Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset. Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen

Transkriptio

1 Jyväskylän kelluva kokoelma ja siitä saadut kokemukset Hanna Martikainen, Johanna Vesterinen, Aapo Ruuttunen

2 Mitä kellutus on Jyväskylän termistöä Yhteiskokoelma, JS-kokoelma = useiden kirjaston toimipisteiden yhteiskäytössä oleva kokoelma. Aineisto on siirrettävissä helposti paikasta toiseen ilman järjestelmään ja fyysiseen aineistoon tehtäviä osasto- tai toimipistemuutoksia Kellutus, kelluminen = tapa, jolla yhteiskokoelma liikkuu. Kelluvalla kokoelmalla ei ole omistavaa toimipistettä, vaan aineisto jää siihen toimipisteeseen, johon se sattuu palautumaan.

3 Kellutus - taustaa Käytössä Jyväskylän maalaiskunnassa 1990-luvulta lähtien (2006 yhteinen varausjono) Lama-ajan innovaatio, vastaus määrärahojen vähyyteen Jyväskylän kaupungissa yhteinen varausjono luvulla Työkäytäntöjen yhtenäistämisen myötä kellutus otettiin kuntaliitoksessa osaksi myös uuden Jyväskylän kaupunginkirjaston toimintaa vuonna 2009 Painavin (?) peruste: kuljetusten minimoiminen

4 Jyväskylän yhteiskokoelma (JS) JS-kokoelman uutuushankintaan n. 20 % käytössä olevasta aineistomäärärahasta 2014, sisältäen maksulliset tietokannat Yhteiskokoelman osastot: aikuistenosasto, musiikkiosasto nuortenosasto ja lastenosasto (käytössä vain av-aineistossa) Yhteiskokoelmaan hankitaan suoraan: AV-aineisto: elokuvat (DVD:t, blu-rayt), kielikurssit, pelit, cd-romit, aikuisten äänikirjat Aikuisten kirjallisuus: varausjonojen purkukirjat, vieraskielinen kaunokirjallisuus Kellutusajo: Suurin osa aikuisten kirjoista ja musiikkiaineistosta hankitaan ensin toimipisteiden omiin kokoelmiin. Ne siirtyvät yhteiskokoelmaan 2-3 vuoden jälkeen hankinnasta HM/Jym

5 Kaikki ei kellu Aikuisten kirjojen ja musiikin uutuusaineisto (seuraavan kellutusajon jälkeen jälkeen hankittu aineisto) Nämä eivät kellu lainkaan, palautuvat aina kotiin: Lasten ja nuorten aineistosta kirjat, äänikirjat, musiikki Lehdet Varastoaineisto Siirtolainakokoelmat Kiertävät kuitenkin yhteisessä varausjonossa

6 Yhteiskokoelman uutuushankinta Av-aineiston hankkivat yhteiskokoelmaan vastuukirjastonhoitajat ja -informaatikot pääkirjastossa ja Vaajakosken aluekirjastossa Jako lähtöpisteisiin tapahtuu pääkirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla Jakamisessa otetaan huomioon myös varausjono (varausten noutopaikat)

7 Siirtokokoelmat Pääkirjaston lasten- ja nuortenosastolta voi hakea siirtokokoelmia esim. vieraskielisestä aineistosta Lähikirjastot eivät hanki omaan kokoelmaansa musiikkiäänitteitä; lähikirjastojen musiikkihankinnan hoitaa Vaajakosken aluekirjasto keskitetysti Yli 3 vuotta vanhempaa aikuisten kirjallisuutta voi tietenkin kelluttaa muista toimipisteistä tarpeen mukaan Kellutus on vähentänyt siirtokokoelmien tarvetta

8 Yhteiskokoelman niteiden siirtäminen toimipisteiden välillä - asiakas Toimipisteiden kokoelmat muokkautuvat palautusten mukaan Kahdessa tai useammassa kirjastossa aktiivisesti käyvät asiakkaat ovat tehokkaita kokoelmien hämmentäjiä Varausten noutopaikka on usein myös palautuspaikka Asiakaskunta tekee kirjaston kokoelmasta itse itselleen sopivan?

9 Yhteiskokoelman niteiden siirtäminen toimipisteiden välillä - henkilökunta Tyhjät hyllyt, puuttuvat teokset => aktiivinen pyytäminen omaan toimipisteeseen sallittua vain hyllyssä olevien kohdalla tulee tehtäväksi usein poistojen yhteydessä, puuttuvat sarjan osat, korvauskappaleet pienet hyllyssä olevat määrät voi pyytää nidevarauksilla toisesta toimipisteestä, isommat määrät käydään itse valitsemassa Täydet hyllyt => muualle lähettäminen arvioidaan tietokannan avulla, missä kyseistä aineistoa voitaisiin tarvita ja lähetetään sinne Turhien kuljetusten välttäminen pidettävä kuitenkin kirkkaana mielessä => Aineiston esillepano ja poistot, poistot!

10 Yhteiskokoelmasta poistaminen Yhteiskokoelman aineiston poistavat käytöstä toimipisteet yhteisvastuullisesti. ennen poistamista aineiston kotiosasto vaihdetaan tietokannassa omaksi toimipisteeksi tilastoinnin vuoksi yhteiskokoelmasta huolimatta tavoitteena on saada yksikkökohtaiset poistotilastot

11 Tilastointi Toimipistekohtaisia kokoelmatilastoja voi tehdä vain otannalla havainto-osastot elävät koko ajan osa aineistosta hankitaan toimipisteiden kokoelmiin, osa suoraan yhteiskokoelmaan Hankinta vs. poistot, kokoelmatyön suunnittelu yksiköissä vaikeutunut tältä osin Verrattuna PallasProhon Aurora on helpottanut niteiden hallintaa ja tilastointia Selkeät kokoelmatilastot saa vain koko kirjastopalveluiden osalta

12 Miltä kellutus näyttää Aurorassa Omistava yksikkö Ollikainen: Nälkävuosi HM/Jym

13 Miltä kellutus näyttää Aurorassa Havaintoyksikkö Ollikainen: Nälkävuosi HM/Jym

14 Miltä kellutus näyttää Arenassa HM/Jym

15 Aineiston hankinta Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013 (niteet) Kirjastoautot 10% Alue-, lähi- ja pienkirjastot 47% Yhteiskokoelma 10% Pääkirjasto 34% HM/Jym

16 Jyväskylän yhteiskokoelman osuus kokoelmasta 2013 Alue-, lähi ja pienkirjastot 23 % Kirjastoautot 5 % Pääkirjasto 28 % Yhteiskokoelma 44 % HM/Jym

17 Jyväskylän yhteiskokoelman osuus aikuisten tieto- ja kaunokirjoissa 2013 Alue-, lähi- ja pienkirjastot 8 % Kirjastoautot 1 % Pääkirjasto 31% Yhteiskokoelma 59% HM/Jym

18 Jyväskylän yhteiskokoelman osuus musiikkiäänitteistä (CD+DVD) Pääkirjasto; 17% Alue-, lähi- ja pienkirjastot; 11% Kirjastoautot 1 % Yhteiskokoelma 71 % HM/Jym

19 Kuljetukset Kellutuksen vaikutuksia vaikea arvioida, koska muuttujia on jatkuvasti muitakin: - ei kuljetusmaksua palautuksesta väärään kirjastoon - Jyväskylä JKL:n maalaiskunta Korpilahti -kuntaliitoksen jälkeen aloitimme kellutuksen suoraan, ei siis kokemuksia kelluttamattomuudesta tällä kirjastoverkolla - Aalto-kirjastojen ja myöhemmin Keski-kirjastojen yhteisjärjestelmä hämmentää soppaa Kuitenkin: kellutus vähentää kuljetuksia on fakta, sillä aineisto ei palaudu turhaan.

20 Vaikutus kokoelmatyöhön pääkirjasto ei ole vaikuttanut kirjahankintaan paljonkaan, uutuudet hankitaan joka tapauksessa, pääkirjastolla laajin kirjahankinta, joka paikkaa tarvittaessa muiden toimipisteiden kokoelmia lisäkappalehankintaa voidaan jonkin verran korvata kelluttamalla kirja muualta monipuolinen valintatyö on säilynyt, elokuvat, kielikurssit, äänikirjat sekä vieraskielinen kaunokirjallisuus valitaan yhteiskokoelmaan

21 Vaikutus kokoelmatyöhön lähi- ja pienkirjastot pienemmissä kirjastoissa voidaan enemmän luottaa kellutukseen, hankinnan osalta kokemukset yleensä positiivisia jos jotain ei ole osattu uutuushankinnassa ottaa huomioon, se kelluu muualta täydentämään kokoelmaa mahdollistaa hankinnan suuntaamisen omalle asiakaskunnalle, kun ei tarvitse hankkia kaikkea varmuuden vuoksi laajemmat AV-aineistot asiakkaiden saatavilla Valinta rajatumpaa: lähinnä suomenkielisen kirjallisuuden valintaa

22 Vaikutus kokoelmatyöhön merkinnät ja hyllyluokat

23 Vaikutukset kokoelmatyöhön - tyhjää vai täyttä?

24 Vaikutukset kokoelmatyöhön täyttä? Pääkirjasto tietokirjat kertyvät pääkirjastolle osittain, mutta menevät myös lainaan. On keksitty uusia työkäytäntöjä aineiston lähettämiseksi muihin yksiköihin ja tämä on tuntunut ylimääräiseltä työltä kaunokirjallisuus kasautuu paikoin tiettyjä kokoelmavirtoja havaittavissa, esim. iskelmämusiikki kelluu Vaajakosken aluekirjastoon ja popmusiikki pääkirjastoon, dvdelokuvat pääkirjastosta lähikirjastoihin työmatkalaisten mukana Lähi- ja pienkirjastot kokemus on, että kirjoja on liikaa eivätkä ne mahdu aina hyllyyn poistoja poistoja! myös AV-aineistoa aiempaa enemmän käytössä

25 Vaikutukset kokoelmatyöhön tyhjää? Aluekirjastojen kokemuksen mukaan uudehko tietokirjallisuus ei tahdo pysyä hyllyssä, kelluu lähinnä pääkirjastoon Pääkirjastolla ainainen pula kurssikirjoista, lähikirjastoissa hyllyssä kellutus vaatii henkilökunnalta aktiivista hyllyjen seurantaa ja esimiehiltä uusien työkäytäntöjen luomista myös aineiston pyytämiseksi muilta omaan yksikköön kellutus kokoelmatyön välineenä: hyllyjen tyhjentyminen/täyttyminen kertoo myös siitä, että kokoelma ei välttämättä ole tasapainossa käytön kanssa

26 Yhteiskokoelma miinukset Toiset toimipisteet keräävät hyödyn ja lainat, toiset jäävät nuolemaan näppejään. Aineistovirrat yksipuolistuvat ja tietyt aineistot kasautuvat tiettyihin kirjastoihin Jos viimeinen kiertopaikka on pieni kirjasto, aineisto voi jäädä sinne seisomaan, kun se muualla menisi lainaan Muistavatko kaikki myös poistaa vai pallotellaanko aineistoa turhaan eestaas? Kaatuuko poistourakka niiden toimipisteiden niskaan, jonne aineisto kasautuu? HM/Jym

27 Yhteiskokoelma miinukset Hankinta on tehtävä aina uudestaan ja uudestaan, kun aineisto karkaa muualle Sisäilmaoireista kärsiville ei ole enää turvallisia kirjastoja Kaikin puolin sekavampaa kuin kiinteiden kokoelmien ylläpito HM/Jym

28 Yhteiskokoelma plussat Kuljetusmäärien säilyminen siedettävänä Hankintamäärärahojen järkevä käyttö: kaikkien ei tarvitse hankkia kaikkea Pienempiinkin yksiköihin saadaan laajasti aineistoa nähtäville, myös asiakkaat voivat palauttaa näytille uusia ja yllättäviä niteitä Kokoelmat elävät myös muuten kuin uutuushankinnan ja poistojen kautta HM/Jym

29 Yhteiskokoelma plussat Mahdollisuus käyttää koko kirjastopalveluiden kokoelmaa hyväksi ja paikata oman toimipisteen kokoelman puutteita nopeasti ja kevyellä mallilla Pidämme yhdessä huolta kokoelmasta ja lähetämme muille myös pyytämättä aktiivikierrossa olevaa aineistoa, joka heiltä puuttuu. Vanhentuneen ja kiertämättömän poistamme Fiilistason asia: yhteiskokoelma, meidän kaikkien yhteistä HM/Jym

30 Mitä olemme oppineet Kuntaliitos 2009: tammikuussa näimme kellutuksen näin: osalle henkilökunnasta perin juurin tuttua ja turvallista, asiakasystävällistä, määrärahojen järkevää käyttöä osalle täysin uutta ja outoa, työlästä, hankalaa, sekavaa, lisätyötä aiheuttavaa, suoranainen kokoelmatyön este Noin vuoden kipuilun jälkeen myös kantakaupungissa alettiin uskoa, että kannattaa jatkaa Kirjastotyön ytimeen osuva muutos vaatii henkilökunnalta aikaa sopeutua, ajattelutavan perustavanlaatuinen muutos

31 Mitä olemme oppineet (2) Tyytyväisimpiä kellutukseen ovat olleet lähikirjastot, aineistoa huomattavasti paremmin saatavilla Pääkirjasto ja aluekirjastot ovat kokeneet kellutuksen rankempana aineiston poistuminen/kertyminen/poistaminen kuljetukset lisääntyneet? Uutuuskirjojen rajaaminen pois kellutuksesta on tähän mennessä koettu hyvänä ratkaisuna Entäpä jatkossa yhteiskokoelman hankinnan lisääminen?

32 Mitä olemme oppineet (3) Kellutukseen lähteminen vaatii työtä - luokituksen (hyllypaikka) on syytä olla yhtenäinen, jotta sama teos ei ole useassa paikassa toimipisteen sisällä - muutokset tietokantaan esim. osastojen vastaavuustaulukot - ajattelutavan muutos koko henkilökunnassa Mutta: kun kellutus on toiminnassa, työtä ja rahaa myös säästyy - hankinta: vähistä euroista saa enemmän irti - asiakkaat hoitavat osittain itse aineiston siirtämiseen liittyviä rutiineja - osastosiirrot erittäin helppoja ja vaivattomia

33 Mitä olemme oppineet (4) TÄRKEÄÄ: mieti ennen kellutusta, millainen kirjastoverkko on kyseessä ovatko toimipisteet ja käyttäjäkunta melko samankokoisia vai onko yksi selkeästi muita isompi yksikkö, eli imuri, tai pienempiä pussinperiä Kellutusta ei voi kopioida sellaisenaan, kullekin kirjastoverkolle on mietittävä todennäköisesti myös yrityksen ja erehdyksen kautta testattava parhaiten sopivat käytännöt

34 KIITOKSET Image courtesy of Chaiwat / FreeDigitalPhotos.net Kaikki täällä alhaalla kelluu (Stephen King: Se) hanna.martikainen@jkl.fi