Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Teollisuuden Voima Oyj

Teollisuuden Voima Oyj Töölönkatu 4 00100 HELSINKI Puhelin (09) 61 801 Faksi (09) 6180 2570

TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN KÄYTTÖLUPA- EHTOJEN 1 (7) VALTIONEUVOSTOLLE HAKEMUS VLJ-LUOLAN HAKIJA HAKEMUKSEN TAUSTAA Teollisuuden Voima Oyj, jäljempänä TVO TVO käyttää Olkiluodon voimalaitoksen tuottaman keski- ja matala-aktiivisen ydinjätteen kallioperään tapahtuvaan loppusijoitukseen vuonna 1992 toimintansa aloittanutta voimalaitosjäte luolaa (VLJ-luolaa). VLJ-luola on alun perin luvitettu käytössä olevien Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiden käyttöön. Rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -laitosyksikön voimalaitosjäte tulee suurelta osin olemaan ominaisuuksiltaan samanlaista, joten on tarkoituksenmukaista käyttää VLJ-luolaa myös Olkiluoto 3 -laitosyksikön voimalaitosjätteen loppusijoitukseen. VLJ-luolan pitkäaikaisturvallisuuden analyysi, joka uusittiin vuonna 2006, huomioi myös Olkiluoto 3 -laitosyksikön voimalaitosjätteen loppusijoituksen. VLJ-luolan lopullisen turvallisuusselosteen mukaisesti osa Olkiluoto 3 -laitosyksikön keskiaktiivisesta voimalaitosjätteestä tullaan välivarastoimaan ja loppusijoitetaan VLJ-luolan suunniteltuun laajennukseen. VLJ-luolan laajennus tulee ajankohtaiseksi arviolta 2030-luvulla, jolloin nykyiset loppusijoitussiilot täyttyvät. Olkiluoto 3 -laitosyksiköllä ensimmäinen polttoaineen lataus tapahtuu tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuonna 2012. VLJ-luolan lupaehtojen muuttaminen sallimaan Olkiluoto 3 - laitosyksikön tuottaman voimalalaitosjätteen loppusijoitus, tehdään osana Olkiluoto 3 laitosyksikön ydinjätehuollon järjestämistä. VLJ-luolan yhteyteen, erilliseen varastotilaan, on välivarastoituna Säteilyturvakeskuksen hallussa olevia terveydenhuollon, teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen käytöstä peräisin olevia radioaktiivisia lähteitä. Säteilyturvakeskuksen hallussa olevat radioaktiiviset jätteet eivät ole ydinenergialain 3 :n tarkoittamia ydinjätteitä, vaan niiden loppusijoitukseen sovelletaan säteilylainsäädäntöä. Suomen valtio, jota edustaa sosiaali- ja terveysministeriö, ja TVO ovat vuonna 1996 sopineet näiden jätteiden loppusijoittamisesta VLJ-luolaan enintään 100 kuutiometrin pakkaustilavuuden verran. Näiden jätteiden vieminen loppusijoitukseen tarkoitettuihin siiloihin on tullut ajankohtaiseksi välivarastointiin käytettävän tilan täyttymisen takia. VLJ-luolan voimassa oleviin käyttölupaehtoihin ei ole kirjattu näiden Säteilyturvakeskuksen hallussa olevienradioaktiivisten jätteiden loppusijoittamista. VLJ-luola on vuodesta 2004 alkaen kuulunut kansainväliseen IAEA:n ydinmateriaalivalvonnan piiriin, jolloin myös

TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN KÄYTTÖLUPA- EHTOJEN 2 (7) VOIMASSA OLEVA KÄYTTÖLUPA ydinaineiden väliaikainen varastointi Säteilyturvakeskuksen käyttämässä jätevarastossa on mahdollista. Säteilyturvakeskus huolehtii hallussaan olevien ydinaineiden tarvittavasta raportoinnista. Tällä hakemuksella TVO hakee ydinenergialain 25 :ssä tarkoitettua lupaehtojen muuttamista siten, että ne sallivat rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -laitosyksikön keski- ja matala-aktiivisten ydinjätteiden sekä Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksen VLJluolaan. Lisäksi TVO hakee lupaehtoihin kirjattuihin radioaktiivisten aineiden enimmäismääriin muutoksia siten, että ne mahdollistaisivat Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksen VLJluolaan haittaamatta VLJ-luolan käyttöä sen ydinenergialainsäädännön mukaiseen varsinaiseen käyttötarkoitukseen. KTM:n lausunnon 2/880/2006 (1.6.2006) mukaisesti VLJ-luolaa koskevien muutosten toteuttamisesta esitetyin tavoin ei aiheudu tarvetta soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä TVO pyysi 18.1.1991 päivätyssä hakemuksessaan ydinenergialain (990/1987) 20 :ssä tarkoitettua lupaa saada käyttää Eurajoen kunnan Kirkonkylänimisessä kylässä Olkiluodon saarella sijaitsevaa loppusijoituslaitosta, VLJluolaa, keski- ja matala-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoitukseen. Valtioneuvosto myönsi 9.4.1992 (No 4/814/91 KTM) käyttölupaan kirjatuin lupaehdoin Teollisuuden Voima Oyj:lle luvan käyttää Eurajoen kunnan Kirkonkylä-nimisessä kylässä Olkiluodon saarella sijaitsevaa loppusijoituslaitosta, VLJ-luolaa, keski- ja matala-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoitukseen 9.4.1992 alkaen 31.12.2051 asti. Voimassa olevat lupaehdot ovat seuraavat: 1. Tällä päätöksellä myönnetyn luvan nojalla luvanhaltija saa loppusijoittaa keski- ja vähäaktiivisia ydinjätteitä, jotka ovat peräisin TVO I ja TVO II -ydinvoimalaitosyksiköiden, niiden jätteiden välivaraston ja VLJ-luolan käytöstä, pysyväksi tarkoitetulla tavalla VLJ-luolaan. Ydinjätteitä saa loppusijoittaa siten, että radioaktiivisia aineita on VLJ-luolan keskiaktiivisten jätteiden siilossa, KAJ-siilossa, enintään 1000 TBq ja matalaaktiivisten jätteiden siilossa, MAJ-siilossa, enintään 10 TBq. Säteilyturvakeskus voi asettaa ydinjätteille nuklidikohtaiset ylärajat ydinenergialain 55 :n nojalla.

TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN KÄYTTÖLUPA- EHTOJEN 3 (7) 2. VLJ-luolaan ei saa sijoittaa ydinaineita. 3. Käyttöluvan voimassaoloaikana pitää loppusijoitus toteuttaa sulkemisvaiheen loppuun asti ydinenergialain 33 :n mukaisesti. 4. Luvanhaltijan on laadittava vuoden 2006 loppuun mennessä ydinenergia-asetuksen 74 :n menettelytapoja noudattaen selvitys VLJ-luolan turvallisuudesta ja käyttökokemuksista sekä voimalaitosjätteiden uusista pakkaus- ja loppusijoitustekniikoista. HAKEMUSTIEDOT Ydinenergia-asetuksen 33 :n mukaisesti ilmoitamme seuraavaa: Hakijayhtiön toiminimi ja kotipaikka Hakija on Teollisuuden Voima Oyj. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. TVO on VLJ-luolan omistaja ja käyttäjä. Tarkemmat selvitykset hakijasta ilmenevät hakemuksen liitteistä 1, 2, 8, 10 ja 11. Ydinlaitoksen nimi ja sijaintipaikka Hakemuksen kohteena oleva VLJ-luola sijaitsee Eurajoen kunnassa Olkiluodon ydinvoimalaitospaikalla, joka on TVO:n omistuksessa. Tarkemmat selvitykset sijaintipaikasta esitetään hakemuksen liitteessä 3. Käyttötarkoitus Hakemuksen kohteena olevaa VLJ-luolaa käytetään keski- ja matalaaktiivisten ydinjätteiden loppusijoitukseen. Lisäksi VLJ-luolaa on tarkoitus käyttää Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien radioaktiivisten jätteiden loppusijoitukseen. Selvitykset VLJ-luolaan loppusijoitettavien ydinjätteiden ja Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien radioaktiivisten jätteiden laadusta ja enimmäismääristä sekä VLJ-luolan käyttö osana ydinjätehuollon järjestämistä esitetään hakemuksen liitteissä 4 ja 9. Toiminnan laatu, laajuus ja toiminta-aika

TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN KÄYTTÖLUPA- EHTOJEN 4 (7) Ydinenergialain 3 :n ja ydinenergia-asetuksen 6 :n määritelmän mukaan VLJ-luolassa toteutetaan ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta. VLJluolaan loppusijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla keski- ja matalaaktiivisia jätteitä. Jätteet ovat TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käytössä syntyviä voimalaitosjätteitä. Lisäksi VLJ-luolaan suunnitellaan loppusijoitettavaksi Säteilyturvakeskuksen hallussa olevia radioaktiivisia aineita. Näille suunniteltu enimmäistilavuus pakattuna on 100 kuutiometriä, jolloin määrä ei vähennä merkittävästi voimalaitosjätteille varattua loppusijoitustilavuutta. Suunniteltu toiminnan laajuus ylittyy nykyisen lupaehdon 1 kohdalta siten, että VLJ-luolaan sen nykyisessä laajuudessa aiotaan loppusijoittaa myös Olkiluoto 3 laitosyksikön voimalaitosjätteitä sekä Säteilyturvakeskuksen hallussa olevia radioaktiivisia jätteitä. Lupaehdossa 1 esitettyjä aktiivisuusrajoja esitetään muutettavaksi siten, että voimassa olevat siilokohtaiset aktiivisuusrajat korvataan yhdellä aktiivisuusrajalla, joka koskee kaikkea VLJ-luolaan loppusijoitettavaa radioaktiivista jätettä. Tämä mahdollistaisi turvallisuusanalyysein hyväksyttäväksi osoitetuin määrin Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien radioaktiivisten aineiden tarkoituksenmukaisen loppusijoituksen eri siiloihin. TVO käyttää myös omassa toiminnassaan Säteilylain alaisia säteilylähteitä radiokemiaan ja säteilymittauksiin liittyvässä kalibrointitoiminnassaan. Näiden käyttö tapahtuu säteilylain alaisen Säteilyturvakeskuksen myöntämän turvallisuusluvan puitteissa. Käytettyjen lähteiden loppusijoittamisen huomioimiseksi lupaehtoon 1 ehdotetaan lisättäväksi maininta muista Olkiluodon ydinvoimalaitokselta peräisin olevien radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksesta. Lupaehtoa 2 esitetään muutettavaksi siten, että VLJ-luolaan ei saa loppusijoittaa ydinpolttoainetta. TVO:n yksiköiden tuottamasta jätteestä suurin aktiivisuus sisältyy käytettyyn ydinpolttoaineeseen, johon sovelletaan sekä ydinainetta että ydinjätettä koskevia säännöksiä. Käytetty polttoaine on tarkoitus loppusijoittaa TVO:n ja Fortum Power & Heat Oy:n omistaman Posiva Oy:n suunnittelemalla loppusijoituslaitoksella Olkiluodossa. Posivan suunnitelmissa on otettu huomioon myös Olkiluoto 3:n käytetty polttoaine. Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien ydinaineiden sijoittaminen VLJluolaan on mahdollista, koska TVO:n laitosalue on vuodesta 2004 alkaen kuulunut IAEA:n kansainvälisen ydinmateriaalivalvonnan piiriin. Jos ydinaine on tarkoitus sijoittaa niin, ettei siihen enää myöhemmin pääse käsiksi, se on voitava todentaa ennen sitä. Ydinaineiden määrä muihin Säteilyturvakeskuksen hallussa oleviin radioaktiivisiin jätteisiin verrattuna on

TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN KÄYTTÖLUPA- EHTOJEN 5 (7) pieni. Säteilyturvakeskus huolehtii hallussaan olevien ydinaineiden tarvittavasta raportoinnista. Lupaehtoa 3, joka koskee loppusijoituksen toteuttamista sulkemisvaiheen loppuun asti käyttöluvan voimassaoloaikana, pyydetään muutettavaksi siten, että myös käytön jatkumiselle varataan mahdollisuus. VLJ-luolan nykyisten jätesiilojen käyttö jatkuu ennen alustavasti suunniteltujen lisäsiilojen rakentamista arviolta 2030-luvulle. Aikataulu perustuu Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiden käyttökokemuksiin sekä arvioihin Olkiluoto 3 - laitosyksikön tuottamista voimalaitosjätteen määristä. Laitosyksiköiden myöhempään käyttöön ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käytöstäpoistoon tarvittavia VLJ-luolan laajennuksia on kuvattu hakemuksen liitteessä 9. Käyttövaiheen aikana jätteet kuljetetaan VLJ-luolan jätehalliin, josta ne siirretään jätesiiloihin. Jätteet varastoidaan pysyvästi jätesiiloihin. Käyttövaihe päättyy kaikkien Olkiluodon voimalaitoksen laitosyksiköiden käytöstäpoiston jälkeen VLJ-luolan sulkemiseen, minkä jälkeen VLJ-luola tulee olemaan lopullisesti suljettu tila, johon jätteet on loppusijoitettu Säteilyturvakeskuksen pysyväksi hyväksymällä tavalla. Ydinenergialain 33 :n nojalla jätteiden loppusijoitus on tällöin suoritettu. VLJ-luolan viimeisimmän vuonna 2006 laaditun voimalaitosjätteiden loppusijoituksen turvallisuusperustelun lähtökohtana ovat olleet laitosyksiköiltä Olkiluoto 1, 2 ja 3 kertyvät voimalaitosjätteet sekä luolan sulkeminen vuonna 2080. VLJ-luolan voimassa oleva käyttölupa on kuitenkin voimassa vain vuoteen 2051 asti. Suunnitelmien mukaan VLJ-luolan käytölle tullaan hakemaan lupaa ennen nykyisen käyttöluvan päättymistä. Voimassa olevien lupaehtojen noudattaminen Valtioneuvosto myönsi 9.4.1992 käyttölupaan kirjatuin lupaehdoin Teollisuuden Voima Oyj:lle luvan käyttää Eurajoen kunnan Kirkonkylänimisessä kylässä Olkiluodon saarella sijaitsevaa loppusijoituslaitosta, VLJluolaa, keski- ja matala-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoitukseen 9.4.1992 alkaen 31.12.2051 asti. TVO toimitti vuonna 2006 lupaehdon 4 mukaisesti selvityksen VLJ-luolan turvallisuudesta ja käyttökokemuksista sekä voimalaitosjätteiden uusista pakkaus- ja loppusijoitustekniikoista. Työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyi selvityksen ilman huomautuksia kirjeellään 7232/330/2008, 26.3.2008. Päätöksen mukaan seuraava turvallisuusperustelun päivitys tulee tehdä 15 vuoden kuluttua. Lupaehto 4 voidaan poistaa, koska voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti luvanhaltijan on tehtävä määrävälein, siten kuin Valtioneuvoston

TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN KÄYTTÖLUPA- EHTOJEN 6 (7) asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008) määrää, loppusijoituslaitoksen turvallisuusperustelun saattaminen ajan tasalle. Voimassa olevan käyttöluvan lupaehtojen noudattamista on käsitelty tarkemmin hakemuksen liitteessä 12. HAKEMUS Edellä esitetyn sekä hakemuksen liitteinä olevien selvitysten perusteella haemme kunnioittaen ydinenergialain 25 :ssä tarkoitettua lupaehtojen muuttamista VLJ-luolan voimassa olevalle käyttöluvalle siten, että uudet lupaehdot ovat seuraavat: - Luvanhaltija saa loppusijoittaa keski- ja matala-aktiivisia ydinjätteitä, jotka ovat peräisin Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3 -laitosyksiköiden, niiden jätteiden välivarastojen ja VLJ-luolan käytöstä, pysyväksi tarkoitetulla tavalla VLJ-luolaan. Lisäksi VLJ-luolaan saa loppusijoittaa Säteilyturvakeskuksen hallinnassa olevia radioaktiivisia jätteitä siinä määrin, ettei se aiheuta haittaa keski- ja matala-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoitukselle. Ydinjätteitä saa loppusijoittaa siten, että radioaktiivisia aineita on VLJ-luolan keskiaktiivisten jätteiden siilossa, KAJ-siilossa, ja matala-aktiivisten jätteiden siilossa, MAJ-siilossa, yhteensä enintään 1100 TBq. Säteilyturvakeskus voi asettaa siiloille nuklidikohtaiset ylärajat ydinenergialain 55 :n nojalla. Edellä mainittujen rajojen puitteissa voi luvanhaltija loppusijoittaa VLJ-luolaan myös pieniä määriä Olkiluodon ydinvoimalaitokselta peräisin olevia muita radioaktiivisia jätteitä. - VLJ-luolaan ei saa loppusijoittaa ydinpolttoainetta. - Käyttöluvan voimassaoloaikana pitää loppusijoitus toteuttaa sulkemisvaiheen loppuun asti ydinenergialain 33 :n mukaisesti tai loppusijoitustoiminnan jatkuessa hakea uutta käyttölupaa. Olkiluodossa 20.9.2011 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ

TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN KÄYTTÖLUPA- EHTOJEN 7 (7) LIITTEET 1. Kaupparekisteriote 2. Jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja osakasrekisteristä 3. Selvitys VLJ-luolan sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä 4. A) Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä B) Selvitys säteilylain piiriin kuuluvien säteilylähteiden sijoittamisesta VLJ-luolaan 5. Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla turvallisuus on varmistettu 6. VNA 736/2008 vaatimusten täyttyminen Olkiluodon VLJ-luolassa 7. Selvitys toimenpiteistä VLJ-luolan ympäristörasituksen rajoittamiseksi 8. Selvitys TVO:n käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja VLJluolan käyttöorganisaatiosta 9. Selvitys VLJ-luolan roolista osana olkiluodon ydinvoimalaitoksen ydinjätehuoltoa 10. Selvitys TVO:n rahoitusasemasta, rahoituksen hoitosuunnitelma ja tuotannollinen suunnitelma 11. TVO:n tilinpäätösasiakirjat vuosilta 1990 2010 12. Selvitys siitä, miten TVO on noudattanut voimassa olevia käyttöluvan ehtoja

1 (1) 20.9.2011 LIITE 1 KAUPPAREKISTERIOTE Jäljennös Teollisuuden Voima Oyj:tä koskevasta kaupparekisteriotteesta on oheisena liitteenä.

1 (1) 20.9.2011 LIITE 2 YHTIÖJÄRJESTYS JA OSAKASLUETTELO Jäljennökset Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiöjärjestyksestä sekä osakeja osakasluettelosta ovat oheisina liitteinä.

1 (15) 20.9.2011 LIITE 3 SELVITYS VLJ-LUOLAN SIJAINTIPAIKAN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASUTUKSESTA JA MUISTA TOIMINNOISTA SEKÄ KAAVOITUSJÄRJESTELYISTÄ 1 Yleistä VLJ-luolan sijaintipaikka täyttää ne alue- ja maankäytölle asetetut vaatimukset, jotka on esitetty laissa ja viranomaisohjeissa (YVL 1.10). Alueella oleva asutus on pääosiltaan loma-asutusta ja suuremmat pysyvän asutuksen taajamat noin 15 20 kilometrin etäisyydellä Olkiluodosta ovat Eurajoen ja Rauman keskusta-alueet. Olkiluodon voimalaitosalueen alue- ja maankäyttöä ohjaavat tällä hetkellä Seutukaava 5, Olkiluodon rantaosayleiskaava ja vuodelta 1974 ja 1997 olevat asemakaavat. Mainitut kaavat muutetaan vastaamaan asetettuja valtakunnan alue- ja maankäytön tavoitteita ja uudistettua maankäyttö- ja rakennuslakia. Merkittävin Olkiluotoa koskeva kaavoitusmuutos on varautuminen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen. Olkiluodon infrastruktuuri uudistuu ja täydentyy uusien voimalaitosten ja käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen sekä näihin liittyvien oheistoimintojen rakentamisen myötä. Olkiluodon päivitetty aluesuunnitelma esitetään kuvassa 1.

2 (15) 20.9.2011 LIITE 3 Kuva 1. Olkiluodon maankäytön suunnitelma. VLJ-luola sijaitsee ruudussa B3.

3 (15) 20.9.2011 LIITE 3 2 Asutus ja muut toiminnot 2.1 Toiminnot Olkiluodon alueella Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) omistama Olkiluodon voimalaitosalue sijaitsee Eurajoen kunnassa Olkiluodon saaren länsipäässä. Voimalaitosalueella sijaitsevat vuosina 1973 1980 rakennetut ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 (OL1) ja Olkiluoto 2 (OL2) sekä rakenteilla oleva laitosyksikkö Olkiluoto 3 (OL3). OL1-laitosyksikön nimellinen nettosähköteho on 880 MW ja OL2:n 860 MW. OL3-laitosyksikön nimellinen nettosähköteho tulee olemaan noin 1600 MW. Voimalaitosalueella sijaitsevat lisäksi muun muassa hallintorakennuksia, koulutus- ja vierailukeskus, varastoja, korjaamoja, varalämpölaitos, raakaveden puhdistamo, suolanpoistolaitos, saniteettivesien puhdistuslaitos, 2 majoituskylää, kaatopaikka sekä käytetyn polttoaineen välivarasto, matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden välivarastot ja voimalaitosjätteen loppusijoitustila, VLJ-luola. Posiva Oy rakentaa suunnitelmien mukaan voimalaitosalueen läheisyyteen Olkiluodon saaren keskiosaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen. Siihen liittyvän tutkimuskuilun (ONKALO) rakentaminen alkoi vuonna 2004. ONKALOn tutkimus- ja testauskäyttö jatkuu valmistumisen jälkeen aina loppusijoituksen aloitukseen vuoteen 2020 asti. Voimalaitos on yhteydessä valtakunnan sähköverkkoon kuudella 400 kv:n ja kahdella 110 kv:n voimajohdolla. OL3:n käyttöönoton jälkeen on 400 kv:n yhteyksiä normaalitilanteessa käytössä kaksi laitosyksikköä kohden. Olkiluodon 400 kv:n sähköasema sijaitsee saaren pohjoisrannalla noin kahden kilometrin päässä voimalaitokselta. 110 kv:n sähköasema sijaitsee voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella. Voimalaitosalueen läheisyydessä harjoitetaan maataloutta vain vähäisessä määrin. Lähivesillä harjoitetaan kalastusta sekä elinkeinona että harrastuksena. Ulkopään niemessä on TVO:n ylläpitämä ravunkasvatus- ja tutkimuslaitos sekä eksoottisten kasvien koeviljelmä, jotka hyödyntävät voimalaitoksen lämmintä jäähdytysvettä. Olkiluodon saaren pohjoisrannalla sijaitsee hakijan omistamalla maalla telakka ja satama. Yleisessä käytössä toimivaan satamaan johtaa kuusi metriä syvä liikenneviraston ylläpitämä laivaväylä. Telakka-alueella

4 (15) 20.9.2011 LIITE 3 olevia tiloja on tällä hetkellä vuokrattu OL3:n alihankkijalle. Sataman eri toiminnoissa työskentelee 20 50 henkilöä. 2.2 Asutus Olkiluodon ympäristössä Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä voimalaitosalueelta. Pysyvään asumiseen soveltuvia asuntoja Olkiluodon saarella ja läheisessä Kornamaan saaressa on alle kymmenen. Ilavaisten kylässä Olkiluodon saaren itäpuolella on useita pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Olkiluodon saarella yksityisessä omistuksessa oleva loma-asutus, yhteensä noin 30 lomakiinteistöä, sijoittuu lähes kokonaisuudessaan saaren itäpäähän. Noin viiden kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta on noin 500 lomakiinteistöä, jotka pääosin sijoittuvat lähisaarille sekä Ilavaisten ja Orjasaaren kyliin. Kuva 2. Rantaosayleiskaavan mukaista loma-asutusta Olkiluodon saaren itäpuolella.

5 (15) 20.9.2011 LIITE 3 Olkiluodon itäosassa sijaitsevalla loma-asutusalueella sijaitsee Raunelan tila, jonka rakennuskannan ja ympäristön TVO entisöi edustamaan aikaa Olkiluodossa ennen ydinvoimalaitoksen tuloa saarelle. Olkiluodossa on tällä hetkellä mahdollisuus järjestää tilapäistä majoitusta ydinvoimalaitoksen tarpeisiin noin 1700 henkilölle ja majoituskapasiteettia voidaan tarvittaessa lisätä noin 500 henkilölle. Kuva 3. Olkiluoto sijaitsee n. 20 km alueen merkittävistä taajamista Raumalta ja Eurajoelta. Eurajoki on Pohjanlahden rannikkokunta, joka kuuluu Rauman talousalueeseen. Eurajoen kunnassa on noin 6 000 asukasta. Kuntakeskus sijaitsee valtatien 8 varrella noin 15 kilometrin päässä Rauman keskustasta pohjoiseen ja noin 35 kilometrin päässä Porista etelään. Olkiluodon sijainti Eurajoella ja Raumaan nähden on esitetty kuvassa 3. Eurajoen naapurikunnat ovat Rauma (noin 39 800 asukasta) Eura (noin 12 600 asukasta) Luvia (noin 3 300 asukasta) Nakkila (noin 5 700 asukasta) Rauman talousalueella, jonka muodostavat Eura, Eurajoki, ja Rauma, asuu noin 60 000 henkilöä. Porissa, joka sijaitsee Olkiluodosta koilliseen, on asukkaita noin 83000. Asutuksen jakautuminen voimalaitoksen ympärillä etäisyyksillä 0 20 km ja 0 100 km on esitetty kuvissa 4 ja 5. Kuvat perustuvat tilasto-

6 (15) 20.9.2011 LIITE 3 keskuksen toimittamaan aineistoon, joka vastaa väestötilannetta 31.12.2009. Kuva 4. Väestö (31.12.2009) sektoreittain ja 250 x 250 m ruuduittain Olkiluodon ympäristössä etäisyydellä 0-20 km.

7 (15) 20.9.2011 LIITE 3 Kuva 5. Väestö (31.12.2009) sektoreittain ja 250 x 250 m ruuduittain Olkiluodon ympäristössä etäisyydellä 0-100 km.

8 (15) 20.9.2011 LIITE 3 2.3 Muut toiminnot Olkiluodon ympäristössä Voimalaitosalueen läheisyydessä Olkiluodossa harjoitetaan maataloutta vain vähäisessä määrin, pääosin pienimuotoista peltoviljelyä Olkiluodon saaren itäosassa. Lähivesillä harjoitetaan kalastusta muutaman päätoimisen kalastajan toimesta sekä elinkeinona että harrastuksena. Eurajoen kunnan elinkeinorakenteessa palveluilla ja jalostuselinkeinolla sekä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema. TVO on kunnan suurin työnantaja. Ydinvoimalaitoksella on hakijan palveluksessa noin 700 henkilöä, minkä lisäksi runsaat 300 aliurakoitsijoiden henkilöä työskentelee Olkiluodossa. Vuosihuoltojen aikana voimalaitoksella työskentelee normaalivahvuuden lisäksi yleensä noin 1 500 henkilöä. Tällä hetkellä rakenteilla olevan OL3-laitosyksikön työmaalla työskentelee lähes 4000 henkilöä. Laitoksen valmistumisen jälkeen käyttö- ja kunnossapitotehtävissä työskentelee noin 200 300 henkilöä. Eurajokelaisia työllistävä toimialajakauma oli vuonna 2007: alkutuotanto 6,9 % jalostus 56,7 % palvelut 35,6 % Rauman seutukunnassa jakauma oli vuonna 2007: alkutuotanto 1,5 % jalostus 37,4 % palvelut 60,5 % Eurajokelaisista puolet käy töissä kunnan ulkopuolella, muun muassa Raumalla ja Porissa. Eurajoelle muualta töihin tulevat ovat hyvin laajalta alueelta, mutta enemmistönä ovat raumalaiset. TVO:n suora ja välillinen vaikutus Satakunnassa ja erityisesti Rauman alueella on merkittävä. Vuonna 2009 TVO:n palveluksessa Olkiluodossa työskentelevistä 57 %:a asui Raumalla, 20 %:a Eurajoella, 9 %:a Porissa ja 14 %:a muissa kunnissa. Olkiluodon lähialueen tärkeimmät viljelysmaat sijaitsevat 20 40 kilometriä voimalaitoksesta itään ja 25 35 kilometriä laitoksesta koilliseen. Voimalaitoksesta noin 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee muutama puutarha, jotka tuottavat vihanneksia lähinnä Rauman seudulle. Porissa noin 35 kilometrin etäisyydellä sijaitsee lähin meijeri. Ydinvoimalaitoksesta 10 kilometrin säteellä sijaitsee kolme maatilaa, jotka tuottavat maitoa. Voimalaitoksesta 40 kilometrin säteellä sijaitsee useita kymmeniä maitotiloja.

9 (15) 20.9.2011 LIITE 3 Ydinvoimalaitoksesta alle 10 kilometrin säteellä sijaitsee kolme koulua. Koulut ovat alakouluja ja oppilaat iältään 6 13-vuotiaita. 3 Kaavoitus- ja muut järjestelyt 3.1 Yleistä Olkiluodossa on voimassa oleva rantayleiskaava ja asemakaava, jossa on osoitettu alueet ydinvoimalaitosten rakentamiselle. Kaavoja ollaan päivittämässä vastaamaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia sekä huomioimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle asetetut vaatimukset. Satakuntaliiton toimesta ollaan laatimassa myös maakuntakaavaa, joka aikanaan korvaa nykyisen voimassa olevan Seutukaava 5:n. Maakuntakaavassa on otettu huomioon valtiovallan Olkiluodon kaavoitukselle asettamat tavoitteet sekä ydinjätehuollon asettamat vaatimukset. Kuva 6. Olkiluodon voimassa oleva rantaosayleiskaava. 3.2 Asemakaava Voimassa olevassa Olkiluodon asemakaavassa on rakennusoikeutta ydinvoimalaitosalueeksi osoitetulla alueella 6,55 miljoonaa kuutiota, josta on tulevaan voimalaitosrakentamiseen käyttämättä lähes 4 miljoonaa. Voimalaitosalue sijoittuu Olkiluodon saaren länsipäähän. Nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden, rakenteilla olevan OL3- laitosyksikön ja suunnitellun Olkiluoto 4 -laitosyksikön alueella on

10 (15) 20.9.2011 LIITE 3 voimassa asemakaavat, jotka on vahvistettu vuosina 1974 ja 1997. Voimalaitosalue on merkitty teollisuus- ja varastorakennuksien korttelialueeksi, jolle saa rakentaa ydinvoimalaitosyksiköitä ja muita voimantuotantoon, -jakeluun ja -siirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita, ellei sitä muutoin ole rajoitettu. Pääosa asemakaavan tarkoittamista vesialueista on vahvistettu vesialueeksi, jota saa käyttää voimalaitoksen tarkoituksiin ja jolle teollisuus- ja varastoalueiden kohdalla saa rakentaa voimalaitoksen tarvitsemia laitureita ynnä muita rakennelmia ja laitteita. Kaavassa on myös osoitettu vesialueet, joilla sallitaan täyttämis- ja pengertämistöitä. Olkiluodon alueella on lisäksi vuonna 2005 hyväksytyt energiatuotantoa palvelevien asuntolarakennusten korttelialueiden kaavat sekä vahvistettuja ranta-asemakaavoja Olkiluodon saaren itäpuolella. Kaavamuutos vireillä Eurajoen kunta on käynnistänyt loppusijoitusalueen asemakaavamuutoksen laadinnan päätöksellään lokakuussa 2008. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkuvuodesta 2009 ja kaavaehdotus elokuussa 2009. Kuva 7. Loppusijoitusalueen asemakaavaehdotus.

11 (15) 20.9.2011 LIITE 3 3.3 Yleiskaava Kaavaan on varattu alueet loppusijoituslaitoksen maanpäällisiä rakennuksia ja rakenteita sekä laitokseen liittyviä tukitoimintoja varten. Olkiluodon alueella Eurajoen kunnassa ei ole vahvistettuna yleiskaavaa, vaan Eurajoen kunnanvaltuuston vuonna 1988 hyväksymä yleiskaavallinen rakennesuunnitelma. Eurajoen kunnanvaltuusto on kesäkuussa 1999 hyväksynyt Eurajoen merenrannat käsittävän rantayleiskaavan. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lokakuussa 2000 vahvistanut rantayleiskaavan eräin muutoksin. Rauman ranta-alueilla on voimassa vuonna 1999 vahvistettu Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaava, sekä sen kaavamuutos, joka koskee Olkiluodon lähisaaria ja vahvistettiin vuonna 2009. Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2005 rantayleiskaavan muutoksen, jolla osoitettiin Olkiluodon kaakkoisosaan majoituskylä sekä muita energiantuotantoa palvelevia toimintoja. Kaavamuutos vireillä Olkiluodon alueella on valmisteilla Olkiluodon osayleiskaava. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut ylläpitää maankäytöllisiä edellytyksiä Suomen suurimmalla energiantuotantoalueella ja varata alueet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteuttamiselle siten, että Suomen lainsäädännön ja toiminnan turvallisuudelle asettamat vaatimukset täyttyvät. Olkiluodon osayleiskaavan muutostyö käynnistyi 2006. Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi Olkiluodon osayleiskaavan 19.5.2008. Turun hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 21.4.2009 kaksi valitusta ja niin ikään Korkein hallinto-oikeus päätöksellään 4.6.2010. Kaava on lainvoimainen.

12 (15) 20.9.2011 LIITE 3 Kuva 8. Olkiluodon ja Rauman pohjoisten alueiden osayleiskaavat. 3.4 Seutukaava 5 Seutukaava 5 perustuu rakennuslainsäädäntöön, ja sen pääasiallisena tehtävänä on ohjata alueiden käytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kuva 9. Seutukaavassa 5 Olkiluodon voimalaitosalue on määritelty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Eurajoella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on hyväksytty Satakuntaliiton liittovaltuustossa vuonna 1996 ja vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 1999. Olkiluodon voimalaitosalue on seutukaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Aluetta koskevien

13 (15) 20.9.2011 LIITE 3 erityismääräysten mukaan tulee alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsuojelukysymyksiin sekä järjestää radioaktiivisten jätteiden käsittely ja varastointi ehdottoman turvallisesti. Alueelle voidaan seutukaavan estämättä sijoittaa ydinvoimalaitosyksiköiden lisäksi myös muuta energiantuotantoa sekä alueen energiantuotantoon perustuvaa teollisuutta. Liiklankarin alue on Seutukaava 5:ssä luonnonsuojelualuetta. Seutukaava 5:ssä on merkitty ydinvoimalaitoksen kaukosuojavyöhyke, jossa on maankäyttörajoituksia. Vyöhyke ympäröi ydinvoimalaitosaluetta noin 5-7 kilometrin etäisyydellä. Vyöhykkeen sisälle ei tule suunnitella ja sijoittaa suuria asuinalueita eikä laitoksia, joissa on paljon työpaikkoja, hoitopaikkoja tai elintarviketeollisuuslaitoksia eikä laitoksia tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ydinvoimalaitokselle, kuten räjähdysainetehtaita tai - varastoja tai lentokenttiä. Maakuntakaava valmisteilla Satakuntaliitto on laatimassa maakuntakaavaa, joka korvaa voimassa olevan Seutukaava 5:n. Satakunnan maakuntakaavan alueiden käytön tavoitteet perustuvat hyväksyttyihin valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, jotka tulivat lainvoimaisiksi 2001. Kuva 10. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Olkiluodon toiminnan osalta on huomioitu kuvan esittämässä maakuntakaavassa. Maakuntakaavassa osoitetaan Olkiluodon alueelle Energiahuollon alue (EN1), jolla osoitetaan (vaaleanpunaiseksi värjätty alue) ydinvoimalan laitosalue, joka on varattu energiatuotantoa palvelevia laitoksia, rakennuksia tai rakenteita sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta

14 (15) 20.9.2011 LIITE 3 toteuttavia laitoksia ja rakennuksia varten. Laitosalueen ympärille on osoitettu (vaaleanpunaisella viivalla rajattu alue) energiahuollon kehittämisen kohdealue (en), johon energiahuollontoimintojen vuoksi kohdistuu alueiden käyttöön liittyviä kehittämistarpeita. Uloimpana kiertää (mustalla katkoviivalla ympäröity alue) suojavyöhyke (sv2), jolla osoitetaan ydinvoimalaitosten suojavyöhyke. Maakuntakaavassa osoitetaan myös alueelta lähtevät voimajohtoreitit, seututie, laiva- ja veneväylät sekä alueella olevat suojelualueet. Maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Maakuntavaltuusto hyväksyi päätöksellään maakuntakaavan joulukuussa 2009 ja se on toimitettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi maaliskuussa 2010. 3.5 Suojelualueet, Natura-alueet Kuva 11. Natura 2000, FI 0200073. Olkiluodon energiahuollon alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu Natura-alueita sekä Olkiluodon saarella että sen edustan merialueilla. Liik-

15 (15) 20.9.2011 LIITE 3 lankarin suojelualue sijaitsee etelärannalla saaren keskiosassa. Merellä Natura-alue sijaitsee Olkiluodon länsipuolelle noin 2 kilometrin etäisyydellä. Nykyisten laitosyksiköiden toiminnasta saatujen kokemusten mukaan ei ole aiheutunut merkittävää haittaa olosuhteille luonnossa, joten lisäyksiköiden rakentaminen on voitu toteuttaa sopusoinnussa ympäristön tilan kanssa vaarantamatta merkittävästi luonto- ja ympäristöarvoja. Naturaalueiden olosuhteiden turvaaminen riittävässä määrin otetaan huomioon yksikön suunnittelussa ja rakentamisessa, ja TVO sai valmiiksi alkuvuoden 2010 aikana luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen Natura-arvion Rauman saaristoon (FI02000073) Olkiluotoon suunnitellun neljännen ydinvoimalaitosyksikön tarpeiden osalta. 3.6 Suojavyöhykkeet Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeessa 1.10 määritellään ydinvoimalaitoksen laitosaluetta ympäröivät suoja-alueet. Ydinvoimalaitoksen laitosalue ulottuu noin kilometrin etäisyydelle laitoksesta. Laitosalueella saa pääsääntöisesti olla vain voimalaitokseen liittyviä toimintoja. Luvanhaltijan on voitava määrätä kaikesta tällä alueella tapahtuvasta toiminnasta ja voitava tarvittaessa poistaa asiaan kuulumattomat henkilöt alueelta tai estää näitä pääsemästä sille. Suojavyöhyke ulottuu noin 5 kilometrin etäisyydelle laitosalueelta. Suojavyöhykkeellä on voimassa maankäyttöön kohdistuvia rajoituksia, kuten rajoituksia sijoittaa tiheää asutusta, sairaaloita tai laitoksia, joissa käy tai oleskelee huomattavia ihmismääriä. Suojavyöhykkeelle ei myöskään tule sijoittaa sellaisia merkittäviä tuotannollisia toimintoja, joihin ydinvoimalaitoksen onnettomuus voisi vaikuttaa. Pysyvien asukkaiden määrä tulisi YVL-ohjeen 1.10 mukaan pitää pienempänä kuin 200. Loma-asutusta tai vapaa-ajan toimintaa voi tällä alueella olla enemmän, mikäli kyseiselle alueelle voidaan laatia asianmukainen pelastussuunnitelma. Laitoksen ympärille on määritelty noin 20 kilometrin etäisyydelle ulottuva varautumisalue, jolle viranomaisten on laadittava yksityiskohtaiset pelastussuunnitelmat. Varautumisalueella ei saa sijaita sellaista väestömäärää eikä asutuskeskusta, joita koskevia pelastustoimenpiteitä ei voida toteuttaa tehokkaasti. Suojavyöhykkeille asetetut ehdot toteutuvat Olkiluodossa. Suojavyöhykkeellä vakituisesti asuvien määrä ei estä tehokkaiden pelastustoimenpiteiden suorittamista. Laitosta mahdollisesti vaarantavat toiminnat on siirretty riittävän etäälle. Lähiympäristön maankäyttöön kohdistuu rajoituksia. Sisäasiainministeriön asetuksen (709/2003) mukaisen liikkumis- ja oleskelukieltoalueen sekä itse laitosalueen kulun ja kuljetusten valvontaan on varauduttu.

1 (4) 20.9.2011 LIITE 4A SELVITYS YDINLAITOKSESSA VALMISTETTAVIEN, TUOTETTAVIEN, KÄSITELTÄVIEN, KÄYTETTÄVIEN TAI VARASTOITAVIEN YDINAINEIDEN TAI YDINJÄTTEIDEN LAADUSTA JA ENIMMÄISMÄÄRÄSTÄ 1 Yleistä VLJ-luolaan loppusijoitetaan TVO:n laitosyksiköillä syntyviä vähä- ja keskiaktiivisia ydinjätteitä, jotka ovat peräisin Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3 -laitosyksiköiden, niiden jätteiden välivarastojen ja VLJluolan käytöstä. Lisäksi VLJ-luolassa on tällä hetkellä välivarastoituna Säteilyturvakeskuksen hallussa olevia terveydenhuollon, teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen käytöstä peräisin olevia radioaktiivisia lähteitä. Nämä on myös suunniteltu loppusijoittaa VLJ-luolaan. VLJ-luolaa tullaan tulevaisuudessa, arviolta 2030-luvulla, laajentamaan, jonka jälkeen sinne tullaan loppusijoittamaan myös Olkiluoto 4 - laitosyksiköltä peräisin olevaa vähä- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä. Laajennuksessa tullaan rakentamaan tilat myös laitosyksiköiden purkujätteille sekä myös siilot reaktorin paineastioille. Paineastioiden sisään tullaan sijoittamaan myös käytössä olleita reaktorin sisäosia mahdollisuuksien mukaan. Ydinenergialain mukaisesti VLJ-luolan laajennus, ydinjätteiden loppusijoitukseen käytettävänä laitoksena, tulee vaatimaan valtioneuvoston periaatepäätöskäsittelyn, johon liittyy myös sen ympäristövaikutusten arviointi. VLJ-luolaan ei loppusijoiteta TVO:n voimalaitosten toiminnasta peräisin olevia ydinaineita. TVO:lta peräisin olevia ydinaineita ei myöskään välivarastoida VLJ-luolassa, sen sijaan valtion pienjätevarastossa voidaan varastoida pieniä määriä ydinaineiksi luokiteltuja radioaktiivisia jätteitä. Säteilyturvakeskus huolehtii näiden ydinaineiden valvonnasta, kirjanpidosta ja raportoinnista. 2 Voimalaitosjätteet Radioaktiivisuuden osalta voimalaitosjätteet voidaan jakaa matalaaktiivisiin ja keskiaktiivisiin jätteisiin. Olkiluodossa matala-aktiiviset jätteet loppusijoitetaan VLJ-luolan matala-aktiivisen jätteen siiloon (MAJ-siiloon) ja keskiaktiiviset jätteet vastaavasti keskiaktiivisen jätteen siiloon (KAJ-siiloon). Tulevaisuudessa VLJ-luolaa laajennetaan tarpeen mukaan. Huoltojätteet muodostuvat pääosin huolto- ja korjaustöiden yhteydessä kertyvistä sekalaisista pakkaus-, teline-, suojavaruste-, eriste- ja puhdistusmateriaaleista. Ryhmään luetaan lisäksi kontaminoitunut

2 (4) 20.9.2011 LIITE 4A metalliromu (paitsi käytetyt reaktorin sisäosat) ja muita kontaminoituneita komponentteja, kuten erilaiset suodattimet. Huomattava osa huoltojätteestä on niin matala-aktiivista, että se voidaan vapauttaa säteilyvalvonnasta ja viedä valvotun alueen ulkopuoliselle kaatopaikalle Olkiluodon voimalaitosalueella tai luovuttaa uusiokäyttöön. Aktiivisuutta alentavan varastoinnin ja dekontaminoinnin jälkeen metalliromusta suurin osa voidaan aikanaan vapauttaa säteilyvalvonnan alaisuudesta. Kuivan matala-aktiivisen huoltojätteen kokoonpuristuva osa pakataan sellaisenaan tai paloitellaan ja pakataan 200 litran terästynnyreihin, jotka voidaan edelleen puristaa puoleen alkuperäisestä tilavuudestaan. Kontaminoitunut metalliromu tarvittaessa paloitellaan, puristetaan ja pakataan loppusijoituspakkauksiin. Kuivat jätteet varastoidaan aluksi laitosyksikön jätevarastossa, tai ne siirretään aktiivisuutensa mukaan joko matala-aktiivisen jätteen välivarastoon (MAJ-varasto) tai keskiaktiivisen jätteen välivarastoon (KAJ-varasto). Aktiivisuusmäärityksen jälkeen jätteet kuljetetaan loppusijoitettaviksi VLJ-luolaan. Kaikilta laitosyksiköiltä kertyvät, alkuperältään märät jätteet kiinteytetään tai kuivataan. Tällaisia jätteitä ovat ioninvaihtohartsit, kontaminoituneiden vesien haihdutusjäännökset, lietteet ja liuottimet. Osa niistä on matala-aktiivisia ja osa keskiaktiivisia. Jäteöljyt ovat matala-aktiivisia ja ne voidaan vapauttaa säteilyvalvonnasta ja luovuttaa uusiokäyttöä varten. Ioninvaihtohartsit joko kuivataan tynnyreihin (in-drum drying menetelmä) tai kiinteytetään betonoimalla tai bitumoimalla. Kontaminoituneiden vesien haihdutusjäännökset, liuottimet ja lietteet kuivataan tynnyreihin tai kiinteytetään betonilla tai muilla kiinteytysaineilla, joiden valinta ja käyttö perustuvat kahdelta käytössä olevalta laitosyksiköiltä saatuihin kokemuksiin. Käsittelyn ja aktiivisuusmäärityksen jälkeen pakkauksia säilytetään laitosyksikön jätevarastossa ennen siirtoa laitosalueen muihin jätevarastoihin mahdollista lisäkäsittelyä tai jatkovarastointia varten tai VLJ-luolaan loppusijoitukseen. Käsittely- ja pakkausmenetelmä vaikuttaa voimakkaasti jätteen loppusijoitustilavuuteen. Edellä kuvattujen menetelmien käyttö optimoidaan laitosyksikön käytön aikana saatavien kokemusten perusteella. Viime vuosina Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiltä on kertynyt voimalaitosjätettä vuosittain keskimäärin alle 200 m 3. Vuosikertymää on vähentänyt kompaktointimenetelmien käyttöönotto ja toisaalta, johtuen mm. laitoksien modernisointien yhteydessä vaihdettujen isojen komponenttien määrästä, on joinain vuosina jätettä kertynyt selvästi

3 (4) 20.9.2011 LIITE 4A keskimääräistä enemmän. Vuoden 2010 loppuun mennessä oli VLJluolan MAJ-siiloon loppusijoitetun jätteen määrä 3538 m 3 ja KAJsiiloon loppusijoitetun jätteen määrä 1777 m 3. Lisäksi laitosyksiköillä sekä laitosalueen KAJ- ja MAJ varastoissa oli väliaikaisesti varastoituna yhteensä n. 1270 m 3 voimalaitosjätettä. Olkiluoto 3 -laitosyksiköltä arvioidaan kertyvän voimalaitosjätettä pakkauksineen noin 50 100 m 3 vuodessa. Vuosittainen jätteen määrä vaihtelee riippuen siitä, millaisia huolto-, korjaus- ja muutostöitä kulloinkin tehdään. Laitosyksikön 60 vuoden käyttöiän aikana kertyvän voimalaitosjätteen kokonaismääräksi arvioidaan 3000 6000 m 3. Voimalaitosjätteiden sisältämät radioaktiiviset aineet ovat pääasiassa neutronisäteilyn synnyttämiä aktivoitumistuotteita. Polttoainevuotojen seurauksena jätteisiin voi joutua myös fissiotuotteita ja pieniä määriä aktinideja. VLJ-luolan lopullisessa turvallisuusselosteessa on huomioitu myös Olkiluoto 3 -laitosyksiköltä kertyvä jäte. MAJ-siilon sisältämän jätteen kokonaisaktiivisuus vuonna 2080, jolloin siilo on suunniteltu suljettavaksi, on enintään noin 2 TBq. Vastaava arvio KAJ-siilon enimmäisaktiivisuudelle on noin 400 TBq. Tämän hetkisen VLJ-luolan lupaehtojen mukaan siilojen sallitut kokonaisaktiivisuudet ovat vastaavasti 10 TBq ja 1000 TBq. Aktiivisuusrajoja esitetään tässä hakemuksessa muutettavaksi siten, että voimassa olevat siilokohtaiset aktiivisuusrajat korvataan yhdellä aktiivisuusrajalla, joka koskee kaikkea VLJ-luolaan loppusijoitettavaa radioaktiivista jätettä. Tämä mahdollistaisi turvallisuusanalyysein hyväksyttäväksi osoitetuin määrin Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien radioaktiivisten lähteiden tarkoituksenmukaisen loppusijoituksen eri siiloihin. Esitetty uusi, VLJluolan loppusijoitussiiloja yhdessä koskeva aktiivisuusraja, on 1100 TBq, joka kattaa Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksen tuoman aktiivisuuden lisäyksen. 3 Laitoksien käytöstäpoistojätteet Ydinlaitoksien käyttöiän päätyttyä laitokset puretaan ja purkujätteet loppusijoitetaan VLJ-luolaan. Laitoksien purkujätteiden loppusijoitusta kuvataan tarkemmin käytöstäpoistoraporteissa. Käytöstäpoistojätteet eivät koske VLJ-luolaa sen nykyisessä laajuudessaan, vaan ne tullaan loppusijoittamaan myöhemmin rakennettavaan laajennusosaan, jolle aikanaan tullaan käymään läpi oma käyttölupakäsittely.

4 (4) 20.9.2011 LIITE 4A Käytöstäpoiston yhteydessä syntyvä purkujäte koostuu aktivoituneesta ja kontaminoituneesta metalli-, betoni- ym. jätteestä. Osa purkujätteestä on hyvin matala-aktiivista. Purkujätteen tilavuudesta vie valtaosan kontaminoitunut purkujäte (putket, venttiilit, pumput, lämmönvaihtimet ym.) ja hyvin matala-aktiivinen purkujäte. Myös reaktorin paineastioille tullaan laajennuksen yhteydessä rakentamaan erilliset loppusijoituskuilut, joihin käytetyillä reaktorin sisäosilla täytetyt paineastiat tullaan nykyisen käytöstäpoistosuunnitelman mukaan loppusijoittamaan. Suuri osa purkujätteen aktiivisuudesta on reaktoripaineastioiden aktivoituneissa sisäosissa.

1 (2) 20.9.2011 LIITE 4B SELVITYS SÄTEILYLAIN PIIRIIN KUULUVIEN SÄTEILYLÄHTEIDEN SIJOITTAMISESTA VLJ-LUOLAAN 1 Yleistä Matala- ja keskiaktiivisten ydinjätteiden lisäksi VLJ-luolassa on tällä hetkellä erilliseen tilaan välivarastoituna Säteilyturvakeskuksen hallussa olevia terveydenhuollon, teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen käytöstä peräisin olevia radioaktiivisia lähteitä. Myös näitä on suunniteltu loppusijoittavaksi VLJ-luolaan. Lisäksi luvanhaltijan omasta säteilylainsäädännön mukaisesti luvitetusta toiminnasta peräisin olevaa radioaktiivista jätettä voidaan loppusijoittaa VLJ-luolaan. 2 Säteilyturvakeskuksen hallussa olevat radioaktiiviset lähteet Valtion, jota edustaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Säteilyturvakeskus, hallinnassa on terveydenhuollon, teollisuuden, tutkimuksen ja opetuksen käytöstä peräisin olevia radioaktiivisia lähteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja TVO ovat vuonna 1996 sopineet näiden jätteiden loppusijoittamisesta VLJ-luolaan enintään 100 kuutiometrin pakkaustilavuuden verran. Säteilyturvakeskuksen hallussa olevien jätteiden aktiivisuusinventaaria on arvioitu vuoteen 2080 asti, jolloin jätteen kokonaisaktiivisuus olisi n. 100 TBq. Kokonaisaktiivisuudesta n. 80 % oli tritiumia. Jätteet on tarkoitus loppusijoittaa sekä MAJ- että KAJ-siiloihin riippuen kunkin jätetyypin ja pakkauksen fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista. Turvallisuusanalyysissä esitetään sallitut siilo- ja pakkauskohtaiset aktiivisuusrajat eri nuklideille ja jätetyypeille. Säteilyturvakeskuksen käytössä olevassa VLJ-luolan varastotilassa voidaan välivarastoida, viranomaismääräysten ja käyttöturvallisuuden niin salliessa, myös säteilylähteitä, joita ei ole tarkoitus loppusijoittaa VLJ-luolan jätesiiloihin. 3 Säteilylainsäädännön mukaisesti luvitetusta toiminnasta peräisin oleva radioaktiivinen jäte Luvanhaltijan omasta säteilylainsäädännön mukaisesti luvitetusta toiminnasta peräisin olevaa radioaktiivista jätettä ovat laboratoriosta peräisin olevat kiinteytettävät avolähteet ja niitä voivat olla myös sellaiset mittarikalibroinneissa käytettävät umpilähteet, joita ei voida palauteta valmistajalle. Näitä esim. koboltti-, cesium- ja radiumlähteitä

2 (2) 20.9.2011 LIITE 4B on molemmilla laitoksilla useita ja suurimmillaan ne ovat aktiivisuudeltaan GBq-luokkaa. Luvanhaltija käyttää omassa toiminnassaan myös Säteilylain alaisia säteilylähteitä radiokemian ja säteilymittauksiin liittyvässä kalibrointitoiminnassaan. Näiden käyttö tapahtuu säteilylain alaisen Säteilyturvakeskuksen myöntämän turvallisuusluvan puitteissa. Turvallisuusluvassa näiden säteilylähteiden käytöstäpoistomenetelmäksi on määrätty hävittäminen voimalaitosjätteen mukana. Tämän toiminnan huomioimiseksi käyttölupaan ehdotetaan lisättäväksi maininta muista Olkiluodon ydinvoimalaitokselta peräisin olevien radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksesta. Näiden jätteiden vaikutus VLJ-luolan kokonaisaktiivisuussisältöön on käytännössä olematon.

1 (8) 20.9.2011 LIITE 5 PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA JA RATKAISUISTA SEKÄ MUISTA JÄRJESTELYISTÄ, JOILLA TURVALLISUUS ON VARMISTETTU 1 Yleistä VLJ-luola on keski- ja matala-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituslaitos. Loppusijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista pysyväksi tarkoitetulla tavalla. VLJ-luolan rakenne ja toiminta on esitetty pääpiirteittäin tässä liitteessä. Tarkemmin VLJ-luolan rakennetta ja turvallisuutta on tarkasteltu VLJ-luolan lopullisessa turvallisuusselosteessa. Lopullinen turvallisuusseloste on ajan tasalla pidettävä asiakirja, joka sisältää tiedot laitoksen yleisistä suunnittelu- ja toteuttamisperiaatteista, järjestelmätasolle ulottuvan kuvauksen laitoksesta, onnettomuusanalyysit ja selvityksen ympäristövaikutuksista. Lopullisen turvallisuusselosteen tarkoituksena on osoittaa, että turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja turvallisuutta koskevat määräykset on otettu huomioitu. Teollisuuden Voima Oyj:n ydinjätteet sisältävät Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käytön seurauksena muodostuneita radionuklideita. Radionuklidien pitoisuudet jätteissä ovat aiheutuvien tai mahdollisesti aiheutuvien säteilyannosten kannalta suuremmat kuin ihmisen elinympäristössä normaalisti esiintyvien radionuklidien pitoisuudet. Radionuklidit muuttuvat stabiileiksi nuklideiksi ajan kuluessa siten, että kunkin radionuklidin määrä pienenee puoleen sille ominaisen puoliintumisajan kuluessa. Radioaktiivisten aineiden määrä jätteissä pienene siis jatkuvasti ajan kuluessa. Ydinjätteiden turvallinen loppusijoitus perustuu ensiksi siihen, että radionuklidit eristetään elinympäristöstä tai niiden kulkeutumista elinympäristöön hidastetaan niin kauan, että niiden määrät ja pitoisuudet ovat pienentyneet riittävästi. Toiseksi radionuklidien säteilyä vaimennetaan riittävästi. Lisäksi jätteistä aiheutuva riski rajoitetaan muillakin toimenpiteillä niin vähäiseksi kuin käytännöllisesti on mahdollista. VLJ-luolan kalliomekaniikkaa ja hydrologiaa valvotaan käyttövaiheen aikana. Käyttövaiheen aikana siiloihin loppusijoitettu jäte on poistettavissa, mikäli havaittaisiin, että luolan rakenne tai muu seikka vaarantaisi loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden.

2 (8) 20.9.2011 LIITE 5 2 VLJ-luolan rakenne VLJ-luolan yleisrakenne, huomioiden suunnitellut laajennukset, on esitetty kuvassa 1. Laitos koostuu maanpäällisestä valvomorakennuksesta, ajotunnelista, louhintatunnelista, kuilusta, matalaaktiivisten jätteiden siilosta (MAJ-siilo), keskiaktiivisten jätteiden siilosta (KAJ-siilo), siilojen yläpuolisesta hallista sekä aputiloista. Halli toimii kuljetusten yhteydessä kuormanpurkutilana, ja mahdollistaa jätteiden siirrot siiloihin normaalia siltanosturia käyttäen. Siilojen tehtävänä on luoda edellytykset voimalaitosjätteiden turvalliselle loppusijoitukselle sekä VLJ-luolan käyttövaiheessa että pitkällä aikavälillä tilojen sulkemisen jälkeen. Matala-aktiivisten jätteiden siilon halkaisija on 23,6 m ja syvyys 34,6 m. Keskiaktiivisten jätteiden siilon halkaisija on 23,6 m ja syvyys 35,7 m. Jätesiilot lähiympäristöineen on esitetty tarkemmin kuvassa 1. Kuva 1. VLJ-luola, näkymä lounaasta. VLJ-luolan keskiaktiivisten jätteiden siilon kapasiteetti tynnyreinä on 17 360 tynnyriä ja matala-aktiivisten jätteiden siilon 24 800 tynnyriä eli yhteensä noin 8400 m 3 tynnyreihin pakattuja voimalaitosjätteitä. Alkuperäisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti tämä vastasi Olkiluodon kahden laitosyksikön 40 vuoden ja KPA-varaston 60 vuoden käytöstä

3 (8) 20.9.2011 LIITE 5 kertyvää voimalaitosjätemäärää. Toteutuneen käytön aikana on kertyvän jätteen tilavuutta onnistuttu pienentämään erilaisten kompaktointimenetelmien ansiosta. Siilojen täyttöaste Olkiluoto 1 ja 2 laitosyksiköiden noin 30 vuoden käytön jälkeen on noin 50%. Keskiaktiivisten jätteiden siilossa on erillinen teräsbetonisiilo, jonka ulkohalkaisija on 21,1 m ja korkeus 33,3 m. Molempien siilojen yläreunoilla on teräsbetoniset palkkirakenteet ja siilojen päällä teräspalkit. Näiden rakenteiden tehtävänä on kannattaa siilojen betonista valmistettuja suojakansia, jotka mahdollistavat tarvittaessa työskentelyn siilojen päällä. KAJ-siilon betonirakenteen ja kallioseinän väliin jäävän rengasmaisen tilan lattiatasolta on yhteys louhintatunneliin. Myös MAJ-siilon ja louhintatunnelin välillä on oviaukko. Siilojen yläpuolisen hallin pohja on tasolla -60. Hallin pituus on 65 m, leveys 23,6 m ja holvin korkeus 10,0 m. Siiloja erottavan kalliokannaksen leveys on kapeimmillaan 16 m. Hallissa on siltanosturi, jolla jätteet siirretään siiloihin. Hallin yhdistää ajotunneliin sulkutunneli, joka toimii kuljetusten aikana ilmasulkuna. Sulkutunneli muodostaa VLJ-luolan säteilyvalvotun alueen rajan ja sen yhteydessä on kenkärajahuone ja säteilyvalvontapiste. Siilojen ja louhintatunnelin väliset ovet toimivat myös valvotun alueen rajoina. Hallin seinät ja katto ovat systeemipultitettuja ja ruiskubetonoituja. Ruiskubetonin paksuus on hallin seinissä 100 mm ja katossa 120 mm. Lattiat on tehty teräsbetonista ja lattialaatan saumat on tiivistetty vesitiiviiksi. Kalliosiilojen seinät on ruiskubetonoitu. Ruiskubetonin paksuus on 100 mm. Siilojen suojakannet ovat teräsbetonirakenteisia elementtejä. Siilot ja halli on louhittu normaalein tarkkuuslouhintamenetelmin. Hallin katto on systeemipultitettu juotetuilla harjateräspulteilla 25. Hallin ja siilojen ruiskubetonoinneissa on käytetty normaalia kuivaruiskutusmenetelmää. Tilojen lattiat on valettu normaalia paikallavalutekniikkaa käyttäen.

4 (8) 20.9.2011 LIITE 5 3 Tekniset toimintaperiaatteet VLJ-luolan käyttö jakaantuu käyttövaiheeseen ja sulkemisen jälkeiseen vaiheeseen, jotka ovat teknisten toimintaperiaatteiden kannalta olennaisesti erilaisia. 3.1 Käyttövaihe 3.1.1 Jätteiden varastointi ja loppusijoitus Keskiaktiivisten jätteiden siiloon loppusijoitetaan keskiaktiivisia jätteitä. Matala-aktiivisten jätteiden siiloon loppusijoitetaan vastaavasti matalaaktiivisia jätteitä. Jätepakkaukset kuljetetaan VLJ-luolaan betonilaatikoissa, jotka ovat vuorostaan laatikkomaisen kuljetussuojan sisällä. Ajoneuvo koostuu vetoautosta ja hydraulisella nostolavalla varustetusta lavetista. Kuljetussuoja on varustettu jaloin. Kuljetussuojaan valmiiksi sijoitetut betonilaatikot täytetään jätteillä voimalaitoksen jäterakennuksissa tai välivarastoissa. Täysi kuljetussuoja siirretään kuljetusajoneuvolla VLJ-luolaan. Ennen kalliotiloihin ajoa ajoneuvon renkaat pestään tarvittaessa ajotunnelin yläpäässä olevalla tasanteella. Ajoneuvo käännetään tason -60 kääntöpaikalla ja peruutetaan sulkutunnelin kautta siilojen yläpuoliseen halliin. Kuljetussuoja lasketaan jaloilleen siilojen väliselle kalliokannakselle, ja ajoneuvo ajetaan pois hallista. Hallin lattiapinnan puhtaus tarkastetaan määräajoin, joten ajoneuvon renkaiden kontaminaatiomittaus ei ole tarpeen kuljetusten yhteydessä. Kuljetussuojan kansi avataan. Jätteitä sisältävät betonilaatikot siirretään hallin siltanosturilla yksitellen kuljetussuojasta toiseen siiloista. Nosturia ohjataan valvomosta TVjärjestelmän avulla. Ennen siirtojen aloittamista siilon kansilaattoja siirretään pois tarpeellinen määrä laatikoille ennalta määrättyjen sijaintipaikkojen yläpuolelta samalla siltanosturilla. Laatikoiden siirtämisen jälkeen kansilaatat siirretään tarvittaessa takaisin. Pienjätteet siirretään pienjätevarastoon tarkoitukseen soveltuvalla kalustolla. Suurin osa pienjätteistä varastoidaan pienjätevarastossa betonilaatikoihin sijoitettuna.