1 2014 Salon Yrittäjien Kesäduunikampanja: Nyt on meidän vuoromme kantaa yhteisvastuuta ja järjestää nuorille töitä s. 3 Parempi Eurooppa tehdään yhdessä Salo oli 1990-luvun lopulla ja lähes koko 2000-luvun erittäin vauras kaupunki, Suomen piilaakso. Sittemmin Salo on saanut tuntea talouden rakennemuutoksen vaikutukset hyvin konkreettisesti. Nokian romahduksen jälkeen kaupunkinne oli pakotettu irtisanomaan ja lomauttamaan. Pahimmillaan joka kuudes työvoimasta on ollut vailla työtä. Uutta kasvua on ollut haastava hakea, kun suuri osa muutakin maailmaa on ollut laman kourissa. Myös Suomella on ollut vaikeaa. Talouskasvun kuvaaja on näyttänyt kuolleen aivokäyrältä vuosia, työttömyys on noussut ja valtio velkaantunut. Ymmärrettävästi tilanne on masentanut monia. Perusasiat Suomessa eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään. Suomi on edelleen perusrakenteiltaan maailman kilpailukykyisempiä maita. Meillä on korkea koulutustaso, toimiva infrastruktuuri sekä avoin ja vakaa yhteiskunta. Jos idea on perusteltu saa rahoitusta investoinneille, huippututkijoita löytää tekemään tuotekehitystä ja kansainvälistymistä tuetaan. Haasteita toki on. Esimerkiksi työmarkkinat ovat jämähtäneet menneisyyteen. Sääntely on monessa mielessä karannut käsistä. Pahimmillaan investointiin tarvittavan ympäristöluvan saamisessa voi mennä vuosia. Nämä ongelmat ovat kuitenkin korjattavissa omin toimenpitein. Kunhan otamme tolkullisen asenteen, raivaamme turhaa sääntelyä ja palautamme kilpailukykymme, kyllä Suomi taas pärjää. Salon ja Suomen tavoin Eurooppa ja EU ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Rahaliitto on natissut liitoksissaan, on riidelty eteläisten maiden ja pohjoisten maiden kesken. Talous ei ole kasvanut juuri missään, Saksaa lukuun ottamatta. Erilaiset sisäänpäin kääntyneet, kansallismieliset liikkeet ovat nostaneet päätään monissa maissa. Kuitenkin EU on pysynyt yhdessä. Ja pysyy vastaisuudessakin. Eurooppalaiset tarvitsevat toisiaan. Kulttuurieroista huolimatta me jaamme samat demokraattiset, avoimen yhteiskunnan arvot maailmassa, jossa kaukana idässä yksilöllä ei juuri ole merkitystä ja lähempänä idässä haikaillaan suurvalta-aikaan sekä näytetään luottavan vahvimman oikeuteen. Me eurooppalaiset emme saa lannistua, tyytyä siihen, että olemme kriisiytynyt ja harmaantuva maanosa. Euroopalla on Suomen tavoin kaikki mahdollisuudet olla jälleen teknologian, talouden, tieteen ja hyvinvoinnin edelläkävijä. Kunhan karistamme turhan byrokratian ja potkaisemme taas talouden rattaat käyntiin kilpailukykyä parantamalla, tie tulevaisuuteen on avoin. Suomen kaltaiselle pienelle jäsenmaalle EU tuo turvaa ja vakautta. Suurilla sisämarkkinoilla yrityksemme voivat kasvaa. Kansainvälistä rahoitusta saa aivan eri tavalla. EU:lla on painoarvoa maailman muiden suurvaltojen kanssa neuvoteltaessa. Esimerkiksi talouskasvua vauhdittava vapaakauppasopimus USA:n kanssa ei olisi ikinä onnistunut, jos jokainen jäsenmaa neuvottelisi yksinään. Vaikeista ajoista pitää sisuuntua, eikä antaa niiden lannistaa. Mennään eteenpäin niin Salossa, Suomessa kuin Euroopassakin. Suomen EU-jäsenyys tarjoaa paljon mahdollisuuksia, kunhan hoidamme asioitamme tolkulla. Anne-Mari Virolainen Kokoomuksen vara, kansanedustaja, eurovaaliehdokas 231 Salon kampus vahvistui ammattikorkeakoulujen uudistuksessa s. 6-7 Europarlamenttivaalit 2014 Seurakunnan tulee olla seurakuntalaisten näköinen 16 vuotta täyttäneet äänestävät syksyn seurakuntavaaleissa s. 10 s. 8-9 Varsinais-Suomen Kokoomus nimesi vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaita s. 11
2 UUSI SALO Parempi Eurooppa syntyy äänestämällä Suomi on ollut Euroopan unionin jäsenvaltio vuodesta 1995. Unioniin liittyminen on tuonut mukanaan sen tosiasian, että merkittävä osa lainsäädännöstämme tulee EU:sta. Meidän kaikkien suomalaisten etu on, että Euroopan parlamenttiin valittavat kolmetoista edustajaamme ovat asiansa osaavia ja hyvät verkostoitumiskyvyt omaavia henkilöitä. Kuluvalla kaudella kokoomusmeppimme ovat olleet aktiivisia erityisesti energia-asioissa, liikenne- ja kuljetusasioissa, maatalouden kysymyksissä sekä ympäristöasioissa. Edellä mainitut asiat ovat tärkeitä myös meille salolaisille, moneen kertaan on todettu hyvä sijaintimme Tukholma - Turku - Salo - Helsinki - Pietari - kehityskäytävällä. Liikenne ja kuljetuskysymykset ovat meille tärkeitä, samoin maatalousasiat, onhan Salo Suomen suurin maatalouspaikkakunta. Kestävä kehitys ja ympäristön suojeleminen edellyttävät uusia energiaratkaisuja. Bioenergia, mate-riaalien tehokas uudelleenkäyttö, aurinkoenergia ja cleantech-teollisuus ovat kaikki tulevaisuuden mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle ja uudelle liiketoiminnalle. EU-alueen yhtenäisestä lainsäädännöstä ja säädöksistä on varmasti paljon hyötyä tuotteiden valmistuksessa, jalostuksessa ja kaupankäynnissä sekä kuljetuksissa ja ihmisten Muurlassa yhteisen ympäristön siivoustalkoot, jotka järjesti Ari Aalto. liikkumisessa työn tai vapaa-ajan merkeissä. Valitettavasti vain tämä hyväätarkoittava sääntely on paisunut liian yksityiskohtiin meneväksi ja pikkutarkaksi. Maantieteelliset ja ilmastolliset olot, kansalliset tavat ja kulttuurit ovat eri maissa omanlaisensa. Suomalaisia EU-parlamentaarikkoja tarvitaan valmistelemaan lainsäädäntöä ja varmistamaan, että asiat, jotka on tarkoituksenmukaista säilyttää kansallisen päätösvallan alla, sellaiseen harkintaan myös jäävät. Suomella on EU:ssa tunnollisen oppilaan maine, uusia säädöksiä alamme noudattaa heti niiden voimaan astuessa tai jo vähän ennakkoon. Koko EU-aluetta koskevan yhteisen lainsäädännön valmistelussa omien meppiemme hereillä olo ja asiantuntemus ovat tarpeen Suomen etujen mukaisen ja tasapuolisesti oikeudenmukaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. EU ei ole etäinen ei sillä ole minulle vaikutusta asia. Kun aikanaan olemme tehneet päätöksen olla mukana yhteisessä unionissa, on EU-vaaleilla merkitystä kaikille suomalaisille ja kaikille salolaisille. Viime EU-vaaleissa äänestysprosentti Suomessa oli neljäkymmentä, näissä vaaleissa pistetään paremmaksi ja käydään kaikki äänestämässä! Ari Aalto Salon Kokoomus Biolan puhdistamot kaikkien jätevesien käsittelyyn www.adepti.fi Biolan jätevesijärjestelmät. Valmiit kompostikäymäläratkaisut. Maanrakennustyöt ja maa-aineistoimitukset koulutus- konsultointi- kansainvälistyminen- tulkki-kääntäjä- palvelut education- consulting- internationalization- interpretation- and translation-services Salorankatu 5-7, 24240 SALO Mobil +358 44 733 8883, fax +358 2 748 8481 viljo.wahlsten@adepti.fi Matti Fontell Fontell Granite Oy 040 062 0842, 045 167 5920 matti.fontell@smail.fi ivi * Biolan Ekomestari hoitaa toteutuksen. kuljetus@hellsberg.fi www.hellsberg.fi Lounaisjakelu: 0400-529 529 Kuljetukset: 0400-533 130 Huoltokeskus: (02) 736 2962 Ympäristömme parhaaksi SALON JÄTEHUOLTO OY SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY Satamakatu 31,24100 Salo Puh. 02-727 3500 Fax 02-727 3550 www.salonjatehuolto.fi Kimmon Vihannes
www.salonkokoomus.net 3 Salon Yrittäjien Kesäduuni-kampanja Nyt on meidän vuoromme kantaa yhteisvastuuta ja järjestää nuorille töitä Meidän ikäluokkamme sai aina kesätöitä, nyt on meidän vuoromme kantaa yhteisvastuumme ja järjestää töitä nuorille etenkin tällaisena aikana, jolloin kesätyöt ovat kiven alla, sanoo Salon Yrittäjien Marko Tapio. Salon Yrittäjät ovat tarttuneet ajankohtaiseen, koko maata vaivaavaan ajankohtaiseen ongelmaan, nuorisotyöttömyyteen. Maassamme on 55 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta, ja syrjäytymisen syitä ovat sekä koulutus- että työpaikkojen puute. Käynnissä oleva työ- ja elinkeinoministeriön alkuun panema Nuorisotakuukaan ei ole toivotusti purrut tähän ongelmaan. Taloudellisen rakennemuutoksen puristuksessa kamppailevassa Salossa on noin 800 nuorta etsimässä kesätöitä. Salon Yrittäjät tempaisivat liikkeelle Kesäduuni-kampanjan, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle 16 18 -vuotiaalle salolaiselle kesätöitä etsivälle ainakin parin viikon työpaikka. Kesäduuni-idea lähti eräässä elinkeinoelämää ja nuorisotyöttömyyttä käsittelevässä palaverissa Jukka Alangon tomerasta lausahduksesta mitä tässä surkutellaan, otetaan positiivinen asenne ja otetaan ne kaikki töihin kahdeksi viikoksi! Marko Tapio kertoo, että yritykset tarttuivat heti toimeen ja kampanja lähti heti etenemään kuin juna. Yrittäjät ovat lehtien palstoilla haastaneet toisia yrityksiä, yhdistyksiä ja laitoksia mukaan palkkaamaan nuoria. Haastattelunkin lomassa Marko Tapio sai puhelun, jossa seitsemälle nuorelle tarjottiin kesäduunia. Innokkaita yrittäjiä on toistakymmentä aktiivisesti touhuamassa Kesäduunin parissa. Projektiin on palkattu kaksi abiturienttia hoitamaan projektitöitä. Salon Yrittäjät - ja siinä samassa koko Salo - ovat saaneet positiivista julkisuutta aina televisiota myöten. Lisäksi yrittäjäyhdistykset eri puolilta maata ovat kyselleet neuvoja ja aikovat toteuttaa samanlaisen tempauksen omalla paikkakunnallaan. Nuorten pestuumessut Konkreettinen rekrytointitapahtuma huipentui Salon Messuilla, jossa Salon Yrittäjien osastolla yrittäjät ja Nuorkauppakamarin henkilökunta ottivat vastaan nuorten työhakulomakkeita. Päivän mittaan yli 300 ilmoittautui kesäduunin hakijaksi. Nuorten aktiivisuus ja innostus yllätti järjestä- Yrittäjien osastolla oli välillä tungosta, kun nuoret toivat hakemuksiaan. Laura Laakso ja Raidi Rannama ottivat vastaan nuorten hakulomakkeita ja vastailivat nuorten kysymyksiin. Salon Yrittäjien Marko Tapio on tyytyväinen Kesäduunikampanjan tuloksiin. Yrittäjät lähtivät innokkaasti mukaan kampanjaan, ja usealle sadalle nuorelle saatiin kesätöitä. jätkin. Yksi lomakkeen täyttäjistä oli Julia Holopainen, joka kertoi ottavansa ilolla vastaan mitä vaan työtä. Messujen jälkeen on vielä hakijoita tullut yli 400. Mukaan on valjastettu myös paikallinen henkilöstötoimisto soittelemaan alueen yrittäjille ja innostamaan heitä nuorten palkkaamiseen. Usein puhelun aikana yrittäjä huomaa no mikä ettei, kyllä täältä tekemättömiä töitä aina yhdelle kesämiehelle löytyy. Emme ota vastaan sähköpostitse lähetettyjä työnhakulomakkeita, vaan haluamme tavata nuoret kasvotusten. Eikä myöskään isien tai äitien työnhakua lapsen puolesta hyväksytä. Nimittäin samalla tässä on tarkoitus antaa nuorille opetusta ja esimakua työnhausta. Samalla haastattelija myös vähän haarukoivat, mihin työhön nuori mahdollisesti olisi sopiva, sillä yrittäjien rooli on olla yhteydenpitäjänä nuorten ja yritysten välillä, kertoo Marko Tapio. Salon Yrittäjät hoitavat Kesäduunikampanjan perusteellisesti ja asiallisesti. Toukokuussa on tarkoitus järjestää nuorille koulutustilaisuus, jossa heille kerrotaan yleistä työelämän säännöistä ja työn tekemisen kulttuurista, käyttäytymisestä ja vastuusta. Lisäksi laaditaan opas sellaisille työnantajille, jotka eivät ole tottuneet palkkaamaan kesätyövoimaa. Kerrotaan vakuutuksista, työlainsäädännöstä ja muusta rekrytointiin liittyvistä velvoitteista ja vastuista. Hyvät muistot ensimmäisestä työpaikasta Yrittäjille painotetaan sitä, että tämä on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka ehkä TETin lisäksi, joten pidetään huoli siitä, Varaa aika optikolle, silmälääkärille: 7311 622 (02) Silmälasien toimitusaika 1-7 vrk. Salolainen lääkäriasema salolaisille Aukioloajat: ma-to 8-20 pe 8-16 su 10-14 että nuori saa oikean ja positiivisen kuvan työelämästä ja myös riittävästi tekemistä, sillä ensimmäinen työpaikka säilyy ihmisen mielessä aina, tähdentää Tapio. Nuoret saavat työstään tietenkin työtodistuksen. Työnantaja huolehtii perehdytyksestä sekä asiaan kuuluvista vakuutuksista. Tärkeätä on, että nuori otetaan mukaan työporukkaan. Eikä sitä koskaan tiedä, vaikka hyvälle suviuunolle löytyisi jatkopesti ja vaikkapa kesäduuni seuraavaksikin kesäksi. Marko Tapio toivoo, että nuoret ymmärtäisivät tämän ja hoitaisivat kesätyönsä sen mukaisesti, ahkerasti ja käytöstavat muistaen. Kesäduuni ajoittuu koulujen loman ajaksi kesä-heinäkuulle. Kesäduunikampanjaan on kantanut kortensa kekoon yrittäjien ja Salon kaupungin lisäksi mukana oikeastaan koko alueen elinkeinoelämä. Esimerkiksi Suur-Seudun Osuuskauppa ja Lounaismaan Osuuspankki ovat mukana tukemassa kampanjaa, vaikka niillä on omat, perinteiset kesätyökampanjansa. Lisäksi yhdistykset, seurat ja yksityisetkin ovat löytäneet tekemättömiä töitä nuorille ainakin kahdeksi viikoksi. Marja-Leena Ruostesaari Helsingintie 14, 3. krs, Salo Ajanvaraus p. 02 727 4100 tai verkkosivuillamme: www.sallab.fi Yleislääkärit Erikoislääkärit Työterveyshuolto Laboratorio Rokotukset Meiltä nopeasti aika yleislääkärille
4 UUSI SALO Kuva: Arto Mäkinen Luottamuksen tiellä Tätä tekstiä kirjoittaessani olen saanut toimia kaupunginhallituksen na jo 15 kuukautta. Tuo aika on ollut äärimmäisen mielenkiintoista, monipuolista ja antoisaa. Vastuullisen luottamustehtävän hoitaminen on ollut myös opettavaista ja sopivalla tavalla haastavaa. Ilmoittaessani kiinnostuksestani kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta kohtaan vuodenvaihteessa 2012-2013, korostin avoimuuden merkitystä politiikan teossa. Vain avoimesti asioista keskustellen voidaan löytää paras mahdollinen lopputulos. Sellainen lopputulos, jonka kaikki ovat valmiita hyväksymään, vaikka eivät välttämättä ole sitä valintahetkellä kannattaneet. Avoimuutta onkin edistetty kuluvan valtuustokauden aikana kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja virkamiesten välillä. Viime syksynä selviytymissuunnitelman tiimoilta järjestetyillä kuntalaiskuulemisilla sekä tänä keväänä kouluverkkokeskusteluissa kuudessa eri tilaisuudessa ympäri Saloa on herätelty uudenlaista vuorovaikutteisempaa toimintakulttuuria. Omalta osaltani halusin viime vuonna kokeilla uutta toimintamallia, kaupunginhallituksen n kyselytuntia. Viime vuonna kaksi kertaa, kaupungintalolla ja Teijolla, järjestetyille tilaisuuksille on suunnitteilla jatkoa myös tänä vuonna. Avoimuutta seuraava askel on luottamus. Luottamus syntyy istumalla saman pöydän ääreen, keskustelemalla ja kertomalla omista tavoitteista siis avoimuuden kautta. Luottamusta ei rakennetta selän takana. Luottamuksellinen ilmapiiri ei läheskään aina tarkoita sitä, että oltaisiin samaa mieltä, mutta se tarkoittaa sitä, että omat tavoitteet ja pyrkimykset on nostettu avoimesti esille. Ehdoton edellytys eteenpäin menemiselle on, että oman edun sijaan asetetaan etusijalle yhteinen, Salon ja salolaisten, etu. Haastavassa taloudellisessa tilanteessamme luottamukselle on tilausta. Kuten pääministeri Katainen on sanonut, me kokoomuslaiset olemme parhaimmillamme haasteiden edessä. Haluamme kantaa vastuuta ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Kokoomuslaiselta arvopohjalta meidän on hyvä ponnistaa kohti tulevaisuuden haasteita. Arvot kuten vapaus, vastuu, demokratia, sivistys, kannustavuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo ohjaavat päätöksentekoamme. Samalla ne asettavat meille ja politiikanteollemme tavoitteet. Talouden haasteita ratkaistessamme ja kotikaupunkiamme rakentaessamme, muutos on väistämätöntä ja samalla myös mahdollisuus. Vanhaa kunnantaloa rakkaampi on kotiseutu. Palveluiden laatu ja saatavuus ovat ensisijaisia. Rakennettuja seiniä ja koulumatkan pituutta tärkeämpää on koulussa annettavan opetuksen sisältö ja opetustyön resurssit. Menneisyyden suojelemisen sijaan meidän kokoomuslaisten on keskityttävä tulevaisuuden rakentamiseen. Annika Viitanen Salon kaupunginhallituksen WWW.lansitalo.fi M-MARKET MUURLA Muurlantie 384 p. (02) 732 0154 Muista myös: Tarvikemyynti Kuljetuspalvelu Nestekaasu Sinä tiedät, mitä pitää tehdä. Me tiedämme, millä koneella se onnistuu. Muurlantie 438 25130 MUURLA Satamakatu 15 24100 Salo www.srkv.fi p. 02 727 4300 f. 02 727 4301 www.solumuovi.com Kesä tulossa, pyydä meiltä tarjous! Marko Tapio p. 0400 552 801 www.pohjolanperustus.fi Metsä ja Energia Hemmilä Oy Antti Hemmilä Naapalantie 160, 24800 HALIKKO p. 050 360 1845 metsajaenergia@gmail.com www.metsajaenergia.fi Eduskuntavaalit 2015 TULE MUKAAN Numpan tiimiin Juhani Nummentalo. puh. 0400-329 215 facebook.com/nummentalo numppa.net LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA OY Turuntie 21 24240 SALO Puh. 02-7318 651 www.lvialfa.fi www.s-kanava.fi
www.salonkokoomus.net 5 Toista vuotta Salon Yrittäjänaisten na toiminut tili- ja isännöintitoimistoyrittäjä Marjukka Nurmi iloitsee yhdistyksensä jäsenmäärän kasvusta - 200 jäsenen raja on jo ylittynyt. Yrittäjänaisiin onkin hyvä liittyä heti perustettuaan yrityksen, näin verkostoituu tapaamalla kollegoja yhdistyksen monissa tapahtumissa. Ohjelmat ovat vaihtelevia, liikunnasta ja tanssista alkaen luento- ja teatteri-iltoihin. Monet naisyrittäjät työskentelevät yksin, joten vertaisverkosto on tervetullut. Yhdistykseen voi liittyä myös ilman omaa yritystä, riittää, että on yrittäjähenkinen. Yleensä jäseneksi jäädään vielä yrittäjäuran jälkeenkin. Marjukka Nurmi toivoo Yrittäjänaisten tilaisuuksiin enemmän osanottajia, joten jäsenten aktivointiin on suunniteltu kummitoimintaa, jospa oman kummin kanssa tulisi helpommin lähdettyä liikkeelle. Yksi Yrittäjänaisten näkyvimmistä tapahtumista on Salon Viestin kanssa vuosittain järjestettävä, 25. juhlavuottaan viettävä liikuntatapahtuma, Salon Seiska, jonka hyväntekeväisyyskohde on Salon Yrittäjänaiset verkoston luojana tänä vuonna Musiikkiyhdistys Vaijerit. Salo tänään ja yrittäjyys Salon nykytilanne vaikuttaa Marjukka Nurmen mielestä vaikealta varsinkin huonon työllisyystilanteen takia. Työllistämisen apukeinoja on onneksi opittu käyttämään hyväksi. Tällä hetkellä yrittäjät työllistävät usein valtion 13 kuukauden palkkatuella, mitä ilman ei välttämättä pystyisi palkkaamaan työntekijää. Salon seudun yrittäjäyhdistysten Kesäduunikampanja on myös hyvä idea, mikä antaa nuorille tarpeellista työelämän kokemusta. - Nuorille pitää saada työtä, ja muutakin kuin vain pätkätöitä, jotta he uskaltavat perustaa perheen ja suunnitella elämäänsä eteenpäin, esimerkiksi hankkia oman asunnon, kolmen lapsen äiti ja tuleva isoäiti toteaa. Marjukka Nurmea huolestuttaa nykytrendi, jossa työttömyyden kohdatessa voidaan kehottaa ryhtymään yrittäjäksi. Aina yrittäjyys ei ole paras vaihtoehto. Vaara piilee varsinkin varastoinvestointeja vaativissa liikkeissä ja putiikeissa, kun rahaa on kiinni varastossa, kävi kauppa tai ei. Palvelujaan myyvän, esimerkiksi siivousalan yrittäjän aloitusinvestoinnit ovat maltillisempia. Turvallisempi vaihtoehto on myös, jos yritys ulkoistaa toimintojaan, ja työntekijä voi ryhtyä yrittäjänä tekemään työtä entiselle työnantajalleen. Silloin on jo yksi asiakassuhde olemassa. - Yrittäjän hyvä luonteenpiirre on säästäväisyys. Mikään muu ammattiryhmä ei elä niin helposti yli varojensa kuin yrittäjä, koska kaikki verot ja laskut kulkevat jälkikäteen, 32-vuotisen tilitoimistouran tehnyt yrittäjä kiteyttää. Marjukka Nurmi neuvoo yrittäjiä huolehtimaan monien maksujen ohella myös kohtuullisen yrittäjäeläkkeen eli YEL:n maksamisesta. Tällä takaa riittävän toimentulon viettää leppoisia eläkepäiviä. Usein yrittäjä maksaa liian pientä eläkettä itselleen, Marjukka Nurmi muistuttaa. Taina Kirves-Järvinen Uusi Salo -lehden/ tiedotustoimikunnan puh.joht. Studio Manta Salon Tilipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Marjukka Nurmi on huolestunut nuorten työllisyydestä. Toiminta ja talous tasapainoon päätökset omissa käsissä Kuntatalous Suomessa voi huonosti, vaikka viime vuonna positiiviseen suuntaan edettiinkin. Parantunut tulos perustuu kuntien määrätietoiseen oma-aloitteiseen tiukkaan taloudenpitoon. Lomautus- ja irtisanomisuutisia on kuulunut monista kunnista. Valtionosuuksien leikkaukset ovat heikentäneet kuntien tulopohjaa. Työllisyystilanne on huono ja verotulojen kasvu aikaisempia vuosia hitaampaa. Salon kaupunki on ollut monilta osin esitaistelija kuntakentässä. Me kohtasimme nämä vaikeudet jo 2010, kun Nokia ilmoitti mittavista irtisanomisista. Salossa säästöjen hakeminen aloitettiin jo silloin. Muut kunnat tulivat pari vuotta perässä. Vuoden 2011 aikana valtuusto hyväksyi ensimmäiset palveluverkon kehittämiseen liittyvät linjaukset. Niitä toimeenpantiin vuoden 2012 lisätalousarviossa. Henkilöstömenoihin kohdistuvien leikkausten johdosta käynnistettiin yt-neuvottelut, jotka päätyivät henkilökunnan kahden viikon lomautuksiin. Heikko taloustilanne ja lisääntynyt työttömyys sekä väkiluvun kääntyminen laskuun laski verotulokertymiä. Tämä johti sekä kunnallisveroprosentin että kiinteistöverojen korotuksiin. Samaan aikaan otettiin käyttöön vaikeutettu rekrytointi ja hankintoja rajoitettiin. Työtä tehtiin valtuustoseminaareissa ja pitkin vuotta lukuisissa palavereissa. Kaikki kortit katsottiin. Saavutetuista tuloksista huolimatta vuonna 2012 teimme ennätysheikon tilinpäätöksen. Alijäämää syntyi 40,0 miljoonaa euroa. Tuhansien työpaikkojen menetys ja yhteisöverotuottojen väheneminen 60 miljoonasta eurosta alle 10 miljoonaan euroon on niin voimakas isku, että siitä ei parissa vuodessa selvitä. Vuoden 2013 alussa koko henkilökunnan toimesta etsittiin pieniä puroja. Vuoden 2013 talousarvion henkilöstösäästötavoitteet johtivat myös lomautuksiin. Samanaikaisesti säästötoimien kanssa käynnistettiin mittava organisaatiouudistus, jonka tavoitteena oli tehostaa toimintoja ja sitä kautta saavuttaa myös taloudellisia säästöjä. Valtuuston asettama strateginen tavoite Talous saadaan tasapainoon vuoden 2017 loppuun mennessä on mahdollista. On jatkettava tiukkaa kulukuria, tehostettava toimintaprosesseja ja saatettava palvelurakenne sille tasolle, että se pystytään velkaantumatta ylläpitämään. Viimeisten vuosien aikana olemme oppineet, että kunnan omilla päätöksillä on vaikutusta. Kustannuksia on saatu alas. Se näkyy mm. vuoden 2013 tilinpäätösluvuissa. Tulos oli edelleen 2,6 miljoonaa euroa alijäämäinen, mutta vuosikate saatiin selvästi plussalle. Parantuneeseen tulokseen vaikutti olennaisesti parin viimeisen vuoden kulukuri, jossa toimintayksiköt olivat kiitettävästi mukana. Merkittävämpi vaikutus oli verotuloilla, joita vuonna 2013 kertyi mm. vuoden 2012 aikana maksetuista ns. Nokia-paketeista selvästi budjetoitua enemmän. Vuoden 2014 talousarvion yhteydessä hyväksyttiin laaja sopeuttamissuunnitelma vuosille 2014-2017. Sitä toimeenpannaan vuoden 2014 ja sitä seuraavien vuosien talousarvioissa. Suunta on oikea, mutta toimet eivät vielä ole riittäviä. Verokertymät tulevat olemaan tulevina vuosina aikaisempaa pienempiä. Valtionosuuksia leikataan edelleen. Muutos on hidasta ja päätöksenteko vie aikansa. Löysät on otettu pois. Jatkossa säästöjä kertyy vain rakenteellisilla uudistuksilla toimintatapoja uusimalla ja palveluverkkoa karsimalla. Sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista ei ole vielä laskelmia. Valtionosuusuudistus näyttäisi kohtelevan Saloa monia muita kuntia hellävaraisemmin, mutta taso tulee joka tapauksessa laskemaan. Maan hallituksen linjauksen mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita on vähennettävä siten, että vuoden 2017 toimintamenot vähenevät miljardilla. Salon kaupunki noin 55 000 asukkaan kuntana on ns. yhden prosentin kunta. Mm. miljardin leikkaus vie Salolta valtionosuuksia 10 miljoonaa euroa. Pahin ei taida olla vielä ohi. Salon kaupungin, niin kuin koko kuntakentän on tehtävä merkittäviä päätöksiä menojen sopeuttamiseksi käytettävissä oleviin tuloihin. Sopeuttamispäätösten täytäntöönpano yhdessä orastavien myönteisten uutisten kanssa antavat tulevaisuudenuskoa. Seppo Juntti henkilöstö- ja talouspäällikkö Salon kaupunki
6 UUSI SALO Salon kampus vahvistui ammat Sosiaali- ja terveysalan koulutus jatkaa vahvana yksikkönä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vetämä korkeakoulujen rakenteellinen kehittämistyö on mullistanut yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa muutaman viime vuoden aikana. Ammattikoulujen osalta tämä on tarkoittanut korkeakouluverkoston yksinkertaistamista ja eri korkeakoulujen välisen opetuksellisen työnjaon selkeyttämistä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Kansantalouden yleisten tavoitteiden mukaisesti erityishuomion on saanut myös korkean laadun varmistaminen tehokkaammalla resurssien käytöllä. Yksittäisen ammattikorkeakoulun tasolla muutos näkyy valittujen painopistealueiden vahvistamisena ja toisaalta heikommin resurssoitujen opetussuuntien lopettamisena ja siirtämisenä toisille ammattikorkeakouluille. Turun ammattikorkeakoulun Salon kampukselle nämä uudistukset ovat tarkoittaneet toiminnan edelleen vahvistamista toimipisteen keskittyessä sosiaali- ja terveysalan sekä liiketalouden ammattilaisten koulutukseen. Monen alan ammattiosaajia Turun ammattikorkeakoulun Salon toimipiste muodostaa noin 1000 opiskelijan ja opettajan yhteisön. Sosiaali- ja terveysalan sekä liiketoiminnan opiskelijat ovat pääosin Varsinais-Suomesta mutta yksikkö kerää opiskelijoita myös muilta paikkakunnilta ympäri maan. Mielenkiintoisen lisän opiskelijakuntaan tuovat myös lukuisat ulkomaalaiset opiskelijat, jotka saapuvat Saloon eri puolilta maailmaa. Opiskelijoiden lukumäärällä mitattuna suurempi noin 600 opiskelijan sosiaali- ja terveysala kouluttaa sairaan- ja terveydenhoitajia nuorten ryhmille sekä aikuiskoulutuksena. Lisäksi aikuiskoulutuksessa voi valmistua sosionomiksi. Sairaanhoitajat (AMK)/Bachelor of Nursing ovat hoitotyön asiantuntijoita, joiden tehtävänä on tukea yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä määrittämään, saavuttamaan ja ylläpitämään terveyttään muuttuvissa olosuhteissa ja eri toimintaympäristöissä kuten perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa sekä yksityisen ja kolmannen sektorin alueilla. Terveydenhoitajat (AMK) ovat terveyden edistäjiä, kehityksen ja muutoksen ennakoijia sekä uudistajia. Terveydenhoitajien työn lähtökohtana on kyky tuntea ja tunnistaa suuntauksia ja ennusteita yhteiskunnan ja väestön kehityksessä sekä tietää, miten erilaiset päätökset vaikuttavat terveyteen. Sosionomit ovat sosiaalialan asiantuntijoita erilaisissa sosiaalihuollon neuvonta-, ohjaus- ja kasvatustehtävissä sekä julkisen ja yksityisen sektorin palveluyksiköiden kehittämis- ja johtotehtävissä. Sosionomit syventyvät koulutuksessaan sosiaalialan arvoihin ja ammattietiikkaan ja opiskelevat asiakastyötä, hyvinvointipalveluiden palvelujärjestelmää sekä lainsäädäntöä. Noin 300 opiskelijan tradenomilinja kouluttaa puolestaan liiketalouden moniosaajia. Salon tradenomikoulutus keskittyy myyntiin ja markkinointiin, ICT:n mahdollisuuksiin liiketoiminnassa sekä innovaatio- ja projektitoimintaan. Muutokset koskevat myös opetusmenetelmiä Korkeakoulu-uudistuksen takana oleva tehokkuuden lisäämisvaatimus ei koske ainoastaan korkeakouluverkoston rakenteellista uudistamista, vaan tehokkuutta haetaan myös itse opetustyöstä. Käytännössä se tarkoittaa opetushenkilöstölle sitä, että kunkin opettajan tulee kyetä tehostamaan omaa ajankäyttöään opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiskelijat puolestaan näkevät lisätyn tehokkuusvaatimuksen vähentyneenä lähiopetuksena joka korvataan itse- ja ryhmäopiskeluna. On selvää, että erityisesti terveysalan aineiden opetuksessa lähiopetusta ei voida vähentää määrättömästi, sillä alaa säätelevä terveydenhuollon korkean laadun takaava lainsäädäntö, erityisesti EU direktiivi 2013/55/EU, edellyttää opintojen tarkkaa ja ohjauksen alla tapahtuvaa koulutusta ja oppimisen varmistamista. Liiketaloudellisissa aineissa tiimi- ja projektioppiminen soveltuvat hyvin tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, mutta toki terveysalan opinnoissakin on paljon mahdollisuuksia ryhmä- ja projektioppimiseen. Niitä toteutetaankin erityisesti Salon kampuksen PBL (problem based learning) opiskelussa. Voidaankin sanoa, että Salon ensimmäisen vuoden tärkeimpiä asioita on opettaa opiskelijat uuteen oppimismuotoon. Toisin kuin perinteisessä opetuksessa, uudessa oppimisessa korostuu opiskelijan oma oppimisvastuu opettajan roolin ollessa enemmänkin koulutuksen ohjaaminen ja oppimisen laadun varmistaminen. Salossa tradenomit valmistuvat Bisnes- Akatemiasta Korkeakoulujen viimeaikaiset uudistusprosessit eivät ole merkittävästi muuttaneet toimintamalleja Salossa, sillä jo vuosia sitten aloitettu uudistustyö on onnistuneesti osannut ennakoida tulevaisuuden työelämän tarpeita samoin kuin korkeakoulujen uudistuneita tehokkuusvaatimuksia. Salossa tradenomien ja sairaanhoitajien koulutus toteutetaan 3,5-vuotisissa koulutusohjelmissa, Tiimioppisessa oma tieto jalostuu oivallukseksi ja oppiminen kirkastuu yhteisessä työpajassa. jotka korostavat tiimi- ja projektioppimista perinteisen luentoopetuksen sijaan. Tradenomien koulutuksen ensimmäinen vuosi toteutetaan pienryhmistä koostuvassa BisnesStartissa, jonka aikana opiskelijat tutustuvat liiketoiminnan perustietoihin ja -taitoihin. Heti koulutuksen alussa opiskelijat perustavat n. 10 opiskelijan virtuaaliyrityksen jonka toiminnan käytännön pyörittämisessä käydään läpi liiketoiminnan perusasiat liiketoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, liiketoiminnan ylläpito ja kasvattaminen sekä liiketoiminnan arviointi ja kehittäminen. Käytännön opiskelu tapahtuu siis yrityksessä, jossa opiskelijat ovat organisoituneet toimintokohtaisiin osastoihin, kuten talousosasto, myynti- ja markkinointiosasto sekä logistiikkaosasto. Toimintaa johtaa opiskelijatoimitusjohtaja ja yrityksellä on oma hallitus. Käytännön oppimisen raamina olevan yritystoiminnan lisäksi opiskeluun sisältyy ensimmäisenä vuotena yritystoiminnan eri vaiheisiin sopivasti liittyvät integroidut teoriaopinnot. Nämä kattavat mm. markkinoinnin, viestinnän, oikeusopin, tietotekniikan, talousmatematiikan, taloushallinnon sekä englannin ja ruotsin kielten opiskelun. Ensimmäisen vuoden opiskelut kruunaa mittava käytännönläheinen projekti missä opiskelijat itse määrittelevät, suunnittelevat ja toteuttavat koko kevätkauden kattavan ja toukokuussa valmistuvan käytännön toteutuksen valitsemansa koulun ulkopuolisen tahon kanssa. Tämän vuoden teemana oli hyväntekeväisyys, jonka puitteissa toteutetaan 7 erilaista projektia salolaisten kolmannen sektorin edustajien kanssa. Edellä kuvatun ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tradenomiopiskelijat ovat saaneet liiketoiminnan pyörittämiseen tarvittavat perustiedot, joita jalostetaan seuraavana vuonna alkavassa BisnesAkatemiassa. Tässä vaiheessa opiskelijat jakaantuvat kolmeen n. 20 opiskelijan muodostamaan osuuskuntaan, joissa loput 2,5 vuoden opiskeluajasta suoritetaan. BisnesAkatemian opiskelu tapahtuu erilaisten projektien yhteydessä, joita tehdään varsinaissuomalaisten yritysasiakkaiden toimeksiannosta. Muita mahdollisia projekteja voivat olla esimerkiksi ammattikorkeakoulussa toteutettavat tutkimus- ja kehityshankkeet tai vaikkapa vaihto-oppilaiden kotimaihin tehtävät yhteistyöprojektit. Pääasia on, että tekeminen kohdistuu käytännön liike-elämän ongelmien ratkaisuun ja että projektien yhteydessä opitaan niiden onnistuneen toteuttamisen edellyttämät käytännön ja teorian tiedot ja taidot. Salon tradenomit uudistavat tulevaisuuden työtavat Kun tähän asti suomalainen korkeakouluopetus on perustunut teorian opiskeluun luokka- tai luentosaliympäristössä, niin miksi tradenomikoulutus Salossa on sitten lähtenyt eri poluille ja käyttää esimerkiksi luentomuotoista opiskelua ja tenttejä vain tarvittaessa? Syy tähän löytyy niistä kehitystrendeistä, jotka muokkaavat tulevaisuuden työelämää ja sen toimintatapoja. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän raportti (14/2012) Suomen työelämä vuonna 2030. Miten ja miksi se on toisennäköinen kuin tällä hetkellä. osoittaa, että nykyinen, suurelta osin teolliseen yhteiskuntaan liittyvä liiketalouden logiikka tilauksesta toimitukseen tai perinteinen töiden johtamismal-
www.salonkokoomus.net 7 tikorkeakoulujen uudistuksessa BisnesAkatemian tradenomikoulutus uudistaa työelämää. li ylhäältä alas, kyllä johtaja tietää eivät päde enää tulevaisuudessa. Jo se syvä talouden murrosvaihe jonka keskellä Suomi parhaillaankin elää on osoitus vanhojen mallien tappiosta uusien toimintamallien edessä. Eräs raportin päähuomioista onkin, että Suomen työelämä ja työpaikat elävät 2010-luvulla keskellä suurta rakenteellista ja sisällöllistä murrosta. Sen ytimenä ovat kaksi toisiinsa kytkeytyvää kehityskulkua: massatuotantoon perustuvan kasvun edellytysten hidas hiipuminen ja uusien, tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) hyödyntämiseen perustuvien tuotantomallien kokeileva käyttöönotto. Nimenomaan kokeileva käyttöönotto tulee edellyttämään tulevaisuuden työntekijöiltä monia uusia työskentelytaitoja, kuten asiakkaiden kuuntelemista, tarpeiden oivaltamista, ongelmanratkaisukykyä, innovaatiotaitoa sekä kykyä itsenäisesti ohjautuvaan ryhmätyöhön ilman organisaation ylemmiltä portailta tulevaa ohjausta. Prosessinomainen työskentely ei riitä ratkaisemaan yrityksen eteen tulevia haasteita, vaan jokainen päivä tuo mukanaan uudet haasteet, jotka tulee pystyä ottamaan nopeasti vastaan, analysoimaan ja ratkaisemaan työtiimien tasolla. Mitä tämä sitten edellyttää tulevaisuuden työntekijöiltä? Elinkeinoelämän keskusliiton Oivallushanke Millainen koulutus valmentaisi 2020-luvun töihin. pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. Hankeen tutkimustulosten mukaan tulevaisuuden osaamistarpeet ovat mm.: verkosto-osaaminen: tiedon jakaminen verkostossa kansainvälisyys: itsestään selvää kaikessa toiminnassa liiketoimintaosaaminen teknologiaosaaminen ympäristöosaaminen: ympäristöliiketoiminta tulee olemaan tärkeimpiä teknologian sovelluskohteita palveluosaaminen design-ajattelu. Hanke määrittelee tulevaisuuden työt enemmän jazzin soittamiseksi kuin kurinalaiseksi prosessityöksi. Tulevaisuuden työelämää voidaankin kuvata seuraavasti: yhä useammat työtehtävät muuttuvat nuotittomiksi pitää osata improvisoida yhä useammin työn sisällöt pitää määritellä itse ja yhdessä muiden kanssa tarkat ohjeet à suuntaviivat konkreettinen tavoite à abstrakti tavoite Selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista puhutaankin nykyään nk. T-osaajista perinteisten I-osaajien sijaan. I-osaajilla kuvataan perinteisen koulutuksen saaneiden henkilöiden osaamisprofiilia, jossa korostuu jonkun kapean erikoisalueen syvällinen ja yksityiskohtainen osaaminen ilman merkittävää näkemystä muiden alojen toimintaperiaatteista. T-osaamisella kuvataan taas ammattilaista, jolla on syvät ja yksityiskohtaiset tiedot joltain yhdeltä osaamisalueelta (T:n jalka) ja lisäksi riittävät perustiedot useammalta muulta ammattialueelta (T:n poikkiviiva). Tällainen osaamisprofiili mahdollistaa yksilön sopeutumisen tilanteisiin, joissa eri osaajaprofiileilla varustettuja ammattilaisia kootaan nopeasti lyhyempikestoisiinkin projekteihin ratkomaan käsillä olevaa ongelmaa. Tällaisissa projekteissa keskeistä ei ole yksilön huippuosaaminen, vaan pikemminkin se kuinka yksilöt toimivat yhdessä ongelman ratkaisemiseksi. EK:n Oivallushanke peräänkuuluttaakin seuraavia muutoksia suomalaiseen korkeakouluopetukseen: Lisää: käytännön taitoja verkostotaitoja luovuutta yritteliäisyyttä prosessin arviointia miten -pohdintaa Vähemmän: tiedon pänttäämistä yksilösuoritusta virheiden välttämistä pelkästään lopputuotoksen arviointia mitä -pohdintaa Salon projektikohtaiseen tiimioppimiseen perustuva koulutusmuoto onkin suunniteltu antamaan valmistuville tradenomeille juuri edellä kuvattuja tietoja ja taitoja. Tapa jolla opetusta toteutetaan on ainutlaatuinen. On hyvin todennäköistä, että juuri salolaisen koulutusmallin läpikäyneet opiskelijat ovat niitä, jotka käytännön tasolla tuovat nämä uudet työskentelymallit suomalaiseen työelämään. Vahvoina työelämään Elinkeinoelämän kyky ottaa vastaan vastavalmistuneita nuoria on viime vuosien laman aikana ollut heikompaa kuin talouden hyvinä vuosina. Salon kampuksen kohdalta voidaan kuitenkin todeta, että sosiaali- ja terveysalalta valmistuneiden työllisyystilanne on säilynyt hyvänä ja suomalaisten ikäjakaumasta johtuen sen voidaan ennustaa säilyvän hyvänä pitkälle tulevaisuuteen. Myös Salosta valmistuneiden tradenomien työllistyminen on laman alkuvuosien notkahduksen jälkeen noussut terveemmälle tasolle, ollen vuonna 2012 80 %. On odotettavissa, että tiimi- ja projektipohjaisen koulutuksen saaneiden tradenomien maineen kiiriessä työelämässä heidän kysyntänsä tulee entisestäänkin kasvamaan. Paikallista yhteistoimintaa Kiinteä yhteistyö Salon kaupungin ja Salon seudun yrityskentän sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tuo jatkuvasti uusia kehitysimpulsseja myös Salon kampuksen toimintaan. Esimerkkinä voidaan mainita Salon kaupungin ja Microsoftin välinen yhteistyö alan koulutuksen ja työpaikkojen jalkauttamiseksi Saloon. Salon kampuksen tradenomiopiskelijat ovat jo vuosia olleet Microsoftin valitsemissa kansallisissa tehtävissä korkeakoulujen ja Microsoftin välisessä yhteistyöohjelmassa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita terveysalan opiskelijoiden jo vuosia kolmena päivänä viikossa pyörittämä Asukastupa -toiminta Alhaisten Asukastuvalla yhteistyössä A-klinikkasäätiön Salon toimipisteen kanssa, jossa opiskelijat järjestävät tuvan asiakkaille erilaista viriketoimintaa ja erilaisia hoitoja. Kolmas positiivinen esimerkki on kaupungin päätös siirtää Salon kansalaisopiston toiminnot Salon kampusalueelle. Näin muodostuva koulutuskeskittymä mahdollistaa kuntalaisten ja ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kannalta aivan uudenlaisten opiskelumahdollisuuksien hyödyntämisen, ovathan ammattikorkeakoulun kurssit kuntalaisten saavutettavissa avoimen AMK:n kautta. Samoin AMK:n opiskelijat voivat täydentää esimerkiksi kieli- tai tietotekniikan taitojaan kansalaisopiston kurssitarjonnasta. On syytä myös mainita, että kansalaisopisto tarjoaa lukuisia yliopistotason kursseja Avoimen yliopiston kurssitarjonnan kautta joita AMK-opiskelijat voivat hyödyntää täydennyskoulutuksessaan ja kuntalaiset yleissivistävänä koulutuksena, kuten tähänkin asti. Jatkuvasti kasvava alue on myös Salon kampuksen opiskelijoiden oman toiminnan kautta syntyvät uudet yhteistoimintamahdollisuudet Salon talousalueen ja miksei koko Varsinais-Suomen elinkeinoelämän edustajille. Näistä esimerkkeinä mainittakoon mm. oppilaiden järjestämät perinteiset vuosijuhlat, joihin sisältyy varsinaisen iltajuhlan lisäksi päivätilaisuuksissa eri alojen luentoja ja seminaareja. Varsinainen iltajuhla järjestetään asiaan kuuluvin perinteisin akateemisin menoin Wiurilan kartanossa. Toinen esimerkki on tietotekniikan harrastajien jo kansallisen maineen ansainnut ComBounD LANtapahtuma sekä useat ulkoisten sidosryhmien kanssa tai sisäisen kilvoittelun merkeissä järjestettävät innovaatiotapahtumat. AMK:n opiskelijoilla on myös kaupungin peruskouluille suunnattua toimintaa. Tradenomiopiskelijat ovat mukana Salon kaupungin kerhotoiminnassa Kodu-kerhojen ohjaajina. Kodu-kerhoissa peruskoulujen oppilaat oppivat hauskalla ja helpolla tavalla tekemään tietokonepelejä. Terveysalan opiskelijat puolestaan vievät päihdevalistusta kaikille Salon yläkoulujen 7. luokan oppilaille toteuttamalla nk. Päihdeputken yhteistyössä Salon terveyskeskuksen päihdeyksikön kanssa. Uudistusten tuulet otetaan aina Salon kampuksella vastaan mahdollisuuksina ja toiminta tähtää siihen, että tarjottu koulutus antaa opiskelijoille vahvat eväät itsenäiseen elämään. Salon kampukselta valmistuneet opiskelijat ovat omalta osaltaan valmiita rakentamaan Suomelle parempaa tulevaisuutta. Timo Luukka
8 UUSI SALO Hiusyrittäjät ideoivat muutosten virrassa Salon Hiusyrittäjien na vuosia toiminut Pirjo Merikukka on myös Suomen Hiusyrittäjien vara, joten näkemystä omaan alaan on sekä paikalliselta että valtakunnalliselta tasolta. Pirjo Merikukka pyörittää Salossa Hius- Studio Merinelliä, jolla on kaksi toimipistettä, toinen Kauppakeskus Plazassa ja toinen Länsirannassa. Kampaajauraa Merikukalle on kertynyt jo kunnioitettavat viitisenkymmentä vuotta. Salon Hiusyrittäjiin kuuluu 22 hiusalan yrittäjää, jotka ovat kohdanneet seudullamme kahdenlaisia haasteita. Arvonlisäveron nousu oli kova isku koko maassa, kun kahdeksan prosenttia nousi lopulta 24 prosenttiin. Henkiinjäämisoppia Arvonlisäveron lisäksi Salon seudulla on tunnetuista syistä kohdattu massiivinen työpaikkojen väheneminen ja näin myös ostovoiman heikkeneminen. Kampaajat ja parturit kohtaavat useinkin ensimmäisten joukossa kuluttajien säästötoimet. Hiusten leikkaus ja värjäys siirtyy melko helposti kotioloihin ja naapuriapuun. Neuvokkaat hiusyrittäjät ovatkin ryhtyneet etsimään selviytymiskeinoja. Osa on pienentänyt toimitilojaan ja osan henkilökuntaa on siirtynyt sopimusyrittäjiksi eli vuokratuoleille samaan toimitilaan. Myös uusia ja erilaisia palveluja on aktiivisesti kehitelty. Esimerkiksi lasten ja nuorten kutsut kampaamossa, kuten prinsessaillat ovat suosittuja, tuoreita palveluja. Tilata voi myös aikuiselle kaveriporukalle yhteisen kampaus- ja meikkausvinkki-illan. - Nämä ovat osa henkiinjäämisoppia, Pirjo Merikukka tiivistää. Länsiranta 8, 24100 Salo puh. 02 733 6110 www.merinell.fi Kiinteistö Laxell Oy 0400 221 223 Salon Hiusyrittäjien a, Pirjo Merikukkaa ilahduttaa hiusalan ammattilaisille räätälöidyn, myynnin ammattitutkinnon alkaminen syksyllä. Tulossa hiusalan myynnin ammattitutkinto Uutuutena, yhteistyössä Salon aikuiskoulutuskeskuksen ja oppisopimustoimiston kanssa Salon Hiusyrittäjät ovat ideoineet hiusalan palvelujen ja kotihoitotuotteiden markkinoinnin ja myynnin ammattitutkinnon. Syksyllä alkava oppisopimuskoulutus on räätälöity Vilhonkatu 8, Plaza 24100 Salo puh. 02 733 2158 Asemakatu 7 2. krs 24100 SALO hiusalan ammattilaisille. Myynnin ammattitutkinnosta järjestetään infotilaisuus 19. toukokuuta, silminnähden tyytyväinen Pirjo Merikukka kertoo. Taina Kirves-Järvinen Uusi Salo -lehden/ tiedotustoimikunnan puh.joht. Puutyöliike R. Sinnelä Suomusjärvi Europarlamenttivaalit 2014 Vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014. Vaalipäivänä voit äänestää vain omassa äänestyspaikassa, joka on mainittu ilmoituksessa äänioikeudesta (ilmoituskortti). Ennakkoäänestysajanjakso on kotimaassa 14. 20.5.2014 ja ulkomailla 14. 17.5.2014. Ennakkoon voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa kotimaassa tai ulkomailla. Äänestäessä on annettava vaalivirjailijalle selvitys henkilöllisyydestä. Ilmoituskortissa on muun muassa seuraavia tietoja: Luettelo oman vaalipiirin alueella olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista osoitteineen ja aukioloaikoineen Ennakkoäänestys laitoksessa ja kotiäänestys Mitä on otettava mukaan äänestykseen? Ketä ehdokasta voitte äänestää? Miten äänestätte? Euroopan parlamentti (EP, epävirallisesti myös europarlamentti tai EU-parlamentti) on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Sen jäsenet valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Parlamentti on Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston (eli ministerineuvoston) ohella Euroopan unionin keskeinen päätöksentekoelin. Euroopan parlamentin vaalit (europarlamenttivaalit) järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa saman vaaliajanjakson puitteissa. Vuoden 2014 europarlementtivaaleissa vaaliajanjakso on 22. 25.5.2014. Suomessa vaalipäivä on sunnuntaina 25.5.2014. Vaalit toimitetaan kussakin jäsenvaltiossa kansallisen vaalilainsäädännön mukaisesti. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan väkilukuun suhteutettu määrä EP:n jäseniä. Suomesta EP:n jäseniä valitaan 13. EP:n jäsenet ryhmittyvät parlamentissa Euroopan laajuisten puolueiden mukaisiin poliittisiin ryhmiin. Euroopan parlamentin asema ja toimivalta ovat vahvistuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Euroopan parlamentin toimivalta voidaan ryhmittää viiteen kokonaisuuteen: Tietoa Euroopan parlamentin tehtävistä Lisää tietoa äänestämisestä myös: www.vaalit.fi (tietoa myös muilla kielillä) Oikeusministeriön maksuton palvelunumero 0800 9 4770 Kotikuntanne keskusvaalilautakunta (yhteystiedot ilmoituskortissa) Äänioikeutta koskevissa asioissa maistraatti (yhteystiedot ilmoituskortissa) Voitte hakea europarlamenttivaalien ehdokkaat tai lähimmän yleisen ennakkoäänestyspaikan myös mobiililaitteella osoitteesta www.ep2014mobiili.vaalit.fi tai skannaamalla oheisen koodin. Osoitteesta avautuva sovellus toimii useimmilla mobiililaitteilla sekä myös työasemakoneilla. Sovellus käyttää datayhteyttä. Euroopan parlamentti 1. Parlamentti päättää yhdessä jäsenvaltioita edustavan ministerineuvoston kanssa EU:n lainsäädännöstä. Parlamentilla on mahdollisuus pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia. 2. Parlamentti päättää EU:n talousarvioista yhdessä ministerineuvosto kanssa. Parlamentti hyväksyy EU:n monivuotiset rahoituskehykset. 3. Parlamentti hyväksyy EU:n uudet jäsenvaltiot ja merkittävät kansainväliset sopimukset, mm. kauppasopimukset. 4. Parlamentti valitsee Euroopan komission n jäsenvaltioiden päämiehistä koostuvan Eurooppa-neuvoston ehdotuksesta. Parlamentti hyväksyy muut komission jäsenet. Parlamentilla on mahdollisuus antaa epäluottamuslause komissiolle. 5. Parlamentti valvoo erityisesti komission toimintaa. Yksittäisillä parlamentin jäsenillä on oikeus suullisten ja kirjallisten kysymysten esittämiseen neuvostolle ja komissiolle. Parlamentti myös nimittää Euroopan oikeusasiamiehen. Lisätietoa Euroopan parlamentista: www.europarl.europa.eu Lähde: vuoden 2014 ilmoitus äänioikeudesta (ilmoituskortti) Vanha Turuntie 114, 24800 Halikko p. (02) 7375 000 www.adi.fi
9 www.salonkokoomus.net THAI QUACH KAI PÖNTINEN AURA SALLA nuori yrittäjä yrittäjä EU-viestintään erikoistunut viestintäkonsultti 222 221 MARI-LEENA TA LV I T I E liikenne- ja kuntaministeri kaupunginhallituksen 219 S I R PA PIETIKÄINEN pääministerin erityisavustaja 213 europarlamentaarikko ANNE-MARI VIROLAINEN europarlamentaarikko 216 JARI ANDERSSON 231 228 europarlamentaarikko 225 kansanedustaja 227 PETRI S A R VA M A A 214 E I J A - R I I T TA KO R H O L A yrittäjä 220 PIA KAUMA kansanedustaja LISA SOUNIOAHTISAARI 230 ARTO OJALA ANTTI HÄKKÄNEN kaupunginvaltuuston 229 224 HENNA VIRKKUNEN rehtori M A R J AT TA RASI 212 pitkän linjan ulkopolitiikan moniosaaja ALEXANDER STUBB 223 TA PA N I MÄKINEN eurooppa- ja ulkomaankauppa ministeri kansanedustaja 217 CAROLINA NYSTÉN MARI KAUNISTOLA teologian yo JUKKA S AV O L A I N E N ylikonstaapeli 218 215 yrittäjä 226 PAREMPI EUROOPPA SYNTYY T I E S I T KÖ, että Euroopan parlamen- Pa r e m p i E u ro o p pa syntyy rauhaa tissa yksittäisen edustajan vaikutusmahdollisuudet ovat parhaimmillaan valtavat? Siksi sillä on merkitystä, ketkä me matkaan lähetämme. rakastamalla. Euroopan tarkoitus on yhä edelleen edistää vapautta, vakautta ja rauhaa sekä puolustaa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion toteutumista. Rajattomassa maailmassa eristäyty- M e u s ko m m e, että parempi Eurooppa rakentuu työlle nyt ja tulevaisuudessa. Työpaikkoja ja investointeja syntyy uusiutumalla ja iskemällä kiinni uusiin mahdollisuuksiin, ei takertumalla menneeseen menestykseen. minen ei ole vastaus ongelmiin tai edes mahdollisuus. Yhtenäinen Eurooppa tarjoaa parastaan, kun se luo ratkaisuja ongelmiin. Eikä tuota niitä. Me itse vaikutamme Euroopan vahvuuksiin. E U R O O P PA O N T E K I J Ö I D E N S Ä N Ä KÖ I N E N. Aina on helpompi olla tekemättä mitään. Mutta silloin ei voi onnistuakaan. Vain tekemällä itse Euroopasta paremman, voimme muuttaa vanhaa. Annetaan parhaiden tekijöiden ottaa EU-mörköä sarvista. eurovaalit.kokoomus.fi Pelkällä puheella ei pääse puusta pitkälle.
10 UUSI SALO 16 vuotta täyttäneet äänestävät syksyn seurakuntavaaleissa Perniön lukiossa opiskeleva Simo Siltanen kastettiin seurakunnan jäseneksi 5.12.1997 Hämeenlinnassa. Hän on osallistunut jumalanpalveluksiin vanhempiensa kanssa pienestä asti. Seurakuntaelämä on tullut hänelle tutuksi myös päiväkerhon ja pyhäkoulun kautta. Rippikoulun Simo kävi Viron Elvassa kaksi vuotta sitten, Elva on yksi Salon ystävyysseurakunnista. Rippikoulu oli positiivinen kokemus ja heti leirin jälkeen Simo harkitsi isoiskoulutukseen osallistumista. Aikaa ei tähän kuitenkaan ollut ja tällä hetkellä Simo osallistuu harvoin seurakunnan tilaisuuksiin, koska urheilu vie suurimman osan hänen vapaaajastaan. Suunnistus- ja hiihtokisat täyttävät viikonloput. Tuorein seurakunnallinen tehtävä oli esittää Jeesusta Ristintie-näytelmässä Särkisalossa pitkäperjantaina. Simo on tyytyväinen kotiseurakuntaan, hän ei keksi muutettavia asioita. Myös nuorille on riittävästi tarjontaa. Simo tietää mitä seurakuntavaalit tarkoittavat; Niissä valitaan henkilöt Salon kirkkovaltuustoon. Kirkkovaltuuston tehtävää pitää hieman miettiä: Siellä varmaan päätetään kirkkojutuista ja siitä mihin kirkollisveroja käytetään. Simo pääsee ensimmäistä kertaa äänestämään tulevissa vaaleissa ja aikoo käyttää äänioikeuttaan. Hänen mielestään olisi helpointa äänestää jotakin tuntemaansa henkilöä, parasta olisi jos ehdokas löytyisi omasta kaveripiiristä. Myös hyvällä vaalikampanjalla voi Simon mielestä olla merkitystä. Eurovaalien jälkeen seuraavat vaalit ovat syksyllä pidettävät seurakuntavaalit, vaaleilla valitaan Salossa 33 valtuutettua. Varsinainen vaalipäivä on isänpäivänä 9. marraskuuta. Seurakuntavaaleissa äänioikeus on 16 vuotta varsinaisena vaalipäivänä täyttäneillä, ehdokkaaksi asettuvan tulee kuitenkin olla 18-vuotias. Seurakunnan tulee olla seurakuntalaistensa näköinen. Salossa seurakunta on kokenut melkoisen rakennemuutoksen, reilut viisi vuotta on eletty nykymuotoista seurakuntaa. Toiminta on säilynyt koko seurakunnan alueella ja uutta on saatu aikaan. Seurakunnassa on Simo Siltanen esitti Ristintie-näytelmässä Jeesusta Särkisalossa pitkäperjantaina. monenlaista toimintaa vauvasta vaariin. Diakonia- ja perheneuvonnan merkitys on korostunut viime vuosina Salossa. Seurakuntaa tulee edelleen kehittää, parhaiten se onnistuu kirkon luottamustoimien kautta. Nyt haastankin juuri Sinut laittamaan itsesi likoon ja asettumaan kirkkovaltuuston suurimman ryhmän ehdokkaaksi Toivon ehdokaslistalle. Juha Laurila Toivon valtuustoryhmä Positiivista vaikuttamista oppimassa Seudun kokoomusyhdistyksissä on saatu hieman hengähtää vaalien välillä. Tauon aikana onkin paneuduttu järjestötyön ja toimintatapojen kehittämiseen. Kokoomuksen paikallisjohto on järjestänyt yleisölle ja tiedotusvälineille yhteisiä tapaamisia ja taustatilaisuuksia. Niistä on saatu paljon hyvää palautetta, ja tilaisuuksia onkin aikomus jatkaa. Myös paikallisyhdistyksiä on haluttu kannustaa yhteydenpitoon tiedotusvälineisiin ja keskeisiin paikallisiin toimittajiin. Piritan naisyhdistyksessä nähtiin tässä yhteisen kehittämisen paikka. Positiivisesti vaikuttamaan Arvelimme, etteivät jäsenemme haluaisi sitoutua pitkäkestoiseen, matkustusta vaativaan opiskeluun. Lähdimmekin järjestämään edullista, ellei peräti ilmaista kouluttautumisen mahdollisuutta ja tuomaan se Saloon, missä jäsenetkin ovat, Piritan Kokoomusnaisten Siv Ilola kertoo. Syntyi ajatus sarjasta luentoja, joiden aiheita yhdistäisi vaikuttaminen nimenomaan rakentavassa hengessä. Vaikka järjestelyt hoitikin yksi yhdistys, tilaisuudet haluttiin suunnittelun alusta asti pitää avoimina kaikille seudun kokoomusyhdistysten jäsenille. Aiheiksi valikoituivat lopulta sosiaalisen median hyödyntäminen, vaikuttaminen painetussa mediassa sekä esiintymistaitojen kehittäminen. Kun järjestäjillä oli ilo saada kouluttajiksi omia salolaisia voimia, syntyi kolmen illan luentosarja Positiivisen vaikuttamisen keinot. Vaikuta kirjoittamalla Ensimmäisenä meitä kouluttamaan saapunut Salonjokilaakso-lehden päätoimittaja Pekka Mäenpää vakuutti sanoma- ja kaupunkilehtien olevan yhä hyvissä voimissa. Pienlehtien valtti onkin positiivisuusvaihde. Lukijakunta lukee mielellään arkisia, mukavia juttuja eikä kerran viikossa ilmestyvän lehden ole viisasta kisata päivälehtien kanssa kaikkein karmeimmista otsikoista, Mäenpää totesi. Samaa positiivisuutta hän korosti opastaessaan meitä kuulijoita omien juttujen kirjoittamiseen. Neuvoja ja vinkkejä saatiin juttujen teon ja kuvittamisen lisäksi niin mielipidekirjoitusten laatimiseen, hyvän lehdistötiedotteen kokoamiseen, lehdistötilaisuuden järjestämiseen ja ajoittamiseen, kannanottojen julkaisemiseen kuin tapahtumakalenterien hyödyntämiseen. Esitystä seuranneessa, vilkkaassa keskustelussa todettiin painetun sanan olevan sosiaalista mediaa roimasti hitaampi silloin, kun yhdistys tai sen jäsen kaipaa näkyvyyttä ajatuksilleen, mutta katsottiin tämänkin olevan pikemmin etu kuin puute. Painettuna ja kotiin kannettuna ilmaisun sopiikin olla hillitympää kuin somessa tai blogeissa. Mennään sinne missä ihmiset ovat - vaikuta sosiaalisen median kautta Toisella tapaamiskerralla sähköisen mediaviidakon mahdollisuuksia avasi salolainen proviisori ja kokoomuksen valtuustoryhmän sihteeri Tatu Johansson. Heti esityksen aluksi Johansson esitti rohkean, mutta yhdistysten kannalta kovin toden väitteen: Ellet ole verkossa, et ole olemassa. Teorian tueksi Johansson esitteli joukon tunnetuimpia sovelluksia ja näistä koottua tilastotietoa. Johansson kertoi sosiaalisen median koukuttavuuden johtuvan siitä, että verkossa jokaisen on mahdollista tuntea itsensä aktiiviseksi viestijäksi ja sisällöntuottajaksi. Hän kehottikin meitä kuulijoita pohtimaan huolellisesti, keitä varten verkossa olemme ja kenet siellä tahdomme tavoittaa. Tätä kuulijajoukkoa kiinnosti erityisesti poliittinen vaikuttaminen ja ihmisten aktivoiminen osallistumaan. Johansson kannusti käyttämään aktivointiin kaikkia sovellusten mahdollistamia tekniikoita (kuvia, nimeltä puhuttelua vai mitä, Tatu, tapahtumien jakamista). Mahdollisimman laajan joukon tavoittamiseksi hän neuvoikin paketoimaan saman viestin eri muotoon eri kanaville ja lopuksi linkittämään kaikki kanavat tiiviisti toisiinsa. Älä anna negatiivisuuden tarttua - vaikuta puhuen ja positiivisella esiintymisellä Kolmannella tapaamiskerralla esiintymisen ja puhumisen taitojamme ryhtyi parantamaan viestintäkouluttaja Marja-Leena Ruostesaari. Ruostesaari kertoi havainnollisesti ensivaikutelman tärkeydestä. Viestimme tutkitusti vain 7 % sanoin ja äänenpainoin ja huikeat 93 % ulkoisella olemuksellamme ilmein, elein, kehon kielellä ja pukeutumisella. Opimme havainnollisesti, miten vältetään pahimmat virheet. Ole jämäkkä jo ennen kuin aloitat, Ruostesaari painotti. Kun esiintyjällä on hyvä olo, ei yleisönkään tarvitse jännittää. Saimme hyvät ohjeet huomioida jo puheen laatimisvaiheessa perustekijät, kuten tilaisuuden luonne, pitopaikka, yleisö ja aihepiiri. Opimme myös että puheeseen voi liittyä avaus, mutta aina esittely ja puheen jälkeen erillinen lopetus. Yleisön tarkkaavaisuus on huipussaan esityksen alussa ja lopussa, Ruostesaari muistutti. Jokainen luentosarjan jälkeen haastateltu osallistuja vakuutti olevansa todella tyytyväinen koulutusiltojen antiin. Te olette jo entuudestaan vaikuttavia naisia. Lähdetään tekemään sitä entistä positiivisisemmalla draivilla, Siv Ilola summaa. Lea Kaltiomaa
www.salonkokoomus.net 11 Varsinais-Suomen Kokoomus nimesi eduskuntavaaliehdokkaita Varsinais-Suomen Kokoomus päätti vaaliliitosta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa RKP Varsinais-Suomen kanssa. Päätös tehtiin Varsinais- Suomen Kokoomuksen piirikokouksessa Turussa, kokoukseen osallistui 180 Kokoomuspäättäjää ympäri maakuntaa. Piirikokouksessaan Varsinais- Suomen Kokoomus nimesi tässä vaiheessa 10 ehdokasta huhtikuussa 2015 pidettäviin eduskuntavaaleihin. Loput viisi ehdokasta nimetään kesän aikana. Salosta ehdokkaiksi nimettiin Pertti Hemmilä, Juhani Nummentalo ja Annika Viitanen. Kaikki kolme olivat ehdokkaina myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Pertti Hemmilä Juhani Nummentalo Annika Viitanen Kuva: Kristian Tervo Nimetyt eduskuntavaaliehdokkaat ovat: Minna Arve 39 v, Juha Haapakoski 58 v, Pertti Hemmilä 58 v, Ilkka Kanerva 66 v Lauri Kattelus 24 v, Tiina Korte-Mattila 42 v, Juhani Nummentalo 54 v, Petteri Orpo 44 v, Ville Valkonen 26 v, KTK, Annika Viitanen 28 v kaupunginhallituksen, KTM, Turku toimitusjohtaja, Naantali kansanedustaja, Salo kansanedustaja, VTM, Turku oik.yo, Turku eläinlääkäri, Loimaa kaupunginvaltuuston vara, mielenterveyshoitaja, Salo kansanedustaja, eduskuntaryhmän, Turku poliittinen sihteeri, Paimio kaupunginhallituksen, MuM, Salo Listalla on yhdistelmä kokemusta, osaamista, intoa, tulevaisuuden odotuksia, alueellista tasapainoa ja eri ammattitaustoja. Jokainen ehdokkaistamme on ansainnut ehdokkuuden omilla ansioillaan, mutta yhdessä he täydentävät toisiaan ja muodostavat erinomaisen vaihtoehdon vaativille varsinaissuomalaisille äänestäjille, piirin Heikki Arikka kertoo. Varsinais-Suomen Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaita: Ville Valkonen (vas.), Minna Arve, Juhani Nummentalo, Tiina Korte-Mattila, Lauri Kattelus, Annika Viitanen ja Juha Haapakoski. Kuvasta puuttuvat Pertti Hemmilä, Ilkka Kanerva ja Petteri Orpo. KELLO JA KULTA JOKINEN, Turuntie 10, Salo, p. (02) 731 2325 www.kellojokinen.net www.timanttiset.fi Kello ja Kulta Jokinen Kahvila Asema Asemakatu 1, Salon Rautatieasema P. 02 731 5618 Avoinna: ark 6.30-18, la 9-15, su 10-15 Isännöinti Matti Laakso p. 044 278 2746 1 2014 WWW.LEHTITEHDAS.COM Julkaisija: Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A, 24100 Salo www.salonkokoomus.net Päätoimittaja: Ari Aalto p. 044 551 4055 Tiedotustoimikunta: Taina Kirves-Järvinen, puh.joht. ASIANAJOTOIMISTO NIINISTÖ OY Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella. Taitto- ja kuvankäsittely: SSS Oy / Anni Hokkanen Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2014 Painosmäärä: 34 500 kpl Turuntie 7, 24100 Salo, puh. (02) 777 8600 www.asianajoniinisto.fi VUOKRATAAN HALLI Hyvin varusteltua tuotanto- ja toimistotilaa Myllyojankatu 4 A, Meriniitty, Salo Ari Aalto 044-551 4055 Jakelualue: Salon kaupunki + ymp. alueet Jakelu: varhaisjakelu + liite osana Salon Seudun Sanomia
12 UUSI SALO Tapahtumaja vaalikalenteri Pe 9.5. Eurooppa-päivä, eurovaaliehdokas, ministeri Henna Virkkunen on tavattavissa Salon kaupungintalolla klo 14.30 15.15. La 10.5. klo 10.00 12.00 Salon Kokoomus kuuntelee Salon torilla. Ti 13.5. Piritan Kokoomusnaisten kevätretki Teijolle, lähtö 16.30 Esterinkatu 4, paluu n. 20.30. Ilmoittautuminen: Liisa Tuominen p. 040 788 2164, sähköposti: liisa.tuominen@ pp.inet.fi. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Ari Aalto ari.aalto@murunda.fi 044 551 4055 Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestön järjestösihteeri Juha Järvinen juha.salonkokoomus@ gmail.com 040 757 2199 Halikon Kokoomus ry Osmo Friberg o.friberg@luukku.com 0400 531 371 Yhdistysten yhteystiedot Kiskon Kokoomus ry Jerina Wallius jerina.wallius@ gmail.com 0400 828 576 Kuusjoen Kokoomus ry Anne Passi anne.passi@gmail.com 050 345 1834 Muurlan Kokoomus ry Ari Aalto ari.aalto@murunda.fi 044 551 4055 Piritan Kokoomusnaiset ry Siv Ilola sivilola@dlc.fi 050 524 5343 Salo-Uskelan Kokoomus ry Mika Hjelt mika.hjelt@seutuposti.fi 0500 535 690 Salon Kokoomuksen Nuoret ry Annika Viitanen annika.viitanen@salo.fi 040 727 5692 14. 20.5.2014 europarlamenttivaalien ennakkoäänestys. La 17.5. klo 9.30 12.00 Salon Kokoomus kuuntelee Salon torilla: klo 9.30 10.00 ministeri Jari Koskinen sekä Eurovaaliehdokkaat kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Arto Ojala ja europarlamentaarikko Petri Sarvamaa. Muutokset mahdollisia. Pe 23.5. klo 14.15 14.45, pääministeri Jyrki Katainen ja eurovaaliehdokkaat, paikka avoin ja ilmoitetaan myöhemmin. Ministeri Henna Virkkunen, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen, Jari Andersson, Arto Ojala, Aura Salla, Lisa Sounio- Ahtisaari. Muutokset mahdollisia. Halikon Kokoomusnaiset ry Anne Järvinen anne.jarvinen@salo.fi 040 572 6153 Järvi-Salon Kokoomus ry Jouko Marjalaakso jouko.marjalaakso@ hotmail.com 0440 741 061 Perniön Kokoomus ry Juha Laurila j.laurila@saunalahti.fi 040 542 2939 Perttelin Kokoomus ry Eila Lahti eila.lahti@pertteli. salonseutu.fi 0400 525 990 Salon Kokoomusnaiset ry Tiina Karppinen tiina.karppinen03@ gmail.com 040 587 1806 Särkisalon Kokoomus ry Kai Tuusa kai.tuusa@seutuposti.fi 040 580 3973 Salon Kokoomus esittäytyi Salon Messuilla La 24.5. klo 10.00 12.00 Salon Kokoomus kuuntelee Salon torilla. Su 25.5.2014 europarlamenttivaalien vaalipäivä, vaalihuoneistot avoinna klo 9 20. 1.6. 31.8.2014 valokuvauskilpailu Salon Kokoomuksen jäsenille,järjestäjänä Salon Kokoomusnaiset, Ilmoittautuminen: salonkokoomusnaiset@ hotmail.com Seurakuntavaalit 2014 27. 31.10.2014 seurakuntavaalien ennakkoäänestys 9.11.2014 isänpäivä, Seurakuntavaalien vaalipäivä Eduskuntavaalit 2015 8. 14.4.2015 eduskuntavaalien ennakkoäänestys 19.4.2015 eduskuntavaalien vaalipäivä Ralf Hellsberg (vas.), Taina Kirves-Järvinen ja Jouko Laxell eurovaalikampanjoivat Salon Messuilla Astrum-keskuksessa huhtikuussa. Turuntie 21, 24240 SALO, p. 02-731 2905 Viestinnän ja johtamisen ratkaisut SoMe-toteutukset Videotuotanto ekoulutukset OY VELIS & REMIS www.velisetremis.com Turku YKKÖSPESÄ % 02 7381 232 Ykköspesä Oy kiittää lukuisia yhteistyökumppaneita, ystäviä, kollegoja, urakkaan osallistuneita sekä kaikkia viikonloppuna käyneitä onnittelijoita. E18 Nyt Ykköspesä moottoritiellä matkalla Helsinkiin! Meillä nautit itse leivotut sämpylät ja pullat sekä maukkaat kotiruuat. Avoinna: ark. 5 21, la, su 8 21 Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Avajaiset hu Kiitos myös kaikille, jotka veikkasitte puun ikää, joka on 133 vuotta. Onnetar suosi Esa Airikkaa ja Timo Kuhaa. Parhaimmat onnittelut! Toivotamme hyvää vapunaikaa kaikille! Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, 24100 Salo, p. (02) 731 2562 www.saustila.fi YKKÖ Avoinna: Ma-Pe 5-21 Helsinki