Vapaa-ajan palvelujen perustehtävä

Vapaa-ajan lautakunta 85 24.09.2015 Talousarvio 2016, vapaa-ajan lautakunta 1266/02.02.00.01/2015 Vapaa-ajan lautakunta 24.09.2015 85 Valmistelijat: vs.vapaa-aikapäällikkö Heli Antikainen-Pauna, heli.antikainen-pauna@salo.fi, p. 044 778 4017, kirjastopalveluiden esimies Jaakko Lind, jaakko.lind@salo.fi, p. 044 778 4962, vs. liikuntapalveluiden esimies Saku Nikkanen, saku.nikkanen@salo.fi, p. 044 778 4700, kansalaisopiston rehtori Jukka Tamminen, jukka.tamminen@salo.fi, p. 044 778 4562. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.6.2015 toiminnan ja talouden kehyksen sekä talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2016-2019 laadintaohjeet. Raami vuodelle 2016 ei ole tasapainossa. Vuosikate on pienempi kuin poistot ja tulos on 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 talousarvion pohjaksi budnettiin on ajettu vuoden 2014 tilinpäätös. Sopeuttamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet on otettu huomioon. Henkilöstökulujen raamiin on laskettu kaikille voimassa oleville vakansseille palkkarahat ilman palkankorotusvaraa. Sijaisten palkkoihin annettu talousarvioraami on tavoitteellinen. Raamiin pääseminen edellyttää vapaaehtoisten säästötoimien ja vaikeutetun rekrytoinnin jatkamista. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toteuma ei kohdennu kaikilta osin oikein. Hallintokuntien on tehtävä tarvittavat muutokset ottaen huomioon kaupunginhallituksen antama talousarvioraami. Budnettiin ajetun talousarviopohjan lautakuntakohtainen toimintakate on suuntaa antava. Määrärahat tulee kohdentaa oikein palvelualueiden sisällä. Vuoden 2016 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuustoon nähden sitova. Raami on kuitenkin annettu kaupunkitasolle. Investointibudjetin raamipohjana ovat valtuuston hyväksymät investointiohjelmat vuosille. Liitteenä ovat tuloslaskelmat palvelualueittain sekä investointiohjelma. Vapaa-ajan palvelujen perustehtävä Vapaa-ajan palvelut vastaavat kaupungin kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, ja kansalaisopistopalveluiden järjestämisestä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Painopisteet Ennaltaehkäisevien ja eri ryhmille kohdennettujen palveluiden lisääminen ja kehittäminen Kehitetään ja tehostetaan vapaa-ajanpalveluita suhteuttamalla palvelutuotanto olemassa oleviin voimavaroihin

Kustannustehokkaamman ja kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa olevan palvelutuotannon toteuttamiseksi lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja kaupungin oman organisaation kanssa Kuntalaisten aktivoiminen vapaa-ajanpalveluiden pariin Riskit Ydintoimintojen supistuminen kaupungin säästöjen vuoksi Palvelujen toteuttaminen vähenevillä henkilöstöresursseilla Palvelualuekohtaiset perustelut: Kulttuuripalvelut Kulttuuriasian yksikkö Painopisteinä ovat määrärahojen oikea kohdentaminen, saavutettavuus ja yhteistyö. Kulttuuriasiain yksikön toiminnan lähtökohtana on se, että talousarvioon varattu määräraha kohdennetaan mahdollisimman tehokkaasti tuottamaan laadukkaita kulttuuripalveluja kuntalaisille. Tavoite on, että palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta riippumatta. Kulttuuriasiain yksikön toiminta nojaa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian kantavaan teemaan - kumppanuuteen. Kulttuuriasiain yksikön budjetilla toteutetaan kuntalaispalveluja toimimalla yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa avustusten ja ostopalvelun kautta. Kulttuuripalvelujen toteuttamisessa kehitetään yhteistyötä ja olemassa olevia palveluja eri toimijoiden kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on varattu 91.000 euroa palvelujen ostoja varten. Tämä summa käytetään kulttuuritapahtumien ja -toimintojen järjestämiseen yhdistysten ja ammattitaiteilijoista koostuvien työryhmien kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Näin syntyvän kumppanuuden tarkoituksena on toteuttaa uutta, innovatiivista ja avointa toimintakulttuuria ja taata samalla kaupunkilaisille laadukas kulttuuritapahtumatarjonta. Verkostomaista yhteistyötä edistetään eri teemojen kuten kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön kautta. Palvelusopimuksin tuotetaan mm. kulttuuritapahtumia vanhoihin kuntakeskuksiin (Kuusjoki, Perniö Suomusjärvi), toistuvat musiikkiesitykset Salon kaupungin tehostetutun palveluasumisen kohteisiin, hoivakoteihin ja palvelukeskuksiin ja Wiurilan kesänäyttelyt oheistoimintoineen. Palvelusopimuksin kustannetaan myös Salo Jazz ry:n tuottamaa ympärivuotista konsertti- ja koulutustoimintaa ja International Jazzfestival -tapahtumassa tehtävää kulttuurityötä ja Salo Lasten laulukaupunki ry:n tuottamaa lasten konsertti- ja toimintatapahtumia. Määrärahasta maksetaan myös kulttuuriasiain yksikön oma klassisen musiikin konserttituotanto taidemuseo Veturitalliin (6-8 kpl) ja laatuelokuvasarja Bio Saloon (10 kpl) ja oopperaa ja balettia valkokankaalla -näytökset Bio Jännässä (6 kpl). Talousarvioon on varattu 140.000 euroa avustuksiin. Tästä summasta myönnetään yleisavustuksia rekisteröidyille kulttuuri- ja taidetoimintaa

harjoittaville yhdistyksille ja kohdeavustuksia, joita voivat hakea salolaiset taiteilijat, työryhmät ja kulttuuriyhdistykset. Avustuksia myönnettäessä painopiste on hakijan kulttuuripalvelua tuottavassa toiminnassa. Museopalvelut Salon museopalvelujen tavoitteena on tarjota yleisölle kuvataide- ja kulttuuriperinnön monipuolisia palveluja. Palvelut sisältävät näyttelyjä Salon taidemuseo Veturitallin ja Salon historiallisen museon SAMUn elektroniikkamuseon tai paikallismuseoiden tiloissa tai tuottamina muualla. Pysyvät tai vaihtuvat näyttelyt ovat tutkittuja ja niihin on tuotettu museota avoimena oppimisympäristönä tukevia toimintoja. Esineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilymisessä ja säilyttämisessä jälkipolville lähtökohtana on seudullisen kulttuuriperinnön tallentaminen jäsenneltäviksi kokoelmiksi. Taideperinnön kartuttamisen lähtökohtana on seudullisen taiteen kehityksen tallentaminen sekä viihtyisän elinympäristön edistäminen kaupungin omista tai talletuskokoelmista. Yleisötyön painopisteenä ovat vetovoimaiset, laadukkaasti tuotetut näyttelyt ja niihin valmisteltu museopedagoginen sisältö ja näyttelyjen oheistoimintana luennot ja työpajat. Veturitalli toimii lisäksi kulttuuriasiain yksikön klassisen musiikin konserttitarjonnan areenana, jota varten uusitaan salituolit. Taidemuseo järjestää Veturitallissa kolme päänäyttelyä ja kaksi studionäyttelyä. Päänäyttelyistä ensimmäinen on kotimaisen huippuvalokuvaajan Juha Metson takautuva näyttely yhteistyössä Etelä-Karjalan taidemuseon kanssa. Kesänäyttelyksi kootaan ja toteutetaan oma tuotantona seudun taiteen historiallinen näyttely taidemaalari Uuno Eskolasta taiteilijatovereineen, mukana mm. Lyyli Säilän tuotantoa. Studionäyttelynä toteutetaan keväällä salolaisten Jaana ja Gildas Houessoun tuottama beniniläisen ateljeekuvaajan Justin Houessoun näyttely. Elektroniikkamuseo jatkaa syksyllä 2014 aloittamansa perusnäyttelyn 3. ja 4. osioiden (monitorien ja puhelimien tuotantohistoriatyön Salossa) valmistamista sekä jo nyt avattujen osioiden täydentämistä. Salossa tuotettujen monitorien valmistuksesta ja yleensä puhelimien, erityisesti Nokian ja sitä edeltäneiden salolaisten puhelimien tuotannosta kertovat näyttelyt täydentävät jo avattuja radioiden ja televisioiden valmistuksesta kertovia osanäyttelyitä. Tavoitteena on saada koko perusnäyttely avoimeksi itsenäisyyden juhlavuoden alkuun. Paikallismuseotoiminnassa kaupungille lahjoitetusta Leena Vihervaara Marimekko -kokoelmasta kootaan kesänäyttely Meritalon museoon, jota voidaan tarjota muille museoille vaihtonäyttelyksi. Museokasvatuksen painopisteenä tuotetaan taidemuseon näyttelyihin julkaisut yhteistyönä taiteilijan kanssa, sekä taiteilijan henkilökuvaa avaavat pienvideot ja teoksia avaavat audio-opastukset ja mobiilisovellukset www.opisalonmuseossa.fi sivustolle. Elektroniikkamuseon näyttelyyn rakennetaan lapsille toiminnalliset pisteet ns. leikkimökit. Museo valmistaa opastuspaketin esineiden historiasta audio-opastusta varten ja yleisopastuksen näyttelyyn ohjaamaan asiakasta perusnäyttelyyn. Näyttelystä valmistetaan esite museokävijän käyttöön.

Kokoelmatyön painopistealueena jatketaan historiallisessa museossa vuonna 2015 aloitettua paikallismuseokohteiden toiminnan kehittämistä ja keskittämistä yhteistyössä yhteisöjen kanssa. Tätä varten perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on mm. kartoittaa yhdistykset, jotka haluavat ottaa vastuuta paikallismuseoiden kokoelmahoidosta ja selvittää yhdistysten kiinnostusta paikallismuseokiinteistöjen omistussuhteen siirtämiseksi yhdistyksille, ja tutkia Perniön museon soveltuvuutta kulttuurihistorialliseksi keskusmuseoksi. Kreivinmäen myllyn lapojen korjaus pyritään toteuttamaan yhteistyössä yhdistyksen kanssa valtiollisen avustuksen turvin. Prosenttitaiteen hankkiminen kaupungin investointi- ja perusparannuskohteisiin käynnistetään muutaman hiljaisen vuoden jälkeen valtion kunnille osoittamien yleisten suositusten mukaisesti. Määrärahavaraus 28 000 euroa Urheilupuiston taidehankintoihin vuodelle 2016 ja 35 000 euroa Perniön varhaiskasvatuksen uuteen yksikköön vuodelle 2017. Taidekokoelmille etsitään kaupungilta sisäisesti vuokrattava lisätila, jonka varustelu ja teossiirrot toteutetaan 2016. Investointina hankitaan Elektroniikkamuseon 4. osion suunnittelu ja valmistaminen 38 000 euroa sekä pehmustetut tuolit Veturitalliin yleisötilaisuuksia varten 27 000 euroa (tulot 10 000 euroa). Nykyiset kovat ja käsinojia vailla olevat tuolit soveltuvat huonosti konserttiyleisölle. Riskeinä nähdään mm. vakinaisen henkilöstön (9) määrän putoaminen muutoksissa (eläköityminen, mahdollinen muu siirtyminen), asiakastyöhön soveltuvan määräaikaisen henkilöstön puute, taideteoksien vaurioituminen ahtaissa säilytystiloissa, prosenttiperiaatteen hiipuminen, ongelmat paikallismuseoiden kehittämisessä sekä kulttuurihistoriallisen esineistön säilyminen puutteellisissa säilytystiloissa, mikäli paikallismuseokohteiden iäkkään rakennuskannan hoitamiseen ei saada säännöllistä huoltoa ja korjauksia. Kirjastopalvelut: Kirjastopalvelut tarjoavat perinteisen kirjastopalvelun lisäksi kohtaamispaikan kuntalaisille. Erityisesti lähikirjastoista on muodostunut kuntalaisille yhä merkittävämpi kohtaamispaikka omalla toiminta-alueellaan, koska ne alkavat olla ainoita vapaasti käytettäviä palveluja kaupungin keskustan ulkopuolella. Kirjastojen käyttö on Salossa jatkunut totutun vilkkaana. Salon kaupungin talousvaikeudet lisäävät työttömyyttä ja sitä kautta muun muassa aikuisten uudelleen kouluttautumista Salossa. Nämä molemmat näkyvät kirjaston käytön lisääntymisenä. Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika tuo lisää asiakkaita kirjastoille ja esimerkiksi kirjaston työasemien käyttö kasvaa selvästi taloudellisesti vaikeina aikoina. Perinteisesti taloudellisesti huonot ajat ovat lisänneet kirjaston käyttöä. Tämä tarkoittaa Salossa todellista haastetta resurssien riittämiselle, kun kasvavaan palvelun kysyntään vastataan yhä niukkenevilla henkilöstöresursseilla. Vakanssien täyttämättä jättämiset ja sijaisten rekrytointikielto vaikeuttavat palvelun järjestämistä ja palvelujen järkevää mitoitusta. Vuoden 2016 aikana on

odotettavissa yhden henkilön eläkkeelle siirtyminen. Kyseisessä tehtävässä palkka ja sivukulut ovat suuruudeltaan 55 000. Painopistealueet tulevana budjettikautena resurssien puitteissa: kirjaston palvelukonseptin uudistuksen jatkaminen kirjaston käyttöjärjestelmän uusiminen ja liittyminen osaksi Vaski-kirjastoja lapsille, nuorille ja vanhuksille suunnatut kirjastopalvelut palvelun hyvä tavoitettavuus henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa Vuosien 2015-2016 aikana kirjaston käyttöjärjestelmä päivitetään. Samalla Salon kirjastopalvelut liittyvät osaksi Vaski-kirjastoja. Salon kirjastopalveluiden kokoelma yhdistetään Vaskiin loppuvuodesta 2015. Käyttöjärjestelmän päivitykseen ja kokoelmien yhdistämiseen liittyvien muutostöiden kustannusarvio on 60 000. Hinta-arvioon sisältyy Axiell Aurora ja Auroran WebOPAC liittymän kertakustannukset sisältäen järjestelmävaihdon suunnittelun, toteutuksen, formaattimuunnoksen FINMARCista MARC 21:seen sekä asiakas- ja tapahtumatietojen konversion. Käyttöjärjestelmän päivittäminen on edellytys Salon Vaskiin liittymiselle. Samalla se lisää merkittävästi kirjastopalvelujen käyttövarmuutta ja tietoturvaa. Nykyisen käyttöjärjestelmän kehittäminen on jo lopetettu. Hankintakustannukset jaetaan Axiellin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmelle vuodelle, eli 20 000 / vuosi. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu Kiikalan ja Muurlan kirjastojen muuttaminen automatisoiduiksi omatoimikirjastoiksi. Muutostyöt ovat osa kaupungin investointeja. Automatisoituihin kirjastoihin sisältyvän infrastruktuurin rakentaminen maksaa Axiell Finland Oy:ltä saadun selvityksen mukaan 37 000 / kohde. Lisäksi kiinteistön muutostöihin tulee varata 20 000 / kohde. Yhteensä nämä tekevät 57 000 / kohde. Vuonna 2016 automatisointia koskevat muutostyöt toteutetaan Kiikalassa ja vuonna 2017 Muurlassa. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan on kirjattu myös Halikon kirjaston toiminnan muuttaminen siten, että nuorisopalvelut toimivat tulevaisuudessa samassa kiinteistössä yhdessä kirjastopalvelujen kanssa. Halikon kirjaston käyttötalouteen on varattu 13 000 tätä tarkoitusta varten. Tämä on 2/3 kokonaiskustannuksista. 1/3 muutostöiden menoista rahoitetaan nuorisopalveluiden käyttötaloudesta. Kirjastopalveluiden investointeihin sisältyy myös uuden palautusautomaatin hankkiminen pääkirjastoon. Nykyinen yhden luukun palautusautomaatti on vuodelta 2004 ja sitä joudutaan korjaamaan jatkuvasti. Vuosittaiset korjauskustannukset ovat huomattavat. Palautusautomaattien tekniikka on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Tavoitteena on saada kaksiluukkuinen automaatti, joka tunnistaa sekä viivakoodeilla että RFID-tunnisteilla merkityt aineistot. Vaskiin liittyminen lisää käsiteltävän aineiston määrää. Palautusautomaatin käyttö vapauttaa henkilöstöä muihin tehtäviin. Kaksiluukkuinen automaatti tehostaa asiakaspalvelun sujuvuutta. Kun osaa palautuslaatikoista tyhjennetään, toisen luukun linjasto on edelleen käytössä. Automaatti lajittelee Salon kirjastojen ja muiden

Vaski-kirjastojen aineistot valmiiksi. Henkilökunnan tehtäväksi jää materiaalinen lähettäminen eteenpäin eri yksikköihin. Liikuntapalvelut Liikuntapalvelut tarjoavat kaikille asukkaille liikuntaelämyksiä eri puolilla Saloa. Ohjattua liikuntatoimintaa, henkilökohtaista liikuntaneuvontaa, järjestää sekä toteuttaa erilaisia tapahtumia ja kuntokampanjoita. Merkittävin taloudellinen panostus kohdistuu luonnollisesti liikuntapaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Liikkumattomuuden lisääntyminen luo kasvavan haasteen myös liikuntapalveluille. Liikunnalla on merkittävä rooli ennalta ehkäisevässä työssä ja näin myös kaupungin kulujen hillitsemisessä. Liikuntapalvelujenkin hupenevista resursseista huolimatta on haettava uusia tapoja tarjota kustannustehokkaasti entiset palvelut sekä luovasti toteuttaa uusia palveluja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä tarkoittaa yhä enemmän kolmannen sektorin ja vapaaehtoistyön mukaan ottamista. Lisäksi erilaisten hanketukien käyttöä tulisi tehostaa erityisesti uusien toimintatapojen kehittämisessä. Liikuntapalveluiden osalta talousarvio ei sisällä uusia vakansseja. Raami on tiukka ja liikuntapaikkojen hoidossa keskitytään vain olemassa oleviin tiloihin ja kiinteistöihin. Mahdollinen uhka talousarvion ylitykselle on voimakkaasti vaihtuvat sääolosuhteet jotka voivat kasvattaa liikuntapaikkojen hoitoon liittyviä kustannuksia. Liikuntaneuvontaa ja siihen liittyvää matalan kynnyksen ryhmäliikuntaa kehitetään entisestään yhdessä terveyspalveluiden kanssa. Lapsiperheiden yhdessä liikkumiseen haetaan uusia toimintamalleja. Yhteistyötä tiivistetään kaupungin sisällä sosiaalipalveluiden sekä ulkopuolella yhdistysten kanssa. Kaupungin sopeuttamisohjelmaan kirjattu eräistä saunoista luopuminen tuodaan erikseen päätettäväksi vuoden 2016 aikana. Alueilla toimivien yhdistysten kanssa pyritään hakemaan ratkaisua ilman, että saunoja suoranaisesti lakkautettaisiin. Rannat ja saunat ovat edelleen kaupungin omaisuutta ja niistä suoraan luopuminen ei kaupungilta menoja poista. Urheilupuiston peruskorjauksen toinen vaihe on tarkoitus toteuttaa suunnitelman mukaan 2016-2017 ja on yksinään suurin investointi liikuntapalveluissa. Peruskorjauksella saatetaan Keskusurheilukenttä nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon niin suorituspaikkojen kuin yleisö- ja huoltotilojenkin osalta. Keskusurheilukentän huono kunto ei mahdollista enää kansalli-sen tai SM-tason tason kilpailujen järjestämistä; yli 30 vuotta vanha pinnoite täytyy kokonaan uusia, jotta se olisi toimiva yleisurheilualusta ja jotta kentällä jatkossakin voidaan harjoittaa yleisurheilutoi-mintaa ja kilpailutoimintaa. Yleisurheilukentän nykyinen muoto ja kentän säde ovat vanhanaikaiset, minkä vuoksi keskikenttä on liian kapea. Keskusurheilukentän nurmikenttä ei läpäise vettä väärien rakennekerrosten vuoksi ja vesi seisoo kentällä. Katsomo ei sovellu liikuntaesteisille ja katsomon yh-teydessä olevat varastotilat ovat kooltaan riittämättömät, kuluneet ja erittäin epäkäytännölliset. Kenttää ympäröivät ns. maavallikatsomot ovat painuneet ja osittain sortuneet, osittain sortumispisteessä. Keskusurheilukenttä joudutaan asettamaan lähivuosina

käyttökieltoon turvallisuussyistä, ellei sitä korjata. Peruskorjausta on toteutettu niin, että vuonna 2015 on uusittu keinonurmi sekä rakennettu yleisurheilun lämmittelyalueet. Vuosina 2016-2017 rakennetaan yläkenttä ja katsomo/varastorakenteet. Tavoitteena on yhden isomman lähiliikuntapaikan rakentaminen koulujen pihoille joka toinen vuosi, mikäli hankkeisiin saadaan ulkopuolista rahoitusta. Vuonna 2016 lähiliikuntapaikka rakennetaan Marian koulun pihalle. Hanke tuo kauan kaivatun lähiliikuntapaikan Halikon keskustaan sekä luonnollisesti elävöittää koulun oppilaiden välituntiliikuntaa. Hankkeeseen on mahdollista hakea ja saada avustusta. Liikuntapaikkojen irtain omaisuus ehdotus vuodelle 2016: Kokkilan uimalaituri on tullut käyttöikänsä päähän. Vanhaa ei käytännössä voi enää korjata ja alkaa olla käyttäjille vaarallinen. Vanha tulee purkaa ja uusi rakentaa tilalle. Urheilupuistossa sijaitsevan perhepuiston yhteyteen on viherpalveluiden kanssa suunniteltu toteutettavaksi kuntoilualue joka palvelisi perhepuistossa vierailevia vanhempia sekä urheilupuiston muita käyttäjiä. Kuntoilupaikan rakentamiseksi on käsittelyssä myös kuntalaisaloite. Liikuntapalveluiden osuus välineistä on 30 000. Liikuntapaikkojen hoitoon tarvitaan uusi pakettiauto sekä kenttien hoidon kalustoa (moottorikelkka sekä keinonurmen hoitoon aura ja harja). Salohallin tulostaulu on uusittava ja lisäksi tarvitaan 2 kpl siirrettäviä katsomoita urheilupuistoon. Hankinnoilla ei ole negatiivista vaikutusta käyttötalouteen. Kansalaisopisto Salon kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto laatii vuosittain kaupungin asukkaiden ja yhteisöjen tarpeisiin pohjautuvan opinto-ohjelman, joka kattaa monipuolisesti eri oppiaineet ja toteutetaan hajasijoitetusti toimialueen eri puolilla opintojen saavutettavuuden helpottamiseksi. Kansalaisopisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa, liikunnassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Vapaan sivistystyön ohella kansalaisopisto järjestää taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaisesti lapsille ja nuorille neljällä taiteenalalla: kuvataiteessa, käsityössä, musiikissa ja teatteritaiteessa. Opistossa on mahdollista suorittaa myös avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Lisäksi opisto toteuttaa maksupalvelu- ja henkilöstökoulutusta. Tavoitteet Opiston opintotarjonnan ylläpitäminen mahdollisimman laajana, laadukkaana, monipuolisena ja alueellisesti kattavana, jotta sillä kyettäisiin vastaamaan siihen varsin runsaaseen ja monenkirjavaan kysyntään, joka opiston palveluihin kohdistuu.

Yhteistyön lisääminen ja laajentaminen toimialueen asukkaiden sekä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden edistäminen on yksi vapaan sivistystyön laissa korostettu vapaan sivistystyön tavoite, jota kansalaisopisto toteuttaa kurssitarjonnallaan. Maksupalvelu- ja hanketoiminnan kehittäminen Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja parantaminen Kaupungin taloustilanteen ja mahdollisten sopeuttamistoimien aiheuttamat riskit kansalaisopiston toimintaan: kurssitarjonnan määrään ja monipuolisuuteen opiston asiakaspalveluiden laatuun henkilöstön jaksamiseen työssä. Painopistealueet 2016: Opetustarjonnan saavutettavuutta parannetaan lisäämällä mahdollisuuksien mukaan päiväopetuksen määrää ja kohdentamalla tarvittaessa opintotarjontaa keskeisille osallistujaryhmille. Yhteistyötä on tarkoituksenmukaista kehittää erityisesti kolmannen sektorin, alueella toimivien muiden oppilaitosten sekä kaupungin muiden palveluiden ja yksiköiden kanssa. Yhteistoiminnan tavoitteena on monipuolistaa opintotarjontaa, parantaa tarjonnan laatua ja kustannustehokkuutta sekä osuvuutta varsinkin kohdennetuissa palveluissa. Salon vaikea tilanne korostaa erityisesti tarvetta kohdentaa kurssitoimintaa työttömille. Myös maahanmuuttajakoulutusta pyritään kehittämään edelleen niin vapaan sivistystyön puolella kuin myös laatimalla opistotoimintaan uudenlaisia toimintamalleja. Maahanmuuttajakoulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen saadaan hankerahoitusta Opetushallitukselta. Pyrkimyksenä on lisätä kansalaisopiston omin toimenpitein järjestettävää, opetushenkilöstölle, erityisesti tuntiopettajille suunnattua pedagogista ja didaktista osaamista vahvistavaa koulutusta, sekä parantaa myös tuntiopettajien vaikutusmahdollisuuksia opiston toimintaan. Opisto on saanut Lounais-Suomen Aluehallintovirastolta rahoitusta tähän työhön, jota tehdään yhdessä joidenkin muiden lähiympäristön opistojen kanssa. Maksupalvelukurssit ja hanketoiminta tuovat kansalaisopistolle ulkopuolista rahoitusta, jonka avulla voidaan mm. kehittää opintotoimintaa eri kohderyhmille ja vahvistaa kurssitarjontaa joidenkin teemojen osalta. Erityisesti Opetushallituksen rahoitukset tarjoavat mahdollisuuden tehdä kehitystyötä opiston perustoiminnan tasolla ilman paljon työtä vaativaa hankebyrokratiaa. Kansalaisopiston toimintakate on vain hiukan suurempi kuin vuoden 2015 talousarviossa ja huomattavasti talousarviokehystä pienempi. Vuosi 2014, johon kehys pohjautuu, poikkesi huomattavasti vuodesta 2015. Vuoden 2014 lopussa päättyi kaksi suurehkoa projektia, joiden menot ja tulot eivät

näy seuraavien vuosien talousarvioissa. Toinen tekijä oli opiston muutto Turun AMK:n Salon yksikön tiloihin, mikä nosti opiston vuokrakustannuksia sekä hetkellisesti menoja joillakin menotileillä. Sopeuttamisohjelman vaikutus näkyy menokohdassa 4010 (vakinaiset opettajat) 27 000 euron säästönä. Koska osa toisen eläkkeelle siirtyvän opettajan opetuksesta siirrettiin tuntiopetuksen puolelle, menokohtaan 4026 (sivutoimiset tuntipalkat) lisättiin 7200 euroa. Esityslistan liitteenä ovat hyvinvointipalveluiden tuloskortti, vapaa-ajan lautakunnan sekä eri tehtäväalueiden tuloslaskelmat, joissa on esitetty ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut sekä kokonaiskustannukset, toimintatietokortit sekä yhteenveto ja perustelut vapaa-ajan palveluiden investoinneista ja henkilöstösuunnitelmista. Apulaiskaupunginjohtaja: Vapaa-ajanlautakunta hyväksyy vapaa-ajanlautakunnan talousarvion vuodelle 2016, taloussuunnitelman vuosille 2016-2019, palvelualueiden toimintatietokortit sekä investointi- ja henkilöstösuunnitelmat vuosille 2016-2020 sekä esittää ne edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Päätös: Tehdään tekninen korjaus henkilöstösuunnitelman 2016-2019 kohtaan määräaikaiset toimet ja työsuhteet 2016 2019: Liikuntapalvelut, lliikunnnanohjaaja/uimaopettaja, 1-4 kk 81 000 euroa. Liikuntapalvelut, uinninvalvojat (Lehmijärvi, uimahalli) 11 700 euroa otetaan kokonaan pois. Liikuntapalvelut, jääkenttien hoitajat 14 000 euroa. Kokonaissummaksi jää 95 000. Ja tuleville vuosille 116 850. Vapaa-ajan lautakunta hyväksyi päätösehdotuksen edellä esitetyin teknisin korjauksin ja esittää ne edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi.