Toimintakertomus 2009

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Toimintakertomus 2009 Kirjastotoimenjohtajan katsaus...1 Henkilöstö ja työympäristö...2 Aalto-kirjastojen yhteistyö...4 Maakuntakirjastotoiminta vuonna 2009...5 Kirjastoauto-osasto vuonna 2009...8 Tikkakosken lähikirjasto koko perheen kirjasto...10 Kirjastopalvelujen käyttö 2009...11 Vuoden 2009 lainatuimmat ja varatuimmat kirjat...14 Kirjaston kokoelmat...15 Tapahtumat ja yleisötilaisuudet...16 Näyttelyt kaupunginkirjastossa 2009...20 Liitteet: Siirtokokoelmat Kirjaston talous Tilastot Kirjoittajat: Johanna Vesterinen, Raila Junnila, Seija Laitinen-Kuisma, Tiina Teijonsalo, Riitta Kärkkäinen, Tiina Vehkoo, Hanna Martikainen, Elina Gråsten, Pirjo Senttula Valokuvat: Tommi Kolehmainen, Aapo Ruuttunen, Pertti Terho, Elina Gråsten, Tiina Vehkoo Tilastot: Marja-Leena Rossi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 1 Vuodenvaihteessa 2008 2009 toteutuneen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitoksen myötä Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjastosta tuli maan 7. suurin maakuntakirjasto. Kaupunginkirjastossa työskenteli vuoden alkaessa 106 vakituista työntekijää ja kirjastoverkko koostui pääkirjastosta, kahdesta aluekirjastosta, 11 lähikirjastosta, yhdestä pienkirjastosta ja kolmesta kirjastoautosta. Keväällä 2009 avattu Kypärämäen pienkirjasto nosti pienkirjastojen määrän kahteen. Loppuvuoden ilonaiheinamme olivat uusi kirjastotila Korpilahden entisessä kunnanvirastossa sekä kirjastoauton käynnistynyt valmistamisprosessi. Ensimmäinen yhteinen toimintavuotemme oli haasteellinen, työntäyteinen mutta myös palkitseva. Edellisvuonna tehty huolellinen suunnittelutyö auttoi meitä kaikkia. Moni asia oli jo valmiiksi mietitty ja alkuvuoden siirtymävaihe oli näin rohkenen sanoa tehty asiakkaillemme mahdollisimman joustavaksi. Koko henkilökunta osallistui uuden kirjastomme toiminnan suunnitteluun ja käytänteiden luomiseen. Vaikka jotain on vielä kesken, paljon on saatu jo valmiiksi. Kirjastotoimenjohtajan katsaus Vuosi 2009 ei ollut ainoastaan uuden Jyväskylän ensimmäinen vuosi, vaan sitä leimasi merkittävästi myös maailmanlaajuinen, nopeasti kurjistunut taloustilanne. Tämän seurauksena Suomen 20 suurinta kaupunkia velvoitettiin laatimaan tuottavuusohjelmat. Jyväskylän Tuottavuus- ja vakauttamisohjelmassa edellytettiin mm. kirjastopalveluja tekemään palveluverkkoselvitys. Selvityksen tuli tarkastella kriittisesti kirjastotoimipisteiden määrää erityisesti ydinkaupungin alueella, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuutta, toiminnan taloudellisuutta (kustannukset/ lainaus), aineiston kuljetustarpeita ja kustannuksia sekä aineiston laajuuden ja kysynnän välistä suhdetta. Kirjastoverkkoselvityksen ensimmäinen versio valmistui loppuvuonna 2009 ja sitä tullaan täydentämään vielä kevään 2010 aikana kirjastotilojen osalta. Tuottavuus- ja vakauttamisohjelma näkyi konkreettisesti kirjaston toiminnassa siten, että vuoden aikana avoimeksi tulleista 9 kirjastoammatillisesta vakanssista jätettiin 4 täyttämättä. Osin vakanssien määrän vähentämisen seurauksena, osin kirjaston omana toimenpiteenä tehtiin muutamia kirjaston toimintaan vaikuttavia ratkaisuja: Lohikosken lähikirjaston kirjastonjohtajan toimi jätettiin täyttämättä ja alettiin valmistautua kirjaston asteittaiseen muutokseen pienkirjastoksi (Jyväskylän kulttuurilautakunnan päätös 14.3.2006). Lisäksi päätettiin lakkauttaa erillinen maakuntaosasto ja yhdistettiin maakuntakirjastotoiminta pääkirjaston aikuistenosastoon kuuluvaksi. Tiukasta taloustilanteesta tai tuottavuus- ja vakauttamisohjelmasta huolimatta kaupunginkirjaston hanke- ja projektitoiminta oli vireää ja aktiivista. Opetusministeriön myöntämä kuntaliitoksesta aiheutunut 26 000 euron yhdistymisavustus mahdollisti kirjastostrategian valmistelutyön; Jyväskylän kirjastojen (kaupunki, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto) tietopalvelustrategia vuosille 2009 2013 -projektihakemukselle myönnettiin 16 000 euron valtionavustus; lasten lukemisharrastusta edistävä Lohikäärmeiden ammattiakatemia -hanke sai valtionavustusta 2 900 euroa. Lisäksi edellisenä vuonna alkaneet hankkeet (monialainen luentosarja Pahasta sekä Web 2.0 -tekniikat) saatiin onnistuneesti päätökseen. Muutoksista ja uudesta toimintaympäristöstä huolimatta kirjaston käyttö pysyi suhteellisen vakaana. Verkkopalvelujen käyttö kasvoi edelleen ja fyysisten käyntikertojen määrä oli lähes 1,2 miljoonaa käyntiä, kasvua edellisvuoteen 0,5 %. Kirjastoihin tullaan yhä useammin tekemään paljon muutakin kuin lainaamaan: lukemaan lehtiä, käyttämään internetiä, tekemään tiedonhakua, viettämään aikaa tapaamaan ihmisiä. Kirjastopalvelujen käytöstä kertoo viime vuonna valmistunut Jyväskylän seudun kulttuuripalvelututkimus. Sen mukaan noin kolme vastaajaa neljästä kertoi käyttäneensä viimeisen vuoden aikana kirjastopalveluja (72 %, haastatteluun osallistui 1 441 henkilöä). Kulttuurikohteista parhaiten tunnettiin oman asuinkunnan tai -kaupungin pääkirjasto. Kokonaisuudessaan tärkeimmiksi kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiksi koettiin kirjastopalvelut. Tutkimus on luettavissa osoitteessa www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/29545_ kulttuuripalvelututkimus_2009.pdf Kirjastopalvelut eivät olisi mitään ilman aktiivisia asiakkaita, uudistuvaa aineistoa ja monipuolisia kokoelmia tai ammattitaitoista henkilökuntaa. Omalta osaltani kiitän kaupunginkirjaston henkilökuntaa viime vuodesta sekä asiakkaitamme kaikesta saadusta, rakentavasta palautteesta. Kirjasto on jokamiehen oikeus! Johanna Vesterinen kirjastotoimenjohtaja

Koulutus- ja TYKY-ohjelma Vuonna 2009 henkilöstön koulutukseen käytettiin 0,58 % palkkamenoista, mikä on vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutus- ja TYKY-ohjelman rakenne oli seuraavanlainen: 1) Yksilöön vaikuttaminen: a) toimintakyky ja voimavarat b) ammatillinen osaaminen 2) Työn ja työyhteisön kehittäminen 3) Työympäristön kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Henkilöstö ja työympäristö Yksilöön vaikuttaminen Toimintakyky ja voimavarat Kirjasto tarjosi flunssarokotuksen, jonka tänä vuonna halusi 18 henkilöä. Henkilöstöstä 80 % virkistyi golfaten, meloen, patikoiden ja tutustumalla Kallioplanetaarioon. Lisäksi vierailtiin Kansalliskirjastossa ja Espoon Entressen kirjastossa yhdessä Jyväskylän yliopiston kirjaston ja ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa järjestetyllä matkalla. Jyväskylän Kirjamessujen lippuja oli tarjolla, kuten myös Keski-Suomen Alueoopperan. Pääkirjastossa taukojumppa jatkui yhteistyössä kansalaisopiston henkilöstön kanssa. Kirjastosta osallistuttiin Liikkujan viikon haasteeseen, jossa seurattiin lihasvoimin kuljettuja työmatkoja ja aamiaisbrunssi ansaittiin eli kirjasto sijoittui kaupungin yksiköistä kolmanneksi! Syksyllä haettiin uusia voimavaroja kuorotoiminnasta. Saimme ammattikorkeakoulusta vetäjäksi kuoronjohtajaksi opiskelevan Noora Määtän, joka ammattitaidolla on luonut meille virkistäviä tuokioita. Kaupunki tarjosi useita erilaisia rentoutus- ja stressinhallintakursseja. Perinteistä pikkujoulua vietettiin ravintola Vesilinnassa ja 65 % henkilöstöstä noudatti kutsua. Ammatillinen osaaminen Kirjastosta osallistuttiin kaikkiaan 45 ulkopuoliseen koulutustilaisuuteen. Kokousten ja koulutusten aiheina olivat mm. Kirjastoseuran strategian valmistelu, Superkirtsi (koostui useista eri tapaamisista), palvelussuhdeasiat, kirjastoautonkuljettajien EU-direktiivi-koulutukset, kirjastopäivät, kirjastonjohtajien neuvottelupäivät ja kirjastoa koskeva lainsäädäntö. Kirjastosta osallistuttiin kahteen kansainväliseen seminaariin: kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen IFLA:n kokoukseen Milanossa ja informaatikko Juha Hälinen Public Library Service 2 for the Future -kokoukseen Helsingissä. Oman kirjaston palveluja esitteli vuorostaan pääkirjasto. Henkilökunnan Kirjallinen teesalonki jatkoi toimintaansa. Kirjaston sisäisessä tiedonhaun opetuksessa kerrattiin lehtitietokantoja ja FinElib-aineistoja. Pallas-järjestelmästä kerrattiin tiedonhakua ja myös musiikkitiedonhakua. Lisäksi kerrattiin hankintaan liittyviä käytänteitä ja ohjelmia. Informaatikon pitämä Tiedostoformaatit-koulutus oli suosittu. Lisäksi kaupunki järjestää monipuolista koulutusta, joista kirjastolaisia kiinnostivat mm. muutoskoulutus, jaksaminen ja esimiestyöhön liittyvät koulutukset. Jyväskylän yliopiston kirjaston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston kanssa jatkettiin yhteistyötä. Vuoden koulutusaiheena oli Web 2.0 ja kirjastot. Perinteisesti mukaan kutsuttiin myös maakunnan kirjastot. Aaltokirjastojen kanssa kerrattiin Pallasjärjestelmään liittyviä käytänteitä. Maakunnan kirjastoille järjestettiin kaksi maakuntakirjastoseminaaria, kirjankorjauskurssi sekä kirjavinkkauskurssi. Opetusministeriön projektirahoituksella jatkettiin edellisenä vuonna alkanutta koulutusta Web 2.0:sta. Kirjaston kuoro esiintyi henkilökunnan joulukahveilla 17.12. Kuva: Tommi Kolehmainen Työn ja työyhteisön kehittäminen Henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä pyrittiin lisäämään tehostamalla työpistekokouksia ja kertaamalla esimiesten kanssa kehityskeskustelukäytäntöä. Kuntaliitoksen tuoma kolmen kirjaston liittäminen yhteen loi tarpeen uusia kokoelmaan liittyviä ohjeita myös siksi, että vuoden 2009 alussa siirryttiin kelluvaan kokoelmaan. Yhteisiä käytäntöjä luotiin useissa eri tiimeissä, työryhmissä, kokouksissa ja henkilökunnan infoissa. Marras-joulukuussa kau-

punki toteutti työturvallisuusriskien arvioinnin, joka laadittiin yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilökunnan kokoukset ja työryhmät Henkilökunnan infoja oli vuoden aikana 8. Niissä käsiteltiin Kirjastoverkkoselvitystä, kirjaston työprojekteja, Axiellin Arenaa, henkilöstön palkitsemisohjeita, pääkirjaston pelastussuunnitelmaa, työn vaativuuden arviointitasoja, talousarviota, pääkirjaston aukioloaikojen muutoksia ja kirjastojen yhdistymiseen liittyvää ohjeistusta sekä esiteltiin kirjaston tiimit. Kirjaston johtoryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä joka toinen viikko. Johtoryhmään kuuluivat kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen, kirjastotoimen apulaisjohtajat Raila Junnila ja Seija Laitinen-Kuisma, tiedottaja Elina Gråsten, osastonjohtajat Kyösti Mäkelä ja Hanna Martikainen (syyskuun alusta), kirjastonjohtajat Tuija Venäläinen, Raili Palander ja Hannele Murtomäki sekä kirjastovirkailijat Heli Metso/ Sirpa Nieminen ja Helena Sahivaara. Johanna Vesterinen kuului Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelujen johtoryhmään ja Raila Junnila sivistystoimen henkilöstöryhmään. Pääkirjaston osastonjohtajat ja lähikirjastonjohtajat kokoontuivat kirjastotoimen apulaisjohtajan johdolla joka kolmas viikko käsittelemään ajankohtaisia kirjastoasioita. Osastot ja kirjastot ovat pitäneet lisäksi työpistekokouksia. Kirjastossa toimi näyttely- sekä nettityöryhmä. Verkkotiimi, kokoelmatiimi, asiakas- ja tietopalvelutiimi sekä lastenkirjastotiimi jatkoivat entiseen tapaan. Uutena tiiminä aloitti viestintä- ja tapahtumatiimi. 3 Henkilökunnan luottamustehtävät Lea Hassinen: kaupunginkirjaston työsuojeluasiamies. Juha Hälinen: Nelli-portaalin projektipäällikköryhmän jäsen. Seija Laitinen-Kuisma: Axiell-asiakaskirjastojen strategiaryhmän jäsen. Mielikki Matilainen: KUMULA:n (Kuntien asiantuntijat ry) liittovaltuuston jäsen, JUKO:n (Akavan erityisalat) luottamusmies. Heli Metso: Jyty:n luottamusmies (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto). Hanna Martikainen: KUMULA:n (Kuntien asiantuntijat ry) liittovaltuuston varajäsen. Seppo Monto: Suomen Kirjastoseuran Kirjastoautostandardityöryhmän jäsen. Kyösti Mäkelä: Valtakunnallisen musiikin luettelointi- ja sisällönkuvailutyöryhmän (LUUMU) jäsen, Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen hallituksen jäsen. Riitta Nuutinen: kaupunginkirjaston työsuojeluasiamies. Tuija Venäläinen: PallasPro asiakaslähtöisen tietopalvelun käyttäjäryhmän varajäsen. Johanna Vesterinen: Suomen Kirjastoseuran hallituksen jäsen, Yleisten Kirjastojen Neuvoston jäsen. Mika Viitarinne: Vaajakosken aluekirjaston työsuojeluasiamies. Raila Junnila kirjastotoimen apulaisjohtaja Virkistyspäivinä pääsi mm. melomaan, kuva Tuomiojärven rannasta 20.5. Kuva: Aapo Ruuttunen

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 4 Aalto-kirjastojen yhteistyö Vuonna 2004 perustettuun Aaltokirjastot Keski-Suomen kirjastoverkkoon kuuluvien kuntien määrä pieneni kuntaliitosten vuoksi 9 kuntaan. Seudullisen yhteistyöalueen sisällä toimi yhteensä 39 kirjastotoimipistettä ja 5 kirjastoautoa. Kirjastoverkon yhteiset päätökset tehdään ohjausryhmässä, joka kokoontui vuonna 2009 kaikkiaan neljä kertaa. Lisäksi ohjausryhmän alla toimivat seuraavat työryhmät: asiakaspalvelutyöryhmä, konversiota valmisteleva työryhmä, genretyöryhmä ja lastenkirjastotyöryhmä. Kuntien yhdistymisen yhteydessä Jyväskylän kaupunginkirjastoon perustettiin toinen kirjastotoimen apulaisjohtajan virka, jonka tehtävänkuvauksessa yhdeksi työtehtäväksi määriteltiin vastata seudullisen Aalto-kirjastot Keski-Suomen kirjastoverkon toiminnasta sekä kehittää ja koordinoida sitä. Uuden viran perustaminen paransi selkeästi mahdollisuuksia panostaa kirjastojen yhteistyön kehittämiseen. Aalto-kirjastojen henkilökunnalle järjestettiin kaksi koulutuspäivää: luettelointikoulutus pidettiin 30.4. ja asiakaspalvelukoulutus 20.5. Seutukuljetuksissa otettiin käyttöön viimeinen optiovuosi: kuljetukset laajennettiin Aalto-kirjastojen ja Kepri-kirjastojen välisiksi, jolloin kuljetusten piirissä oli kaikkiaan 20 Keski-Suomen kuntaa. Aineiston tilaaminen kuntarajojen yli kasvattaa koko ajan suosiotaan. Tietokannassa otettiin käyttöön kaunokirjallisuuden aiheluokitus eli genret. Mm. jännitys- ja huumorikirjat löytyvät nyt omista hyllyistään. Verkkokirjaston käyttö ja itsepalvelu Viime vuosien tärkeimpiä tavoitteita on ollut palveluiden etä- ja itsenäiskäytön lisääminen. Se on tarkoittanut verkkopalveluiden ja itsepalvelun voimakasta kehittämistä. Itsepalvelua lisättiin viime vuonna ottamalla käyttöön lainaus- ja palautusautomaatteja. Vuoden 2009 alussa viidessä toimipisteessä oli asiakkaiden käytössä itsepalvelulainaus vuoden lopussa lainausautomaatit ovat jo kymmenessä toimipisteessä. Lainausautomaatit hankittiin Korpilahden, Kortepohjan, Kypärämäen, Lohikosken ja Keltinmäen lähikirjastoihin. Vaajakosken aluekirjastossa otettiin loppuvuonna käyttöön lajitteleva kirjastoaineiston palautusautomaatti ja pääkirjastossa lasten käyttöön erityisesti suunniteltu lainausautomaatti Hurminaatti. Asiakkaita on opastettu automaattien käyttöön ja niiden käyttöastetta on saatu nostettua huomattavasti. Pääkirjaston lainoista 72 prosenttia lainataan itsepalveluna lainausautomaateilta. Automaattien avulla voidaan vähentää mekaanisen työn määrää, parantaa työergonomiaa ja vapauttaa henkilökunnan aikaa vaativampaan asiakaspalveluun. Automaattien tarkoitus on myös nopeuttaa palvelua ja tehdä kirjastossa asiointi asiakkaalle joustavammaksi. Yhä useampi asiakas haluaa asioida kirjastossa internetin kautta, verkon välityksellä. Verkossa kirjastoa on mahdollista käyttää kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella, myöhään illalla ja viikonloppuisin. Verkkokäyntien määrä ylitti fyysisten kirjastokäyntien määrän ensimmäistä kertaa Jyväskylässä viime vuonna. Verkkokäyntejä oli kaikkiaan 1 850 232. Langaton lähiverkko otettiin käyttöön Vaajakosken, Palokan ja Kortepohjan kirjastoissa. Pääkirjaston asiakkailla wlan on ollut käytössä jo vuodesta 2007. Seija Laitinen-Kuisma kirjastotoimen apulaisjohtaja Kuntien yhdistyminen aiheutti työtä tietokannan tietueiden yhdistämisessä. Opetusministeriön myöntämän yhdistymisavustuksen avulla voitiin palkata kirjastonhoitaja loppuvuodeksi korjaamaan yhteisen tietokannan virheitä. Seija Laitinen-Kuisma (vas.) ja kirjailija Hannele Huovi jakoivat lukudiplomeja Jyväskylän kirjamessuilla 29.3. Kuva: Pertti Terho

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 5 Maakuntakirjastotoiminta vuonna 2009 Maakuntakirjaston toiminta-alue Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto on toiminut vuodesta 1978 alkaen Keski-Suomen maakuntakirjastona. Toimintavuonna 2009 alueeseen kuului 23 kuntaa: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Kirjaston maakuntaosastolla työskenteli alkuvuodesta osastonjohtaja, kaukopalveluvirkailija sekä yksi aikuistenosaston virkailija kerrallaan kahtena aamupäivänä viikossa ja yksi henkilö työllistämistuella. Maakuntakirjastotoiminnassa tapahtui muutoksia syksyllä, kun maakuntaosasto yhdistettiin pääkirjaston aikuistenosastoon 1.9.2009. Aikuistenosaston johtajan alaisuuteen siirtyivät kaukopalveluvirkailija ja maakuntakirjastoasioista vastaava informaatikko sekä työllistämistuella oleva henkilö. Maakuntaosaston johtajan tehtävät jaettiin kirjastotoimenjohtajan, kirjastotoimen apulaisjohtajien, tiedottajan ja maakuntakirjastoasioista vastaavan informaatikon kesken. Kaikki maakuntakirjastotehtävät jatkuivat myös yhdistämisen jälkeen. Koulutuksen painopiste sosiaalisessa mediassa ja uusissa palveluissa 19.3. pidetyn kevään maakuntakirjastokokouksen teemana oli uusi palvelukulttuuri ja uudet konseptit. Kokouksessa kuultiin luentoja kirjastojen uusista palvelukonsepteista. Osallistujia oli 58. Länsi-Suomen lääninhallitus järjesti 14.5. Nuoret ja sosiaalinen media -koulutuspäivän, jossa luennoi Ari Haasio. Syksyn maakuntakirjastokokouksessa 5.11. teemana olivat uudet verkkopalvelut ja päivän aikana tutustuttiin mm. Kirjasampo-hankkeeseen. Osallistujia oli 42. Maakunnan kirjastohenkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua Kirjastonäköaloja sosiaaliseen webiin -koulutuspäivään 20.11. Koulutuksen järjesti Jyväskylän kirjastojen yhteistyöryhmä. Kaukopalvelu Vuonna 2009 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto sai muista kirjastoista 4034 kaukolainapyyntöä; pyyntöjen määrä oli vähentynyt edellisvuodesta 3,1 %. Pyynnöistä toimitettiin lainoina 3778 kpl ja jäljenteinä 38 kpl, yhteensä 3816 kpl. Lähetettyjen kaukolainojen määrä vähentyi edellisvuodesta 4,3 %. Jyväskyläläiset tekivät vuonna 2009 yhteensä 1119 kaukolainatilausta; vähennystä edellisvuoteen oli 11,8 %. Kaukolainoja jyväskyläläisille toimitettiin lainoina 1059 (joista ulkomailta 9 kpl) ja jäljenteinä 23 (joista ulkomailta 2 kpl), yhteensä 1082 kaukolainaa, jossa vähennystä edellisvuoteen oli 12,9 %. Toimitusprosentti oli 96,7 (vähennys edellisvuoteen 1,3 %). Saatujen kaukolainojen uusintoja on tehty 669 kpl. Maakuntakokoelma Kirjaston maakuntakokoelma on käsikirjastokokoelma, johon kerätään Keski-Suomea käsittelevää aineistoa ja keskisuomalaisten kaunokirjailijoiden kirjoittamia teoksia. Toimintavuoden aikana maakuntakokoelmaa kartutettiin 274 teoksella, 75 aikakauslehtivuosikerralla ja 9 sanomalehtivuosikerralla. Keskisuomalaisen kansanmusiikin kokoelma Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistys lahjoitti helmikuussa Jyväskylän kaupunginkirjastolle laajan keskisuomalaista musiikkiperinnettä sisältävän äänitekokoelman. Seppo Niemen digitoima musiikkiaineisto sisältää kaikkiaan 81 CDäänilevyä. Äänitteiden kokoamisesta ja kenttänauhoituksista on vastannut lähes kokonaan Voitto Mäkelä. Alkuperäistä arkistoa säilytetään Keski-Suomen museossa. Jyväskylän kaupunginkirjaston saama lahjoitus sisältää arkiston CD-äänilevyt ja sitä säilytetään maakuntakokoelman yhteydessä musiikkiosastolla. Näyttelyt Kylätoimikuntien ja asukasyhdistysten kylä- ym. kirjoista oli 16.3. 28.3. kirjanäyttely, joka koottiin yhdessä pääkirjaston aikuistenosaston kanssa. Näyttely liittyi 18.3. pääkirjastossa järjestettyyn Yhteistyö ja yhteisöllisyys asuinalueilla -kansalaisfoorumiin. Maakunnalliset verkkopalvelut Keski-aluetietokanta http://jkl226.jkl.fi/ Keski?formid=form2 Keski-aluetietokantaan luetteloitiin maakuntakokoelmaan hankittu aineisto sekä Keski-Suomea käsitteleviä lehtiartikkeleita, opinnäytteitä ja verkkoaineistoa. Arto-tietokantaan indeksoitiin 24 lehtivuosikertaa ja uusia tietueita 368. Näistä Keski-Suomea koskevat artikkelit tallennettiin myös Keski-tietokantaan. Toimintavuoden aikana Keski-aluetietokantaan vietiin 355 uutta tietuetta. Keskisuomalainen kirjallisuus http://www3.jkl.fi/kirjasto/kirjailijat Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemistoa ylläpidettiin ja päivitettiin lisäämällä hakemistoon kirjailijoiden uusia teoksia.

Keski-Suomi-linkit -sivusto http://www3.jkl.fi/kirjasto/ksportaali Sivusto lopetettiin syyskuussa 2009 vähäisen käytön vuoksi. Keski-Suomen kirjastojen extranet http://www.keskisuomenkirjastot.fi Keski-Suomen kirjastojen extranet on ammatillinen verkkoyhteisö, jonka käyttäjiä ovat Keski-Suomen alueen kuntien kirjastojen henkilökunta sekä Jyväskylän yliopiston kirjaston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston ja Jyväskylän ammattiopiston kirjaston henkilökunta. Extranetin ylläpidosta vastaa maakuntakirjasto ja sisällön tuottavat Keski-Suomen alueen kirjastot. Vuoden 2009 loppuun mennessä extranetin käyttäjätunnus oli 214 käyttäjällä. Projektit Kitka maakuntakirjastojen kirjailijatietokantaprojekti Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto osallistui Keskisuomalainen kirjallisuus -hakemiston osalta maakuntakirjastojen yhteiseen KITKA 2 -projektiin, jossa suunniteltiin maakuntakirjastojen yhteistä kirjailijatietokantaa. Hanke jatkuu edelleen ja sille saatiin opetusministeriön projektirahoitusta 6000 euroa. Merja Laine osallistui ohjausryhmän kokouksiin kahdesti ja loppuvuodesta hanke siirtyi kirjastotoimen apulaisjohtaja Raila Junnilalle. Alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö Maakuntakirjastoryhmä Maakuntakirjastoryhmä kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Ryh- Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 6 Kurssilla tutustuttiin nykyaikaisiin män vakituiset jäsenet olivat syyskuuhun Web 2.0 -palveluihin ja annettiin ideoita 2009 saakka kirjastotoi- yhteisöllisten web-sovellusten menjohtaja Johanna Vesterinen ja ja uusien nettitekniikoiden hyödyntämiseen maakuntaosaston osastonjohtaja kirjastotyössä ja kirjaston (ts.) Merja Laine. Syyskuusta 2009 verkkopalveluissa. Tutustumisen alkaen vakituisina jäseninä ryhmässä kohteina olivat mm. pikaviestimet, toimivat Johanna Vesterinen bloggaaminen, wikit, Facebook, sekä kirjastotoimen apulaisjohtajat Youtube ja RSS sekä kuvapalveluiden Raila Junnila ja Seija Laitinen-Kuissien ja muiden verkon ilmaisresursma. hyötykäyttö. Kurssi koostui kolmesta lähiopetuspäivästä ja viikoittaisista Maakuntakirjastoryhmässä 19.3. verkkokokoontumisista valitut ryhmän vaihtuvat jäsenet sekä ohjaavaan materiaaliin pohjautuvasta kaudella 2008 2010 ovat informaa- itsenäisestä opiskelusta. tikko Jari Eskelinen Viitasaaren kau- Kouluttajina toimivat web-yrittäjä punginkirjastosta, kirjastotoimenjohtaja Anssi Harjula, mediataiteen läänintaiteilija Hilkka Paukkeri Muuramen Päivi Hintsanen, informaatikko kunnankirjastosta, kirjastotoimenlikkö Juha Hälinen ja koulutuspääl- Mika Karhulahti. Oppimateriaalien pohjalta laadittiin vuoden lopussa lisäksi verkkokurssi, joka on mahdollista suorittaa itsenäisesti ilman ohjaajan apua. johtaja Riitta Rantanen Laukaan kunnankirjastosta, kirjastonjohtaja Satu Suoranta Luhangan kunnankirjastosta ja kirjastonjohtaja Raija Tuhkanen Äänekosken kaupunginkirjastosta. Aalto-kirjastot Aalto-kirjastot yhteisjärjestelmään kuului vuoden 2009 lopussa yhdeksän kirjastoa: Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen, Luhanka, Muurame, Web 2.0 -tekniikat kirjastojen sisältötuotannossa Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto sai opetusministeriöltä 8000 euroa projektirahaa Web 2.0 -tekniikoiden sisältötuotantoon ja -koulutukseen. Hanke toteutettiin vuoden 2009 aikana kahtena samansisältöisenä kurssina, joista ensimmäinen oli huhti-toukokuussa ja toinen syyslokakuussa. Molemmille kursseille osallistui 16 henkilöä. Maakuntakirjastokokouksessa 5.11. vierailivat mm. Turun kaupunginkirjastosta Kaisa Hypén ja Alex Spåre. Kuva: Elina Gråsten

Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski. Yleisten kirjastojen neuvosto Maakuntakirjastoa neuvostossa edusti kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterinen. Yleisten kirjastojen neuvoston maakuntajäsenenä toimii kaudella 2009 2010 kirjastotoimenjohtaja Tuire Vesterinen Pihtiputaan kunnankirjastosta ja varajäsenenä kirjastotoimenjohtaja Riitta Rantanen Laukaasta. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Keski-Suomen kirjastojen yhteisen sähköpostilistan ja Keski-Suomen kirjastojen extranetin kautta. Keski- Suomen kirjastojen sähköpostilistaa ylläpidettiin ja sähköpostitiedotteita lähetettiin tarpeen mukaan. Myös maakuntakirjastoryhmällä oli oma sähköpostilistansa. Tiina Teijonsalo informaatikko, maakuntakirjastoasiat 7 Tiedotus Maakuntakirjasto julkaisi vuoden aikana verkkojulkaisuna neljä Maakuntakirjaston tiedotetta (ISSN 1797-0075) osoitteessa http://www. jkl.fi/kirjasto/maakunta/tiedotteet. Maakuntakirjaston järjestämistä koulutuksista tiedotettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.jkl.fi/ kirjasto/maakunta/koulutukset sekä Kypärämäen kirjasto avattiin uusituissa tiloissa pienkirjastona toukokuussa. Kuva: Elina Gråsten

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 8 Kuntaliitos Vuoden 2009 alussa Korpilahti, Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylän kaupunki yhdistyivät Jyväskylän kaupungiksi. Kun kaikkien kolmen kunnan kirjastot yhdistyivät Jyväskylän kaupunginkirjastoksi, myös kirjastoauto-osasto kasvoi suureksi kolmen kirjastoauton myötä. Kirjastoauto Martti liikennöi entisen Korpilahden alueella ja sen talli sijaitsee Korpilahden lähikirjaston yhteydessä. Kirjastoauto Aino liikennöi entisen maalaiskunnan alueella ja sen talli sijaitsee Vaajakosken aluekirjaston yhteydessä. Kirjastoauto Volmari liikennöi entisen kaupungin alueella ja sen talli on pääkirjaston yhteydessä. Korpilahden uusi kirjastoauto Jyväskylän kaupunginkirjasto sai uuden kirjastoauton Korpilahdelle tammikuussa 2009. Kirjastoauton takamoottorialusta hankittiin Scanialta ja kori Kiitokorilta. Tammikuun Kirjastoauto-osasto vuonna 2009 loppupuolella vietettiin uuden auton, Martin vihkiäisjuhlia. Kirjastoauton nimestä järjestettiin nimikilpailu ja suosituimmaksi nimeksi nousi Martti. Martti-nimi viittaa sekä korpilahtelaiseen runoilijaan Martti Korpilahteen että kirjastoautonkuljettaja-virkailijaan Martti Levaniemeen. Uusi auto lähti palvelemaan asiakkaita helmikuun alussa ja sai paljon huomiota viestimissä. Värikkään ja vauhdikkaan ulkoasun kuvituksen suunnitteli paikallinen koira- ja hevosmuotokuvien tekijä Milja Holländer. Auton ulkoasun teippauksesta huolehti jyväskyläläinen Mamaco. Kirjastoauto Martti oli esillä myös Jyväskylän kirjamessuilla ja herätti paljon kiinnostusta. Kirjastoautoosastolta messutyöhön osallistuivat Martti Levaniemi, Seppo Monto, Riitta Kalenius ja Eija Heinäaho. Muutoksia henkilöstössä Vaajakoskella pitkän uran kirjastoauto-osaston osastonjohtajana tehnyt Mirjam Monto jäi eläkkeelle huhtikuussa. Riitta Kalenius pääkirjastolta toimi kirjastoauto-osaston vt. osastonjohtajana. Mirjam Monton sijaisena toiminut Piia Hietamies työskenteli kirjastoauto Ainossa elokuun loppuun asti ja uusi osastonjohtaja Riitta Kärkkäinen aloitti työnsä 1.9. Riitta Kärkkäinen siirtyi osastonjohtajaksi Korpilahden lähikirjaston kirjastonjohtajan tehtävistä. Haminan kirjastoautopäivät Kirjastoautovirkailija-kuljettaja Seppo Monto osallistui Haminan kirjastoautopäiville 13.8. 15.8. Hän vei sinne esille Korpilahden uuden Martti-auton. Seppo Monto kuuluu valtakunnalliseen kirjastoautostandardityöryhmään, johon kuuluu sekä kirjastojen että yritysten edustajia. Kirjastoautostandardityöryhmä päivittää kirjastoautostandardia, joka on ohjeellinen tekninen standardi. Kirjastoautostandardi on Kirjastoauto Martin vihkiäisjuhlassa 28.1. Johanna Vesterinen, Martti Levaniemi ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja Jukka Ammondt. Kuva: Elina Gråsten

apuväline uutta kirjastoautoa hankkiville ja myös alustan sekä korin valmistajille. Pääkirjaston uuden kirjastoauton hankinta Vuonna 1991 hankittu Volmari oli jo tullut eläkeikään ja uudesta kirjastoautosta tehtiin tarjouspyynnöt keväällä. Alustan valmistajaksi valittiin Volvo ja korin valmistajaksi Kiitokori. Syksyn aikaan tehtiin muutama vierailu Kiitokorin tehtaalle Kausalaan ja seurattiin auton valmistumista. Kirjastoauton luovutus jäi vuodelle 2010. Aikataulu- ja pysäkkimuutoksia Kirjastoauto Martin ainoa pysäkkimuutos oli Sarvenperän koulun pysäkin poisjääminen. Kirjastoauto Volmari lakkautti Kuokkalan pienkirjaston läheisyydessä olevat pysäkit. Osa Kuokkalan pysäkeistä säilytettiin ja ne siirrettiin loppuviikkoon, koska pienkirjasto on avoinna maanantai- ja tiistai-illat sekä Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto keskiviikkona päivällä. Kuokkalan alueelta lakkautettiin Asuntomessualueen päiväaika sekä Syöttäjänkadun, Siepparinkadun, Kuokkalan toimintakeskuksen ja Suuruspään pysäkit. Kuokkalan yläasteen ajat siirtyivät Lohikosken ala-asteelle. Halmekadun pysäkki lakkautettiin vähäisen kävijämäärän vuoksi, samoin Kypärämäen tiistain iltapysäkki. Loppuviikon pysäkki Kypärämäellä säilytettiin. Volmarin uusia pysäkkejä olivat Haukanpesäntie, johon saatiin pysäkkiaika, kun Kypärämäen toisesta pysäkistä luovuttiin, sekä Muuratsaloon saatiin kaksi pysäkkiaikaa Kuokkalan pienkirjaston valmistumisen ansiosta. Kuokkalan alueelle annettiin uusi päiväpysäkkiaika Salmirantaan, lähinnä päiväkodin käyttöön. Aukioloaika väheni muutosten johdosta 20 minuuttia viikossa. Pysäkkipaikkojen määrä (52) säilyi ennallaan. Pysäkkiajat (nyt 54) vähentyivät yhdellä Muu- 9 ratsalon pitemmistä siirtymäajoista johtuen. Kirjastoauto Ainon pysäkeistä Ruokkeen pysäkki jäi pois, samoin Sekametsän pysäkki, jonka tilalle tuli Terttumäen pysäkki. Sikomäentie/Nyröläntie -pysäkki jäi pois syksyllä, samoin Kanavuoren koulu. Nyrölän koulun iltapysäkki jäi pois ja tilalle tuli Mökkiperän pysäkki. Jyskän palvelukeskuksen pysäkkiaika väheni ja torstain päiväaika jäi pois. Riitta Kärkkäinen kirjastoauto-osaston osastonjohtaja Kirjastoauto Martti. Kuva: Elina Gråsten

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 10 Tikkakosken lähikirjasto koko perheen kirjasto Tikkakosken lähikirjasto on Jyväskylän kaupungin kirjastoverkon 6. suurin ja samalla pohjoisin kirjasto. Palvelemme asukasluvultaan kasvavaa Tikkakoski-Nyrölän kaupunginosaa, ja palveluitamme käyttävät myös Palokka-Puuppola -kaupunginosan asukkaat. Toimimalla lähellä kaupungin rajaa niin ikään Uuraisten ja Laukaan kuntien asukkaat ovat palvelujemme ulottuvilla. Lähimpään toiseen kirjastoon on matkaa 16,5 kilometriä. Toimitilamme sijaitsevat historiallisessa tehdasmiljöössä Tikkakosken teollisuustalossa, jossa on aiemmin on toiminut mm. legendaarisia Suomikonepistooleja valmistanut Tikkakoski Oy. Uuteen kuntaan uusilla lukemilla Vuoden 2009 alusta Tikkakosken lähikirjasto on toiminut osana Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjastoa. Aloitusvuosi osana uuden Jyväskylän kirjastoverkkoa oli meille lainauslukujen osalta varsin positiivinen: lainausmäärämme kasvoi 2,1 %. Kaikkiaan lainoja Tikkakoskella tehtiin 112 243 kappaletta. Uusi vuosi toi muutoksia aukioloihimme ja syyskausi aloitettiin 17.8. uusilla aukioloajoilla: ma, ti ja to klo 13 19 sekä ke ja pe klo 11 17. Aikaisemmin lähikirjastomme oli auki ma, ti ja to klo 13 20, ke ja pe klo 11 17 ja la klo 11 15. Viikoittainen aukiolomme siis väheni seitsemällä tunnilla. Kaikkiaan kirjastomme oli auki 1594 tuntia 268 päivänä. Keskimäärin kirjastossamme kävi 128 asiakasta päivässä kaikkiaan kävijöitä oli 34 273. tärkeä osa toimintaamme, ja olemme kiinnittäneet erityistä huomiota lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankintaan. Kaikkiaan kirjastoomme hankittiin 1282 uutta nimekettä, joista 51,3 % oli lasten aineistoa. Kirjastomme tekee aktiivisesti yhteistyötä alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Järjestimme kirjastonkäytön opetusta sekä koulujen, päiväkotien ja kerhojen kirjastovierailuja aamupäivisin normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Kirjaston palveluihin tutustuivat koululuokkien lisäksi myös seurakuntakerhon äidit ja lapset. Kaikkiaan kirjastonkäytön opetukseen osallistui 139 koululaista. Opetuksissa tutustuttiin kirjaston palveluihin, opeteltiin aakkosia, tuumittiin kirjojen järjestystä kirjastossa ja saatiin lukuvinkkejä. Päiväkodit ja perhepäivähoitajat käyttivät kirjastopalvelujamme ahkerasti itse lainaten tai toimittamiemme kirjapakettien myötä. Kirjapaketteja päiväkoteihin toimitimme koko vuoden aikana 22 kertaa, kaikkiaan noin 2400 kirjaa. Uuden kunnan myötä saimme lisätä tarjoamiimme palveluihin satutunnit. Satutunteja järjestettiin joka toinen viikko maanantaiaamuisin 12 kertaa, ja niille osallistui yhteensä 186 lasta. Lastentapahtumat, joita järjestettiin vuoden aikana kolme, keräsivät yleisöä kaikkiaan 162 lasta. Niistä suosituin oli Lapset matkalla -konsertti, joka keräsi yleisöä 96 henkilöä. Paikallisväriä kokoelmassa, kirjanäyttelyitä käyttäjille Tikkakosken alueen siviili- ja sotilasilmailutoiminta näkyy luontevasti kirja- ja lehtikokoelmassamme: hyvästä ilmailu- ja maanpuolustusaiheisesta kokoelmasta huolehtiminen on ollut aikaisempien vuosien tapaan keskeisellä sijalla kokoelmatyössämme. Kaikkiaan aikuisten tieto- ja kaunokirjallisuutta hankimme 829 nidettä. Kirjanäyttelyt ovat tärkeä osa asiakaspalveluamme. Vuonna 2009 järjestimme yhteensä 26 kirjanäyttelyä, joissa esiteltiin asiakkaillemme lainattavia kirjoja mm. tähtitieteen, puutarhanhoidon, käännös- ja matkakirjallisuuden aloilta. Lastenkirjanäyttelyissä esillä olivat Sadun päivän (18.10.) kunniaksi sadut ja näyttelyihin pääsivät myös 70 vuotta täyttänyt Pekka Töpöhäntä sekä lasten tietokirjat. Lähikirjastomme on Tikkakosken alueen asukkaiden omaksi ottama, tärkeäksi koettu kohtauspaikka, jonka valikoimasta löytyy lainattavaa koko perheelle. Tiina Vehkoo Tikkakosken lähikirjaston johtaja Lapset kirjastossa: opetusta, tapahtumia ja kirjapaketteja Asiakaskunnassamme on paljon lapsiperheitä. Meiltä lainatuista kirjoista 56 % on lasten- ja nuortenaineistoa. Lastenkirjastotyö on Tikkakosken lähikirjaston kirjastovirkailija Liisa Pirttimäki tarkastelee uutuuskirjoja. Kuva: Tiina Vehkoo

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 11 Aineiston lainaus Kokonaislainaus oli vuonna 2009 hieman alle kolme miljoonaa, lainoja rekisteröitiin yhteensä 2 960 345. Lainaus laski 2,1 prosenttia. Koko kirjaston tasolla lainat jakautuivat aineistotyyppien mukaan seuraavasti: kirjat 73,8 % CD-äänitteet (musiikkiäänitteet ja äänikirjat) 10,6 % Blu-Ray -levyt, DVD-levyt ja VHSkasetit 7,6 % muut (CD-ROM-levyt, pelit, moniviestimet, kartat, nuotit, partituurit, äänikasetit) 7,9 % Pääkirjastossa rekisteröitiin 46,8 % lainoista, Vaajakosken ja Palokan aluekirjastoissa 16,6 %, lähikirjastoissa (10 kirjastoa, ml. Korpilahden ja Vesangan lähikirjastot) 25,8 % ja pienkirjastoissa (Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastot) 2,2 %. Kypärämäen kirjasto avattiin pienkirjastona vuoden 2009 toukokuussa, joten vuoden neljä ensimmäistä kuukautta laskivat lainoja toimipisteen osalta. Kirjastoautot Aino, Martti ja Volmari hoitivat 8,9 % ja laitoskirjaston yksikkö 0,6 % kirjaston lainoista. Jyväskylän kaupunginkirjastossa aloitettiin vuoden 2009 kesäkuussa energiamittarien lainaus. Pääkirjastolle saatiin lainattavaksi kuusi Jyväskylän energian energiamittaria. Vuoden 2009 aikana mittareita ehdittiin lainata noin 100 kertaa. Energiamittareita voi lainata kaikkien kirjaston kiinteiden toimipisteiden kautta. Kirjojen lainaus Kirjalainoja rekisteröitiin vuoden aikana yhteensä 2 178 467 kappaletta. Kirjastopalvelujen käyttö 2009 2007 verrattuna. Pääkirjaston lainoista 69,6 % oli kirjoja, alue- lähija pienkirjastojen lainoista kirjojen osuus oli 76,8 % ja kirjastoautoista lainatusta aineistosta 80,7 %. Kirjalainat jakaantuivat koko kirjaston tasolla kohderyhmien mukaan siten, että 61 % oli aikuisten kirjoja ja 39 % lastenkirjoja. Kirjasisällön mukaan tarkasteltuna lainat jakaantuivat koko kirjaston tasolla niin, että tietokirjallisuuden osuus lainoista oli 34 %, aikuisten kaunokirjallisuuden osuus 30 % ja lasten kaunokirjallisuuden osuus 36 %. Kielittäin tarkasteltuna 96,1 % lainoista oli suomenkielistä kirjoja. Englanninkielistä aineistoa lainoista oli 2,9 %, ruotsinkielistä 0,3 %, venäjänkielistä 0,2 %, ranskan- ja saksan- ja espanjankielistä 0,1 % ja loput lainat jakaantuivat 40 muun kielen kesken (esim. unkari, viro, romania, kreikka, persia, japani, kiina, thai). Lainatuimmat aikuisten kirjat 2009 Tuija Lehtinen : Suklaapolkuja Ilkka Remes : Pyörre Laila Hirvisaari : Vuoksen helmi Markku Ropponen : Suruaika päättyy, Kuhala Anna-Leena Härkönen : Ei kiitos Lainatuimmat lastenkirjat 2009 Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun outo unikirja Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu päiväkodissa Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu työn touhussa Mauri Kunnas : Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä Sinikka Nopola : Hetki lyö, Risto Räppääjä Muun aineiston lainaus Kirjastolla on lainattavana paljon muutakin aineistoa kuin kirjoja. Muista aineistoista eniten lainataan musiikkiäänitteitä, joiden lainaus oli 7,8 % kokonaislainauksesta. Kirjasto tehosti vuonna 2009 erityisesti DVD-äänitteiden ja äänikirjojen hankintaa. Näiden aineistojen lainaus nousikin huimasti. DVD-äänitteiden lainaus oli 7 % kokonaislainoista. Vuoteen 2008 verrattuna DVD-levyjä lainattiin lähes 30 000 kertaa (17 %) enemmän vuonna 2009. Äänikirjojen lainaus puoles- Määrä laski 0,6 prosenttia vuoteen Pääkirjaston asiakaspalvelupisteen kalusteet uusittiin tammikuussa 2009. Kuva:Tommi Kolehmainen

taan nousi lähes 6,1 % verrattuna edelliseen vuoteen. VHS-kasettien lainaus puolestaan jatkoi laskuaan. Kokonaislainoista VHS-kasetteja oli vain 0,6 %. VHSkasettien lainaus laski peräti 44,6 %. Lainatuimmat DVD-elokuvat Kukkia & sidontaa Amélie Veteen piirretty viiva Tyttö sinä olet tähti Broken flowers Lainatuimmat aikuisten CD-äänikirjat Mika Waltari : Sinuhe egyptiläinen Jane Austen : Viisasteleva sydän Sofi Oksanen : Puhdistus Matti Yrjänä Joensuu : Harjunpää ja rakkauden nälkä Robert Louis Stevenson : Aarresaari Lainatuimmat aikuisten musiikki- CD:t Tahdon: maailman kauneinta häämusiikkia Metallica : Death magnetic Metallica : Metallica Rakastan, tahdon: kauneimmat häävalssit ja juhlamarssit Lasse Erkkilä (urut) : Juhlamusiikkia: häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin Kauneimmat häävalssit: 40 toivevalssia Coldplay : X&Y PMMP : Leskiäidin tyttäret Limusiini : Liikuntamusiikkia: let s move to the music Metallica :...and justice for all Lainaajat Kaupungin asukkaista lainaajiksi rekisteröitiin toimintavuoden aikana 42,9 prosenttia (54 983 henkilöä). Määrä on 4,2 % pienempi, kuin vuonna 2008. Kirjastokortti kirjoitettiin vuoden aikana 5889 uudelle lainaajalle. Toimipisteittäin tarkasteltuna kaikista lainaajista 44 % Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto käytti pääkirjastoa, 46 % alue- lähi tai pienkirjastoja ja 10 % kirjastoautoja. Pääkirjaston käyttäjäkunnasta 45 % oli 16 30-vuotiaita ja 40 % 31 63-vuotiaita. Lapsiasiakkaita pääkirjastolla oli suhteellisen vähän: lainaajista vain noin 5 % oli iältään alle 16-vuotiaita. Alue-, lähi- ja pienkirjastojen lainaajakunnasta noin puolet oli iältään 31 63-vuotiaita. Lapsiasiakkaita oli 16 %. Eniten alle 15-vuotiaita asiakkaita kävi lainaamassa Vesangan lähikirjastossa, jonka lainaajista alle 16-vuotiaita oli toimintavuoden aikana peräti 39 %. Eniten lapsiasiakkaita palvelivat kuitenkin kirjastoautot, joiden lainaajakunnasta yli puolet, peräti 55 %, oli alle 16- vuotiaita. Yli 63-vuotiaiden lainaajien osuus oli melko tasainen eri kirjastotyypeissä. Pääkirjaston lainaajista 9 % kuului tähän ikäryhmään. Alue-, lähi- ja pienkirjastojen lainaajista 12 % ja autojen asiakkaista 10 % oli iältään yli 63-vuotiaita. Suhteessa eniten ikääntyvää väestöä kävi lainaajina Lohikosken lähikirjastossa, jonka asiakkaista 17 % kuului tähän ikäryhmään. Kaikkiaan kirjaston lainaajat jakaantuivat ikäryhmittäin seuraavasti: Alle 16-vuotiaita lainaajia oli 15,2 %, 16 30-vuotiaita 31,9 %, 31-63- vuotiaita 42,8 % ja yli 63-vuotiaita 10,1 %. Kävijät Kirjastoissa rekisteröitiin toimintavuoden aikana yhteensä yli miljoona käyntiä (1 197 152 kävijää). Vaikka lainojen määrä on edelleen lievästi laskeva, kävijöiden määrä kuitenkin nousi 0,5 %. Asiakaskäyntejä kirjattiin 6 524 käyntiä enemmän kuin vuonna 2008. Tämä kertonee siitä, että kirjastoon tullaan tekemään paljon muutakin kuin lainaamaan aineistoa. 12 Toimipisteittäin kävijämäärät jakautuivat siten, että käyntikerroista kohdistui pääkirjastoon 48 %, aluekirjastoihin 16 %, lähikirjastoihin 26 %, pienkirjastoihin 3 % ja kirjastoautoihin 7 %. Päivittäinen kävijämäärä pääkirjastossa oli keskimäärin 1851, Vaajakosken aluekirjastossa päivittäin asioi 346 ja Palokan aluekirjastossa 308 asiakasta. Lähikirjastoissa asioi 80 (Keljonkangas) 243 (Huhtasuo) asiakasta päivittäin. Pienkirjastoista Kuokkalassa asioi päivittäin 107 asiakasta ja Kypärämäen pienkirjastossa 61. Kirjastoautoissa kävi päivittäin Martin 76 asiakkaasta Ainon 209 asiakkaaseen. Verkkokirjaston käyttö Kirjaston verkkopalvelujen käyttö vilkastui edelleen. Vuoden aikana Aalto-kirjastojen tietokantaan kirjattiin 2 800 017 käyntikertaa. Nousua oli 19,2 %. Kuhmoisten liittyminen Aalto-kirjastoihin lisäsi osaltaan hieman Aalto-verkkokirjaston käyttöä. Näistä istunnoista rekisteröitiin Jyväskylän osalle 1 850 297. Nousua verrattuna vuoteen 2008 oli 18 %. Aalto-kirjastojen tietokantaankin tuli muutoksia, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntaliitoksen myötä. Kuntien kirjastokokoelmat yhdistettiin myös tietokannassa. Tietopalvelut Kaikki kirjaston toimipisteet tarjoavat kirjastoasiakkaille tietopalvelua. Henkilökunta vastasi asiakkaiden esittämiin tietopalvelukysymyksiin ja opastaa aineiston etsimisessä. Pääkirjaston kirjastonhoitajat hoitivat tietopalvelua myös verkossa osallistumalla valtakunnalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalveluun vastaajina. Palvelun kautta vastattiin pääasiassa keskisuoma-

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 13 Pääkirjaston aikuistenosasto. Kuva: Tommi Kolehmainen laisten asiakkaiden lähettämiin kysymyksiin. Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetus Kirjaston käytön ja tiedonhaun opetusta annettiin eri toimipisteissä yhteensä 292 luokalle. Opetuksiin osallistui 5 189 koululaista ja opiskelijaa. Lisäksi eri kirjastoissa kävi 411 päiväkotiryhmää tai koululuokkaa joille ei järjestetty opetusta, vaan he käyttivät palveluja itsenäisesti. Näitä käyttäjiä oli yhteensä 6 410. Kirjastossa kävi myös aikuisryhmiä, jotka tutustuivat kirjaston palveluihin ja tiedonhakuun. Avointa käyttäjäkoulutusta järjestet- tiin kirjastoissa yhteensä 89 ryhmälle. Koulutuksiin osallistui yhteensä 751 henkilöä. Kirjaston itse suunnittelemaa avointa käyttäjäkoulutusta aikuisryhmille järjestettiin pääkirjaston opetusstudiossa. Kaikkiaan vuoden aikana pidettiin 19 avointa käyttäjäkoulutusta. Aiheina olivat Internet vastaalkajille, Löydä Googlen avulla, Turvallista asiointia verkossa, Elävää kuvaa internetissä, Luotettavaa terveystietoa, Sähköposti käyttöön I ja II, Blogit, Facebook ja muita internetin ihmeitä, Blogit ja bloggaaminen sekä Wikipedia-tietosanakirja ja wikit tiedonlähteenä. Pääkirjaston avoimiin käyttäjäkoulutuksiin osallistui yhteensä 272 osanottajaa. Vaajakosken ja Palokan aluekirjastoissa ja Kortepohjan lähikirjastossa järjestettiin internetin käyttökoulutusta kirjaston aikuisasiakkaille yhteistyössä Jyväskylän Ikääntyvien yliopiston kanssa. Vertaistutorit antoivat henkilökohtaista opetusta. Kirjasto tarjosi tilat ja laitteet opetuskäyttöön, tiedotti kirjaston tiloissa opetuksesta ja hoiti opetuksen ajanvarausten vastaanottamisen. Internet-koulutusta järjestettiin 70 ryhmää, joihin osallistui yhteensä 479 osallistujaa. Hanna Martikainen aikuistenosaston osastonjohtaja

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 14 Vuoden 2009 lainatuimmat ja varatuimmat kirjat Lainatuimmat aikuisten kirjat Lainauksia 380 512 Tuija Lehtinen : Suklaapolkuja Ilkka Remes : Pyörre Laila Hirvisaari : Vuoksen helmi Markku Ropponen : Suruaika päättyy, Kuhala Anna-Leena Härkönen : Ei kiitos Sofi Oksanen : Puhdistus Leena Lehtolainen : Väärän jäljillä Maeve Binchy : Hopeahäät Reijo Mäki : Lännen mies Nora Roberts : Enkelten putous Tuija Lehtinen : Mies taskussa Outi Pakkanen : Yöpuisto Enni Mustonen : Parittomat Virpi Hämeen-Anttila : Muistan sinut Amanda Tuula-Liina Varis : Irma Anna-Leena Härkönen : Juhannusvieras Leena Lehtolainen : Luonas en ollutkaan Paulo Coelho : Brida Markku Ropponen : Kuhala ja kuoleman hipaisu Leena Lehtolainen : Viimeinen kesäyö ja muita kertomuksia ja Nuudelipää Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja komea Kullervo Aino Havukainen ja Sami Toivonen : Tatun ja Patun Suomi Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja villi kone Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja pakastaja-elvi Aino Havukainen ja Sami Toivonen : Tatu ja Patu Helsingissä Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja sitkeä finni J. K. Rowling : Harry Potter ja kuoleman varjelukset Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö Gösta Knutsson : Pekka Töpöhäntä tivolissa Jujja Wieslander : Lehmä rakentaa majan Varatuimmat kirjat Sofi Oksanen : Puhdistus Markku Ropponen : Kuhala ja hautausmaan risteys Stephenie Meyer : Aamunkoi Laila Hirvisaari : Pihkovan kellot Henning Mankell : Rauhaton mies John Simon : Koneen ruhtinas: Pekka Herlinin elämä Ilkka Remes : Isku ytimeen Outi Pakkanen : Muistivirhe Nora Roberts : Kaukainen unelma Sofi Oksanen ja Imbi Paju (toim.) : Kaiken takana oli pelko Jari Tervo : Koljatti Kjell Westö : Älä käy yöhön yksin Mats-Eric Nilsson : Petos lautasella: tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet? Tuula-Liina Varis : Irma Leena Lehtolainen : Henkivartija Barack Obama : Unelmia isältäni: kertomus rodusta ja sukuperinnöstä Kari Hotakainen : Ihmisen osa Lainatuimmat lastenkirjat Lainauksia 554 852 Aino Havukainen ja Sami Toivonen : Tatun ja Patun outo unikirja Aino Havukainen ja Sami Toivonen : Tatu ja Patu päiväkodissa Aino Havukainen ja Sami Toivonen : Tatu ja Patu työn touhussa Mauri Kunnas : Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä Sinikka Nopola : Hetki lyö, Risto Räppääjä Mauri Kunnas : Apua, merirosvoja! Aino Havukainen ja Sami Toivonen : Tatun ja Patun oudot kojeet Sinikka Nopola : Risto Räppääjä ja kauhea makkara Sinikka Nopola : Risto Räppääjä Kaupunginkirjaston poistokirjamyynnissä 28.10. 29.10. oli tarjolla entistä enemmän kirjoja, kun kuntaliitoksen myötä aineistoa kertyi useammasta kirjastosta. Kuva: Elina Gråsten

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 15 Vuoden alussa tapahtunut kolmen kunnan yhdistyminen hankaloittaa kokoelmatietojen yksityiskohtaista vertailua edelliseen vuoteen. Vertailua voi tehdä lähinnä koko kirjaston tasolla. Yksikkötasolla vertailua ei voida tehdä, koska yhdistynyt kirjasto otti kirjojen osalta vuoden alussa käyttöön entisessä maalaiskunnassa jo käytössä olleen, osittain kelluvan kokoelmakäytännön. Se merkitsee, että uusimmat kirjat hankitaan yksikköihin ja kirja palautetaan omaan yksikköönsä. Tietyn ajan kuluttua kirja siirtyy yhteiskokoelmaan ja kirja jää siihen kirjastoon, mihin se on palautettu. Vain lastenkirjat eivät kellu. Tämä merkitsee, että yksikköjen kokoelmatilastoja ei saada (poistotilastoja osittain saadaan). Vertailukelpoinen tilasto tulee vain koko kirjaston tasolla. Kirjastojen yhdistyessä vuoden alussa kelluvassa kokoelmassa oli ennen vuotta 2007 hankittu aineisto. Täysin kelluva kokoelma muodostettiin äänitteistä. Vuoden alusta siirrettiin kaikki elokuvat (DVD-levyt, videot, Blu-ray-levyt), kielikurssit ja äänikirjat (CD-levyt, äänikasetit) yhteiskokoelmaan. Hankinta keskitettiin muutamalle työntekijälle. Mikäli varauksia ei ole, niteet jaetaan yksikköihin tietyn kaavan mukaan ja ne jäävät siihen yksikköön, johon ne lainauksen jälkeen palautetaan. Kirjaston kokoelmat Kirjaston kokoelmassa oli vuoden lopussa 939 535 kappaletta erilaisia aineistoja. Se on hieman vähemmän kuin vuonna 2008. Asukasta kohden aineistoja oli 7,3. Kirjakokoelma pieneni, koska Palokan aluekirjaston lähivarastossa ollut aineisto myytiin. Korpilahden lähikirjasto muutti uusiin tiloihin ja poisti vanhentuneen aineiston. Lisäksi Vaajakosken aluekirjasto teki muutoksia hyllyjärjestyksiin ja karsi samalla pois vanhentuneen ja vähän käytetyn kirjallisuuden. Jotta kokoelma pysyy aktiivisena, aineistoa pitäisi poistaa saman verran kuin hankitaan: koko kirjaston tasolla siihen päästiin nyt reilusti, edellä mainittujen kirjastojen ansiosta. Kirjaston aineistomuodot muuttuvat kovaa vauhtia. Videokasetteja ja äänikasetteja poistettiin tuntuvasti niin erillisinä kuin äänikirjoina ja kielikursseina hankittuina. Hankinnat Kolmen kunnan kirjastojen ensimmäisen yhteisen vuoden hankinta osoittaa tiettyä varovaisuutta ja pitäytymistä entiseen. Hankintaluvut ovat samat kuin erillisinä ollessa. Elokuvia, äänikirjoja ja kielikursseja sekä musiikkiäänitteitä hankittiin yhteiskokoelmaan enemmän kuin edellisen vuoden erillisinä kirjastoina yhteenlaskettu määrä osoittaa. Sen sijaan kirjoja hankittiin vähemmän. Osittain tämä johtuu siitä, että jo vuonna 2008 kirjojen hankintaa lisättiin tuntuvasti. Jokaista jyväskyläläistä kohden kirjoja oli 6,3 kpl. E-aineiston hankinnat Kirjasto tarjosi asiakkailleen seuraavat maksulliset tietokannat: Aleksi Contemporary Authors EEBO Early English Books Online, v. 1473 1700 ECCO Eighteen Century Collection Online, 1700-luku epress Facta (WSOY) Helecon Mix Kansallisbiografia Keskisuomalaisen arkisto NetMot-sanakirjasto Oxford MusicOnline PIO Periodicals Index Online PressDisplay RT-kortisto Sanoma-arkisto Suomen lääkärilehti Terveysportti Tilastollinen vuosikirja Raila Junnila kirjastotoimen apulaisjohtaja Aineistoa lahjoittaneet 2009 Maija Loukonen hankinta- ja luettelointiosaston johtaja Seuraavat lahjoittajat ovat halunneet tulla mainituiksi: Anohina, Anna 40140 Jyväskylä Fuchs, Emil Markov, Velimir 40500 Jyväskylä Mänttäri, Jarkko 40100 Jyväskylä Nyman, Svetlana 40740 Jyväskylä Pulliainen, Sari 40250 Jyväskylä Riikonen, Helen SAK:n Jyväskylän alueen paikallisyhdistys 40100 Jyväskylä Sinervä, Perttu 41820 Saakoski

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 16 Kaikkiin kaupunginkirjaston järjestämiin tapahtumiin oli vapaa pääsy. Tapahtumat ja yleisötilaisuudet Pääkirjaston tapahtumia ja kirjamessut Jyväskyläläinen kirjailija Markku Ropponen vieraili pääkirjastossa 16.3. Kirjastonhoitajasta vapaaksi kirjailijaksi siirtynyt Ropponen vastasi haastattelijan ja yleisön kysymyksiin sekä luki otteita tulevasta Kuhala-dekkaristaan. Tapahtuma oli osa Jyväskylän päivien ohjelmaa, johon liittyen pääkirjastossa järjestettiin myös 20.3. ja 21.3. yhteensä neljä samansisältöistä äänetöntä tanssiesitystä otsikolla Mitä tarkoittaa keveys? Tanssiteoksen toteuttivat Teatterikorkeakoulun, Jyväskylän tanssiopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat. Luentosarja pahasta keräsi runsaasti yleisöä keväällä 2009. Luennoilla pahaa käsiteltiin politiikan, psykologian ja aatehistorian näkökulmasta. Luennoitsijoina toimivat professorit Kari Palonen (8.1. Huhtasuon lähikirjasto), Markku Ojanen (12.2. pääkirjaston Minnansali) ja Anto Leikola (12.3. Huhtasuon lähikirjasto). Luentosarja alkoi syksyllä 2008 ja yleisön pyynnöstä luentoja ryhdyttiin kokoamaan myös myöhemmin julkaistavan kirjan muotoon. Kaupunginkirjaston uusi kirjastoauto Martti oli näyttävästi esillä Jyväskylän kirjamessuilla 28.3. 29.3. Jyväskylän Paviljongissa. Kirjastoautossa oli käytössä normaalit kirjastopalvelut, kuten aineiston varaaminen ja lainaaminen sekä kirjastokortin hankkiminen. Vierailijoita kävi kahden päivän aikana yli 1200. Kirjamessuilla jaettiin Jyväskylän koulujen kuudennen luokan oppilaille Lukemalla lentoon -lukudiplomeja: ahkerat luku- ja supermestarit palkittiin päälavalla myös Otavan lahjoittamin kirjapalkinnoin. Suomentaja Juhani Salokannel kertoi kirjailija Jaan Krossista ja hänen teostensa taustoista pääkirjastossa 16.2. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Keski-Suomen Viro-seuran kanssa. Kaupunginkirjaston Kirjaillat jatkuivat keväällä teemalla Matkalla kirjan kanssa. Mari Moision vetämät illat kokosivat keskimäärin 30 hengen aktiivisen yleisön pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston satuhuoneeseen myös syksyllä. Tuolloin teemaksi vaihtui Kirjat, jotka kertovat kirjoista. Kirjailloissa jaettiin lukukokemuksia muiden kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneiden kanssa. Äänetön tanssiteos Mitä tarkoittaa keveys? esitettiin pääkirjastossa maaliskuussa, koreografia oli Kirsi Keisasen. Kuva: Elina Gråsten Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut ja Tapperien taideseura järjestivät yhdessä kaupunginkirjaston kanssa pääkirjastossa neljän luennon Vihtorin akatemia 2009- luentosarjan. Luennoitsijoina olivat 12.3. kirjailija Juhani Syrjä, 16.4. professori, arkkitehti Juhani Pallasmaa, 27.8. FT, toimittaja Matti Kuhna ja 24.9. teatterinohjaaja Juha Hurme.

Vasta-alkajat ja kokeneemmat internetin käyttävät perehtyivät mm. tiedonhakuun, sähköpostin käyttöön, sähköiseen asiointiin ja luotettavaan terveystietoon kevään avoimissa koulutuksissa. Kevään uutuuskurssi oli Blogit, facebook ja muita ihmeitä 26.3. Syksyn uusia kursseja olivat Blogit ja bloggaaminen 8.10. sekä Wikipedia-tietosanakirja ja wikit tiedonlähteenä 22.10. Euroopan sirkuspäivänä 18.4. Circus Uusi Maailman miimiset eli sanattomat hahmot vierailivat pääkirjastossa. Uuden sirkuksen vierailu koostui hahmojen liikkumisesta yleisötiloissa omilla rajatuilla reiteillään. Lokakuisessa pääkirjaston poistokirjamyynnissä 28.10. 29.10. oli tarjolla entistä enemmän kirjoja, kun kuntaliitoksen myötä myyntikuntoista aineistoa kertyi useammasta kirjastosta. Poistojen perusteena oli esimerkiksi vanhentunut tietosisältö tai vähäinen kysyntä. Vuosittain vaihtuvassa järjestelyvastuussa oli tällä kertaa pääkirjaston aikuistenosaston henkilökunta. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto kanssa Jyväskylän kansalaisopiston sanataiteen perusopetus. Lasten ja nuorten tapahtumat Pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla oli mahdollista testata konsolipelejä ja laitteita 27.2., järjestäjä oli AV-palvelut. Osallistujia tapahtumassa oli 30. Teatteriseurue 17 Piin esitys Peikonhäntä vieraili pääkirjastossa maalis- ja lokakuussa, esityksiä oli yhteensä 7 ja yleisöä 90 henkeä. Teatteritaiteen ryhmän esitys Kiire veti 13.5. osallistujia 32. Kirjailija Tittamari Marttinen esiintyi 5.11. yhteensä 110 koululaiselle. Jyväskylän kansalaisopiston sanataiteen perusopetuksen Runopalvelu Uusikuu kirjoitti runoja asiakkaille 14.12. ja osallistujia kertyi 72. Lastenesitys Uppo-Nallen joulumanteli vieraili 15.12., 16.12. ja 17.12. kaksi kertaa kunakin päivänä ja veti yleisöä yhteensä 155 henkeä. Valtakunnalliset pohjoismaisen ja ruotsinkielisen kulttuurin viikot marraskuussa näkyivät myös Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipaikoissa. Svenska veckan eli ruotsalaisuuden viikko alkoi kaksikielisellä satutunnilla pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolla 2.11. Pääkirjaston aikuistenosastolla järjestettiin ääneenlukutilaisuus 3.11., jossa kuultavana oli ruotsinkielistä Kalevalaa. Kirjastoissa oli myös näyttelyitä teemoihin liittyen. Runopalvelu Uusikuu lahjoitti nuorten kirjoittamia runoja ja kirjoitti myös asiakkaiden toivomusten mukaisia tekstejä pääkirjastossa 14.12. Tilaisuuden järjesti kirjaston Lasten kirjanmerkkikilpailun palkinnot jakoi lasten- ja nuortenosaston johtaja Leena Kruuti. Kuva: Elina Gråsten Satutunteja järjestettiin perinteisesti lähes kaikissa kirjaston toimipaikoissa, pienkirjastoja lukuun ottamatta. Keväällä satuja kuunneltiin kirjastoissa yhteensä 101 kertaa ja syksyllä 73 kertaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun varhaiskasvatuksen opiskelijaryh-

män Tomppeli ja kadonnut avain -esityksiä järjestettiin 3.3. 24.4. välillä Kortepohjan, Keltinmäen, Tikkakosken, Lohikosken, Keljonkankaan, Vaajakosken, Palokan, Säynätsalon, Korpilahden ja Halssilan kirjastoissa sekä pääkirjastossa. Jokaisessa kirjastossa järjestettiin päivän aikana kaksi esitystä ja yleisöä kirjastoissa oli yhteensä 849. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 18 Aalto-kirjastoissa järjestettiin lasten kirjanmerkkikilpailu 5.10. 26.10. Kilpailussa oli kolme sarjaa: alle kouluikäiset, 1. 3.-luokkalaiset ja 4. 6.-luokkalaiset. Kuvituksen aiheena olivat kirjastomaskotti Hurmilus ja sen paras kaveri Himmu. Parhaat kirjanmerkit palkittiin ja eri kirjastoihin palautettuja kilpailutöitä esiteltiin näyttelyissä. Kilpailu osoittautui suosituksi: osallistujia Jyväskylän alueella oli lähes tuhat. Esimerkiksi Korpilahdella kirjanmerkkiehdotuksia palautettiin 76 kpl ja Halssilassa jopa 176. Kymmenen kilpailutyötä päätettiin painattaa kirjastoissa jaettaviksi. Tiina Mattilan alle kouluikäisille suunnattu Lapset matkalla -konserttikiertue vieraili lokakuussa pääkirjaston lisäksi Kortepohjassa, Vesangassa, Keltinmäessä, Tikkakoskella, Keljonkankaalla, Vaajakoskella, Palokassa, Säynätsalossa, Korpilahdella ja Halssilassa. Kirjastoissa järjestettiin joka päivä 2 näytöstä, yleisöä kertyi yhteensä 1040 henkeä. Jyväskylän kansalaisopiston sanataiteen perusopetuksen 10 12- vuotiaat oppilaat toimivat kirjasairaanhoitajina Keljonkankaan lähikirjastossa 18.11. Kävijöitä kirjasairaalassa oli 57, kirjasairaanhoitajat mukaan luettuna. Lasten ja lapsenmielisten Elävä joulukalenteri keräsi yleisöä kaik- Kirjailija Markku Ropponen vieraili pääkirjastossa 16.3. Haastattelijana toimi Hanna-Mari Turunen. Kuva: Elina Gråsten kiin alue- ja lähikirjastoihin, Kuokkalan nuoriso- ja asukastila MES- SIin sekä Kypärämäen päiväkotiin. Yleisöä kirjastoissa oli 782 henkeä. Esiintyjinä toimivat kirjailijoiden, tarinankertojien ja muusikoiden lisäksi Jyväskylän varhaisiän musiikkikasvatuksen opiskelijat sekä Kypärämäen musiikkiluokkien 5. luokan Tiernapojat. Järjestäjänä oli kaupunginkirjaston lisäksi Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimi. Palokan aluekirjastossa vieraili 19.1. Palokan koulun sanataiteen oppilaita, jotka kirjoittivat juttuja kirjastomaskotti Hurmiluksesta. 10.3. kirjastossa vieraili palokkalainen sudenpentujen ryhmä. Vauvat perheineen saivat uusia elämyksiä 12.12. Tätitrion esityksestä Kulkusen kilaus, jonka järjesti Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimi osana Lasten Lysti -kulttuurisyksyä. Alue- ja lähikirjastojen tapahtumat Kortepohjan lähikirjastossa kokoontui senioreiden atk-ryhmä Kor- tepohjan nörtit, joka oli osa Ikääntyvien yliopiston vertaistoimintaa. Noin 10 hengen ryhmä kokoontui aamupäivisin joka maanantai, kesäkuukausia lukuun ottamatta. Jyväskylän päiviin liittyen Kortepohjan lähikirjastossa järjestettiin 17.3. Lähikirjasto laulaa -yhteislaulutilaisuus, jossa laulattajana toimi Kirvirka-yhtye. Yleisöä tilaisuudessa oli 25 henkeä. Kirjastoauto Martin matkassa kiersi kirjailija Marika Laijärvi, joka vieraili 19.3. auton mukana Isolahden ja Patajärven kouluissa kertomassa mm. kirjailijan työstä. Lapsia oli yleisönä yhteensä 110. Vesangan lähikirjaston Kirjavinkkipiiri kokoontui kerran kuukaudessa ja keräsi mukaan 32 aikuista. Korpilahden kirjaston kirjapiiri kokoontui keväällä kerran kuussa, yhteensä 4 kertaa. Huhtasuon lähikirjasto sekä nuoriso- ja asukastila Perttula täyttivät 30 vuotta huhtikuussa. Tilan yhteisiä syntymäpäiväjuhlia vietettiin

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto 19 21.4. Huhtakeskuksessa ja ohjelmaa oli tarjolla kaikenikäisille: mm. kirjastossa muusikko Kikka Laitinen kertoi sanoituksistaan. Kirjastolla ja nuorisotiloilla on suuri merkitys huhtasuolaisille kaupungin lähipalveluna. Kirjaston asiakaspalvelupiste uusittiin sopivasti juhlapäivän alla. Kypärämäki sai kiinteän kirjastonsa takaisin kahden vuoden tauon jälkeen, kun uusi pienkirjasto avattiin Erämiehenkadulla 18.5. Avajaisia vietettiin työn merkeissä. Kirjasto on auki maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Asiakkaiden käyttöön tuli kaksi asiakastietokonetta sekä itsepalvelulainaus. Europarlamenttivaalien ennakkoäänestyspaikkoja 27.5. 2.6. olivat pääkirjaston lisäksi Huhtasuon lähikirjasto, Keljonkankaan lähikirjasto, Keltinmäen lähikirjasto, Säynätsalon lähikirjasto ja Vaajakosken aluekirjasto. Varsinaisena vaalipäivänä 7.6. äänestämään pääsi pääkirjastoon, Keltinmäen lähikirjastoon ja Vaajakosken aluekirjastoon. Esimerkiksi Keltinmäen lähikirjastossa kävi ennakkovaaleissa äänestäjiä tasan 400, Keljonkankaalla 227 ja Säynätsalossa 385. Vaalipäivänä 7.6. Keltinmäen kävijälaskurin mukainen kävijämäärä oli 768. Keljonkankaan lähikirjasto järjesti koulussa kirjastonkäytön ja tiedonhaun opastusta kolme kertaa 3.-luokkalaisten ryhmille (58 osallistujaa) ja kerran kirjaesittelyn seurakunnan päiväkerhossa (15 osallistujaa). Kirjastossa opastettiin lisäksi 4 ryhmää (36 vierailijaa) sekä ilman opastusta vieraili 5 ryhmää, joissa osallistujia oli yhteensä 85. Jyväskylän ikääntyvien yliopisto järjesti Vaajakosken aluekirjastossa tietokoneopastusta tammikuusta joulukuuhun, kesäkuukausia lukuun ottamatta. Osallistujia oli vuoden aikana 128. Palokan aluekirjastossa vastaava ryhmä kokoontui joka tiistai. Remontit ja muutot lisäsivät tarvetta ylimääräiseen kokoelman läpikäyntiin kahdessa kirjastossa. Vaajakosken aluekirjastossa järjestettiin kokoelmasta poistetun aineiston myyntitilaisuus 20.4. 24.4. Myynnissä oli noin tuhat teosta, ensisijaisesti aikuisten tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä aikakauslehtiä. Korpilahden lähikirjaston poistokirjamyynnissä oli tarjolla jopa yli tuhat kirjaa 5.6. 6.6., lisäksi myyntiä järjestettiin Korpilahden satamassa koko kesän ajan. Vaajakosken aluekirjastossa järjestettiin useita tapahtumia loppuvuoden aikana. Marraskuussa Pohjoismainen kirjastoviikko avattiin aamuisella lukuhetkellä, kun informaatikko Marja-Kaisa Miilumäki luki ääneen otteen Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Tilaisuuteen osallistui 8 asiakasta. Marraskuussa Runopalvelu Uusikuu lahjoitti runoja tilauksesta 32 kiinnostuneelle asiakkaalle. Joulukuussa kirjastoa esiteltiin portugalilaiselle opettajalle Virginia Coutinholle ja syksyn uutuuskirjojen esittely veti puolestaan 12 osallistujaa. Jyväskylän kansalaisopiston soitto-oppilaat esittivät joulumusiikkia asiakkaiden iloksi Vaajakosken aluekirjastossa 3.12. Tilaisuudessa oli 58 kuulijaa. Säynätsalon lähikirjastossa Taideseura RAITA järjesti lasten taidenäyttelyn 11.8. 31.8. Avajaisissa 11.8. vieraili 20 henkeä. Säynätsalopäivillä 15.8. kirjastossa järjestettiin kirjamyyntitapahtuma ja kävijöitä kertyi 360. Jyväskylän viherpalveluluonnos oli esillä kirjastossa 16.11. 4.12. Alvar Aallon suunnittelemassa talossa vieraili jälleen myös turisteja, kesä-elokuussa yhteensä 122 henkeä kesäkuussa mm. 50 hengen ryhmä Ranskasta. Korpilahden uusi kirjastoauto Martti aloitti työt 2. helmikuuta. Virallista vihkiäisjuhlaa vietettiin Korpilahden koulukeskuksessa jo 28.1. Jyväskylän kaupungin tervehdyksen esitti kulttuurilautakunnan varapuheenjohtaja, professori Jukka Ammondt. Länsi-Suomen lääninhallituksen puheenvuoron piti sivistystoimentarkastaja Marjariitta Viiri. Auton ulkoasun suunnittelutyöstä kertoi kuvituksesta vastannut korpilahtelainen Milja Holländer ja musiikkia esittivät Korpilahden Pelimannit sekä Pikkupelimannit. Kiitokori Oy:n myyntipäällikkö Olli Aarnio ja Oy Scan-auto Ab:n myyntipäällikkö Jarmo Putus kukittivat kirjastoautonkuljettaja-virkailija Martti Levaniemen ja Korpilahden kirjastonjohtaja Riitta Kärkkäisen. Osallistujia tilaisuudessa oli yhteensä noin 50. Halssilan lähikirjastossa pidettiin helmikuussa Tuohimutkanrinteen asemakaavanäyttelyn asiakasiltoja, joissa kaavoittajat päivystivät kahtena iltana. Elina Gråsten tiedottaja