MIHIN MENET HYVINVOINTIVALTIO? Kommenttipuheenvuoro/Hyvinvoinnin tulevaisuus-seminaari 27.11.2014 Sibeliustalo Päivi Rahkonen, Hollolan kunnanjohtaja
JULKISEN TALOUDEN KRIISIYTYMISEN YLEISET SYYT William Baumol julkinen sektori suurelta osin (palvelu)alaa, jota ei voida koneistaa => tuottavuudenkasvun rajoitteet julkisen sektorin palkat nousevat samaan tahtiin kuin tuottavampien alojen=> jatkuva tuottavuuden heikentyminen Yhä suurempi osa työvoimasta julkisella sektorilla => veronkorotuspaine jatkuvaa Milton Roemer Tarjonta luo kysyntää niin kauan, kun maksajana on kolmas osapuoli Adolph Wagner Hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa ja laatuvaatimukset lisääntyvät elintason noustessa. Mitä enemmän on talouskasvua, sitä enemmän joudutaan laittamaan rahaa hyvinvointipalveluihin.
JULKISEN TALOUDEN KRIISIYTYMISEN ERITYISET SYYT Euro-kriisi (2009-?) Velkakriisi, hidas kysyntä/kasvu, työttömyys Suomen rakenteelliset muutokset Viennin tukijalkojen murtuminen; paperiteollisuus, metalliteollisuus, elektroniikka BKT kasvu negatiivinen Työttömyyden kasvu Heikko työllisyysaste Väestön ikääntyminen kiihtyy ja palvelutarve kasvaa
Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset (STM/Alila 31.3.2014) Yhteenveto kuntien käyttömenotilastotietojen pohjalta 140 000 Yli 65 v, yli 75, yli 85 v ja yli 95 v. ikäryhmät kasvavat 30-230 %:ia 2020-2030 120 000 100 000 80 000 60 000 Miehet Naiset 40 000 20 000 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76 79 82 85 88 91 94 97 100 Ikä
Ikääntymisestä johtuvat kunnallisveron kasvupaineet vuositasolla Hollolassa
0-200 -400 Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. /Suomen Kuntaliitto -631-631 -631-631 -631-631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Yht. -296-188 -188-188 -108-108 -108-40 -40-1 414-50 -1 454-1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 15.9.2014 hp -108 = Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. ) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten (40 milj. ) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. )
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot, mrd. /Suomen Kuntaliitto 2015 1) 2016 2017 2018 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 0,5 2,5 2,4 2,8 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 1,1 1,5 1,7 1,9 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 15.9.2014/hp -0,5 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Poistot Vuosikate PPB:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 0,5 prosenttia PPB:n arviota nopeammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 prosentin PPB:n arviota nopeammin 1) Vuonna 2015 menojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen ja liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi noin 2,5 %. Lähde: Vuodet 2000-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPB 15.9.2014.
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin)/suomen Kuntaliitto (arviot painelaskelman mukaan) Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 15.9.2014/hp 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
PERUSFAKTAT TIEDOSSA KAKS 5/2014 Kinnula-Malmi-Vauramo Veronmaksukyky kasvaa vain 7 % vuoteen 2040, mikä tarkoittaa, että samoilla resursseilla on hoidettava yli kaksinkertainen määrä hoivaa tarvitsevia. Kun tulopohja heikkenee ja menopaineet kasvavat, voidaan laskea vuosiluku, milloin kaikki Suomen kunnat täyttävät kriisikuntakriteerit Vain 1/3 kunnista selviää, jos talouskasvu vain 2,8 %/vuosi (VATT 2007) 2020-luvulla kunnallisveroaste nousee yleisesti 30 %:iin FCG:n laskelma 10/2014: yleiset kunnallisveron korotuspaineet vuoteen 2016 kunnittain +0- +12,6 %-yksikköä Ongelmat syvenevät, eivät ratkea
YHTEENVETEO
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Ongelmat eivät mene ohi itsekseen Ongelmia kohdataan useasta eri tulokulmasta ja ne kumuloituvat Kun ongelman ei arvioida olevan ohimenevä, odottaminen ei ratkaise ongelmia, vaan syventää kriisiä Ongelmat eivät ratkea siirtämällä Jos rahaa ei ole kenelläkään, menojen siirtäminen maksajalta toiselle ei ratkaise ongelmia Tarvitaan menojen vähentämispäätöksiä Ongelmat eivät ratkea näpertelemällä, huomio olennaiseen Kun ongelmat ovat megaluokan kokoisia, myös ratkaisujen on oltava samaa kokoluokkaa: kokonaisratkaisuja osaratkaisujen sijaan Keskitytään kriittisiin pisteisiin: työtä ja työpaikkoja => yrittäminen ja yrittäjyys Ongelmat eivät ratkea sokkona Tarvitaan analyysiä ja tutkimustietoa, jotta kohdennetaan ratkaisuja oikeisiin ongelmiin ja kysymyksiin, jotta saadaan aikaan vaikuttavia ratkaisuja Jos ratkaisulla aikaansaadaan tukku uusia ongelmia, on poistuvan ongelman hyötyjen oltava suurempia kuin uusien aiheutettujen ongelmien haittojen
RATKAISUJA? Isot linjaratkaisut Ymmärrettävä, että iso taustakuva on vaihtunut kokonaisvaltaisesti; pieni korjaussarja ei ole riittävä selviytymiskartta kokonaisuudesta yksityiskohtiin, ei päinvastoin Johdonmukaisuus: ratkaisukeskeisyys, ohjausinstrumentit, kannusteet Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys keskiössä Yrittäjyyden uudet mallit, dynamiikka, verkostot Kasvun tulevaisuus; elinkeinot ja tukijalat Työn kannustavuus, työelämän joustot, työn arvostus Eläkeikä, työllisyysaste, työuran pituus Julkishallinto 2.0 Julkisen hallinnon kokonaisvaltainen uudelleenarviointi Monituottajamallit Päähuomio/seuranta vaikuttavuudessa ja tuloksissa, ei suoritteissa Oma vastuu-yhteisöllisyys Tukevat ja mahdollistavat rakenteet
KILPAILU JALOSTAA Kilpailulla on erittäin monia positiivisia piirteitä Sisäinen kannustus kokeiluun ja kehittämiseen (= on oltava parempi, että pärjää kilpailussa) Jatkuva kustannustarkkailu (= hinnat on pidettävä kurissa, että pärjää kilpailussa) Asiakaspalautteen aito huomioiminen (= asiakas on pidettävä tyytyväisenä, että pärjää kilpailussa) Yksityisen toiminnan haasteet/esteet, intressiristiriidat Tarjonta luo kysyntää niin kauan, kun maksajana on kolmas osapuoli Kysynnän luontaiset rajoitteet? Palveluketjujen pilkkominen johtaa helposti rusinat pullasta-ongelmaan Miten estetään ongelmien/kustannusten siirtely niiden ratkaisemisen sijaan? Transaktiokustannukset Kokonaisuuden yhteensovittaminen ja ohjaus; julkiselle jää velvoitteita ja tehtäviä, joiden eriytetty hoito kalliimpaa/vaikeampaa- vastuu viime kädessä julkisella toimijalla Suomi on pieni maa, riittävän kilpailun aikaansaaminen ja pysyminen haastavaa eri puolilla maata