Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua



Samankaltaiset tiedostot
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus.

Metsälannoitus. Metsän tuottoa lisäävä sijoitus

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Lannoitushankkeet. Mhy Lakeus, Jussi Parviainen. Suometsäilta, Kauhajoki

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Metsän lannoitus. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsäseminaari, Seinäjoki

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen. Suometsäseminaari , Seinäjoki Jyrki Hytönen, Metla Kannus

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Terveyslannoituksella metsä tuottokuntoon. Savonlinna

Teollinen hyötykäyttö

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

MegaLab tuloksia 2017

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sisällysluettelo. Metsänlannoitus on tuottava sijoitus. Kysy lisää metsänlannoituksesta!

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

BIOTALOUS - FA Forest Oy

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄNPARANNUSAINEENA

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Kangasmaiden lannoitus

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kestävää metsätaloutta turv la?

Hiilensidontaa edistävä metsänhoito ja tuhkalannoitus. Markku Remes Metsänhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus

Kunnostusojituksen hyvät käytännöt pohjavesialueilla. Pohjavesityöpaja Samuli Joensuu

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Rikinpuute AK

Myllyvehnän lannoitus AK

Metsätalouden vesiensuojelu

TUHKAN KÄYTTÖ METSÄLANNOITTEENA

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Juurikäävän torjunta

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla

Esimerkki hankkeessa perustettavasta koealueesta: Taimettumiskoe turvetuotannosta vapautuneella suopohjalla, Miehonsuo

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Aleksi Rautiola. Vähäravinteisen suon kasvatuslannoitus. Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalous Metsätalouden koulutusohjelma

Puhtaat pohjavedet. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Samuli Joensuu

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Nitraattiasetus (1250/2014)

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

seostuhkaa. Boori (B) ,4 19,3 Haketuhka Puutuhka 19,8 Kuorituhka 8,4 Turvetuhka 11,7 Eri tuhkien Fosfori (P) prosenttia

Metsänhoidon perusteet

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Ojitusalueiden hoito

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätuhkan ravinteet takaisin metsään

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Karjanlannan käyttö nurmelle

Metsänhoito. Metsänomistajat

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 /

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Kaura vaatii ravinteita

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Metsätalouden vesiensuojelu

Kasvuohjelmaseminaari

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Transkriptio:

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua Petri Kortejärvi Yara Suomi Oy 22.11.2013 - Sivu: 1 Ajoitus ratkaisee suometsissä - ja suunnittelu Lannoituksen toteutus vaatii enemmän päätöksiä moneen muuhun metsänhoidon työlajiin verrattuna. Suometsän hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa lannoitustarve tulee selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Käytännössä neulasnäytteiden analysointi on aina tehtävä. Neulasnäytteiden kerääminen hakkuun yhteydessä siirtää levityksen toteutumisen seuraavaan vuoteen. Levityspalvelua on harvoin saatavilla muutaman viikon varoitusajalla. Lannoita tarpeen mukaan. Aikanaan peruslannoitetuissa suometsissä puutetta on nykyisin lähinnä kaliumista. Samaan lentolevityshankkeeseen kannattaa yhdistää kivennäismaiden typpilannoituksia, isompi lannoitevarasto merkitsee pienempää levityskustannusta 22.11.2013 - Sivu: 2

Päätöstilanteita suometsän hoitoketjussa Ollaanko suomaalla vai kivennäismaalla? Onko kunnostusojitus tarpeen vai riittääkö haihdunta tai haihdunnan tehostaminen? Johtaako harvennus kunnostusojituksen tarpeeseen? Onko puuston huonon kunnon syynä puutteellinen kuivatus? ravinne-epätasapaino? molemmat? Lannoitus, raivaus, lepo 10-15v ja sitten vasta harvennus? Onko kohde aikanaan peruslannoitettu? Tieto on hyödyllinen lannoitustarpeen määrittelyssä 22.11.2013 - Sivu: 3 Analysointi -> Suunnittelu -> Päätös -> Toteutus Neulasnäytteiden keruu on mahdollista lokakuu-huhtikuu välisenä aikana. Lumen tuloa ei tarvitse odottaa. Näytteiden lähettäminen, analysointi ja tulosten saaminen kestää 4-6 viikkoa Jos näytteet kerätään harvennuksen yhteydessä, niin analyysituloksen odottaminen kestää niin kauan, että levitystyön saaminen kohteelle ennen kunnostusojitusta ei onnistu. Levityshankkeet kootaan edellisen syksyn ja talven aikana (maa- ja lentolevitys) Neulasanalyysituloksen mukana tulee lannoitussuositus, mutta lopullisen lannoitustarpeen määrittelyssä tulee huomioida myös silmämääräiset havainnot kohteella. Vastuu lannoitevalinnasta on työn suunnittelijalla, ei analyysin tekijällä. Analyysitulos edustaa vain näytettä. Päätös harvennushakkuun tarkoituksenmukaisuudesta Riittääkö haihdunta ylläpitämään tyydyttävän kuivatuksen? Puuston kasvu elpyy lannoituksen jälkeen ja 10-15 vuoden päästä voidaan tehdä kannattava harvennus ja jäljelle jää riittävästi haihduttavaa puustoa. Kunnostusojitus voidaan välttää 22.11.2013 - Sivu: 4

Ote ravinneanalyysin (neulasnäyte) tilauskaavakkeesta www.viljavuuspalvelu.fi Kasvupaikkaa ei tunnisteta tai siihen ei kiinnitetä huomiota! Jos turvekerros alle 30cm, niin oikea merkintä on kivennäismaa Analyysituloksen mukana tuleva lannoitussuositus perustuu analyysitulokseen ja taustatietoihin! 22.11.2013 - Sivu: 5 Neulasanalyysin tulkinta Analyysitilauksen yhteydessä annettavat taustatiedot ovat olennaisen tärkeitä lannoitussuosituksen laadinnassa! Pellonmetsityskohteet, usein boorin puutosta. ollaanko kivennäismaalla (turvekerros alle 30cm) vai turvemaalla (turvekerros yli 30cm)? Turvemaat Pellonmetsityksen PK ja Metsän Kalium-hiven Kivennäismaat Metsän NP2 tai Booriravinne Mikä on turvekerroksen paksuus? Vuosikymmenten kuivatuksen tuloksena turvekerros on voinut painua kymmeniä senttejä. Jos turvekerros on alle 30cm, niin varttunut puusto todennäköisesti saa fosforia ja kaliumia pohjamaasta Suovarvut antavat kuviolle suometsän ilmeen Neulasanalyysin tuloksessa typpi, fosfori ja kalium ovat alhaalla ja lannoitussuositus on Suometsän Y1 Oikea lannoite on kuitenkin Metsän NP1 22.11.2013 - Sivu: 6

Suometsien lannoitteet Yaran valikoima Rauta-PK (NPK 0-8-14) Rauta-PK sopii typpirikkaille soille, sekä yhdessä typen kanssa myös karuhkojen soiden lannoitukseen. Käyttösuositus on 400 600 kg/ha. Jatkolannoitus ravinneanalyysin mukaan. Suometsän Y1 (NPK 10-4-10) Suometsän Y 1:stä käytetään karuhkojen suometsien lannoituksiin, joissa fosforinja kaliumin lisäksi tarvitaan myös typpeä. Käyttösuositus on 600 700 kg/ha 10 15 vuoden välein tai ravinneanalyysin mukaan. Metsän Kalium-hiven ravinne (NPK 0-0-30) UUTUUS Metsän kalium-hiven ravinne sopii typpirikkaiden kaliumin puutteesta kärsivien suometsien lannoitukseen. Usein nämä ovat aikanaan PK:lla peruslannoitettuja metsiä. Sopii myös turvemaapeltojen metsitys- ja jatkolannoitukseen. Sisältää booria 0,5%. Käyttösuositus on 250 350kg/ha tai ravinneanalyysin mukaan. 22.11.2013 - Sivu: 7 Metsän Kalium-hiven ravinne (NPK 0-0-30, B 0,5%, Zn 0,1%) Metsän kalium-hiven ravinne sopii typpirikkaiden kaliumin puutteesta kärsivien suometsien lannoitukseen. Usein nämä ovat aikanaan PK:lla peruslannoitettuja ojitusalueita (noin 2 milj. hehtaaria) Käytetään kun fosfori-lisäykselle ei ole tarvetta. Neulasnäytteen fosforipitoisuus noin 1,5mg/kg tai enemmän, mutta kaliumista ja boorista puutetta Käyttömäärä 250 300kg hehtaarille. Neulasanalyysin typpipitoisuuden ollessa yli 15gr/kg käyttömäärä 300kg/ha Sopii myös turvemaapeltojen metsitys- ja jatkolannoitukseen. Sisältää booria 0,5% Ei sisällä lainkaan fosforia ei haitallisia ympäristövaikutuksia edes teoriassa Lentolevitettynä kokonaiskustannus vain noin 200 /ha 22.11.2013 - Sivu: 8

PK lannoituksen vaikutusaika on pitkä Lannoitetyypillä ei ole ratkaisevaa merkitystä lannoitusvaikutuksen kestoon, mutta lannoitteen sisältämällä ravinnemäärällä on (P ja K kg/ha) PK-lannoite parantaa kasvua nopeammin ja tuottaa sen takia paremman koron investoinnille. Suosta metsäksi, Tutkimusohjelman loppuraportti, Metlan tiedonantoja 947, 22.11.2013 - Sivu: 9 Miten tästä eteenpäin? Päätehakkuuseen tulevissa suometsissä on typen osalta yleensä hyvä tuottopotentiaali Kaliumin puutos on krooninen, miten vältetään toistuvat lannoitukset? Siilinjärven biotiitti on pitkävaikutteinen kaliumlannoite ja maanparannusaine Kiillemineraali jossa kalium on tiukasti sitoutunut Levitys uudistamisen yhteydessä mahdollisesti tuhkan kanssa Levitys ennen päätehakkuuta Kasvureaktio päätehakkuuseen kasvatettavalle puustolle Pitkäkestoinen vaikutus seuraavalle puusukupolvelle Biotiitin levitys sellaisenaan on mahdollista tuhkan levitykseen sopivalla kalustolla. Levitysleveys täytyy tarkastaa työn alussa Biotiitin hinta on noin 20 /tn Siilinjärvellä ajoneuvoon lastattuna Biotiitti 2000kg = 100kg hidasliukoista kaliumia 22.11.2013 - Sivu: 10

Monenlaisia levitysmenetelmiä vuosien varrelta 22.11.2013 - Sivu: 11 Metsänlannoitus on hyvä sijoitus ja ilmastoteko 22.11.2013 - Sivu: 12 WWW.METSÄNLANNOITUS.FI WWW.YARA.FI