Letkun osayleiskaava Aluerajaus aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 15.4.2010 kunnanhallituksen päätös 3.5.2010 OAS nähtävänä 20.9.-19.10.2010, yleisötilaisuus 29.9.2010 luonnos nähtävänä 27.5-26.6.2013, yleisötilaisuus 5.6.2013 hyväksyntä voimaatulo päivitetty 4.2.2011, 17.12.2012, 10.2.2014, 5.12.2014 ei mittakaavassa
Kohde ja suunnittelualue Letkun kylä sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen kylämaisemaan, itse kyläkeskus on 15 km Someron keskustasta, Forssasta 18 km ja Tammelan kirkonkylästä 20 km. Letkun kylä on jo vuosia pyrkinyt houkuttelemaan asukkaita pääkaupunkiseudulta, tämän seurauksena kylällä on jo jonkin aikaa ollut lievää rakentamispainetta ja tätä kautta myös tarvetta rakentamisen ohjaamiselle niin uuden rakentamisen sijoittumisen kuin rakennustavankin suhteen. Leimallista Letkun kyläkeskukselle ja kaavaalueelle muutenkin on historiallisen Hämeen Härkätien kulkeminen alueen ja kyläkeskuksen halki. Länsipuoleltaan kaava-alue rajautuu Tammelan kunnan ja Someron kaupungin rajaan, itäosastaan kaava-alue rajautuu vilkkaaseen valtatiehen 2 tämän myötä Letkulta onkin erinomaiset kulkuyhteydet Helsinkiin, Tampereelle tai Turkuun. Härkätien ja valtatien 2 risteyksen yhteydessä on myös pysäköintimahdollisuudet pikavuorolinjaautopysäkkien yhteydessä. Kaavallisesti alue rajautuu itäosaltaan käynnissä olevaan Ruostejärven itäosan osayleiskaavaan ja sen toimintoihin, jotka käsittävät Hämeen Luontokeskuksen ja Eerikkilän Urheiluopiston virkistyksen ja tähän liittyvän matkailun mahdollisuudet. Kaava-alueesta luoteeseen sijaitsee Torronsuon kansanpuisto, joka niin ikään on virkistykseen ja matkailuun painottunut, rauhoitettu suoalue pitkospuureitteineen. Etelämpänä valtatie 2:n itäpuolella on Liesjärvi ja Liesjärven laaja kansallispuisto. Itse Letkun kyläkeskuksessa toimii kyläkoulu ja vireä kyläkauppa, jonka yhteydessä toimii asiamiesposti. Vakituisia asukkaita Letkulla kyläyhdistyksen tietojen mukaan on 380, ympärivuotisia talouksia 176. Lisäksi kesäisin Letkun ympäristössä on vajaa kolmesataa vapaa-ajantaloutta. Yrityksiä Letkulla on kolmisenkymmentä, joista suurimmat Forssan Huoneistoremontti Oy ja Härkäpuu Oy. Olennainen kylän kehittymisen kannalta on kuitenkin ollut ja on edelleen aktiivinen maatalous: tiloja kylässä on jäljellä noin kaksikymmentä, päätuotantosuuntana on niin vilja, lehmät, siat kuin kanatkin. Ulkopuolisissa töissä käydään eniten Forssassa ja Karkkilassa tai Helsingissä. Kyläläiset toimivat aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä ja seuroissa, tämän seurauksena kylä onkin monessa suhteessa malliesimerkki mm. asukashankintansa suhteen. Kylässä toimii mm. kylätoimikunta, maamiesseura, vanhempainyhdistys, kalastus- ja metsästysseura. Kokoontumispaikkana kylällä on koulun lisäksi Letkun Pirtti, jota vuokrataan myös yksityisiin tilaisuuksiin. Alueen vanhoja karttoja Kuninkaankartasto 1776-1805, liite 1 Senaatinkartasto 1860-1914, liite 2 Pitäjänkartat 1922, liite 3 Lähteenä käytetty kylän kotisivuja www.letku.fi.
Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata alueen ominaispiirteet huomioon ottaen. Myös kaavaalueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavoituksessa huomioon otetuksi. Kaavaprosessin tehtävänä on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka avulla voidaan tutkia alueen maankäytön tarpeita alueen kehittämiseksi. Alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet selvitetään kaavoituksen avulla, pyrkimyksenä on myös tulevaisuudessa yhtenäistää ja helpottaa käsittelyä haettaessa rakennuslupia / poikkeamislupia kaavoituksen pohjalta. Kaavoituksen tavoitteena on myös turvata aluerajauksen alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaan Hämeen Härkätien vaikutusalue sekä maakunnallisesti arvokkaan Letkun kyläalueen rakennetun ympäristön ja maiseman muodostamat alueet, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaavaalueen maankäytön suunnittelua. Tavoitteena on myös kylien kehitystä edistävän täydennysrakentamisen ohjaaminen, alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet ja mahdollisuudet pyritään selvittämään kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä ja tarvittaessa emätilaselvityksiä tekemällä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Uudet rakennusalueet suunnitellaan siten, että sekä rakennetun kulttuuriympäristön että kulttuurimaisemaalueiden ilme säilyy. Työssä laaditaan tarvittaessa rakennustapaohjeisto rakennusvalvonnan avuksi. Letkun kyläkauppa Letkun pirtti vuodelta 1923 Vuoden 2009 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen (MRL 44) myötä oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaan voidaan rakennuslupia myöntää suoraan ilman poikkeamislupakäsittelyä, mikäli tämä on kaavaa laadittaessa otettu riittävästi huomioon ja ilmoitettu kaavakartassa. Mikäli yleiskaava laaditaan siten, että suorien rakennuslupien myöntäminen on mahdollista, tulee alue tutkia normaalia yleiskaavaa tarkemmin, rakennusoikeudet ja paikat määrittäen. Rakentamisen mitoituksen pitää perustua emätilatarkasteluun, mutta alueet voidaan jakaa vyöhykkeisiin rakennusoikeuden määrän mukaan. Letkun kylän alueella tällaiseksi kohteeksi voidaan ajatella lähinnä tiiveintä kyläkeskusta ja Hämeen Härkätien vartta, jotka muutenkin ovat ranta-alueiden lisäksi alueen herkintä osaa uutta rakentamista ja kulttuuriympäristöä ajatellen. MRL 44 mahdollinen käyttö Letkun osayleiskaavan yhteydessä arvioidaan kaavatyön edetessä. Letkun kansakoulu vuodelta 1903 Hämeen Härkätietä Letkun kyläkeskuksessa
Kaavoitusta ohjaavat kunnan maankäyttötavoitteet, Kanta-Hämeen maakuntakaava sekä alueella tehdyt / tehtävät selvitykset. Olennainen huomioitava asia on valtakunnallisesti merkittävä Hämeen Härkätien kulttuurihistoriallinen tielinjaus sekä tietä reunustavat merkittävät kulttuurimaisema-alueet. Myös maakuntakaavassa osoitetut virkistysreitit tulee kaavassa huomioida ja mahdollistaa matkailun ja virkistyksen kehittymistä alueella. Kaavarajauksen alueella sijaitsee 8 kiinteää muinaisjäännöstä, joista neljä on rauhoitusluokkaa yksi eli suojeltu (Letkun koulu, Silmäkallio, Isomäki ja Jättiläisen hauta), kolme rauhoitusluokkaa kaksi eli suojeltu tarkempia tutkimuksia edellyttäen (Patamon kylä, Iloniemi ja Paitamäki) sekä yksi rauhoitusluokkaa kolme eli ei suojeltu (Letkun kylä). Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (2006) Alueella on maakuntakaavaan merkitty Hämeen Härkätie ja sen vaikutusalue ma-merkinnällä, joka jatkuu Patamon kylän kautta Torron kylälle asti. Härkätie on lisäksi osoitettu matkailullisesti merkittäväksi yhdystieksi tai kaduksi merkinnällä YTm 2802. Härkätien ja valtatien 2 risteykseen on osoitettu joukkoliikenteen vaihtopaikka, joka kaavan voimaantulon jälkeen on toteutettu. Tästä pohjoiseen on Ruostejärven kohdalle osoitettu yhteystarve virkistysreitin valtatien alittamiseksi/ylittämiseksi. Virkistysreitti jatkuu tästä kohti Torronsuota niin suoalueen etelälaitaa, hevosvaellusreitti puolestaan Patamon kylän kautta. Letkun kyläkeskus on osoitettu merkinnällä at, lisäksi kyläkeskuksen alue on pystyviivalla osoitettu maaseudun kehittämisen kohdealueeksi. Kaavaalueella on Kolmikkaanjärvenkallio eli arvokas geologinen kalliomuodostuma, joka on osoitettu merkinnällä MYg 175. Alueen itäosassa on merkitty Koiransuon polttoturvesuo merkinnällä EOt 129. Kiinteistä muinaisjäännöksiä kaavaan on sinisellä neliöllä merkitty Isomäki, Jättiläisen hauta, Letkun koulu ja Silmäkallio eli inventoinneissa rauhoitusluokkaan 1 kuuluneet. Alue kuuluu suurimmaksi osaksi luontomatkailun kehittämisalueeseen. Alueelle ei ole voimassaolevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kiinteät muinaisjäännökset Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavasta Kaavan lähtökohdat Kaavoitustilanne Osayleiskaava Asemakaava Alueelle ei ole voimassaolevia oikeusvaikutteista asemakaavoja. Ranta-asemakaavoja kaavaalueella on kolme: Kaikaanlammi, Hakolammi ja Karkonlammi 1991 Kolmikkaanjärvi 1988 Valajärvi 1991 Yksityisasutusta Letkun kylällä
Maanomistus tilanne Vaikutusalue Alue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Vaikutuksia tullaan arvioimaan koko siltä alueelta, johon kaavan katsotaan merkittävästi vaikuttavan. Pääosin vaikutukset tulevat kohdistumaan suunnittelualueeseen ja sen läheisyyteen. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa vaikutuksia koskevaa tietoa suunnittelun, osallistumisen ja päätöksenteon tueksi. Suunnitteluprosessin aikana vaikutuksia arvioidaan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Arvioinnit tehdään seuraavan rakenteen mukaan. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEE- SEEN asutuksen ja työpaikkojen alueellinen sijoittuminen yhdyskuntarakenteen toimivuus sekä eheys tai hajaannus VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Moottoriajoneuvoliikenteen järjestäminen Eri liikennemuodot liikenneturvallisuus VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN Sosiaaliset vaikutukset: turvallisuuteen, viihtyisyyteen, sosiaaliseen toimivuuteen, arjen sujuvuuteen ja sosiaaliseen tasaarvoisuuteen Terveysvaikutukset VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt (VAT-alueet) ja maakunnallisesti arvokas rakennusperintö (MAT) Kulttuurimaisema Maisema-alueet Kyläkuva Rakennusperintö Muinaisjäännökset Uuden rakentamisen sopeutuminen ympäristöön VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVA- ROIHIN Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Kasvi- ja eläinlajit sekä luonnon monimuotoisuus Luonnonvarat Pohjavedet Natura-alueet Kyläkuvaa Letkun kylältä Joukkoliikenteen pysäkki valtatien 2 varrella Perinteistä maanviljelystä Letkun kylällä Kallioaluetta Patamontien varrelta
VAIKUTUKSET ELINKEINOELÄMÄÄN Yritysten toimintaedellytykset (sisältää maatilayritykset) Työllisyys Kaupalliset vaikutukset VAIKUTUKSET YHDYSKUNTA- JA ENERGIA- TALOUTEEN Maan hankinta, kunnallistekniikka, palvelujen toteuttaminen ja ylläpito sekä tulot Energian kulutus Ulkolaidunnuksessa olevia lypsylehmiä
Tehdyt selvitykset Johanna Enqvist: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa 2005. Museovirasto Petro Pesonen: Arkeologiset inventoinnit Tammelassa 2006. Museovirasto Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset, Hämeen liiton julkaisu V:88, toim Minna Seppänen, Hämeenlinna 2008 Hanna Virkki ja Kalevi Hokkanen, Geologian tutkimuskeskus GTK: Kanta- Hämeen muinaisrannat. Itämeren varhaisvaiheen visualisointi. Hämeen liiton julkaisu V:84, Hämeenlinna 2007 Arvokkaat maisema-alueet. Maisemaaluetyöryhmän mietintö. Osa 2, 1993. Hämeen Härkätie Maisemanhoidon yleissuunnitelma, 1997. Tielaitos, Hämeen tiepiiri, Hämeen liitto, Hämeenlinna, Hattula, Renko, Loppi ja Tammela. Natura-alueet ja selvitykset Olemassa olevat pohjavesiselvitykset Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, 22.12.2009. Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Rakennettu Häme, 2003. Hämeen liitto. Somerpalo, Sirpa & Luppi, Päivi, 2003. Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen liiton julkaisu II:190 VORSKI-hankkeen rakennetun kulttuuriympäristön inventointeja Tammelassa, 2007-2008. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Viemäröinnin yleissuunnitelma 2008 Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2006, Insinööritoimisto Paavo Ristola / Tammelan kunta. Finngridin sähkölinjasuunnitelmat ja selvitykset Gasumin maakaasulinjasuunnitelmat ja selvitykset Jaakko Masosen artikkelit ja julkaisut Hämeen Härkätiestä Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset Vesihuollon yleissuunnitelma, liite 4 Ote kirjasta Rakennettu Häme, 2003
Tehtävät selvitykset Asukkaiden näkemysten selvittäminen Palvelurakenneselvitys Kulttuuriympäristöselvitys Maisemaselvitys Luontoselvitys (sisältäen liitooravaselvityksen) Tarvittavat tarkennukset pohjavesiselvityksiin Liikenneselvitys yhdessä Ruostejärven itäosan osayleiskaavan kanssa Tarvittavassa määrin emätilatarkasteluja Osalliset Osallisia tiedotetaan yleisötilaisuuksista, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta sekä kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta Forssan lehdessä, kunnan kotisivuilla ja ilmoitustaululla sekä ulkopaikkakuntalaisille kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset selostuksineen asetetaan nähtäville OAS:n mukaan kunnantalolle ja kunnan kotisivuille internetissä. Osallisia ovat kaikki, joiden toimintaan kaava vaikuttaa: Yksityiset / yritykset - maanomistajat - asukkaat - maatalousyrittäjät - alueen yrittäjät - muut alueella toimivat yritykset (sähköyhtiöt, puhelinyhtiöt, jätehuoltoyhtiöt) - alueella tai siihen liittyen toimivat yhdistykset - naapurit - kuntalaiset Viranomaiset - Hämeen liitto - Hämeen ELY-keskus (ympäristö) - Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) - Museovirasto - Kanta-Hämeen aluepelastuslaitos - Forssan seudun terveydenhuollon / hyvinvointikuntayhtymä - Puolustusvoimat Tammelan kunta - ympäristölautakunta - tekninen lautakunta Käsittelyaikataulu 2010-2013
Valmistelija Päiväys ja allekirjoitus, kaavoittaja Tammelan kunta Tammelassa 22.12.2009, arkkitehti Palaute Mielipiteet voi toimittaa osoitteeseen: Tammelan kunta Kunnanhallitus Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela Yhteyshenkilö: Kaavoittaja Tammelan kunta 31300 Tammela puh 050 464 32 74 miika.tuki@tammela.fi
Tavoitteellinen aikataulu 1. Kaavoituspäätös KH 117 3.5.2010 kevät 2010 kesä 2013 talvi 2014 syksy 2015 2. Osallistumisja arviointisuunnitelma nähtävillä 30 vrk 3. Kaavaluonnos nähtävillä 30 vrk 4. Kaavaehdotus nähtävillä 30 vrk syksy 2015 5. Hyväksymispäätös Voimaantulo Kunnanhallituksen päätös Osalliset Vireille tulosta tiedottaminen, tavoitteet lausunnolle / neuvottelu tarv. Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa lausunnolle/ neuvottelu tarvittessa Hämeen ELY-keskus / Y Uudenmaan Neuvottelu lausunnolle/neuvottelu lausunnolle/ ELY-keskus / L neuvottelu tarv. Museovirasto Neuvottelu lausunnolle/neuvottelu lausunnolle/ neuvottelu tarv. Hämeen liitto Neuvottelu lausunnolle/neuvottelu lausunnolle/ neuvottelu tarv. Kunnan viranomaistahot Tekninen lautakunta lausunnolle / lausunnolle / lausunnolle / / vesi- neuvottelu / ko- kokous kokous huoltolaitos kous Ilmoitus kirjallisesta pyynnöstä kuulutus Mahdollisuus tehdä kirjallinen huomautus lausunnolle/ neuvottelu tarv. oikaisukehoitusmahd. Tiedoksi kirje tiedoksi tiedoksi Kunnanvaltuuston hyv. tiedoksi tiedoksi Ympäristölautakunta tiedoksi Aluepelastuslaitos Tiedoksi kirje / lausunnolle lausunnolle lausunnolle Forssan seudun Puhelin Vattenfall Oy Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntalaiset ja yhteisöt Omistajat, vuokran-haltijat Kuulutus paikallislehdessä / tarvittaessa yleisötilaisuus Kuulutus paikallislehdessä / kirje Kuulutus paikallislehdessä / yleisötilaisuus Kuulutus paikallislehdessä / kirje / neuvottelu tarvittaessa Naapurit Kuulutus / kirje kuulutus paikallislehdessä / tiedoksi kirjeellä Muut kuntalaiset Kuulutus paikallislehdessä Kuulutus paikallislehdessä Kuulutus /kirje / neuvottelu tarvittaessa Kuulutus paikallislehdessä / tarvittaessa yleisötilaisuus Valitusoikeus Kuulutus paikallislehdessä / kirje Kuulutus paikallislehdessä Kuulutus / kirje Kuulutus paikallislehdessä Päiväm Toteutunut aikataulu Kuulutus 17.9.2010 nähtävillä: 20.9.-19.10.2010 yleisötilaisuus: 29.9.2010 Kuulutus 24.5.2013 nähtävillä: 27.5-26.6.2013 yleisötilaisuus: 5.6.2013 päivitetty: 4.2.2011, 17.12.2012, 10.2.2014, 5.12.2014 Kuulutus 3.5.2014 nähtävillä: 5.5-4.6.2014 yleisötilaisuus: 4.6.2014