Aluehallintovirasto Etelä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue PÄÄTÖS 1.10.2014 ESAVI/4993/05.07.03/2013 VALVONTAPÄÄTÖS Asian vireilletulo Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai tietoonsa toukokuussa 2013, että Sipoon terveyskeskuksessa tehtävästä remontista on aiheutunut ongelmia sekä potilaille että hoitajille, kuten melu-, haju-, pöly- ja lämpötilaongelmia. Lisäksi sisäkatosta on irronnut kappaleita ja rappausta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston terveydenhuoltoyksikkö oli asiasta yhteydessä aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueeseen, josta tarkastaja otti yhteyttä Sipoon terveysaseman työsuojelupäällikkö Tiina Saloseen ja osastonhoitaja Mira Pajuseen. Heiltä saadun tiedon mukaan rakennuksen ulkovaippa ja ikkunat korjattiin ja pahin remonttivaihe oli ohi toukokuussa 2013. Terveysaseman sisätiloissa oli tarkoitus vielä tehdä asennustöitä. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu seurasivat tilannetta aktiivisesti ja olivat jatkuvassa neuvotteluyhteydessä Lujatalo -urakoitsijaan. Työsuojelun vastuualue ei tehnyt tiloihin erillistä tarkastusta. Potilaiden osalta työsuojelun vastuualue ei ottanut kantaa asiaan. Valvontakäynti Etelä-Suomen aluehallintoviraston terveydenhuollon ylitarkastaja Raili M. Heikkinen teki valvontakäynnin Sipoon terveyskeskukseen 28.8.2014 tavaten osastonhoitaja Paula Lappalaisen sekä tutustuen vuodeosaston tiloihin ja toimintaan. Tapaamisessa käsiteltiin seuraavia asioita: Vuodeosaston sairaansijat Sipoon terveyskeskuksessa on yksi vuodeosasto, joissa on 33 sairaansijaa. Vuodeosasto on luonteeltaan akuutti- ja kuntoutusosasto. Potilaita tulee osastolle sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon päivystyksistä, jatkohoitoon ja kuntoutukseen erikoissairaanhoidon osastohoidosta ja kotoa, intervallihoitoon omaishoidosta sekä saattohoitoon. Jatkohoitoon sa ira ala n osastohoidosta osastolle pää see yleensä
ESAVI/4993/05.07.03/2013 2/7 noin yhden päivän varoitusajalla. Potilaita hoidetaan kuntouttavalla työotteella. Potilaat voivat käyttää hoidossa omaa äidinkieltään, suomea tai ruotsia. Potilaan hoito suunnitellaan kerran viikossa kokoontuvassa moniammatillisessa tiimissä, jossa pyritään heti hoitojakson alussa päättämään myös potilaan kotiutumispäivä. Osastolta potilaita siirtyy kotiutumisen lisäksi hoivaosastoille ja muistiyksikköön. Vuodeosaston tilat Osasto sijaitsee 1980-luvulla r akennetun rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa ja on L-kirjaimen muotoinen siten, että potilashuoneita on sijoitettu molemmille käytäville. Hoitajien kanslia sijaitsee keskeisellä paikalla käytävien risteyskohdassa, ulko-oven vieressä. Käytävät ovat leveät ja esteettömät. Osastolla on 1-4 hengen potilashuoneita, joissa osassa on vessa huoneen yhteydessä. Toisen käytävän päähän on sijoitettu eristyshuone ja saattohoitohuone. Tilat ovat siistit ja helposti puhtaana pidettävät. Ulko-ovi pidetään lukittuna. Vierailuaika osastolla on kello 11-19. Vuodeosaston lääkäritilanne Vuodeosaston lääkärinä toimii Auli Salminen, joka työskentelee osastolla viisi päivää viikossa. Salmisen lisäksi osastolla työskentelee vastaanoton lääkäri päivän viikossa. Koska osasto on tyypiltään akuuttiosasto, potilasvaihtuvuus on vilkasta, josta taas aiheutuu lääkärille runsaasti potilasasiakirjatyötä. Osastonhoitaja Lappalaisen mukaan osastonlääkärin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella osastolla tarvittaisiin toisen lääkärin työpanos vähintään puolipäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hoitajamitoitus Osastolla on 9,5 sairaanhoitajavakanssia, joista kuusi on täytettynä, 13 lähihoitajan vakanssia, joista 10 on täytettynä, neljä täytettyä laitoshuoltajan va kanssia sekä fysioter apeutin 50 % va ka nssi. Osastonhoitajan mukaan sijaisuuksiin on ollut vaikeuksia rekrytoida pätevää henkilökuntaa. Yhdeksi rekrytointivaikeuksien syyksi osastonhoitaja nimeää Sipoon huonot julkiset liikenneyhteydet. Sipoossa kulkuyhteydet ovat pitkät eikä työvuoroihin pääse sujuvasti julkisella liikenteellä, joten auton omistaminen on lähes välttämätöntä. Toiseksi rekrytointiongelmaksi osastonhoitaja toteaa HUS-Uusima a -alueen hoitajapulan, jolloin erikoissairaanhoidon yksiköt työpaikkana kiinnostavat perusterveydenhuollon osastohoitoa enemmän. Hoitajien palkkaus osastolla on osastonhoitajan mukaan kilpailukykyinen. Osasto on jaettu kolmeen tiimiin. Aamuvuorossa hoitajia on kuusi, iltavuorossa neljä ja yövuorossa kaksi. Jokaisessa vuorossa työskentelee vähintään yksi sairaanhoitaja. Hoitajien lisäksi osastolla toimii hallinnollinen osastonhoitaja, joka poikkeuksellisesti akuutissa ta rpeessa voi osallistua hoitotyöhön. Lisäksi aamuvuorossa työskentelee kylvettäjä, joka auttaa potilaita aamupesuissa. Aamupesujen jälkeen kylvettäjä täyttää hoitotarvike- ja potilasvaatevarastoja. Kylvettäjästä on koettu olevan suuri apu osaston aamuvuoroissa, koska jokaisessa tiimissä kahdelle hoitajalle jää aika hoitaa muita potilaita, kun yksi on kylvettäjän kanssa pesuilla.
ESAVI/4993/05.07.03/2013 3/7 Osastolla ei ole sihteeriä eikä sosiaalityöntekijää, vaikka näiden tarve osastonhoitajan mukaan on suuri. Tällä hetkellä osastonhoitajan ja hoitajien sihteerityöhön käyttämä aika vie aikaa varsinaiselta hoitotyöltä. Sosiaalitukiin liittyvissä asioissa osaston henkilökunta on yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen. Lääkehoitoon liittyvät asiat Osastolla on lukittava lääkehuone, johon on kolmet avaimet, aamuvuorossa jokaisella tiimillä on oma nsa. Lääkekaapit pidetään lukittuna. PKV-lääkkeiden säilytys, seuranta ja kirjaaminen on asianmukaista. Lääkehuone on rauhoitettu pelkästään lääkeasioihin eikä siellä säilytetä esimerkiksi hoitotarvikkeita. Lääkehuoneessa on käytettävissä tietokone, jolla voidaan varmistaa esimerkiksi rinnakkaisvalmisteet Terveysportista. Lääkkeet jakaa yövuorossa oleva sairaanhoitaja. Osastonhoitajan mukaan öisestä lääkkeenjaosta aiheutuu joissakin tapauksessa vuorokaudenkin viive lääkemuutoksiin, mikä viivästyttää potilaan hoitoa ja pidentää hoitoaikaa. Tämän vuoksi osastonhoitaja suunnittelee lääkkeenjaon osittaista siirtämistä aamuvuoroon toteutettavaksi heti lääkärikierron jälkeen. Osastolla i.v.-lääkkeiden osuus annettavasta lääkehoidosta on suuri ja aikaa vievä. Samoin rinnakkaislääkkeiden lisääntyminen lääkemarkkinoilla tuo oman haasteensa lääkehoitoon. Osastolla onkin mietitty lääkkeiden järjestämistä lääkekaappiin vaikuttavan aineen mukaiseen järjestykseen, kun lääkkeet vielä nykyään on kauppanimen mukaisessa järjestyksessä. Lääkkeiden tilaamisesta vastaa yksi sairaanhoitaja, joka samalla seuraa lääkkeiden kulutusta. Osastolla ei ole havaittu lääkkeiden väärinkäyttöä eikä poikkeavaa hävikkiä. Myöskään satunnaisista lääkkeitä hakevista ohikulkijoista ei ole kokemusta vuodeosastolla. Remonttiin liittyvät asiat Vuode- ja hoivaosastorakennusta on remontoitu keväästä 2013 lähtien. Remontissa on korjattu talon ulkovaippaa ja ikkunoita sekä vuodeosaston sisätiloja rakentamalla lisätiloja hoitohenkilökunnalle. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat olleet osastonhoitajan mukaan asiassa aktiivisesti mukana. Remontin ajaksi vuodeosa ston sairaansijojen määrää ei vähennetty. Potilaita siirreltiin toisiin huoneisiin remontin edestä sitä mukaa kuin remontti eteni. Osastonhoitajan mukaan remontista aiheutui melu- ja pölyhaittaa sekä talvella vetoa ja kesällä kuumuutta talon ollessa huputettuna. Hoitajien tiloihin vaihdettiin putket, jotka osastonhoitajan mukaan oli käsitelty bensiiniä muistuttavalla aineella. Tästä seurasi hoitajille muun muassa oksentelua ja käsien ihon voimaka sta kuivumista. Reklamoinnin jälkeen putket vaihdettiin. Remontti valmistui kesällä 2014.
ESAVI/4993/05.07.03/2013 4/7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU JA PERUSTELUT Ratkaisu Aluehallintovirasto ei ole voinut todeta moitittavaa Sipoon terveyskeskuksen vuodeosaston toiminnassa. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan vuodeosaston hoitajamitoitus suhteessa osaston luonteeseen on minimitasolla, jonka vuoksi Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston johdon tulee panostaa rekrytointiin vuodeosaston avoinna olevien vakanssien täyttämiseksi. Asia ei anna aluehallintovirastolle aihetta enempään. Perustelut Henkilöstötilanne Terveydenhuoltolain 4 :ssä säädetään, että kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena olevan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä on oltava riittävästi terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Saman pykälän 3 momentin mukaan kunnan terveydenhuollosta vastaavan henkilöstön rakenteen ja määrän on vastattava alueen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä terveydenhuollon palvelujen tarvetta. (kääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (vanhuspalvelulain) 20 :n 1 momentin mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Saman pykälä n 2 momentin mukaan toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyvyn alennuttua siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Ammattihenkilölain 15 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä saira iden par anta minen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Henkilöstön mitoittamisen lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen: asiakkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja palvelujen tarve. Henkilöstömitoitukseen eri palveluissa lasketaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi julkaiseman laatusuosituksen (STM 2013:11) mukaan suositus henkilöstön ehdottomaksi vähimmäismääräksi on tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden ja terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa 0,60-0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden.
ESAVI/4993/05.07.03/2013 5/7 Suositeltu henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella, kuin he osallistuvat välittömään hoitotyöhön. Mikäli yksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä kuten hoito- tai laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, tai hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymises sä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Aluehallintovirasto toteaa, että Sipoon terveyskeskusvuodeosasto on luonteeltaan akuutti- ja kuntoutusosasto, jonka henkilöstömitoitukselle ei ole annettu erillistä suositusta. Henkilöstön määrän tarvetta arvioitaessa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Tilanteessa, jossa Sipoon vuodeosaston kaikkia hoitotyön vakansseja ei ole saatu täytettyä, vuodeosaston henkilöstömitoitus on 0,51 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Vuodeosastolla, jossa toteutetaan kuntouttavaa hoitotyötä ja annetaan runsaasti suonensisäistä lääkehoitoa, kyseinen henkilöstömitoitus on minimitasolla ja osaston toiminta haavoittuvainen esimerkiksi mahdollisten sairauspoissaolojen vuoksi. Mitoituksen nostoa puoltaa myös se, että osa hoitotyöhön tarkoitetusta ajasta käytetään sihteerin tehtävien hoitamiseen. Mikäli kaikki vakanssit saataisiin täytettyä, hoitajamitoitus olisi hyvällä tasolla, yli 0,7 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosa ston johdon tulee pa neutua rekrytointiin ja avoinna olevien vakanssien täyttämiseen, sillä vakanssien täyttämisen merkitys korostuu otettaessa huomioon, että on ennustettu, että hoitotyöntekijöistä tulee olemaan pulaa jo lähivuosina koko maassa. Vastaavasti vaihtoehtona on vähentää vuodeosa ston sairaa nsijoja henkilöstömitoituksen mukaiseksi. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Sipoon terveyskeskuksen vuodeosastolla olisi hyvä olla käytettävissään myös pysyvä sosiaalityöntekijä, joka perehtyisi moniammatillisen tiimin jäsenenä sosiaalihuollon näkökulmasta potilaiden toimintakykyyn ja itsenäiseen suoriutumiseen liittyviin tekijöihin etenkin kotiutuvien potilaiden osalta.
ESAVI/4993/05.07.03/2013 6/7 Lääkehoito Ikääntyvien palveluja koskeva laatusuosituksen mukaan lääkehoito on toteutettava Turvallinen lääkehoito -oppaan ohjaamana. Oppaan tavoitteena on yhtenäistää lääkehoidon toteuttamisen periaatteet, selkeyttää lääkehoidon toteuttamiseen liittyvä vastuunjako ja määrittää vähimmäisvaatimukset, joiden pitää toteutua kaikissa lääkehoitoa toteuttavissa yksiköissä. Lääkehoitoa koskevat yleiset ohjeet ja periaatteet ovat samat kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon julkisille ja yksityisille toimintayksiköille. Lääkehoidon toteuttaminen perustuu lääkehoitosuunnitelmaan. Lääkkeiden mää räämisessä on hyödynnettävä esimerkiksi iäkkäiden lääkityksen tietokantaa ja farmasian alan erityisosaamista lääkitysturvallisuuden para ntamiseksi. Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma, joka sisältää asiakkaan käyttämät itsehoito- ja reseptilääkkeet, on tehtä vä monia lääkkeitä käyttäville henkilöille osana palvelusuunnitelmaa. Henkilökohtainen lääkehoitosuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Asiakkaan lääkehoidon vaikutuksia on seurattava ja mahdolliset muutokset lääkityksessä kirjattava lääkekorttiin tai muuhun vastaavaan asiakirjaan. Aluehallintovirasto toteaa, että lääkehoito Sipoon terveyskeskuksen vuodeosastolla on järjestetty asianmukaisella tavalla. Aluehallintovirasto suosittelee, että lääkkeenjakoa muutetaan siten, että lääkärin määräämät lääkitykseen tehdyt muutokset toteutetaan samana päivänä eivätkä näin viivästytä annettavaa hoitoa. Samalla lääkkeenjaon aikaa järkevöittämällä lääkehävikkiä saadaan pienenemään. Asia ei anna aluehallintovirastossa aihetta enempään. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista 20 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 15 Terveydenhuoltolaki 4 iäkkäiden MUUTOKSENHAKU Tä hä n pä ä tökseen ei hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin mukaan voi hakea valittamalla muutosta. LISÄTIETOJA Lisätietoja antaa tarvittaessa terveydenhuollon ylitarkastaja Raili M. Heikkinen, p. 029 501 6000
ESAVI/4993/05.07.03/2013 7/7 Ylitarkastaja Päivi Kemppi Terveydenhuollon ylitarkastaja Raili M. Heikkinen JAKELU JA SUORITEMAKSU Päätös Sipoon kunnan sosiaali- ja terveysosaston johtaja Päätös on maksuton. TIEDOKSI Sipoon terveyskeskuksen vuodeosaston osastonhoitaja kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki PL 301, 45101 Kouvola www.avi.fi/etela