LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU

LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU Uudistustyön tarkoitus Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon tutkinnon perusteet on uudistettu vastaamaan nykyisiä ammattitaitovaatimuksia ja työelämätarpeita. Edelliset perusteet ovat vuodelta 2003. Tutkinto valmistaa ohjauksen ja kasvatuksen vaativiin tehtäviin lapsi- ja nuorisotyön erilaisissa toimintaympäristöissä. Uudistuksessa on otettu huomioon yhteiskunnan palvelurakenteen muutokset, koulu-, sosiaali- ja lastensuojelutyön keskeisimmät uudistukset sekä näiden alojen lainsäädäntö. Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma, koulutustakuun periaate ja syrjäytymisen ehkäisemisen monet ohjelmat ovat vaikuttaneet uudistustyön sisältöön. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittaneen tehtävät ovat kehittyneet entistä enemmän moniammatilliseen suuntaan. Tutkinnon suorittaneen on osattava työskennellä hyvin erilaisissa lasten ja nuorten tukijärjestelmissä erityistä ohjausta tarvitsevien kanssa yhteistyössä perheiden, eli palveluja tarjoavien laitosten ja henkilöiden kanssa. Perheet ovat kasvatuskumppaneina hyvin erilaisia, voivat olla myös eri kulttuurista taustaa. Tutkinnon osia on tarkistettu, kuitenkin niin, että keskeinen ydinsisältö on pysynyt samana: lasten ja nuorten ammatillinen erityisohjaus, yhteisöllisyyden ja osallisuuden tukeminen sekä kulttuurisen moninaisuuden kanssa toimiminen. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto kuuluu ns. sora-lainsäädännön piiriin, eli tutkinto sisältyy valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin tutkintoihin. Näin tätä tutkintoa koskevat erityiset terveydentilaa tai toimintakykyä koskevat vaatimukset, jotka voivat estää opiskelijaksi ottamisen tai vakavassa tapauksessa peruuttaa opiskeluoikeuden näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Tutkinnon perusteisiin on lisätty Opetushallituksen uudet määräykset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettujen lakimuutosten ym. asiaa koskevien lakien kohdat. Uudet tutkinnon perusteet on laadittu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa oli työnantajien ja työntekijöiden sekä koulutuksen järjestäjien edustus. Työryhmä aloitti työnsä 1.10.2010 ja luovutti aineiston Opetushallitukselle 21.11.2011. Ennen hyväksymistä se on käynyt läpi lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikuntakäsittelyn ja keskeisten asiantuntijatahojen lausuntokierroksen. Lausuntoja perusteluonnokseen tuli 14 kappaletta, ja niiden pohjalta tehtiin monia lisäyksiä ja tarkistuksia. Lausuntoyhteenveto on liitteenä. Tutkinnon sisältö ja osaamisvaatimukset Lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinnossa pakollisia osia ovat ammatillinen toiminta erityisohjauksessa, yksilön ja yhteisön osallisuuden vahvistaminen ja kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä ovat säilyneet pakollisina tutkinnon osina, hieman aiemmasta nimiä muuttaneina. Valinnaisissa osissa voi edelleen erikoistua joko erityistä tukea tarvitsevien lasten tai nuorten (ja heidän perheidensä) ohjaukseen ja tukemiseen. Näistä on ainakin toinen valittava. Uutena on lisätty valinnaisiin osiin vapaavalintainen, mutta tutkintoa luontevasti täydentävä tutkinnon osa muusta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Uudistetussa lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon perusteissa keskeistä ammattitaitoa ovat vuorovaikutus, yhteistyö ja kohtaaminen. Tutkinnon suorittanut osaa ottaa huomioon lapsen ja nuoren kehityksen vaiheet ja niihin vaikuttavat ilmiöt. Hän osaa ohjata erilaisissa tilanteissa oppimista ja itsenäistymistä kannustaen. Hän toimii kasvatustehtävässä yhteistyössä perheiden kanssa. Tutkinnon suorittanut osaa tunnistaa sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen syntytaustaa ja niiden vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön. Hän kykenee tekemään aloitteita lasten ja nuorten elinolojen parantamiseksi sekä tuottamaan palveluja eri toimintaympäristöissä. Uusissa tutkinnon perusteissa on tarkasti kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Ammattitaidon osittamistavoissa on huomioitu monipuoliset näyttöympäristöt. Uusi lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon peruste otetaan käyttöön 1.3.2012 alkaen. Ulla Aunola, opetusneuvos 27.12.2011

Opetushallitus /AM/TU PERUSTEPROJEKTIN KOKOUS 7.11.2011/ Ulla Aunola koonti lausunnoista (TS = tutkinnon suorittaja) Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta tulleet lausunnot: yhteensä 14 lausuntoa 1. Ammattiopisto Luovi Irene Konttinen (Luovi aikuiskoulutus, Oulu) - Tutkinnon työelämälähtöisyys: mikä tutkinto pohjalla > muusta soveltuvasta tutkinnosta olisi hyvä antaa esimerkki (minkä tasoiset, alan ammattitutkinnot?) - ammattitaitovaatimukset melko korkeat, kuitenkin työelämälähtöisiä, laajaa osaamista tarvitaan - tärkeää, että lanua suorittavilla aiempi koulutus ja kokemus alalta - näyttöympäristökuvaukset 3.1-3.4 samat > mahdollista, että näyttää samassa toimintaympäristössä, pitäisi olla ainakin kahdessa toimintaympäristössä - Tutkinnon muodostuminen: aiempaa toimivampi, hyvä, että pakollisten osien määrää vähennetty > ongelma kuitenkin: toinen valinnainen voi olla muusta tutkinnosta ja toinen yrittäjyys > sisällöllinen osuus jää ohueksi - Ehdotus: valinnaisista tutkinnon osista tulisi valita joko 3.4. tai 3.5 ja vasta niiden lisäksi toinen vapaasti valinnainen - Vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet: ammattitaitovaatimukset monipuoliset ja kattavat, arviointikohteita ja erityisesti arviointikriteerejä jopa liikaa, eivät tasalaatuisia (toiset yksityiskohtaisia, toiset ylätasolla) - Ehdotus: a-kohteiden ja kriteereiden läpikäynti ja tasalaatuistaminen. Osa on ilmaistu niin, että niihin liittyvää osaamista ei arvioida - Ehdotus: kaikkien tutkinnon osien läpäisevien periaatteiden (s.6) merkityksen avaaminen, arvioidaanko jokaisessa osassa, olisiko lainsäädäntö syytä nostaa 3.1. osaan a-kohteeksi? - tutkinnon osat eivät laajuudeltaan tasapainossa keskenään - ohjaustyö huomioitu hyvin osissa 3.1.-3.5. - TUTKINNON OSA 3.1 > Ehdotus: vahvemmin esille lasten ja nuorten erityisohjaajan ammatti, työnkuva jne. jotka raamittavat > palautetta tullut: tutkinto ei profiloidu eikä työpaikoilla tunnisteta lisäarvoa - Ehdotus: erityispedagoginen osaaminen: arviointikriteerejä täsmennettävä, jos voi suorittaa ilman osia 3.4 tai 3.5 > palautetta tullut: ei tuo erit. pedag. lisäosaamista lähihoitajaan verrattuna - Toivomus: ammattitaidon osoittamistavoissa nyt: lasten ja/tai nuorten ja heidän perheidensä parissa, riittääkö vain toinen? - em. ammattitaitovaatimus: kriteereissä ei edellytetä erit. pedag. osaamista, joten miten arvioidaan nimenomaan erityistä tukea tarvitsevien lasten/nuorten ohjauksen taitoja? - Ehdotus: tarkistettava keskenään kriteerien jakautuminen: 1) TS osaa ohjata erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria sekä 2) TS osaa hyödyntää työssään erilaisia kasvatusnäkemyksiä ja verkostoja.

- TUTKINNON OSA 3.2 > TS osaa toteuttaa pienimuotoisen yhteisöllisen kehittämishankkeen: alla a-kohteet Tiedonhankinta- ja käyttötaidot sekä Toiminta palvelujärjestelmässä.> alueet koskettavat koko tutkintoa. Pienimuotoisen k-hankkeen toteuttaminen jää irralliseksi muusta sisällöstä. Voisiko olla vain yksi osaamisen osoittamisen tapa? (?) - TUTKINNON OSA 3.3. ehein kokonaisuus > kriteeri s. 13: suhtautuu avoimesti ja myötäeläen toiseen> ehdotus: sanamuotoa tulee täsmentää - TUTKINNON OSAT 3.4 JA 3.5 > päällekkäisyyttä 3.1 osan kanssa (esim. perhetyö) - Ehdotus: mielenterveyden tiedot ja taidot -osaamisen sijaan psykososiaalisen kehityksen tukeminen (tarkempi lista lausunnossa). 2. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Jarkko Eloranta/Pirjo Mäkinen lisätietoja: Kaijamaija Parviainen - ollut jonkin verran vaikea sijoittua työelämään > palvelurakenteen muuttuessa tilanne muuttunee? - lasten ja nuorten eri sektoreilla paljon rajapintoja, joihin lanun suorittaneet voisivat työllistyä, myös varhaiskasvatuksen siirtyminen OKM:n alle saattaa tuottaa uutta (mutta sosiaalialan kelpoisuussäädösten rajoitukset) - tutkinnon osat muuttuvat merkittävällä tavalla, moniammatillisuus jää pois, mutta sisältyy kuitenkin osiin - valinnaisia osia nyt enemmän> hyvä, että voi valita sekä lapset että nuoret - hyvä, että voi valita myös muista tutkinnoista (mainitaan tietyt sopivat tutkinnot) - olisiko järkevää muodostaa yhteinen monikulttuurisuuden tutkinnon osa usealle tutkinnolle? (vrt. Koulunkäynnin ja ap-ip jne erikoisammattitutkinnon perusteiden Monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimiminen (ei vielä vahvistettu) - säädöksistä puuttuu vammaislainsäädäntö (toimintakeskuksissa tarpeen tietää) - muutokset tutkinnossa vaikuttavat järkeviltä ja joustavilta sekä työelämälähtöisyyttä vahvistavilta - ammattitaitovaatimukset hengästyttävän laajat (paikoitellen eat:n tasolle, osin raapaisevat pintaa) - sekava ja hämmentynyt olo = antavat valmiuksia niin moneen suuntaan, ovat myös päällekkäisiä muutaman muun tutkinnon kanssa - Yksityiskohtaisia: TUTKINNON OSA 3.1. ehdotus: perusosaamista tulisi olla erilaisten ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen a-kohde Työn vastuullisuus > ehdotus: kriteeriksi huolehtii oman ammatillisuuteensa nojaten työn rajaamisesta (on osattava suojata itseään ja omaa jaksamistaan) TUTKINNON OSA 3.3. a-kohde Kulttuurisen vuorovaikutuksen vahvistaminen > ehdotus: kriteeriksi eri kulttuurien erilaisen elekielen tunnistaminen 3. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry. Maija Pihlajamäki/Arja Saramies - tutkinnon osat selkeät ja vastaavat työelämän vaatimuksia - valinnaisissa osissa hyviä vaihtoehtoja kattavasti > ehdotus: vapaa valinta rajattava lasten ja nuorten ammattitehtäviä tukeviin tutkintoihin

- kaksi valinnaista osaa on riittävä, silloin mahdollisuus olla suorittamatta kumpaakaan (erityistä tukea tarvitsevien lasten tai nuorten) (> ei käy ilmi, onko hyvä vai huono, UA kommentti) - lastensuojelu puuttuu ammattitaidon osoittamistavoista - yrittäjänä toimiminen > säädösluettelossa alan työehtosopimus > Palvelutyönantajien tes tai Yksityisen sosiaalipalvelualan tes (Jytyn neuvottelemat). 4. Keskuspuiston ammattiopisto Anne Suomala - 2.1. luvussa painottuu nuorten erityisohjaus > voisiko kuvata enemmän lasten erityisohjaukseen liittyviä asioita (esimerkkejä lausunnossa) - s. 7 Ohjausprosessin hallinta > ehdotus: ottaa ohjauksessa huomioon toimintaympäristön asettamat haasteet ja tavoitteet - s. 11 Vuorovaikutus yhteisöissä > ehdotus: avattava paremmin kriteeri Esiintyy sopivalla tavalla kaikissa työhön liittyvissä tilanteissa > mitä on sopiva = tilanteiden vaatimalla tavalla, hyviä käytöstapoja noudattaen? - hyvää, että sukupuolinen ilmiasu ja seksuaalivähemmistöt näkyvissä, voisi olla enemmänkin! - ehdotus: lisäys joko s. 13 Kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä tai muualle osaa toimia ja hyödyntää sosiaalista mediaa - mielenterveyden tiedot ja taidot (s. 16) > ehdotus: tilalle mielen hyvinvoinnin tukeminen/vahvistaminen - erityistä tukea tarvitsevan lapsen kehitykselliset tarpeet (s. 17) > ehdotus: tunnistaa lapsen kasvun ja kehityksen häiriöitä > tilalle poikkeamia (häiriö on tilapäinen) - yhteistyö perheen kanssa (s. 17) ohjaa perhettä lapsen haastavissa kehitysvaiheissa ja kasvatustilanteissa on haasteellinen > ehdotus; lisäys: ohjaa perhettä. erilaisten verkostojen ja ammatillisen avun piiriin - erityiskasvatuksen ja ohjauksen menetelmät > ehdotus, lisäys: hyödyntää työssään tietoa vaihtoehtoisista kommunikaatiomenetelmistä (esim. AAC, kuvatuki jne.) - luku 3.5 Nuorten kasvattajana ja ohjaajana toimiminen (s. 18) > ehdotus: ensimm. kohdaksi tunnistaa nuoruuden kehitystehtävät. 5. Kirkkohallitus Jukka Keskitalo/Pekka Huokuna - riittävän yksityiskohtaiset ja perustellut - ehdotus: 2.1. kohdassa otettava paremmin huomioon lasten ja nuorten vapaa-ajan ilmiöt, sen merkitys kasvanut - kulttuurien ja uskontojen moninaisuuden huomiointi on kattavaa > tiedon etsinnän taidot erilaisista uskonnoista eivät anna riittäviä valmiuksia toimia monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa > tulisi edellyttää yleisimpien uskontojen tuntemusta. 6. Lasten ja nuorten erityisohjauksen tutkintotoimikunta Marko Heikkinen -tyytyväisyys uudistamistyöhön, osat selkeitä, päällekkäisyyksiä poistettu ja valinnaisuutta lisätty -vaatimustasoa monissa kohdin laskettu, ja painotuksessa korostuvat lapset -lisäarvo lähihoitajatutkinnon tai lapsi- ja perhetyön pt:n suorittajalle lanusta? (paljon samaa)

Yksityiskohtaiset kommentit: -1.5. arvioinnin oikaisu kirjoitettava Näyttötutkinto-oppaan tavalla -2.1 ensimmäisen kpl lauseesta puuttuu lasten näkökulma -2.2. valinnaisuus mahdollistaa sen, ettei tarvitse valita lasten tai nuorten osiota lainkaan > ehdotus: korjattava > yrittäjyys vapaaehtoiseksi, valinnaisia olisi kolme -ehdotus: valinnaisuutta rajattava (toisesta tutkinnosta) > lasten ja nuorten erityisohjaajan tehtävään soveltuva tutkinnon osa -3: kys:kolmikantaisen arvioinnin toteutuminen, miten arviointikeskustelu järjestetään, onko TS:aa kuultava kolmikantaisesti? -ehdotus: kaikkiin ammattitaidon osoittamistapoihin lastensuojelulaitokset (työalue, jossa mahdollista osoittaa kaikki vaatimukset) -ja/tai sanojen käyttöön huomio koko asiakirjassa -3.1 Perheiden kanssa tehtävä työ: ehdotus > poistetaan sanat kriisissä olevan (perheen) -3.2 Kehittämistyön taidot> kys: tarvitaanko osaamista rahoitusmahdollisuuksista? -3.3 kys: integraatio (kotoutuminen) on kaksisuuntaista, miten näkyy? -uskontojen kohtaaminen > ehdotus: ohjaa ja neuvoo uskonnonvapauslain mukaisesti pitää selventää -ku-vähemmistöjen kohtaaminen > ehdotus: otsikoksi etnisten, seksuaalisten ja kulttuurivähemmistöjen kohtaaminen. Kys: tarvitaanko mainintaa: TS suhtautuu avoimesti ja myötäeläen toiseen (sisältyy eettiseen ja ammatilliseen toimintaan yleisesti) -erilaisten viestintätapojen käyttö > ehdotus: lisäys vanhempien kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa keskustelun merkitys -Kulttuurien moninaisuus, ammattitaidon osoittamistavat > ehdotus: eri kulttuurien ja kulttuuristen identiteettien edustajien tilalle: lapsia ja/tai nuoria -3.4: Ottaa ohjaustyössä huomioon lapsen kasvun ja kehityksen häiriöt > tilalle haasteet? kasvattajana ja ohjaajana toimiminen > ehdotus: TS mahdollistaa lapsen yksilöllisen, itsenäisen/omaehtoisen toiminnan. Myös lisäys: lapsen kehitykseen ja toimintaa liittyvä dokumentointi. -mielenterveyden tiedot ja taidot: kohtaa asiantuntevasti tunnehäiriöisiä lapsia > mitä on? Ehdotus: osaa toimia kuntoutussuunnitelmassa sovitulla tavalla (jos diagnosoitu tunne-elämän häiriö). ehdotus: mielenterveysosiossa nostettava ajankohtaiset lasten mielenterveysongelmat (ei vain tunnistaa mielenterveysongelmia ). -yhteistyö perheen kanssa > ehdotus: ensimm. kohta: luo yhdessä vanhempien kanssa lapsen kehitystä ja kasvua tukevan toimintasuunnitelman -erityiskasvatuksen ja ohjauksen menetelmät > lisäys: kuntoutussuunnitelman mukaan toimiminen, osallistuu tarvittaessa ks:n laadintaan -pitäisikö olla Lapsuuden erityispiirteiden tuntemus (vrt. nuoret)? > ehdotus: 3.4 ja 3.5. yhdenmukaisiksi -3.7. > ehdotus: luetteloon alan työehtosopimukset (ei -sopimus) -huomiota yleiseen kieliasuun: sivistyssanojen tilalle suomenkielinen, lyhenteiden sijaan mainittava koko asiakirjan nimi

7. Lastensuojelun Keskusliitto Eliisa Jämsén - kuullut valmistelussa jäsenyhteisöjä (ehkäisevän työn neuvottelukunnan kautta) - hyvää, että osallisuuden vahvistaminen keskeisessä osassa ja että TS:n itsearviointi on osa arviointiaineistoa, myös vertaisryhmien hyödyntäminen lapsiperheiden tukena hyvin huomioitu - kommentit lastensuojelulain velvoitteisiin: 7.2.1 toiminta lsl (=lastensuojelulaki) velvoitteiden mukaan vain 2 tutkinnon valinnaisessa osassa (voi suoriutua ilman niitä) 7.2.2 ehdotus: lsl velvoitteet a-kohteeksi jokaisen tutkinnon suorittajan kohdalla (sama koskee lapsen oikeuksien sopimusta) 7.2.3 jää epäselväksi, voidaanko varmistua, että lanun suorittanut hallitsee lsl:n sisällön riittävästi > erityisesti ilmoitusvelvollisuus (lain 25 ) - kommentit kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä: 7.2.4 monikulttuurisuus painottuu, mukaan myös muu erilaisuuden ymmärtäminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen (esim. vammaisuuden erityiskysymyksiä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ei mainita) >ehdotus: kriteerejä laajennettava> vaikutus myös tutkinnon osan nimeen - kommentti tutkinnon nimeen: 7.2.5 erityisohjaaja käytännössä harhaanjohtavaa > ehdotus: erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ohjaajan tutkinto 8. Lieksan kristillinen opisto Petri Pehkonen/Jari Palviainen/Katja Puurunen - perusteet selkeät, vaatimukset tiukentuvat > lisää järjestämisen kustannuksia, mutta vastaa paremmin työelämää - valinnaisuuden lisääntyminen hyväksi, monikulttuurisuus otettu paremmin huomioon - ensiapukoulutus > ehdotus: tulisi vaatia tasoa EA2 - kielitaitovaatimuksia ei ole määritelty selkeästi > ehdotus: tarkennettava esim. toisen kotimaisen kielen osaamista (+ otettava huomioon alueelliset tarpeet) 9. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen tutkintotoimikunta Pekka Parviainen - laadittu harkitusti, otettu monipuolisesti huomioon osaamisalan keskeiset tekijät ja laatuvaatimukset - ammattitaito on haasteellista suorittaa kriteerien mukaan, paljon käsitteitä, joiden ymmärtäminen voi olla vaikeaa TS:lle - havaintoja (kapea-alaisuudesta): - s. 13 ehdotus: kulttuurivähemmistöjen kohtaamisesta pois tataarit, tilalle viittomakieliset - s. 16 toiminnalliset riippuvuudet ja päihteet perheessä > liian kapea-alaiset esimerkit riippuvuuksista (ks. perustelut) - s. 19 päihteet nuoren elämässä: liian kapea-alaiset esimerkit riippuvuuksista (ks. perustelut) - s. 26 Lasten ja nuorten eo kohtaa ja käsittelee lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiessaan aihe esitetty kapea-alaisesti (ks. perustelut)

- s. 26 Lasten ja nuorten ongelmien lisääntyminen, häiriökäyttäytyminen jne > käytetty voimakkaita ja pelkistettyjä toteamuksia (lasten ja nuorten ongelmien lisääntyminen) > totuus voi muuttua, suhteellisuus ja lyhytaikaisuus. 10. Opettajien Ammattijärjestö OAJ Heljä Misukka/Inkeri Toikka - tärkeää, että lasten ja nuorten parissa toimivien osaaminen on korkeatasoista - luonnos tukee vaadittujen tehtävien kehittämistä - antaa mahdollisuuksia yksilöllisiin oppimistavoitteisiin, osaamistarve laajaa, erilaista kouluttautumista tarvitaan - NQF ja ECVET puuttuvat, olisi hyvä huomioida (erityisesti tutkintojen pisteytys korostaa tukintojen erilaisuutta) - perustetyö vaatii (kaikkien tutkintojen kohdalla) opetusmenetelmien, -materiaalien ja arvioinnin uudistamista > opettajien koulutus, verkottuminen, materiaalien hankinta > huomioitava kustannukset ja resurssit, jotta laadukas lopputulos 11. Oulun kaupungin nuorisotoimi Pauli Kariniemi/Jarmo Laitinen - vastaavat hyvin työelämän tarpeita avustaviin ohjaustehtäviin sekä työparina työskentelyyn - kokonaisuudet ovat laajoja, mutta opiskeluaika suhteessa näihin on riittämätön - tutkinto ei anna valmiuksia toimia vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja organisointitehtävissä > tarvitaan myös käytännön taitoja haastavan ja aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen ja nuoren kohtaamiseen - huomioitu nuorisotyön tehtävät, mutta aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet jääneet huomioimatta läpäisevissä periaatteissa > niissä korostuvat kodin ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö, sosiaalinen vahvistaminen - otettu huomioon lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen, perheiden ja lasten erityisen tuen tarve jne. Myös nuorisotyölain edellyttämä monialainen yhteistyö ja etsivä nuorisotyö ovat mukana > silti tutkinto ei anna valmiuksia toimia ko. tehtävissä lyhyitten teoriajaksojen vuoksi. Autenttisten näyttötilanteiden toteuttaminen on vaikeaa. - nuorisotyössä ja koululaisten ap-ip-toiminnassa korostuvat ryhmän hallinta- ja ohjaustaidot - lasten ja nuorten mediakasvatus ja sosiaalinen media, kuten myös verkossa tehtävä nuorisotyö on jäänyt vähälle huomiolle > ovat vahvoina läsnä lasten ja nuorten elämässä > kehittyvät koko ajan - tutkinnon arviointi on haaste työantajille ja työntekijöille lyhyen jakson aikana - kommentteja siihen, kenelle tutkinto on tarkoitettu (tutkinnot/työkokemus) > määriteltävä tarkemmin - sisällöt lähes yhteneväiset nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkinnon ja koululaisten ap-ip-ohjaajan tutkinnon kanssa, sivuaa myös yhteisöpedagogia > opintoihin käytettävä aika, materiaalit ja teoreettinen tietopohja ovat lanussa riittämättömät. - lapset ja nuoret ansaitsevat hyvin koulutetut ja kokeneet ohjaajat (!)

12. Seurakuntien Lapsityön Keskus Lasse Halme/Liisa Luukkonen - hyvin ja perusteellisesti laadittu, antaa hyvän ammattitaidon toimia ohjaajana, edellyttäen, että tutkinnon suorittajalla on tutkinnon perusteiden edellyttämä ammattitaito lähikasvattajana - 3.1 Ammatillinen toiminta lasten ja nuorten erityisohjauksessa > TS osaa hyödyntää työssään erilaisia kasvatusnäkemyksiä ja verkostoja > ehdotus: lisätään sana hyödyntää ja arvioida - ehdotus: verkostoitumisen taitoihin lisäys kriteerit: mediavaikuttaminen ja osallistuminen sosiaalisessa mediassa alan keskusteluun - TS osaa vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta > ehdotus a-kohtaan Osallisuuden vahvistaminen: Tukee lasten ja nuorten ihmisarvon kunnioittamista. - A-kohde Toiminta palvelujärjestelmässä > ehdotus: lisäys > seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja osallistuu keskusteluun palveluista ja niiden järjestämisestä. - 3.3 Kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä > TS osaa ottaa huomioon erilaiset kulttuurit työhönsä vaikuttavina ilmiöinä > A-kohde Kulttuurin käsite ohjaustyön perustana > ehdotus: lisätään osaa toimia syrjinnän ehkäisemiseksi lasten ja nuorten parissa. - 3.4 Erityistä tukea tarvitsevien lasten > TS osaa ottaa huomioon lapsuuden merkityksen elämänvaiheena ja tukee ohjauksellaan lapsen ja perheen hyvinvointia > ehdotus: lisätään > vaikuttaminen verkostoissa ja mediassa lapsuuden, lapsen ja perheen hyvinvoinnin puolustajana. - huom.! kaikissa ehdotuksissa oli hyvä perustelu lausunnossa (ks. tarkemmin). 13. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tiina Hara (johdon assistentti) Vain ilmoitus: eri erityisiä lisänäkökohtia 14. Ylitornion kristillinen opisto ei nimeä - ei virallinen lausuntotaho - selkeät ja ajantasaistetut perusteet - hyvää, että voi valita lapset tai nuoret, palvelee työllistymistä ja työelämää - s. 5 Yksittäisessä tutkintosuorituksessa riittää epäselvä lause > ehkä entinen käytäntö oikein - arvioinnin kohteissa ja kriteereissä avattava seuraavat = ovat tärkeitä, mutta osoittaminen vaikeaa: s. 7 kohtaa lapsen/nuoren ainutkertaisena yksilönä lapsuuden arvoa kunnioittaen s. 7 mahdollistaa toiminnallaan lapsen kasvurauhan keskustele lasten/nuorten kanssa erilaisista arvoista ja elämään liittyvistä kysymyksistä -päällekkäisyyttä ohjausprosessin hallinta arvioinnin kohteen kanssa TS osaa hyödyntää työssään erilaisia kasvatusnäkemyksiä ja verkostoja -käyttää kasvatusalan keskeisiä käsitteitä luontevasti ja ymmärtäen (laaja, s. 8) -toimii kasvatuksellisen roolinsa mukaisesti > voisiko olla: ammatillisesti?

Näyttötutkinnon perusteet LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO 2012 MÄÄRÄYS xx/011/2012 [Kirjoita teksti]

2 Sisältö LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO 2012 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 4 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 4 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen... 4 1.3 Näyttötutkinnon perusteet... 4 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 5 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 5 1.6 Todistukset... 6 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 6 1.7.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa... 7 1.7.2 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon terveydentilavaatimukset... 8 2 LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 9 2.1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen... 9 2.2 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen... 10 3 LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET... 10 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit... 11 A. PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 12 3.1 Ammatillinen toiminta lasten ja nuorten erityisohjauksessa... 12 Ammattitaitovaatimukset... 12 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 12 Ammattitaidon osoittamistavat... 15 3.2 Yksilön ja yhteisön osallisuuden vahvistaminen... 16 Ammattitaitovaatimukset... 16 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 16 Ammattitaidon osoittamistavat... 18 3.3 Kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä... 20 Ammattitaitovaatimukset... 20 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 20 Ammattitaidon osoittamistavat... 22 B. VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 23 3.4 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen... 23 Ammattitaitovaatimukset... 23

3 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 23 Ammattitaidon osoittamistavat... 26 3.5 Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen... 27 Ammattitaitovaatimukset... 27 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 27 Ammattitaidon osoittamistavat... 30 3.6 Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta... 31 3.7 Yrittäjänä toimiminen... 31 Ammattitaitovaatimukset... 31 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 32 Ammattitaidon osoittamistavat... 34 Liite... 35 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittaneen työn kuvaus... 35 Ammattialan arvoperusta... 35 Ammattialan kuvaus... 35

4 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon

5 osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n (952/2011) säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamisesta erillisen määräyksen(43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa.

6 Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Edellä mainitut valtioneuvoston asetus ja säännökset koskevat myös lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoa.

7 1.7.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen sovelletaan säännöksiä esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä (ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 :n (952/2011) viittaussäännökset ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tämä edellyttää, ettei opintoihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia voida täyttää ja sitä, ettei estettä voida kohtuullisin toimin esimerkiksi opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla, apuvälineillä tai muulla tuella poistaa. Mikäli toisten henkilöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen tai liikenteen turvallisuus sitä edellyttävät, opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla aikaisemmin tapahtuneen opiskeluoikeuden peruuttamispäätöksen salaaminen ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon hakeutumisen yhteydessä. Edellä mainitun perusteella tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset tulee ottaa huomioon näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteisiin. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa (L 952/2011, 13 a ) opiskelijaksi hakeutuville tutkintokohtaisista terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimuksista. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjien tulee tarvittaessa tehdä yhteistyötä eri koulutusasteiden tai viranomaisten kanssa opiskelijavalinnassa välttämättömien tietojen saannissa ja antamisessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka mukaisissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa hän ei terveydentilansa tai toimintakykynsä vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. Saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaista terveydentilaa tai toimintakykyä ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamisessa. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen järjestäjän tulee tarvittaessa selvittää yhdessä opiskelijan ja opiskelijahuollon henkilöstön kanssa opiskelijan mahdollisuus hakeutua muuhun näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää.

8 Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuminen ei saa keskeyttää opiskelijan näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Terveydentilan ja toimintakyvyn muutoksista näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aikana johtuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suorittamista. Opiskelijan terveydentilan ja toimintakyvyn muuttuessa opiskelijahuollon, opiskeluterveydenhuollon ja työpaikkojen työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. 1.7.2 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon terveydentilavaatimukset Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032 ja 1033/2011) määritellyissä humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellainen psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma, joka estää käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen kuten psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus, vakava sosiaalisten tilanteiden pelkotila tai viittomisen estävä sairaus tai vamma muu sairaus tai vamma, joka vaarantaa opiskelijan oman tai muiden käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus.

9 2 LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut on ohjaus- ja kasvatustehtävien ammattilainen. Hänen osaamistaan on vuorovaikutus, yhteistyö ja kohtaaminen. Hän käsittelee lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa kasvatukseen liittyviä kysymyksiä. Hän ymmärtää toiminnassaan lapsen tavan toimia, leikkiä ja oppia. Tutkinnon suorittanut on tietoinen lapsen kehityksestä sekä siihen vaikuttavista ilmiöistä ja tekijöistä. Hän ohjaa nuoria erilaisissa tilanteissa, jotka liittyvät kehitykseen, oppimiseen, itsenäistymiseen ja nuorten yhteiskuntasuhteisiin. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut tunnistaa perheen merkityksen lasten ja nuorten elämän keskeisenä tekijänä, tukee perheiden hyvinvointia ja ohjaa tilanteissa, joissa perhe tarvitsee tukea. Hän ottaa huomioon lasten ja nuorten vapaa-ajan ilmiöt ja ymmärtää niiden merkityksen. Tutkinnon suorittanut toimii kaikissa työtilanteissa nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalityön eettisten ohjeiden mukaan. Yhteiskunnan muutosten keskellä lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut osaa reagoida lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeisiin. Hän tunnistaa sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen syntytaustaa ja niiden vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön. Hän kykenee tekemään aloitteita lasten ja nuorten elinolojen parantamiseksi ja osaa aktivoida yksilöitä toimimaan aloitteellisesti itseään koskevissa asioissa. Ammattitaitoon kuuluu myös palvelujen tuottaminen eri toimintaympäristöissä joustavasti ja luovasti. Hyvä organisointitaito ja joustavuus ovat nykyajan kirjavien elinolosuhteiden ammattilaiselle osa luontevaa ammattitaitoa. Ohjaustyön ammattilaisena lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittaneen vahvuuksiin kuuluu kyky toimia monialaisissa ja monikulttuurisissa verkostoissa. Hän tunnistaa monikulttuurisuuden merkityksen ja erilaisten vähemmistöjen tarpeita. Hän osaa ryhmäyttää erilaisia ihmisiä ja tukea yksilöiden sekä yhteisöjen osallistumista. Hän on asiantuntija sosiaalisen vahvistamisen, yksilöllisen ohjaamisen ja monenlaisten perheiden tukemisen alueella. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon suorittanut osoittaa osaamistaan kokonaisvaltaisesti eri toiminnoissa. Tutkinnon kaikkien osien ammattitaitovaatimusten arvioinnin kohteissa osoitetaan osaamista seuraavien läpäisevien periaatteiden mukaisesti : eettinen ja ammatillinen toiminta dialogisuus ohjaustyön perustana työn kontekstin ja arvojen huomioiminen omassa toiminnassa oppimisprosessin vaikutuksesta rakentuva ja kehittyvä ammatillinen kasvu ja kehitys elinikäiseen oppimiseen ja siihen ohjaamiseen liittyvät valmiudet moniammatillinen ja vastuullinen työote lasten ja nuorten ohjaustoimintaa ohjaavien lakien mukainen toiminta, erityisesti lastensuojelulain, nuorisolain, kotouttamislain, päihdelain, vammaislain, lain asiakkaan oikeuksista ja yhdenvertaisuuslain mukainen toiminta

10 työskentely YK:n lasten oikeuksien sopimuksen periaatteiden mukaisesti erilaisten ihmisten kohtaaminen vastavuoroisesti ja kunnioittaen. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti siten, että henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköisesti suoriutumaan tästä ammattitutkinnosta. 2.2 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Tutkinnon suorittaminen edellyttää kolmen pakollisen ja vähintään kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Toisen valinnaisen tutkinnon osan on oltava joko 3.4 tai 3.5. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto Pakolliset osat 3.1 Ammatillinen toiminta lasten ja nuorten erityisohjauksessa 3.2 Yksilön ja yhteisön osallisuuden vahvistaminen 3.3 Kulttuurien moninaisuus ohjaustyössä Valinnaiset osat 3.4 Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen 3.5 Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja heidän perheidensä ohjaus ja tukeminen 3.6 Tutkinnon osa toisesta tutkinnosta 3.7 Yrittäjänä toimiminen 3 LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon.

11 Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten, kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut ammattitaitovaatimukset määritellään seuraavilla sivuilla lihavoidulla tekstillä. Sen alla ovat vasemmassa sarakkeessa ammattitaitovaatimuksesta johdetut arvioinnin kohteet, jotka ilmaisevat ne ammattitaidon kannalta keskeiset osaamisalueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota. Oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on kirjoitettu arvioinnin kriteerit, jotka määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Näiden perusteella arvioidaan tutkintosuorituksen hyväksyminen. Tutkinnon osan jälkeen kuvataan ammattitaidon osoittamistavat.

12 A. PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 3.1 Ammatillinen toiminta lasten ja nuorten erityisohjauksessa Ammattitaitovaatimukset osaa - ohjata erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria - kohdata lapset ja nuoret perheineen - hyödyntää ja arvioida työssään erilaisia kasvatusnäkemyksiä ja verkostoja - suunnitella, arvioida ja kehittää työtään - tunnistaa erilaisia ongelmia jo varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa puuttua tilanteisiin. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa ohjata erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Lapsuuden merkityksen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen ohjaustoiminnassa - kohtaa lapset ainutkertaisina yksilöinä lapsuuden arvoa kunnioittaen - mahdollistaa toiminnallaan lapsen kasvurauhan - toimii lasten itsetuntoa tukevasti, kannustaen, rohkaisten ja palautetta antaen - tukee toiminnallaan lasten yksilöllistä kehitystä ja myönteistä minäkuvaa - keskustelee lasten kanssa arvoista ja elämään liittyvistä kysymyksistä. Nuoruuden merkityksen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen ohjaustoiminnassa Lapsen ja nuoren kehitysvaiheiden huomioon ottaminen Ohjausprosessin hallinta - kohtaa nuoret ainutkertaisina yksilöinä nuoruuden arvoa kunnioittaen - tukee toiminnallaan nuorten yksilöllistä kehitystä ja realistisen minäkuvan kehittymistä - toimii nuorten identiteettiä ja itsenäistymistä vahvistaen - keskustelee nuorten kanssa erilaisista arvoista ja elämänkysymyksistä. - käyttää lapsia ja nuoria koskevaa kehityspsykologista tietoa työnsä lähtökohtana - kohtaa lapset ja nuoret ikätason tarpeet huomioon ottaen - ottaa ohjauksessaan huomioon herkkyyskaudet ja kehityksen taitekohdat - ottaa toiminnassaan huomioon mahdolliset häiriö- ja riskitekijät.

13 - suunnittelee ohjausprosessia erilaiset yksilöt ja oppimistavat huomioon ottaen - ottaa ohjauksessa huomioon toimintaympäristön asettamat haasteet ja tavoitteet - perustelee valitsemansa toimintatavat tavoitteellisuuden ja kasvatuksellisuuden näkökulmista - perustaa ohjauksen tarkoituksenmukaisiin pedagogisiin ratkaisuihin - on ohjaustilanteessa kuunteleva, läsnä oleva ja turvallinen aikuinen - edistää toiminnallaan vuorovaikutusta, osallistumista ja onnistumista - arvioi omaa ohjaustoimintaansa työn tavoitteista käsin. osaa kohdata lapset ja nuoret perheineen. Perheen merkityksen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen Perheiden kanssa toimiminen - kohtaa lapset, nuoret ja heidän perheensä tasapuolisesti - työskentelee perheiden erilaisuutta, sisäisiä suhteita ja arvoja kunnioittaen - tunnistaa perhemuotojen ja huoltajuuden moninaisuuden - ottaa huomioon toiminnassaan perheen merkityksen lapsen ja nuoren kasvuyhteisönä - toimii työssään kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti tiedostaen vanhempien kasvatusvastuun merkityksen. - tekee yhteistyötä perheiden kanssa hyödyntäen työpaikan käytäntöjä - toimii perheitä koskevien lakien, säädösten ja suositusten mukaisesti - tuntee perheitä koskevan palvelujärjestelmän ja ohjaa tarvittaessa hyödyntämään keskeisiä perhepoliittisia etuuksia - hyödyntää vertaisryhmiä lapsiperheiden tukena - toimii moniammatillisessa yhteistyössä perheenjäsenten tukemiseksi. osaa hyödyntää työssään erilaisia kasvatusnäkemyksiä ja verkostoja. Kasvatusnäkemykset ja niiden soveltaminen - perustelee toimintansa erilaisiin kasvatusnäkemyksiin pohjautuen - käyttää kasvatusalan keskeisiä käsitteitä luontevasti ja ymmärtäen - osallistuu alan ajankohtaiseen kasvatus- ja ohjauskeskusteluun työyhteisössä ja moniammatillisissa verkostoissa

14 Erityispedagoginen osaaminen lasten ja nuorten ohjaustyössä Yksilöllinen ohjaaminen Verkostoissa ja moniammatillisissa ryhmissä toimiminen - tunnistaa oman perustehtävänsä ja osaa perustella sen merkityksen - toimii ammatillisesti ja kasvatuksellisen roolinsa mukaisesti. - tukee lasten ja nuorten toimintakykyä ja hyvinvointia - tutustuu yksilöllisiin oppimis- ja kuntoutussuunnitelmiin ja toimii niiden mukaisesti - osallistuu tarvittaessa yksilöllisten suunnitelmien laatimiseen - tunnistaa erityisen tuen tarpeet ja tekee tarvittaessa ehdotuksen interventiosta - hyödyntää tietoa integroinnin mahdollisuuksista ja rajoitteista - tunnistaa oman toimintansa rajat erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tukemisessa ja toimii sen mukaisesti. - käyttää vuorovaikutusta, kielen kehitystä, tarkkaavuus- ja aistitoimintoja, motorisia taitoja sekä luovuutta tukevia erityisohjauksen työtapoja - hyödyntää tarkoituksenmukaisesti teknisiä apuvälineitä ja tietotekniikkaa - ottaa huomioon ryhmädynamiikan periaatteet - ohjaa yksilöitä ryhmän tavoitteiden suuntaisesti. - hyödyntää monialaisen verkoston asiantuntemusta omassa työssään - toimii verkostossa sovittujen toimintatapojen ja työnjakojen mukaisesti - ohjaa asiakkaita muiden tarvittavien palvelujen piiriin - arvostaa muita lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä - käyttää tarkoituksenmukaisesti alan ammattisanastoa - toimii aloitteellisesti moniammatillisessa verkostossa toimenkuvansa rajoissa - kirjaa ja välittää tietoa vastuullisesti ammatillisten velvollisuuksien sekä asiakkaan oikeuksien mukaisesti. osaa suunnitella, arvioida ja kehittää työtään. Oman työn organisoiminen - suoriutuu itsenäisesti oman työnsä suunnittelusta - asettaa työtehtävänsä tärkeysjärjestykseen - toimii joustavasti muuttuvissa työtilanteissa - tekee ehdotuksia työtapojen kehittämiseksi - toimii sovittujen aikataulujen ja määräaikojen mukaisesti - ottaa huomioon työnsä merkityksen suhteessa koko työyhteisöön.