Kaupunginhallitus 96 16.03.2015 Lappeenranta 2028 strategian ja siihen liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen 74/00.01.03.00/2013 KH 96 Valmistelija/lisätiedot: strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580 kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040 581 1998 hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen, puh. 040 522 9373 Liite Kuva veropohjaennusteen muuttumisesta Osana strategian toimeenpanoa tarkastellaan puolivuosittain, onko kaupungin toimintaympäristössä tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta tarkastaa strategian tavoiteasetantaa tai sen toimenpideohjelmia. Strategiasta toteuttamisesta vastaavat toimielimet ovat todenneet toimintaympäristömuutoksista seuraavaa: Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.2.2015: Kasvatus- ja opetustoimessa on arvioitu toimintaympäristön muutoksia toimialan perustehtävien sekä strategian toimialaan kohdistuvien tavoitteiden näkökulmasta. Päivähoidon kysynnässä ei ole tapahtunut strategian hyväksymisen jälkeen olennaisia muutoksia, vain lievää kasvua. Varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelu on edelleen osittain kesken. Kotihoidontukea koskevaa lainsäädäntöä ei muutettane, eikä myöskään subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksia ole tulossa tällä hallituskaudella. Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet on vahvistettu, sen sijaan lukiokoulutuksen osalta vasta tuntijako on vahvistettu. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulon myötä uudet toimintakäytänteet on sovittu Eksoten kanssa. Lain täytäntöönpanon onnistuminen edistää hyvinvointiohjelman tavoitteiden saavuttamista. Yleinen työllisyystilanteen heikentyminen on vaikeuttanut olennaisesti nuorten työosallisuutta. Venäjän tilanteen mahdollinen vaikutus vieraiden kielten opiskeluun ei ole vielä näkyvissä. Kasvatus- ja opetustoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä ei ole tapahtunut niin olennaisia muutoksia,
että ne aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. (TW) Kasvatus- ja opetuslautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Sosiaali- ja terveystoimikunta 9.2.2015: Tämän hetkiseen toimintaympäristöön ei kohdistu merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttaisivat hyvinvointiohjelman toteuttamiseen vuonna 2015. Hallituksen esitys uudeksi sote-järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle 4.12.2014. Eduskunta päättää laista maaliskuussa 2015. Lakiesityksen mukainen uusi palvelurakenne perustuu siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaalija terveydenhuollon palvelut. Tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät taas tuottavat palvelut ihmisille. Sote alueilla voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena. Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on annettu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirille, joka järjestää ja tuottaa jo nyt kaikkien Etelä-Karjalan kuntien, paitsi Imatran, perus- ja erikoistason sosiaalija terveyspalvelut. Eksote täyttää lakiesityksen mukaisen tuotantokuntayhtymän kriteerit. Imatra on aloittanut neuvottelut mahdollisesta täysjäsenyydestä. Imatran liittyminen Eksoten täysjäseneksi on mahdollista jo vuodesta 2016 lähtien. Sote-järjestämislakiesitykseen sisältyy merkittäviä haasteita esim. rahoituksen osalta. Lain mukaan sosiaali- ja terveysalueen vuotuisten kustannusten tulee perustua sen lakisääteisten tehtävien sekä alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien lakisääteisten ja järjestämispäätöksen mukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisesta aiheutuviin tarpeellisiin kustannuksiin. Alustavien arvioiden mukaan esitetty malli on epäedullinen Lappeenrannalle. Kaupunki on ilmaissut kannanottonsa muun muassa rahoituksen epäkohtiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen järjestäminen on periaatteessa edelleen avoimena. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2014 alusta. Talouden näkökulmasta merkittävimmät riskit vuonna 2015 liittyvät vuoden alusta tai vuoden 2015 aikana voimaan tuleviin
lakimuutoksiin. Muutosten on arvioitu nostavan Eksoten vuosikuluja yhteensä jopa 3,0 milj. eurolla. Suurimpana taloudellisena riskinä on vuoden 2015 alusta voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus, joka lisää huomattavasti kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Maksu kunnille aiheutuu jo 300 päivää työttömänä olleista ja maksu kiristyy yli 1000 päivää työttömänä olleista. Nykytasolla vuotuinen kustannus Eksotelle on 4,9 miljoonaa euroa, mutta uudistuksen arvioidaan aiheuttavan Eksotelle vuositasolla n. 2,0 miljoonan euron lisälaskun. Lisäksi suun terveydenhuollon päivystysasetuksen voimaantulo vuoden 2015 alusta lisää huomattavasti virka-ajan ulkopuolista päivystysvalmiutta. Tämän kustannusvaikutuksen arvioidaan olevan noin 1,0 miljoonaa euroa vuosittain. Lakimuutokset on huomioitu Eksoten talousarviossa 2015. (SN) Sosiaali- ja terveystoimikunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa tässä vaiheessa. Konsernihallinnon päivitys sotea koskevaan toimintaympäristöön 9.3.2015 Perustuslakivaliokunta on hylännyt esityksen sosiaali- ja terveys-toimen järjestämislaista. Lainsäädäntöhanke jatkuu eduskunta-vaalien jälkeen. Imatran kaupunki on pitkällä neuvotteluissa Eksoten kanssa täysjäsenyytensä suhteen ja alustavien suunnitelmien mukaan liittyy kuntayhtymän jäseneksi 2016 alusta. Konsernihallinnon näkemys hyvinvointiohjelman toimintaympäristömuutoksista 12.3.2015. Lappeenrannan kaupungin hyvinvointityötyhmä on valmistellut vuosittaista hyvinvointikertomusta ja analysoinut hyvinvointiohjelman toimintaympäristössä tapahtuneita keskeisiä muutoksia. Hyvinvointiohjelman toimintaympäristössä ei ole tapahtunut merkittäviä tavoiteasetantaan vaikuttavia muutoksia. Kaupungin elinvoimaan ja työllisyyteen on vaikuttanut voimakkaasti maailman talouden tila, Venäjän ruplan heikentyminen ja työllisyyden heikko kehitys. Vuonna 2014 Lappeenrannassa työttömyyden kasvu edellisvuoteen verrattuna oli 9,6 %. Työttömiä työnhakijoita oli loppuvuodesta hieman yli 5500. Työttömien osuus työvoimasta oli 15,9 %. Toimeentulotukea saaneiden osuus ei ole kasvanut työttömyyden kasvusta huolimatta. Alueterveyskyselyn (ATH) mukaan työikäisellä väestöllä on suuria haasteita jaksaa työelämän
loppuun saakka. Liikuntaneuvonta on aktivoinut työikäisiä terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia kuntalaisia. Nuorten työttömyys kasvaa kokonaistyöttömyyttä nopeammin. Työttömiä nuoria, alle 25 -vuotiaita oli Lappeenrannassa vuoden 2014 lopulla 18 % enemmän kuin vuosi sitten yhteensä liki 900 nuorta. Koulutustakuu peruskoulusta toiselle asteelle toteutuu: keväällä 2014 peruskoulun päättötodistuksen saaneista 47,1 % hakeutui yhteisvalinnassa ensisijaisesti lukioon, 50,6 % ammatilliseen koulutukseen ja 2,3 % muuhun koulutukseen, kaksi oppilasta jäi ilman opiskelupaikkaa ja heille on räätälöity tarkoituksenmukaiset opetusjärjestelyt. Nuorten yhteiskuntatakuun terävöittämiseksi Lappeenranta haki mukaan valtionvarainministeriön nuorisotakuun ja hyvinvoinnin integroitu toimintamalli kokeiluihin. Nuorisotakuun kokeilun toteuttamiseksi on haettu ja saatu rahoituspäätös ohjaamo toimintamallin käynnistämiseksi. Eduskunta hyväksyi lasten päivähoidosta annetun lain muutoksen varhaiskasvatuslaiksi 12.3.2015. Kasvatus- ja opetustoimen johdon mukaan muutos ei sisällä strategian tavoitteisiin vaikuttavia muutoksia tai kotihoidon tukeen tai subjektiiviseen päivähoitoon liittyviä muutoksia. Sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat laki uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Lain mukaan kotipalvelua, kuten myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa, on jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. Eksoten lastenja nuorten talo ja sen matalan kynnyksen sekä kasvuympäristöön suuntautuva työote ja liikkuvat toimintamallit vastaa lainsäädännön vaatimuksia. Lastensuojeluilmoitukset, Lappeenrannassa ovat laskeneet siten, että vuonna 2011 tehtiin lastensuojeluilmoitus 1003 lapsesta ja vuonna 2014 852 lapsesta. Kiireelliset sijoitukset ovat vastaavana aikajaksona pudonneet 83 lapsesta 34 lapseen. Kouluterveyskyselyn 2013 tulosten mukaan Lappeenrantalaisten lasten ja nuoreten hyvinvointi ja elinolot ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan: läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi, tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin sekä liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyivät. Huolenaiheina ovat edelleen ylipainon kasvu ja päihdeasenteet. Lasten ja nuorten liikunta- ja elintapaohjukseen tulisi suunnata resurssia.
Lappeenrantalaisista yli 75 vuotiaista ikäihmisistä 92,2 % asuu kotona. Ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä suhteessa yli 75-vuotiaaseen väestöön oli 9,6 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä on 13,8 % yli 75 v. väestöstä. Laitoshoidon purku on edennyt maakunnallisen suunnitelman mukaisesti. Kotikuntoutus ja kotihoidon toiminnanohjusjärjestelmän kehittäminen vaatii vielä resurssia. Ikäihmisten osallisuuden kasvattaminen ja yksinäisyyden ehkäiseminen vaatii uudenlaisia toimintamalleja. Keskeistä on kolmannen sektorin eli seurakunnan ja järjestökentän aktivointi ja toimintaedellytysten mahdollistaminen. Pelastuslautakunta 12.2.2015: 1. Pelastuslaitoksen näkemys toimintaympäristön muuttumisesta strategian hyväksymisen jälkeen Pelastuslaitos toteaa osaltaan, ettei sen toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. (EH) Pelastuslautakunta hyväksyy pelastuslaitoksen laatiman yhteenvedon Lappeenrannan 2028 -strategian seurannasta vuoden 2014 osalta. Tekninen lautakunta 18.2.2015 ja rakennuslautakunta 3.3.2015: Taloudellinen taantuma ja Venäjän tilanne vaikuttavat teknisen toimen tehtäviin. Talouskehityksen heikkenemistä pyritään taittamaan edistämällä kasvua niiltä osin kuin se teknisen toimen osalta on mahdollista Vahvistaa perinteisten toimialojen kilpailukykyä Turvata paikallisten pk-yritysten toimintakykyä Edistää vihreä teknologian, energiatekniikka ja cleantech toimialojen toimintakykyä Väestö keskittyy edelleen kasvukeskuksiin, johon varaudutaan mm. kaavoituksella, tosin kaupunki keskustaan kohdistuvien investointien uskotaan nyt olevan huipussaan. Lappeenrannan imago EU-Venäjän rajan läheisyyteen liittyvä kasvumahdollisuuden uskotaan edelleen olevan olemassa. Yliopisto on positiivisesti esillä.
Öljyn alhaisen hinnan vaikutus voi piristää taloutta ja parantaa kilpailukykyä. Toteutetut logistiikkaratkaisut: Vt 6 rakennetun osuuden hyödyt näkyvät Vt 6 Lappeenranta Taavetti osuuden työt käynnistyvät Kaksoisraiteen työt käynnistyvät (ympäristövaikutukset kasvavat). Odotetaan kaksoisraiteen hankearviointituloksia Joukkoliikenteen käyttö lisääntyy Pyöräilyliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa Kaupunkikeskusta kehittyy Maakunnallisen kenttäratkaisun hyödyt otetaan käyttöön ICT-ratkaisut parantavat tuottavuutta ja palvelujen laatua Ilmastonmuutos ja ympäristö ovat edelleen tärkeässä asemassa Energiankäyttö tehostuu, energian tuotanto monipuolistuu Maankäytön eheyttäminen parantaa alueen kilpailukykyä Pien-Saimaan tila paranee Kaupan ostovoima ei toteudu suunnitellusti Etelä-Karjalassa lyhyellä aikavälillä Kasvuedellytykset ovat heikentyneet Uusien investointipäätöksien saaminen alueelle on vaikeutunut Kokonaisuudessaan kaupan työpaikkojen määrä on lyhyellä aikavälillä kääntynyt laskuun Teollisuuden rakenne muuttuu ja tuo haasteita. Uusi tuotannollisten toimintojen sijoittuminen Venäjältä EU:n alueelle vähentyneet ja vaikeutuneet. Väestö ikääntyy Heijastuu palvelurakenteeseen Työvoimasta kilpailu kiristyy; myös vapaaehtoistyöhön Ikääntyvien ihmisten ja muiden erityisryhmien turvallinen asuminen asettaa haasteita Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vaikutus koko yhteiskunnan tulevaisuuteen on tärkeässä roolissa. Väestön hyvinvoinnin polarisoituminen voi tuoda haasteita. Viipuri Nuijamaa tieyhteydelle parantamisen nopea ratkaisu ei liene kovin todennäköinen. Maankäytön eheytyminen hidasta mikäli kasvu hidastuu. Toimintaympäristössä vielä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian vuoden 2028 toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Muutoksia on kuitenkin lyhyellä aikajänteellä selvästi tulossa. (PL)
Muutosesitykset toimenpideohjelmiin Kaupunkirakenneohjelmasta esitetään poistettavaksi kohdat: 2.1. Toteutetaan yleiskaavoissa esitettyä väylähierarkiaa. 2.4. Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Kulttuurilautakunta 19.2.2015: Kulttuuritoimen tulosalueet arvioivat toimintaympäristön muutoksia perustehtäviensä ja strategiatavoitteidensa näkökulmasta. Jatkuvasti tiukkeneva taloustilanne vaikuttaa mm. valtionosuuksiin ja sitä kautta kulttuuritoimen toimintaedellytyksiin. Palvelut on sopeutettava resurssien mukaisiksi. Kulttuuritoimen näkemyksen mukaan toimintaympäristössä ei ole kuitenkaan tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että ne aiheuttaisivat tarpeen tässä vaiheessa muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoitteita. (PLP) Kulttuurilautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Nuoriso- ja liikuntalautakunta 24.2.2015: Nuorisotoimi Liikuntatoimi Liikuntatoimen omilla nykyisillä liikunnanohjausresursseilla ei voida vastata strategian Hyvinvointiohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden liikunnan lisäämiseen, palvelujen parantamiseen eikä yleisesti urheiluseuroihin kuulumattomien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. (IO) Lautakunta toteaa, ettei toimintaympäristössä ole tapahtunut edellä mainittujen kohtien lisäksi sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen muuttaa strategian toimenpideohjelmien tavoiteasetantaa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikunnan edistämiseen, kehittämiseen ja omaehtoisen, seuroihin kuulumattoman lasten sekä
nuorten liikunnallisen elämäntavan edistämiseen kaupungin on strategian mukaisesti osoitettava liikuntatoimelle resursseja jatkossa. Ympäristölautakunta 10.3.2015: Taloudellinen taantuma ja Venäjän talouspakotteet vaikuttavat Lappeenrannan seudun ympäristötoimen tehtäviin. Valion vienti on loppunut lähes kokonaan Venäjälle, minkä seurauksena vientitodistuksia koskeva tehtävä on vähentynyt. Valtioneuvoston rakennepoliittinen ohjelma on osin tehostanut toimialan viranomaistoimintoja, mutta käytännön vaikutukset ovat vielä toistaiseksi olleet vähäisiä. Vesistöjen kunnostushankkeet sekä ilmasto- ja energiapolitiikan muutos ovat nousseet kaupunkistrategian kärkihankkeiksi. Näihin liittyviin hankkeisiin on panostettava tällä hetkellä voimakkaasti. Nämä toimintakentät lisäävät ympäristötoimen osaamisen kysyntää. Näihin alueisiin liittyvät ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavat hankkeet tulevat lisääntymään, mikä heijastuu myös kasvuun ympäristötoimen tuloissa ja menoissa sekä määräaikaisen henkilöstön määrässä. (IR) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta merkitsee asiat tiedoksi. Konsernihallinto ja Wirma Konsernihallinnossa ja Wirmassa on analysoitu erikseen toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia siltä, osin kun ne vaikuttavat Elinkeino-, Venäjä- sekä Talous- ja palvelurakenneohjelmiin. Metsäteollisuuden luonne Lappeenrannan seudulla muuttuu. Perinteinen paperin valmistus vähentyy, kun paperikone 2 ajetaan alas kevään 2015 aikana. UPM:n toteuttaa alueella uutta strategiaansa, jossa kasvu tulee energian tuotannosta. Joulukuussa 2014 valmistunut biovoimalaitos korvaa kolmanneksen paperikoneen alasajon myötä menetettävistä työpaikoista. Metsäteollisuus on edelleen houkutteleva työnantaja: UPM haki oppisopimustyöhön 20 henkilöä vuonna 2014 ja sai 1200 hakemusta. Tulevaisuudessa ympäristöasiat ja elinkaariajattelu tuotteissa ja tuotannossa korostuvat. Kauppa- ja muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt suotuisasti Lappeenrannassa aina kesään 2014 asti. Venäjään kohdistuneet talouspakotteet ja ruplan kurssin aleneminen ovat vaikuttaneet
suoraan Lappeenrannan seudun yritysten taxfree-myyntiin, liikevaihtoon sekä työllisten määrään. Vuoden 2014 lopussa tax free myyntimäärät vastasivat sunnilleen vuoden 2012 tasoa. Venäjän toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi maaliskuussa 2014 tapahtuneen Krimin Venäjään liittämisen ja pitkittyneen Itä-Ukrainan konfliktin myötä. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ovat rajoittaneet kauppaa ja investointeja. Venäjän valtio asetti elokuussa 2014 rajoituksia mm. useiden elintarvikkeiden maahantuonnille (esim. liha, kala, maitotuotteet). Tämän johdosta yritysten elintarvikkeiden vienti Venäjälle putosi jopa yli 60%. Myös vietävien elintarvikkeiden yksityisvientiä on rajattu viiteen kiloon matkustajaa kohti. Perinteisen ostosmatkailun rinnalle tulee Lappeenrannassa kehittää yksilöllistä palvelutarjontaa, kuten elämysmatkailua ja muita matkailun oheis- ja ohjelmapalveluja, hyvinvointi- ja terveyden edistämispalveluja sekä koulutuspalveluja. Keskustan rakentaminen on jatkunut vilkkaana taantumasta huolimatta. Vuoden 2015 aikana valmistuvat uudistettu ja laajennettu IsoKristiina uuden kaupunginteatterin kera sekä Technopolis II vapaudenaukiolle. Taantuma näkyy vapaina liiketiloina myös ydinkeskustan ostoskeskuksissa ja viivyttää joitakin investointipäätöksiä. Saimaan ammattikorkeakoulu on integroitunut hyvin osaksi yliopiston kampusaluetta. Yhteiskäytössä on mm. laboratoriotiloja. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on julkistanut uuden strategian, jossa yrittäjyys on nostettu vahvasti eri koulutusohjelmia läpileikkaavaksi teemaksi. Yliopisto on valittu maailman 300 parhaan yliopiston joukkoon. Green Lappeenrantaan kohdistuvat toimenpiteet ovat lähteneet käyntiin. Vihreä, energiatehokas ja ympäristöä huomioiva innostus on laskeutunut Lappeenrantaan. Yliopisto on profiloinut toimintaansa yhä enemmän kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian tutkimukseen ja kehittämiseen. Lentoliikenteen kehitys ja tavoitteet kentän yksityistämisestä tuovat uusia mahdollisuuksia niin matkailun kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Työttömyysaste joulukuussa 2014 Lappeenrannassa oli 15,9 % (12/2014: 14,6 %). Vuoden lopulla kaupungissa oli yhteensä 5 500 työtöntä, jossa lisäystä edellisvuoteen 500 työtöntä. Elinkeino-ohjelman osalta kunnianhimoisia työpaikkatavoitteita joudutaan merkittävästi tarkistamaan. Tavoitteeksi voitaisiin asettaa,
että vuoden 2016 lopulla saavutettaisiin työpaikkojen kokonaismäärässä 31.12.2012 työpaikkojen taso. Tavoitteena on, että elinkeinorakenne olisi samanaikaisesti uudistunut siten, että se tarjoaa mahdollisuuden yritysten liiketoimintojen laajenemiselle uuden noususuhdanteen käynnistyessä. Luoteis-Venäjän ja Pietarin väestökeskittymä on muodostanut ja tulee jatkossakin muodostamaan erityisen tärkeän asiakas- ja matkailijaryhmän kaakkoissuomalaisille sekä kansainvälisillekin yrityksille. Ruplan kurssin vaihtelu tuo liiketoimintaan väliaikaisia nousuja ja laskuja, mutta pitkällä aikavälillä Venäjä-liiketoimintojen kehityksellä on ratkaiseva rooli kaupungin kasvussa ja kansainvälistymisessä. Venäjän rinnalla uusia markkinoita ja kasvua haetaan mm. muista Euroopan maista sekä Aasiasta. Konsernihallinnon näkemys talousympäristön muutoksesta Vuoden 2014 tilinpäätös on hyvä. Keskeisimmät talouden tunnusluvut ovat parantuneet. Verotuloennusteissa alkaa näkyä talouden pitkään jatkunut hiipuminen ja Venäjän talousongelmat. Kuva veropohjaennusteen muuttumisesta on liitteenä. Lainsäädännössä on tapahtunut muutos. Eduskunnan hyväksymässä uudessa kuntalaissa kriisikuntakriteeritarkastelu on ulotettu konsernitasolle ja kuntayhtymille on otettu oma kriisikuntamenettelynsä. Kuntien velvoitteiden vähentämisessä sen sijaan ei käytännössä ole edetty. Valtionosuusuudistus on astunut voimaan ja se näkyy Lappeenrannan kohdalla nyt ja tulevaisuudessa yhä pienempinä valtionosuuksina. Vuoden 2015 osuudet ovat kolme miljoonaa euroa vuoden 2014 tasoa pienemmät. Lappeenrannan Energia-konsernilla on suuria investointipaineita johtuen jätevesiratkaisusta ja lain velvoitteesta sähkölinjojen kaivamisesta maahan nykyisten ilmalinjojen sijaan. Energiakonserni ei välttämättä tulevina vuosina pysty tulouttamaan samaa vuotuista summaa kuin nykyisin. On suositeltavaa, että 2015 syksyllä tehdään pääsuuntaviivoja seuraavaa valtuustokautta varten. Suuntaviivoissa tulisi huomioida veropohja, energian tilanne, Eksoten näkymät ja kaupungin oman toiminnan kustannuskehitys. Muutosesitykset tavoitteisiin Kaupungin elinvoima
Vanha tavoite: Työllisyyden parantuminen. Uusi tavoite: Työllisyyden hallinta. Vanha tavoite: Elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän naapuruuden hyödyntäminen. Uusi tavoite: Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Muutosesitykset strategian avainmittareihin Elinkeino-ohjelma 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä Vanha mittari: Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 100 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja kärkialoille 25 sijoittautunutta yritystä. Uusi mittari: Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 50 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja kärkialoille 15 sijoittautunutta yritystä 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen Vanha mittari: Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000. Uusi mittari: Työpaikkojen määrä vuoden 2016 lopulla on sama kuin vuoden 2012 lopulla. Muutosesitykset toimenpideohjelmiin Konsernihallinto esittää, että muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen johdosta Venäjä-ohjelma uudistetaan Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelmaksi vuosille 2015 2016. Pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2028 pidetään Venäjä-toimintojen osalta ennallaan. Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelman avaintavoitteet tiivistetään seitsemästä tavoitteesta kolmeen tavoitteeseen. Edelleen tärkeiden Venäjä-yhteyksien rinnalla uutta kasvua haetaan myös Euroopan ja Aasian markkinoilta sekä muusta kansainvälistymisestä.
Venäjä-ohjelma Vanhat tavoitteet: 1. Rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus paranevat 2. Työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen 3. Kaupan ja ostosmatkailun kasvun varmistaminen 4. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 5. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki 6. Venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen 7. Lappeenranta Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelma Uudet tavoitteet: 1. Alueen saavutettavuuden parantaminen 2. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 3. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki Strategia-asiakirjat löytyvät Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta www.lappeenranta.fi kohdasta Hallinto > Strategiat. (ON) Kj Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Lappeenranta 2028 strategiaan tehdään seuraavat muutokset: A) Kaupungin elinvoimaan liittyviä avaintavoitteita tarkennetaan seuraavasti: Työllisyyden parantuminen muutetaan muotoon Työllisyyden hallinta ja Elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän naapuruuden hyödyntäminen muotoon Elinkeinorakenteen uudistuminen ja kansainvälistymisen edistäminen. B) Elinkeino-ohjelman uusiksi mittareiksi asetetaan 1. Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä Vuoden 2016 loppuun mennessä syntyy yli 50 uutta osaamispohjaista työpaikkaa ja kärkialoille 15
sijoittautunutta yritystä 4. Aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen Työpaikkojen määrä vuoden 2016 lopulla on sama kuin vuoden 2012 lopulla. C) Venäjä-ohjelma uudistetaan Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelmaksi vuosille 2015 2016. Pitkän aikavälin tavoitteet vuoteen 2028 pidetään Venäjä-toimintojen osalta ennallaan. Kansainvälistymis- ja Venäjä-ohjelman avaintavoitteet tiivistetään kolmeen tavoitteeseen: 1. Alueen saavutettavuuden parantaminen 2. Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen 3. Paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki D) Kaupunkirakenneohjelmasta poistetaan kohdat 2.1. Toteutetaan yleiskaavoissa esitettyä väylähierarkiaa. 2.4. Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti. Kh Hyväksyttiin. Merkittiin, että Ari Torniainen poistui tämän asiakohdan käsittelyn aikana.