Integroitu terveydenhuolto



Samankaltaiset tiedostot
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät sähköinen asiointi. Merja Tepponen, kehittämisjohtaja Eksote

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sosiaali- ja terveysryhmä

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset


Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Miten muotoutuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Satasotessa miten sairaalapalvelut järjestyvät maakunnan kunnissa

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Palvelut pyörillä Merja Tepponen, kehittämisjohtaja Eksote

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

LIIKKUVAT PALVELUT Mobiili yksikkö. Jyväskylä Ritva Simpanen Johtava ylilääkäri

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)

Tämän hetkisen arvion mukaan talousarvio on ylittymässä noin , josta erikoissairaanhoidon osuus on

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Hoivapalelujen tila ja tulevaisuus Kaakkois-Suomessa Kehittämisjohtaja Merja Tepponen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

Pohjois-Karjalan sote-hanke

TAVOITE TAVOITE Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Transkriptio:

Vertikaalinen integraatio Ritva Simpanen Etelä-Karjalan terveyskeskuksen johtava ylilääkäri 25.5.2012 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Yksi terveydenhuollon kokonaisuus Johtamisen ja päätöksenteon integroitu kokonaisuus Talousarvion käsittely yhtenä kokonaisuutena, painopistealueet Jäsenkuntien kiinteä maksuosuus, heille paremmin hallittavissa Maakunnallisen terveyskeskuksen hyödyt Yhteiset ja tarkoituksenmukaiset hoitoketjut Erikoissairaanhoidon tuki perusterveydenhuollolle Alueellinen potilastietojärjestelmä (erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteinen) Henkilöstön rekrytointi kokonaisuuksina 1

Palvelujärjestelmän kehittämisen vaiheet Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Strateginen siirtymä Eksote tänään Toimintamalli Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 ESH Kuntakohtaiset rakenteet ja hierarkiat Kunta 1 ESH Kunta 2 Kunta 3 Kela TE-toimisto ym. Hallinnollisesti integroitu kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erityissairaanhoito Toiminta 1 Toiminta 2 Toiminta 3 Toiminnallisesti integroitu verkostorakenne Verkoston solmukohdat ja toimijoiden yhteydet selkeät Perustuu työnjakoon ja luottamukseen Kela TE-toimisto ym. Integroitu terveydenhuolto Yksi terveydenhuollon kokonaisuus Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa joustavaa, asiat keskustellaan saman pöydän ääressä. Perusterveydenhuollon toimintamalleista ja kehittämissuunnitelmista erikoissairaanhoidolla on ajan tasalla olevat tiedot Perusterveydenhuollon ongelmat ja haasteet ( esim. resurssivaje) ovat erikoissairaanhoidolle tiedossa reaaliajassa Jos sovimme tietyn toiminnan siirtämisestä perusterveydenhuollon tehtäväksi, niin siirtyvät myös resurssit ja määrärahat Henkilöstön resurssivajeessa on mahdollisuus järjestää yhdessä tilapäisiä toimintamalleja ( ESH ja PTH työjako) 2

Integroitu terveydenhuolto Maakunnallinen terveyskeskus 12 kiinteää terveysasemaa, 3 kiinteää palvelupistettä (terv.hoitajat) Liikkuvat palvelut: MALLU klinikka-auto Haasteena pitkät välimatkat (maakunta 225 km) Terveysasemat tarjoavat palveluja yli kuntarajojen Hierarkiaa vähennetty ja johtamista keskitetty: 3 alueellista ylilääkäri, 3 osastonhoitajaa Alueellinen henkilöstöhallinto: Terveysasemat tekevät yhteistyötä; ammattitaitoiset sijaiset saatavuus parempi, säästöjä henkilöstön sijaiskuluissa Yhdenmukaiset toimintamallit maakunnallisesti Lähipalvelujen turvaaminen Terveydenhuoltolain mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Sosiaalihuoltolakiluonnoksen mukaan kunnan on sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia järjestäessään huolehdittava niiden yhdenvertaisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta alueellaan. Lähipalvelut voidaan määritellä palveluiksi, joita väestö käyttää usein ja varsin monet heistä toistuvasti Lähipalvelut voidaan tuottaa lähellä asuinympäristöä tarjottavina palveluina, liikkuvina palveluina, sähköisinä palveluina ja kotiin vietävinä palveluina. Toimivilla lähipalvelut voidaan turvata usein ongelmien varhaista toteamista ja hoitotoimien oikeanaikainen aloittaminen Ennaltaehkäisevän työn tehostaminen ja kustannustehokkuus 3

Lähipalvelujen turvaaminen Palvelurakennekartoitus: asiakaskeskeiset hoitoprosessit, lähipalvelut kohtuullisella etäisyydellä: Keskitetyt alueelliset lähipalvelut Palvelutuotanto ohjautuu alueelliseen suuntaan, korvaavia palvelumuotoja kehitetään Tietyt eritysosaamista vaativat tehtävät alueellisena, terveysasemien yhteistyö Lähipalveluna neuvola ja kouluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, lääkäri- ja sairaanhoitaja-vastaanotot, perhetyöntekijä, mielenterveyshoitaja, kotisairaanhoito Erityistyöntekijät (koulupsykologi, puheterapeutti) toimivat liikkuvana ja alueellisesti Liikkuvat palvelut, MALLU klinikka-auto, täydentää lähipalvelukokonaisuutta Lähipalvelujen turvaaminen Vaihtoehtoisia ja täydentäviä toimintamalleja Eksoten liikkuvia palveluja: Mallu auto, lasten- ja nuorten perhetyön liikkuva yksikkö, Mielenterveyspalvelujen liikkuva yksikkö Etäkonsultaatiot: Etälääkäripalvelu suunnitellaan. Kaikilla terveysasemilla on videoyhteydet Sähköisen asiointipalvelut: Asiakkaiden henkilökohtainen palvelu on otettu käyttöön, turvallinen viestin välitys Hyvis sivut, väestön motivointi omahoitoon Nettihoitajat 4

Yhteisten hoitoketjujen kehittäminen Erikoissairaanhoito + Avoterveydenhuolto Työjaon kehittäminen erikoissairaanhoidon ja avohoidon kanssa Sovitaan eri potilasryhmien hoitaminen kohdennetusti - terveyspalvelujen toimipaikkoja on maakunnassa tasaisesti: terveysasemat kunnissa ja keskussairaala Voidaan tehdä asiakaslähtöistä suunnittelua ja tarkoituksenmukaisia hoitoprosesseja, haasteena maantieteellisesti pitkät matkat. Tietyt erityisosaamista tarvitsevien potilasryhmien hoidon järjestäminen voidaan sopia toteutettavaksi kokonaan erikoissairaanhoidossa. Avohoidon poikkihallinnollinen kehittäminen Avoterveydenhoito + kotisairaanhoito +mielenterveyspalvelujen avohoito AVOHOIDON KOLMIKANTAMALLI AVOTERVEYDENHUOLTO LÄÄKÄRITOIMINTO INTERAKTIIVISET ERIKOISLÄÄKÄRI- KONSULTAATIOT OMA LÄÄKÄRI TYÖPARITOIMINTA INFORMAATION JAKAMINEN JATKUVA VUOROPUHELU MUUT TOIMIJAT (mm. sosiaalitoimi/ Perhepalvelut) BEDSIDE KONSULTAATIOT TAPAUSKOHTAINEN TEHTÄVÄJAKO KYNNYKSETTÖMÄN KONSULTOINNIN MAHDOLLISTUMINEN PSYKIATRI CASE MANAGER/ TERAPEUTTI/ OMA HOITAJA PSYK SH PSYKOLOGI SOS.TT MONIAMMATILLINEN TIIMI MIELENTERVEYSPALVELUJEN TOIMINNOT LASTENPSYKIATRIA NUORISOPSYKIATRIA MIELENTERVEYS- KUNTOUTUS OSASTOPALVELUT PÄIHDEPALVELUT Palveluohjaus Konsultaatiot Sosiaalinen kartoitus Oireenhallintaryhmät Toiminnalliset ryhmät Kuntouttavat toiminnot Perheinterventiot Verkostoterapiat Verkostojen luominen ja ylläpito Vertaistuki Omaisten tukeminen Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Timo Salmisaari 28.5.2012 5

Asiakaslähtöiset prosessit Terveyspalvelujen ja vanhuspalvelujen yhteistyö Lähitulevaisuuden suurin haaste: Ikääntyvän väestön lisääntyvä palvelujen tarve ja siihen liittyvät hoitokustannukset Potilaiden jatkohoitopaikat järjestyvät koordinoidusti, tehostettu, oikeanaikainen kuntoutus (lyhytaikais- ja pitkäaikais -SAS) Kotiin annettavat palvelut hyvin toimivana palvelukokonaisuutena Terveysasemien erikoistuminen Kotisairaalatoiminta / Päiväsairaalatoiminta Ensihoidon tuki kotihoidolle, potilaat hoidetaan pitkälti kotihoidossa. Sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistyö Terveysasemien sosiaalityön kehittäminen: lääkärin vastaanotolle tulevista potilaista varsin monilla on ongelmien taustalla sosiaaliset syyt Avohoidon henkilöstö ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyön toimintamallien suunnitellu. Sosiaalipäivystys Yhteisten hoitoketjujen kehittäminen Erikoissairaanhoidon tuki perusterveydenhuollolle Erikoislääkäreiden jalkautuminen terveysasemille (reumatologi, fysiatri, nuorisopsykiatri, psykiatri ja radiologi, leukakirurgi) Matalan kynnyksen konsultaatiot Terveyskeskuslääkäreiden ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden välillä. Tulevaisuus: Lähetteestä konsultaatioon Poikkihallinnolliset liikkuvat yksiköt Lasten ja nuorten perhetyön liikkuva yksikkö Mielenterveys- ja päihdetyön liikkuva yksikkö MALLU, Klinikka-auto 6

Hyvis.fi Terveyttä ja hyvinvointia eteläkarjalaisille! Hyvis-sivuilta löydät luotettavaa tietoa terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Etelä-Karjalan asukkaille suunnatuista palveluista. Tiedot on kohdennettu erityisesti eri elämänvaiheisiin. Sivuilla voi testata omia elintapojaan ja etsiä vinkkejä hyvinvointiin. Hyvis.fi Hyvis on terveyden ja hyvinvoinnin verkkosivusto, joka on kehitetty neljän sairaanhoitopiirin ja kolmen maakunnan yhteistyönä (Etelä- Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso). Hyvis sivuilta löytyy monipuolista terveystietoa, tietoa palveluista ja terveyspalveluita ympäri vuorokauden, kaikkina vuoden päivinä. Hyvis sivuilla luotettava, valtakunnallisten tiedontuottajien tarjoaman terveystieto yhdistyy Etelä-Karjalan alueelliseen tietoon, teemoihin ja palveluihin. Tiedot on kohdennettu erityisesti eri elämänvaiheisiin Sivuilta voi testata omia elämäntapoja, etsi vinkkejä hyvinvointiin ja itsehoidon opastusta Hyvis tarjoaa esteettömän väylän sähköisiin asiointipalveluihin (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi) 7

Vertikaalisen integraation hyödyt ja haasteet Hyödyt Yhteistyö ja kehittämistyö ESH:n ja PTH:n kanssa joustavampaa, potilaat nähdään todella yhteisinä potilaina Laaja-alaiset, poikkihallinnolliset hoitoprosessit (esim. kuntoutus) Avohoidon integroitujen hoito- ja palveluprosessien (perusterveydenhuolto mielenterveyspalvelut - kotihoito) kehittäminen ja verkostoituminen helpompaa, yhteiset asiakkaat Yhteinen alueellinen potilastietojärjestelmä Yhteistyö henkilöstöhallinnossa: koulutus ja työkierto, henkilöstön osaamisen vahvistaminen Tulevaisuus: Lähetteestä konsultaatioon Vertikaalisen integraation hyödyt ja haasteet Haasteet Prosessien uusiutuminen on hidasta Tarvitaan uudenlainen toimintatapoja ja verkosto-osaamista Tarvitaan uudenlaista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä, yleisosaajia, jotka osaavat hoitaa ja opastaa monissa arjen asioissa (palveluverkostot osaajia) TH-lain tavoitteita: Vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä. Yhteinen tahtotila on hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja PTH vahvistamiseen, mutta tiukka talousraami hidastaa toteutusta. Tiukassa budjettiraamissa terveyden edistäminen on jäämässä kuitenkin erikoissairaanhoidon / korjaavan hoidon varjoon ja hoitotakuun velvoitteiden jalkoihin. Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus 8

Visio: Kohti terveempää Etelä-Karjalaa ja toimivampaa Terveyspalveluja, kaikki toimijat vaunuissa mukana, laitureilta kyytiin pyrkii lisää ammattilaisia. Haluatko mukaan? Hyvinvointipalveluiden tuottaminen monimuotoistuu ja hoitotapahtumaan liittyvien osapuolien roolit ja vastuut muuttuvat tulevaisuudessa Eri osapuolet toimivat yhdessä, integroiduilla työvälineillä Vanhat mallit eivät toimi. Toiminta voidaan säästää hengiltä, mutta tämä ratkaisu ei liene kuitenkaan haluttu ratkaisu. Muutos ei ole nopea ja vaatii uskallusta niin terveydenhuollon organisaatioilta, yksittäisiltä työntekijöiltä ammattiryhmään katsomatta kuin kunnallisilta päätöksentekijöiltäkin. EKSOTE Hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä 9