1. Toiminnan tarpeellisuus, merkitys ja vaikutukset elinkeinoelämään, kaupunkiin ja yhteiskuntaan



Samankaltaiset tiedostot
Robottilaakso Helsinki. Visioita ja konsepteja

Robottilaakso Helsinki. Visioita ja konsepteja

Robottiviikko 2014 on lähtölaukaus Helsingin Robottilaaksolle!

Robotics Finland Robottiviikko 2014 Helsingin Robottilaakso Robottilaakso Viikintie 1, Tekniikan museon vieressä

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Tampere Grow. Smart. Together.

Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Julkinen loppuraportti Simua Startupin nopea kokeilu Oulun Ritaharjun koulussa

Tredun strateginen ohjelma Ammatillista etumatkaa Rohkee, Retee ja Reilu Tredu

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

ITS Finland. Toiminnan esittely

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Tekesin rahoitus yrityksille

ITS Finland esiselvitys

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA

Suomi tekoälyohjelmalla kehityksen paalupaikalle. Kehittämispäällikkö Jussi Nissilä Työ- ja elinkeinoministeriö Pori

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Osaaminen ja innovaatiot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Click to edit Master title style

Julkinen loppuraportti Lekolar-Printel Oy:n nopea kokeilu Oulun Hintan koulussa Oulun kaupungin nopeiden kokeilujen ohjelma I, Syksy/2018

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

GERinno hanke. Monialaisen simulaatio-oppimisympäristön suunnittelu SimPro 2015 Eveliina Kivinen ja Jukka Karjalainen

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Lukiolaisen bisneslinja

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

SUVI TUOMINEN, DADAMEDIA KANSAINVÄLISYYS JA DIGIOPPIMINEN - NÄKÖKULMIA NUORISOTYÖSTÄ

Pirkanmaan protopajan hankevalmistelun esittely Yleinen

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

Interreg Pohjoinen

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö


YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kohti seuraavaa sataa

Ääni Company Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Toivakan kunta Toivakantie Toivakka

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Mediakasvatusseuran strategia

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo

Tausta ja tarve: Tavoitteet:

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena

Innovaattorin ideakartta

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Transkriptio:

1 Selvitys robottilaakson perustamiseksi Helsinkiin Hankkeen tarkoitus oli selvittää Robotics Finland Innovaatio- ja businesskeskuksen perustamista Helsinkiin. Hankkeen työnimi on Robottilaakso. Hanke toteutettiin 2.5 9.6.2014 välisenä aikana. Hanke toteutettiin konsulttityönä Helsingin kaupungin ja Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Hanke toteutettiin haastattelujen sekä relevanttiin taustaaineistoon perehtymisen avulla. Hankkeen toteuttamiseen osallistui useita asiantuntijoilta, joilta pyydettiin myös kirjallisia lausuntoja aiheeseen liittyen. Ks. liite. Hankkeen tarkoitus oli selvittää Robottilaakson 1. toiminnan tarpeellisuus, merkitys ja vaikutukset elinkeinoelämään, kaupunkiin ja yhteiskuntaan 2. sijainti 3. toiminnan painopisteet ja keskeiset kohderyhmät 4. organisointi-, viestintä- ja hallinnointitarpeet 5. perusarvot ja visio 6. toimintabudjetti seuraavasti 1) perustamisbudjetti 2) kahden vuoden toimintabudjetti 7. soveltuvat rahoitustahot 8. mahdolliset juridiset kysymykset 1. Toiminnan tarpeellisuus, merkitys ja vaikutukset elinkeinoelämään, kaupunkiin ja yhteiskuntaan Robotisaatio on yksi harvoista teknologioista, joka voi aiheuttaa internetin kaltaisen muutoksen. Roadmap to robotics, from internet to robotics. USA:n robotisaatiostrategia Robotisaatio on ennen kaikkea suuri yhteiskunnallinen muutos. Suurimmat muutokset liittyvät työhön, tulonmuodostukseen kaikilla tasoilla sekä eettisiin valintoihin ja lainsäädännön muutoksiin. Lisäksi erilaiset standardit kaipaavat kehittämistä sekä yhdenmukaistamista muiden EU-maiden kanssa. Robotisaatio tarjoaa kolme suurta mahdollisuutta: 1) Mahdollisuuden pysytellä huipulla nyt robotisoituvilla aloilla (esimerkiksi työkoneteollisuus), 2) Mahdollisuuden vaikuttaa teollisuuden työpaikkojen säilymiseen / uusteollistumiseen (erityisesti tähän asti vähän automatisoiduilla aloilla), sekä 3) Täysin uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia palvelurobotiikan uusien tuotteiden myötä. Viimeisin tarjoaa suurinta potentiaalista kasvua, (Prof. Ville Kyrki, Aalto-Yliopisto) Teollisuuden siirtyminen sinne, missä tapahtuu robotisointia on jo nähtävissä USA:ssa, minne teollisuus on palaamassa takaisin nk. halvan työvoiman maista. Toisaalla Kiina on käynyt vastustamaan kehitystä vahvan robotisoinnin avulla. Maan robottimarkkina kasvaa tällä hetkellä 30% vuosivauhtia.

2 Niin kaupunkeja kuin yhteiskuntaa yleensäkin vaivaa väestön ikääntyminen ja SoTe sektorin ongelmat. Muissa pohjoismaissa sekä mm. Kiinassa ja Japanissa on ongelmiin haettu apua robotisoinnista. Erilaisilla robotiikkaratkaisuilla voidaan tarjota esimerkiksi vanheneville ihmisille mahdollisuus elää pidempään itsenäistä, arvokasta ja intimiteetin säilyttävää elämää kotona. Mm. muissa pohjoismaissa on sote sektorilla laajassa käytössä mm. Giraff telepresenssi robotti, joka mahdollistaa paitsi yllämainitun, myös entistä tiheämmän yhteydenpidon läheisiin, ystäviin ja muihin ihmisiin. Liikenne on nopeasti robotisoituvista alueista. Robottiautot ja droonit ovat ottaneet suuria kehitysaskeleita viime aikoina. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin käynnistänyt selvityksen kehitystä mahdollistavan lainsäädännön edistämiseksi. Suomessa robotiikka- ja robotisaatio on jäänyt vähemmälle huomiolle huolimatta siitä, että maailmalla ilmiö kasvaa voimakkaasti niin teknogiana kuin yhteiskuntiin ja työhön vaikuttavana trendinä. Viimeksi Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes otti kantaa robotisaation vaikutuksiin 3.6.2014 pitämässään Automatica messujen avajaispuheessa, sanoen mm: European leadership here is literally worth billions to our economy. Suomalainen osuus tässä johtajuudessa voisi olla merkittävä, jos edellytyksemme otettaisiin täysimääräisesti käyttöön. Ks. liite. Robottilaakson tarpeellisuus korostuu erityisesti foorumina monitahoiselle ja laajalle keskustelulle niin kansalaisten, yritysten kuin päättäjienkin keskuudessa. Robotisaatioon liittyy paljon pelkoja, tietämättömyyttä ja epäluuloja, joiden vähentäminen ja robotisaation ja robotiikan hyvien puolien esille tuominen on ajassamme välttämätöntä. Varapresidentti Kroes vetosi yrityksiin, jotta ne auttaisivat ymmärtämään robotiikan hyviä ominaisuuksia, mutta keskustelua ei voi jättää pelkästään yritysten varaan. Robottilaakso on erittäin tärkeä myös alan ekosysteemin kehittämiseksi. Suomessa on paljon hyvää osaamista sekä edellytykset nousta nopeastikin robotisaation etukärkeen. Mutta ekosysteemi on kehittymätön ja näin ollen synergiaedut jäävät helposti syntymättä. Osaamisen, ideoiden, innovaatioiden ja eri toimijoiden yhteen- ja esilletuominen auttaa elinkeinoja kasvattamaan tuottavuuttaan ja parantamaan toimintaedellytyksiään samalla kun robotiikan hyödyt saadaan paremmin ulotettua asiakkaiden ja kansalaisten hyödyksi. 2. Sijainti Robottilaakso tarvitsee toiminnalleen paikan. Virtuaalisen ympäristön lisäksi fyysisen tilan, jossa robotteja voi olla esillä, niitä voidaan kokeilla ja ohjelmoida, ihmiset ja yritykset voivat kohdata ja keskustella oppimisympäristö mahdollistaa perehtymisen modernin robotiikan hyödyntämiseen ja käyttöön Tilan vaatimuksista tärkeimmät ovat tilan koon riittävyys, tilan pintojen kestävyys ja tilan muunneltavuus. Selvityksen aikana erityisesti kaksi vaihtoehtoa on noussut esille: Teknisen museon yhteydessä oleva n. 700m2 tila sekä

3 Helsingin yliopiston Siltavuorenpenger 5:ssa oleva, kirjastolta tyhjäksi jäävä, tila. Molemmissa peruskonsepti olisi sama, mutta fokus hieman erilainen. Ensimmäinen korostaisi enemmän rauhaa tulla oppimaan, tutustumaan ja keskustelemaan kun taas jälkimmäinen tieteen, kansainvälisyyden ja verkottumisen merkitystä. 3. Toiminnan painopisteet ja keskeiset kohderyhmät Robottilaakson konsepti muodostuu neljästä osasta: 1. Oppiminen 2. Start-up ja innovaatio 3. Suomalaisen robottiteknologian show-room 4. Foorumi Oppimisosiossa kohderyhminä ovat: Koululaiset. Koululaisten osalta yhteistyötä tehdään Innokas projektin kanssa. Innokasprojektilla on monivuotinen kokemus robottiteknologian soveltamisesta opetukseen. Innokas hankkeessa on mukana 60 koulua. Innokas lab robottilaaksossa voisi toimia suomalaisen robottipedagogiikan edistämisen keskuksena. Oppilaitokset. Monissa oppilaitoksissa ongelmana on robottien puute tai vanhentunut teknologia. Robottilaakso tarjoaa oppimisympäristön, jossa oppilaitokset voivat pitää opintojaksoja uusimpia robotteja käyttäen. Innovaattorit. Robottilaaksossa pidetään säännöllisesti ohjelmointisessioita, joissa taitavat ohjelmoijat toteuttavat joko omia huimia ideoitaan tai muiden keksimiä käyttötapoja roboteille. Tavoitteena on kehittää uusia robottipohjaisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin tai kehittää uusia käyttötapoja roboteille. Yritykset: Yritykset voivat hyödyntää robottilaakson oppimisympäristöä oman toimintansa kehittämiseksi. Robottilaakso palvelee start-upeja ja keksijöitä, joilla on markkinapotentiaalia omaava robottiteknologinen innovaatio. ks. liite. Show-room on näyteikkuna suomalaiseen robottiteknologiaan. Kohderyhmänä teknologiaa tarvitsevat asiakkaat sekä erilaiset delegaatiot, joille alan osaamista halutaan esitellä. Foorumi on avoinna kaikille robotiikasta, robotisaatiosta sekä niiden vaikutuksissa ja mahdollisuuksista kiinnostuneille. Tarkoituksena on järjestää tilaisuuksia eri teemoilla ja tarjota myös ulkopuolisille mahdollisuus järjestää tilaisuuksia robottilaaksossa. 4. Organisointi-, viestintä- ja hallinnointitarpeet Robottilaakson hallinnointi pidettäisiin mahdollisimman pienenä, resurssit suunnattaisiin ensisijaisesti toiminnan tarpeisiin ja markkinointiin. Alkuvaiheessa markkinointitarve liittyy toiminnan käynnistämiseen ja toimintaedellytysten mahdollistamiseen, tärkeimpänä rahoituksen hankinta. Jatkossa markkinoinnissa

4 korostuu start-upien auttaminen asiakashankinnassa ja tuotteiden koekäyttömahdollisuuksien kartoittamisessa. Koska tilaan on tarkoitus hankkia toimivista roboteista koostuva oppimisympäristö sekä alan showroom tarvitaan henkilö, joka pystyy vastaamaan robottien hankinnasta, toimivuudesta ja turvallisuudesta. Lisäksi tarvitaan RoboCafen ja koko tilan emäntä/isäntä, joka pystyy myös vetämään keskusteluja niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassa, toiminnan koordinoija, joka toimii ainakin alussa myös markkinointi- ja vaikuttamistehtävissä. Alkuvaiheessa henkilöstötarve on 3-4 henkilöä + tilitoimisto. Lisätyövoimaa tarvitaan tapahtumien ja tilaisuuksien aikana. 5. Perusarvot ja visio Helsingissä toimii robottilaakso, joka edistää helsinkiläistä ja suomalaista elinkeinoelämää toimimalla kohtaamispaikkana ihmisille, innovaatioille ja yrityksille. Keskus on myös foorumi yhteiskunnalliselle keskustelulle robotisaation vaikutuksista, mahdollisuuksista ja haasteista. Robottilaakso on innostunut ja aikaansaava oppimisen ja toiminnan keskus, joka palvelee tarjoamalla paikan robotiikka-alan innovaatioiden, teollisuuden robotisoitumisen edistämiselle sekä alan yrittäjyyden ja uudenlaisen työn luomiselle. Vaikka robottilaaksossa on tärkeää olla pidempikestoisia ratkaisuja tilojen ja robottien vuoksi on yhtä tärkeää, että toiminta on jatkuvasti muuntuvaa, kokeilevaa ja uusia ratkaisuja etsivää. Yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja yleisöä kannustetaan tuomaan robottilaaksoon ongelmia, joista voidaan keskustella ja joihin voidaan hyvässä ja kannustavassa hengessä etsiä ratkaisuita. Robottilaakson mahdolliseen sijaintiin liittyen on selvityksen aikana syntynyt kaksi hieman eri tavalla fokusoitunutta visiota. Toiminnan tarkoitus ja konsepti olisi molemmissa sama. (ks. ppt): RobotHill Helsinki Akateemisen Suomen ytimessä toimiva yritysten, koulutuksen, tieteen ja innovaatioiden energinen ja kansainvälinen keskus. RobotHill Helsinki sijaitsisi Siltavuorenpenger 5:ssa Helsingin yliopiston ja OKL:n yhteydessä. Tässä visiossa merkittävää on myös mahdollinen osallisuus Helsingin yliopiston juhlavuoden teknologiakasvatus 375 hankkeeseen. RobotBay Helsinki Suomalaisen muotoilun, teknologisen perinteen ja upean ympäristön keskiössä toimiva oppimisen, keskustelun ja dynaamisen keksintö- ja start-up -toiminnan keskus. RobotBay Helsinki sijaitsisi Vanhankaupungin lahden rannalla, Teknisen museon yhteydessä. Tässä visiossa merkilepantavaa on Yrityskylän sijaitseminen samassa rakennuksessa. Robottilaakso toimii myös Robotics Finland virtuaalisena organisaationa ja verkostona, joka yhdistää alan eri toimijat eri puolilla Suomea ja Eurooppaa ja kehittää alan ekosysteemiä. Robottilaakso olisi myös aktiivinen osa pohjoismaista robottilaaksojen verkostoa ja kehittäisi toimintaa, jossa vuorovaikutuksessa syntyisi synergiaetuja ja markkinoita uusille tuotteille.

5 6. Toimintabudjetti Valmisteluvaihe Toiminnan suunnittelu, toimintamalli ja konseptin tarkentaminen Rahoituspaletti ja keskeisten yhteistyökumppaneiden sitouttaminen Tilan valinta ja tilan suunnittelu Rahoitustarve, valmisteluvaihe: 250.000 Rakennusvaihe Tilan rakentaminen ja toiminnan käynnistäminen Tekniikan ja robottien hankkiminen, sijoittaminen ja toimintaan laittaminen Oppimisympäristöjen rakentaminen Budjetin tarkentaminen Yritysten ja yhteisöjen verkoston rakentaminen rahoitusrakennetta silmälläpitäen Ansaintamallien rakentaminen Rahoitustarve, rakennusvaihe: 380.000 Toimintabudjetti/vuosi Näyttely- ja tapahtumatuotannot Kiinteistöstä aiheutuvat kulut Toimisto ja hallinto (tilitoimisto) Henkilöstö 3-4 Markkinointi ja viestintä Start-upien ja keksintöjen edistäminen Rahoitus/ansainta: Tilasta ja laitteiden vuokrasta riippuen n. 700.000 1.000.000/vuosi ensimmäiset kaksi vuotta. Ideaalitapauksessa voitaisiin yhdistää vuoden 2014 Robottiviikko (24.11-30.11) siten, että Robottiviikon rakenteet palvelisivat myös käynnistyvää Robottilaaksoa. Tämä edellyttää, että Robottilaakson tila olisi käytettävissä viimeistään marraskuun alussa ja varmistuisi markkinointia varten viimeistään elokuussa. 7. Soveltuvat rahoitustahot Robottilaakson rahoitus painottuisi alkuvaiheessa julkiseen rahoitukseen. Jatkossa on tarkoitus muodostaa yritysten ja yhteisöjen pooli, joka osallistuu merkittävästi toiminnan rahoittamiseen. Tärkeä rahoituskumppani on EU, sekä sen käynnistämä Sparc hanke, jonka merkittävänä osapuolena on EU Robotics AISBL, jonka kanssa tehtiin yhteistyötä mm. vuoden 2013 EU Robottiviikon puitteissa. Robottilaakson on myös tarkoitus kehittää omia ansaintalogiikoita. Esimerkkinä oppimisympäristö, jota oppilaitokset voivat käyttää robotiikan opetuksen apuna sekä yritysten konsultointi robotisaation

6 käyttöönotossa. Lisäksi robottilaaksoa voidaan käyttää yritysten ja muiden yhteisöjen tapahtumiin, esittelyihin ja koulutukseen. Rahoituskierros lähtee käyntiin (valmisteluvaiheen rahoituksen selvittyä) robottilaaksosta lausunnon antaneiden ja muiden kiinnostusta osoittaneiden tahojen kanssa sekä EU Robotics:n kanssa. 8. Mahdolliset juridiset kysymykset Juridisia ongelmia ei tullut selvityksessä esille paitsi mahdolliset avoimeen koodiin liittyvät asiat, joita selvitellään hankkeen käynnistyessä. Robottilaakson yhtiömuotoon ja organisoituminen tulee selvittää hankkeen seuraavassa vaiheessa. Liitteet: Neelie Kroes:n puhe Automatica messujen avajaisissa 3.6.2014 Eri tahoilta saadut näkemykset robottilaakson tarpeellisuudesta Dos. Jari Kaivo-ojan selvitys Keksimö ry:n näkemys keksintö ja start-up toiminnasta Powerpoint esitys (11.6.2014)