Sosiaali- ja terveyslautakunta 164 20.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunnan 3 17.03.2015 hyvinvointijaosto "Varsinais-Suomen Aikuiskaste 2013-2015" -hankkeeseen osallistuminen 245/00.01.05/2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2012 164 Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteena on lisätä ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä ja paran taa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. "VARSINAIS-SUOMEN AI KUIS- KASTE 2013-2015" -hanke on Turun ulkopuolisten Varsinais-Suo men kuntien yhteinen hanke ja osa Turun hallinnoimaa "Palvelumuotoi lulla parempia palveluja riskiryhmille-länsi-suomen Kastehanke 2013-2015" -hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöi sesti koko naisvaltaista palvelukokonaisuutta sosiaali- ja terveyspalvelui hin. Hanke suunnitelman tiivistelmä on liitteenä. LIITE B2, SOTE-LTK 20.12.2012 Hankkeen tausta Hankkeen lähtökohtana on havainto, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosessit eivät vastaa kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tarpeita. Palvelut toimivat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin ongelmatilanteeseen tu kea eri palveluista. Usein palveluista saatava hyöty ei ole riittävää ja tarkoi tuksenmukaista ja asiakkaat "kiertävät palveluista toiseen". Hankkeen kohderyhmä Hankkeen kohderyhmänä ovat päihde- ja mielenterveyspalveluja tarvitsevat asiakkaat. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää paitsi pitkäaikaistyöttömiin ja pitkäaikaisiin asiakkuuksiin, myös nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja palveluihin sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien: romanit, erilaiset maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt, elämäntilanteisiin ja palvelutarpeisiin. Hankkeessa 1. kehitetään sosiaalityön, perusterveydenhuollon ja erikoissai raanhoi don eheää palvelukokonaisuutta (sote-eheyttä) ja suunnitel mallista, moniamma tillista yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalve luissa ja aikuis sosiaalityös sä. Tavoitteena ovat erilaisia asiakkaita pa remmin hyödyttävät palvelut. Eri tyisesti kiinnitetään huomiota palve luja pal jon käyttäviin, mo nia ongelmia omaaviin asiakkaisiin
2. selkeytetään ja tehdään näkyväksi aikuissosiaalityön ja sosi aalioh jauk sen tehtäviä. Sosiaalityön rooli "riskiryhmien" palveluissa on kes keinen. Hank keessa mm. jäsennetään ja otetaan käyttöön ai kuisso siaalityön ja sosiaalioh jauksen suunnitelmallinen työprosessi, toimiva yhteistyö, pari työn käytän nöt ja organisoidaan työtä asiakas lähtöisesti ja kustannustehokkaasti. 3. parannetaan sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kehittä mällä moniam matillisia yhteistyökäytäntöjä ja palveluohjausta asia kasläh töisesti. Sosiaa lista kuntoutusta kehitetään kuntien välisellä ja moni toimijai sella yhteistyöl lä (kunnat, TE-toimistot, järjestöt, asiak kaat). 4. kehitetään monialaista johtamista Hankkeen toteutustavat ja sisällölliset painopisteet voivat muotoutua eri alueilla hieman erilaisiksi paikallisista olosuhteista ja palvelurakenteista johtuen. Hankkeen toteutus Hankkeeseen palkataan kaksi tai kolme hankekoordinaattoria/suunnittelijaa. Hanke alkaa syyskuussa 2013 ja päättyy vuoden 2015 lopussa. Hanketta hallinnoi Turku ja järjestää Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO. Hankkeen kustannukset ovat yhteensä korkeintaan 300 000 euroa. Tämä sisältää hankkeen yhteisen osion (hallinnointi, koulutus jne.). Hankkeen omavastuurahoitus kunnille (25% kustannuksista) on koko kahden vuoden ajalta korkeintaan 75 000 euroa, 0,08 /as vuodelle 2013, 0,25 /as vuodelle 2014 ja 0,17 /as vuodelle 2015. Kuntakohtaiset omarahoitusosuudet näkyvät hanketiivistelmän liitteenä olevasta taulukosta. Naantalin kaupungin kustannukset olisivat yhteensä 9346,40 euroa. vuonna 2013 vuonna 2014 vuonna 2015 1 557,70 euroa 4 673,20 euroa 3 115,50 euroa Hankkeessa ovat mukana kaikki Varsinais-Suomen kunnat paitsi Kaarina, Loimaa ja Aura. Hankkeen hyödyllisyys Naantalin kannalta hanke olisi tarpeellinen ja erinomainen osa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluprosessien kehittämisessä. Hanke pyrittäisiin toteuttamaan meillä niin, että siitä on konkreettista hyötyä asiakkaille ja saadaan pysyviä hyviä toimintamalleja. Hankkeen tulee myös osaltaa pa rantaa palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Naantalin hanke osuutta työstetään keväällä, mikäli hanke saa rahoituksen ja toteutuu.
PERUSTURVAJOHTAJA Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että Naantali osallistuu "Varsi nais-suomen Aikuiskaste 2013-2015"- hankkeeseen eh dolla, että han ke saa valtion osuu den ja kus tannukset Naantalin osal ta ovat arvion ( 9346,40 ) mukaiset toteaa, että hankkeen tulee konkreettisesti pa rantaa palvelujen järjes tä mistä että Naantalin osalta hankkeen yhdyshenkilök si ni me tään aikuissosiaalityön avopalveluohjaaja SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto 17.03.2015 3 Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen: Hanke käynnistyi loppusyksyllä 2013 kun ns. Vassokuntien ke hit tä mis tii min projektipäällikkö aloitti tehtävässään. Hankekuntien kehittämistyö on tapahtunut pääosin kehittämistiimeissä, joi ta on yhteensä kahdeksan. Ryhmät kokoontuivat ensimmäisen kerran jou lu kuus sa 2013 ja hanke jatkuu lokakuulle 2015. Naantalin kehittämistiimi on ko koon tu nut pääsääntöisesti kuukausittain. Naantalin kehittämistiimiin ovat kuu lu neet seuraavat työntekijät: Suominen Sanna terveydenhoitaja, Haa pa nen Outi terveydenhoitaja, Peltonen Petra sosiaalityöntekijä, Ristilehto Kat ja avohuollonohjaaja, Lammela Maija sosiaalityöntekijä, Kokkonen Si nik ka psykiatrinen sairaanhoitaja, Nylund Jaana asumispalveluohjaaja, Kal lio Kristian ylilääkäri, Merilahti Jutta sosiaalityön päällikkö, Virtanen Ka ri aikuissosiaalityön päällikkö ja Pöyhönen Iiro perusturvajohtaja. Taustaa Aikuiskaste-hankkeen lähtökohtana on ollut havainto- ja tutkimustieto, jonka mukaan murto-osa terveyskeskuksien asiakkaista käyttää valtaosan palve luis ta. Turun potilasvirta-analyysissä tunnistettiin muuallakin havaittu tilan ne: neljäsosa asiakkaista käyttää kaksi kolmasosaa palvelutarjonnasta. Sel vi tyk sen nojalla on yhdeksi keskeiseksi suurkäyttäjien joukoksi pystytty erot te le maan ne asiakkaat, joilla on päihdeongelmia, mie len ter veys on gel mia ja myös muita terveysongelmia. Näiden potilaiden/asiakkaiden hoito on haas teel lis ta erityisesti siksi, että palvelujärjestelmän toiminta on or ga ni saatio läh töis tä, eikä prosesseja tarkastella asiakkaan näkökulmasta. Palvelut toi mi vat liiaksi erillisinä, ja asiakkaat joutuvat hakemaan kuhunkin on gelma ti lan tee seen tukea eri palveluista. Kehittämisosion keskeiset asiakasryhmät ovat päihde- ja mie len ter veys pal-
ve lu ja sekä aikuissosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat hen ki löt. Erityistä huomiota kiinnitetään pitkäaikaistyöttömiin ja pit kä ai kai siin asiakkuuksiin sekä nuorten aikuisten palvelutarpeisiin ja pal ve lui hin. Tavoitteena on, että asiakkaat hyötyvät palveluista nykytilannetta pa rem min, kun palvelut muotoillaan erilaisille asiakasryhmille parhaiten so vel tu vik si. Tavoitteena on myös saavuttaa kustannustehokas palvelutuotanto. Aikuiskaste -hankkeen tavoitteita: Tavoitteena on kehittää asiakaslähtöisesti aikuissosiaalityön, pe rus ter veyden huol lon ja erikoissairaanhoidon eheää palvelukokonaisuutta ja suun ni telmal lis ta, moniammatillista yhteistyötä päihde- ja mielenterveys- palveluissa ja aikuissosiaalityössä. Parantaa sosiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuutta kehittämällä mo niam matil li sia yhteistyökäytäntöjä, sosiaaliohjausta ja palveluohjausta asia kas läh töises ti. Tavoitteena on yksinkertaistaa asiakkaiden palveluun pääsy sekä poistaa päällekkäisyyksiä sekä asiakkaan että organisaation kannalta. Asiak kaan pitää päästä palvelun piiriin hyvin matalan kynnyksen kautta. Tavoitteena voidaan pitää myös sitä, että asiakkaiksi saadaan sellaiset hen kilöt/per heet, jotka syystä tai toisesta eivät ole hakeutuneet palveluiden piiriin, mut ta joilla kuitenkin on selkeä palvelutarve. Tavoitteena on että en nal ta ehkäi se väs ti voidaan tukea asiakasta ja hänen perhettään niin että ns. raskaita hoi to muo to ja ei tarvitse käyttää. Asiakkaiden osallisuus Aikuiskaste-hankeosiossa asiakkaiden osallisuus kehittämistyössä on to teutu nut toistaiseksi asiakashaastatteluiden ja -kyselyn avulla. Lisäksi Naan talin tiimissä on ollut kaksi asiakasta kertomassa omissa kokemuksistaan sekä kak si asiakasta mukana Verstas-työskentelypäivässä. Naantalissa on myös kar toi tet tu vajaan sadan asiakkaan palveluidenkäyttöä. Aikuissosiaalityön sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden haas tat te lui den yhtenä tavoitteena oli selvittää sitä, miten asiakkaat ovat koke neet oman palveluprosessinsa, mikä on ollut onnistunutta ja mikä ei. Asiak kaat antoivat myös omia kehittämisehdotuksia ja kuvailivat esi mer kiksi hyvän työntekijän piirteitä. Keskeisimmät huomiot haastatteluista liittyvät asiakkaan kohtaamiseen, asiak kaan kuuntelemiseen ja hänen tilanteensa aitoon ymmärtämiseen. Aineis ton perusteella päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat eivät tunnis ta asiakasprosessia tai palvelupolkua kokonaisuutena. Huomionarvoista on se, että suurin osa haastatelluista kertoi saaneensa apua läheiseltään hoitoon tai palvelun piiriin hakeutuessaan. Pääpiirteissään haastatellut asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palve luun ja siihen, miten he ovat siirtyneet palvelusta toiseen. Lähes kaikilla
oli kuitenkin mielessään yksittäisiä tapahtumia, jolloin he eivät kokeneet tul leen sa kuulluksi ja ymmärretyksi tai he kohtasivat ennakkoluuloja ja asen tei ta. Erityisesti päihteidenkäyttäjät olivat kohdanneet moralisointia ja jo pa vähättelyä päihdetaustastaan johtuen. Jotkin haastateltavat kokivat myös tulleensa väärin kohdelluiksi palvelujärjestelmässä. Huomionarvoista on toki se, että kaikki haastateltavat olivat jo saaneet palve lua, sillä kunnissa asuu paljon palveluita tarvitsevia, jotka eivät koskaan tu le palveluiden piiriin. Palveluprosessi Palveluprosessien sisältöä määrittelemällä ollaan hankkeen ke hit tä mis tiimeis sä saatu aikaan konkreettinen palveluprosessin uusi malli, ja näkyville myös niitä puutteita, mitä tämä päivänä prosesseissa esiintyy. Yhteinen palve lu tar peen arviointi, omatyöntekijä jota on myös vierelläkulkijaksi kut suttu, moniammatillisen tiimin toimivuus sekä yhteinen asia kas-/pal ve lu suunni tel ma, ovat palveluprosessin keskeiset elementit, kuten uudessa So si aa lihuol to lais sa. Palveluprosessin määrittely on vielä tammikuussa 2015 ja helmi kuus sa 2015 vaatinut yksityiskohtien täsmentämistä. Uusi So si aa li huol tola ki on huomioitu palveluprosessin määrittelyissä niin että uusi pal ve lu proses si vastaa lain tuomia haasteita. Hankkeessa kehitetyt lomakkeet ja sitä kautta koko palveluprosessi tes ta taan talven 2014 ja kevään 2015 aikana kaikissa kehittämistiimien kunnissa. Kokei lu suoritetaan joissakin kunnissa laajemmin esim. kaikkien uusien ai kuisso si aa li työn asiakkaiden kohdalla ja joissakin rajoitetummin. Kun menetelmällä tarkoitetaan järjestelmällistä ja suunnitelmallista me nette ly ta paa, niin toimimalla hankkeessa kehitetyn palveluprosessin mukaisesti ja käyttämällä palvelutarpeen arviointilomaketta työvälineenä, syntyy ko konais val tai nen ja yhdenvertainen aikuissosiaalityön työmenetelmä. Me ne telmää voisi kutsua esimerkiksi "Ota elämä puheeksi" -menetelmäksi (vrt. Ota lap si puheeksi menetelmä). Parhaimmillaan lomake toimii dialogin tukena ja siitä syntyy sekä asiakkaalle että palvelunantajalle asiakkaan elämän ja sii hen liittyvän palvelutarpeen kokonaiskuva ja näin ollen palveluiden päällek käi syy det poistuvat ja asiakkaan osallisuus saamaansa palveluun li sääntyy. Kehittämistiimit Kuntien/ryhmien (8 kehittämistiimiä, n. 60 työntekijä) kanssa on määritelty ai kuis so si aa li työn, päihde- ja mielenterveyspalveluiden pal ve lu-/asiakas proses si en sisältöä sekä tarkasteltu päihde- ja mielenterveystiimin ja päi vä toimin nan palvelupolkuja ja sisältöä osana aikuissosiaalityötä. Pyrkimyksenä on ollut saada mallinnettua ja pilotoinnin avulla kokeiltua uusia asia kas lähtöi siä palveluprosesseja. Varsinais-Suomen hankekuntien (20 kuntaa) jokainen kehittämistiimi on
erik seen pitänyt yhdessä projektikoordinaattorin ja projektisuunnittelijan (1.5.2014 lähtien) kanssa yhteensä 9-12 palaveria. Syyskuussa 2014 tiimit osal lis tui vat Palvelumuotoiluverstaisiin. Yhteen verstastyöskentelypäivään, joi ta oli yhteensä kolme, osallistui samanaikaisesti 2-3 kehittämistiimiä. Vuoden 2014 palavereissa on keskitytty palveluprosessien (pro ses si kaa vion) sisällön määrittelemiseen ja asiakkaan näkökannan esiintuomiseen. Al ku vuo des ta 2015 tiimien työskentelyssä ollaan hiottu palveluprosessin mää ri tel miä niin että ne myös vastaisivat uuden sosiaalihuoltolain mää ri telmiä, sekä suunniteltu tiedotusta että testausta. Tiedottamista sekä testausta on myös aloitettu joillakin alueilla. Naantalin kehittämistiimi Kehittämistiimissä otettiin asiakkaan palveluprosessin kokonaisuuden si jasta kehittämiskohteeksi päihde- ja mielenterveysasiakkaiden päi vä-/työ toimin ta osana aikuissosiaalityön palvelupalettia. Naantalissa tavoitteena oli tuo da uusia muiden toimijoiden kuin päivätoiminnan tuottamia pal ve lu muoto ja päivätoimintaan. Näistä on sovittu ja päätetty. Naantalissa ollaan myös otettu palvelun kokonaisprosessi kehittämiskohteeksi, kuten muis sa kin tiimeissä. Naantalissa on koko prosessin määritelmät tässä vaiheessa määritelty valmiiksi testausta ajatellen. Palvelutarpeen arviointilomake on otettu koekäyttöön aikuissosiaalityön yksikössä ja tavoitteena on uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti saattaa myös kokonaisprosessi käyttöön. Avopalvelunohjaaja Katja Ristilehto oli kokouksessa kertomassa hankkeesta. Pöytäkirjan liitteenä on Ristilehdon yhteenveto hankkeesta. LIITE B1, HYVINVOINTIJAOSTO 17.3.2015 PERUSTURVAJOHTAJA: Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto merkitsee hankkeen tilanteen ja tulokset tiedokseen. HYVINVOINTIJAOSTO: Perusturvajohtajan ehdotus hyväksyttiin.