KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki
2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön häiriötekijät projektissa kerättyä aineistoa ja täydentävät aikaisemmin valmistunutta tutkimusta. Tällä kertaa analysoinnin kohteena on auto ja katsastusala. Tarkastelun tavoitteena oli selvittää toimialakohtainen tieto työn keskeytyksistä ja häiriöistä sekä kuvailla alan työtä toimialakohtaisten kehittämisen haasteiden ja työn nykyisten vahvuuksien löytämiseksi. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto kerättiin valtakunnallisena kyselynä sähköisesti loppuvuonna 2012 Elinkeinoelämän keskusliiton EK STTK ja EK YTN tuottavuustyöryhmien rahoituksella. Kohdejoukkona olivat kaikki Ammattiliitto Pron edustamat toimialat. Vastauksia saatiin kaikkiaan 2 178 kappaletta yhteensä 27:ltä eri toimialalta tai toimialaryhmältä. Projektin ideoinnista ja toteutuksesta vastasi hanketyöryhmä yhteistyössä TTS Työtehoseuran ja Työterveyslaitoksen kanssa. Yksityiskohtainen kuvaus aineistosta ja sen hankinnasta on esitetty Toimihenkilötyön häiriötekijät projektin loppuraportissa. Auto ja katsastusalan vastauksia saatiin yhteensä 42 kappaletta, joten osa aineisto on varsin pieni. Niinpä sen käsittelymahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Koko aineistossa vastaajista 7,1 % edusti ylintä ja keskijohtoa, 15 % työnjohtoa, 31 % asiantuntijoita ja 47 % muita toimihenkilöitä. Vastaajista 61 % oli naisia ja vastaavasti 39 % miehiä. Auto ja katsastusalan vastaajista yli 76 % oli miehiä. Kuva 1. Vastaajien jakautuminen sukupuolen ja aseman mukaan koko aineistossa ja toimialalla.
3 Myös auto ja katsastusalan vastaajista 7,1 % edusti ylintä tai keskijohtoa. Sen sijaan työnjohtajien osuus vastaajista oli huomattavan suuri (45 %) ja vastaavasti asiantuntijoihin ja erityisesti ryhmään muut toimihenkilöt kuuluvia vastaajia oli suhteessa vähemmän (molemmissa ryhmissä 24 % vastaajista). Taulukko 1. Vastaajien aseman suhteelliset osuudet (%) koko aineistossa (kaikki alat) ja tarkasteltavalla toimialalla. n = vastaajien lukumäärä n ylin & työnjohto asiantuntija muu YHTEENSÄ keskijohto toimihenkilö Kaikki alat 2178 7,1 14,6 31,0 47,3 100,0 Auto ja katsastusala 42 7,1 45,2 23,8 23,8 100,0 Verrattaessa auto ja katsastusalan tuloksia koko aineiston tuloksiin sekä eri alojen keskimääräisiä tuloksia toisiinsa on syytä muistaa, että vastaajien asemien osuudet vaihtelevat toimialojen välillä suurestikin. Vastaajarakenne on lähinnä koko aineiston rakennetta teknologiateollisuuden ja palvelualojen toimialaliiton osa aineistoissa. Vertailua eri toimialojen samassa asemassa olevien välillä taas rajoittaa aineiston koko. Tulokset Toimihenkilötyö Kaikkien toimialojen tulosten tavoin myös auto ja katsastusalalla viestittäminen organisaation sisällä kuuluu tyypillisesti toimihenkilötyötä tekevän työnkuvaan. Työtehtävien sisällössä auto ja katsastusala poikkeaa selvimmin kaikkien toimialojen keskiarvosta asiakaspalvelun suhteen, jota auto ja katsastusalan vastaajilla sisältyy työhön selvästi keskimääräistä useammin (kuva 2). Myös viestittämistä ja raportointia ulkopuolisille tahoille on hieman keskimääräistä useammin auto ja katsastusalan vastauksissa. Sen sijaan työpaikan sisäisiä kokouksia on alalla keskimääräistä harvemmin. Muilta osin auto ja katsastusalan vastaukset työtehtävien sisällöistä eivät poikenneet juurikaan kaikkien toimialojen vastauksista. Kaikille tutkituille toimialoille on tyypillistä, että merkittävät organisaatiomuutokset ovat yleisempiä kuin merkittävät muutokset tekemisen tavassa. Niin myös auto ja katsastusalalla. Tutkitulla alalla merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana on vastausten perusteella ollut vähemmän niin organisaatiorakenteessa, uuden tekniikan käyttöönotossa kuin tekemisen tavassakin. Erityisesti uuden tekniikan käyttöönotossa ero kaikkien toimialojen keskiarvoon nähden on selvä (kuva 3). Pöytä tai taskulaskin, kopiokone ja skanneri ovat kaikkien kyselyyn vastanneiden auto ja katsastusalan vastaajien työssä käytössä olevia teknisiä apuvälineitä (kuva 4). Kaikkien toimialojen vastausten tavoin kirjoituskoneet ja lankapuhelimet ovat jäämässä pois toimihenkilötyöstä myös auto ja katsastusalalla. Kannettavan tietokoneen käyttäjiä on auto ja katsastusalalla hieman vähemmän kuin toimialoilla keskimääräin, mutta pöytätietokoneet ovat yleisesti käytössä.
Kuva 2. Erilaisten tehtävien sisältyminen vastaajan työhön. Vastausten jakaumat (%) auto ja katsastusalalla sekä kaikilla tutkituilla toimialoilla (27 toimialaa). Punainen = Ei koskaan, Tumman vihreä = Useita kertoja päivässä. 4
Kuva 3. Merkittävien muutosten esiintyvyys (% vastaajista) työssä viimeisen kolmen vuoden aikana koko aineistossa (kaikki alat = 27 toimialaa) ja auto ja katsastusalalla. 5
6 Kuva 4. Työssä käytettävät tekniset apuvälineet ja niiden käytön yleisyys. Vastausten jakaumat (%) auto ja katsastusalalla sekä kaikilla tutkituilla toimialoilla (27 toimialaa). Punainen = Ei koskaan, Tumman vihreä = Useita kertoja päivässä. Keskeytysten osuus työajasta Auto ja katsastusalalla keskeytykset veivät keskimäärin 29 % viikottaisesta toteutuneesta työajasta. Osuus on selvästi suurempi kuin keskeytysten keskimääräinen osuus suurimmilla toimialoilla teknologiateollisuudessa (20 %), rahoituksessa (21 %), kemianteollisuudessa (21 %), televiestinnässä (20 %), palvelualoilla (21 %) sekä suunnittelussa ja konsultoinnissa (16 %). Niinpä keskeytymätön työaika on autoja katsastusalalla lyhyempi kuin kaikilla toimialoilla keskimääräin. Suurin ero keskeytyksissä kaikkiin toimialoihin nähden on toisen henkilön aiheuttamissa keskeytyksissä. Kuin toisen henkilön aiheuttamat keskeytykset vievät viikottaisesta työajasta kaikilla aloilla keskimäärin 5,2 tuntia, auto ja katsastusalalla näihin keskeytyksiin kuluu 7,1 tuntia viikossa. Jos verrataan auto ja katsastusalan miespuolisten työnjohtajien joka on alan ainoa aseman ja sukupuolen muodostama ryhmä, jossa vastauksia on yli kymmenen keskeytyksiä koko kyselyaineiston vastaavan ryhmän keskeytyksiin, havaitaan auto ja katsastusalalla olevan enemmän etenkin toisen henkilön aiheuttamia keskeytyksiä. Auto ja katsastusalalla toisen henkilön aiheuttamien keskeytysten osuus on ainakin miespuolisilla työnjohtajilla suurempi kuin koko aineistossa keskimäärin.
7 Kuva 5. Keskeytykset ja työviikon pituus koko aineistossa (27 toimialaa) sekä auto ja katsastusalalla. Kuva 6. Keskeytykset ja työviikon pituus koko aineiston (27 toimialaa) sekä auto ja katsastusalan miespuolisilla työnjohtajilla.
8 Kuva 7. Keskeytysten osuudet (%) keskeytysajasta auto ja katsastusalalla aiheuttajan mukaan. Kuva 8. Keskeytysten osuudet (%) keskeytysajasta kaikilla kyselyn toimialoilla keskimäärin aiheuttajan mukaan.
9 Auto ja katsastusalalla ulkopuolinen henkilö aiheuttaa suhteellisesti enemmän keskeytyksiä kuin kaikilla toimialoilla keskimääräin (kuvat 7 ja 8). Koska asiakaspalvelu on kyselyyn vastanneiden auto ja katsastusalalla toimihenkilötyössä yleisempää kuin kaikkien alojen vastauksissa, edellä mainittu tulos on odotetun suuntainen. Häiriöiden osuus työajasta Koko aineistossa häiriöiden osuus tehdyistä työtunneista oli keskimäärin 13,9 %. Tarkasteltavalla toimialalla häiriöiden osuus työajasta oli keskimääräistä selvästi suurempi: 20,7 %. Edelleen, jos verrataan miespuolisten työnjohtajien (ainoa sukupuolen ja aseman muodostama ryhmä, jossa auto ja katsastusalalla yli 10 vastausta) häiriöiden osuutta työajasta auto ja katsastusalan ja kaikkien toimialojen kesken, sama ilmiö näkyy: auto ja katsastusalan miespuolisilla työnjohtajilla häiriöiden osuus toteutuneesta työajasta on keskimäärin 24,2 %, kun se kokoaineiston vastaavassa ryhmässä oli 16,1 %. Kuva 9. Hallinnollisten tehtävien häiritsevyys auto ja katsastusalalla sekä kaikilla toimialoilla. Vihreä = Ei häiritse lainkaan, Tumman punainen = Häiritsee paljon.
10 Auto ja katsastusalalla tehtävänkuvan mukaisten töiden osuus tehdyistä työtunneista on keskimäärin 64,4 % ja muiden kuin tehtävänkuvan mukaisten töiden osuus 14,8 %. Vastaavat luvut kaikilla toimialoilla ovat keskimäärin 73,2 % ja 12,9 %. Hallinnolliset tehtävät koetaan auto ja katsastusalalla hieman häiritsevämmiksi kuin toimialoilla keskimäärin (kuva 9). Ainoan poikkeuksen tekee kokousvalmistelujen puutteellisuus / huonosti valmistellut kokoukset, jonka kohdalla auto ja katsastusalalla häiritsevyys on vähäisempää. Työskentelyolosuhteista yleisimmin tyytymättömyyttä aiheuttavat ääniympäristö ja lämpöolot. Näihin tyytyväisiä on vain noin neljännes vastaajista, kuten kaikkien toimialojen aineistossakin. Myös muilta osin työympäristön häiritsevyyttä arvioitiin auto ja katsastusalalla samalla tavoin kuin kaikilla toimialoilla keskimääräin (kuva 10). Työvälineiden käytettävyysominaisuuksien häiritsevyyksissä sitä vastoin näyttäisi olevan eroa. Työpiste ergonomia samoin kuin työvälineiden ja ohjelmistojen käytettävyysominaisuudet arvioidaan auto ja katsastusalalla häiritsevämmiksi kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin Kuva 10. Työympäristötekijöiden sekä työvälineiden käytettävyysominaisuuksien häiritsevyys auto ja katsastusalalla sekä kaikilla toimialoilla. Vihreä = Ei häiritse lainkaan, Tumman punainen = Häiritsee paljon.
11 Auto ja katsastusalan vastaajista 17 %:lla oli käytössä oma työhuone. Kaikkien toimialojen aineistossa vastaava luku oli 29 % eli selvästi korkeampi. Yleisin vastaajien ilmoittama pääasiallinen työtila oli auto ja katsastusalalla avokonttori 40 %:n osuudella (kaikilla toimialoilla 44 %). Aineiston pienuuden takia häiriöiden osuutta työajasta ei ole mielekästä tarkastella henkilön aseman ja pääasiallisen työtilan suhteen, joten myöskään vertailua kaikkien toimialojen vastaaviin lukuihin ei voida tehdä. Hyvän työn ominaisuuksien toteutuminen työssä Koko tutkimusaineiston (27 toimialaa) mukaan toimihenkilötyössä toteutuvat keskimäärin hyvin työntekijöiden suoritustekijöiden huomioon ottaminen, mielekäs kokonaisuus, erilaisten taitojen ja kykyjen tarve, työn säätelymahdollisuudet, mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin sekä yksitoikkoisen toistotyön puuttuminen. Auto ja katsastusalalla näistä ns. hyvän työn ominaisuuksista toteutuu keskimääräistä huonommin työntekijöiden suoritustekijöiden huomioon ottaminen, työn säätelymahdollisuudet ja yksitoikkoisen toistotyön puuttuminen. Hyvänä pidettyjen työn ominaisuuksien toteutuminen on itse asiassa kaikkien työn ominaisuuksien suhteen heikompi kuin kaikilla toimialoilla keskimääräin yhtä työn ominaisuutta lukuun ottamatta: auto ja katsastusalalla työ tarjoaa muita toimialoja useammin mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin (joka tilanne muillakin toimialoilla on keskimäärin hyvä). Erityisinä haasteina alalla ovat mahdollisuus keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan, ettei uusia tehtäviä tule ennen edellisten valmistumista, sekä työn kuormituksen hallinta. Taulukko 2. Hyvän työn ominaisuuksien toteutuminen (% vastaajista) toimihenkilötyössä auto ja katsastusalalla. Vihreä väri: ominaisuus toteutuu yli 2/3 vastauksista, keltainen väri: ominaisuus toteutuu yli 1/3 mutta alle 2/3 vastauksista, punainen väri: ominaisuus toteutuu alle 1/3 vastauksista. Työn ominaisuus Auto ja katsastusala Työni mahdollistaa keskittymisen yhteen tehtävään kerralla 11,9 Työssä on otettu huomioon omat suoritusedellytykseni 57,1 Tehtäväni muodostavat mielekkään kokonaisuuden 66,7 Tehtävien suorittaminen vaatii erilaisia taitoja ja kykyjä 92,9 Voin itse säädellä työtäni 42,9 Saan palautetta työsuorituksestani 21,4 Voin käyttää ja kehittää taitojani ja kykyjäni työssä ja oppia uutta 54,8 Työssäni on mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin 97,6 Koen, että työnjako on oikeudenmukainen 45,2 Työ ei yli eikä alikuormittaa 14,3 Uusia tehtäviä ei tule tehtäväksi ennen kuin saan aikaisemmin aloitetun tehtävän valmiiksi 14,3 Tehtäväni eivät sisällä yksitoikkoista toistotyötä 52,4