste valitusoikeuden syntymiseksi. Rakennuslupa-asiassa päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen rakennuslautakunnalle. Oikaisuvaatimusoikeus on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Yhtiön näkemyksen mukaan Juha Junnolla ei ole oikaisuvaatimusoikeutta rakennusluvan 15-0011-B myöntämistä koskevassa asiassa, koska rakennuslupaa koskeva päätös ei vaikuta maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetulla tavalla välittömästi osakkaan oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Muutostyö jolle yhtiö on hakenut rakennuslupaa, ei esimerkiksi vaikuta osakkeenomistajan asuin- /toimistohuoneiston käyttämiseen käyttötarkoituksen mukaisesti. Edellä esitetyillä perusteilla Kiinteistö Oy Sammonkulma-Mikkeli katsoo, ettei yhtiön osakkaalla Juha Junnolla ole oikeutta vaatia oikaisua rakennusluvan myöntämistä koskevaan päätökseen. Vaatimuksessa esitetyt väitteet päätöksenteon lainvastaisuudesta ovat myös virheelliset; Kiinteistö Oy Sammonkulma Mikke-

9.2.2015 lin hallituksella on lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan toimivalta päättää suostumuksen antamisesta osakkeenomistajan muutostyölle sekä hakea ko. muutostyön edellyttämää rakennuslupaa Mikkelin kaupungin rakennusvalvonnalta. Yhtiö vaatii Juha Junnon oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Kunnioittavasti 9.2.2015 KIINTEISTÖ OY SAMMONKULMA- MIKKELI Toimeksi saaneena: Jenni Valkama Kiinteistölakimies Taloasema Oy