Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1
JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten ominaisuuksiensa perusteella suoriutumaan palveluksesta omaa, muiden ja järjestelmän turvallisuutta vaarantamatta ja on sijoituskelpoinen sodan ajan joukkoihin Ennakkolääkärintarkastus (tärkein), kutsuntatarkastus, alokastarkastus, kotiuttamistarkastus, kertausharjoitustarkastus, reserviläisen terveydentilaselvitys (jälkitarkastus aluetoimistossa tarvittaessa) Varusmiespalveluksen syntymäikäluokan miehistä ovat suorittaneet: 1966 85 %, 1971 82 %, 1976 81 %, 1981 77%, 1986 70%, 1991 67%
JOHDANTO Lääkäri toimii PV:n asiantuntijana: Diagnoosit ICD-10 koodeineen ja niiden vaikutus sotilaan TOIMINTAKYKYYN HALUAISITKO OLLA TÄMÄN HENKILÖN TAISTELIJAPARI SODASSA? Kopio viimeisestä audiogrammista mukaan lääkärilausunnon liitteeksi (PV ei kustanna uutta) Jos sairaus vaatii lisähoitoa (leikkaus jne.), tämä on tuotava esiin (E-luokka) Puolustusvoimat tekee asiantuntijalausunnon perusteella päätöksen palveluskelpoisuusluokasta
Krooniset korvainfektiot - Toistuva externi otiitti/atopia - Krooniset välikorvatulehdukset: Toistuvasti oireita => B Erittävät => C
Kroonikon stabiili tilanne Palveluskelpoisuus luokka määräytyy kuulon perusteella
KUULO Kuulo mitataan seulontatutkimuksena käyttäen 20 db äänitasoa. Mikäli tutkittava ei läpäise seulaa, molempien korvien kuulokynnykset mitataan erikseen taajuuksilla 0.25, 0.5, 1, 2, 3, 4, 6 ja 8 khz. Kuuloluokka määräytyy taajuuksien 0.5-4 khz mukaan Palveluskelpoisuusluokka voi poiketa TTO12 taulukosta riippuen kuulovian aiheuttajasta ja henkilön motivaatiosta. Riskinarviointiin tulee liittää myös arvio henkilön sopivuudesta eri aselajien tehtäviin melusuojaustoimenpitein. Palveluskelpoisuuden määrityksessä arvioidaan sekä yksilöllinen meluvammariski että kuulon riittävyys puhekommunikaatioon ja suuntakuuloon. C-luokkaan siirrettäessä tarvitaan kuulontutkijan suorittama kuulontutkimus (ilma- ja luujohtokuulo sekä puheaudiometria) sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin lausunto Sisäkorvaperäisen kuulovian ollessa kyseessä on meluvamman riskiä arvioitava huolellisesti, koska parantavaa hoitoa mahdollisesti tulevaan meluvammaan ei ole. Meluvamman syntymiseen vaikuttavat melualtistuksen lisäksi käytetty kuulonsuojaus, perinnölliset korvasairaudet, ototoksinen altistuminen ja yksilölliset terveystekijät (esim. tupakointi, alkoholin käyttö, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, hyperkolesterolemia). Johtumistyyppinen eli konduktiivinen kuulovika ei pahene melualtistuksesta, mutta kokonaisriskiä on arvioitava perussyyn ja kokonaisturvallisuuden kannalta
Kuulon tutkimus ja kuuloluokat Altti Salmivalli, Turun yliopisto 1967
Ei näkyviä vikoja korvissa tai erityistä infektiokierrettä
- liv / III lk Sisäkorvaperäinen Palv.kelp C
- Aikuistunut korvalapsi - Kolmet tympanostomiaputket
- III / III lk. - Konduktiivinen - Erotuskyky 100%/94% - Otiittien jälkitila - Palv.kelp B
- I / III lk - Vas konduktiivinen vika - Carhartin kuoppa - Palv.kelp A
- Hirvikiväärillä harjoitellut salaa - Sisäkorvaperäinen meluvamma - I / II lk - herkkyys meluvammaan - Palv.kelp B
- Huimailee
- II / III lk - Ei konduktiviteettia - Vas bassolasku - Oik. diskanttialenema ja erotuskyky 70 % - Vas Meniere - Oik acusticusneurinooma - Palv.kelp. C
- III / II lk. - Konduktiivinen vika - 100/100% diskr. - Palv.kelp B
ALLERGIA JA SINUIITTI Allerginen nuha: lääkityksellä lievät A luokka Jos keskivaikea tai vaikea allergia, niin toteuta siedätyshoito E luokassa (3 vuotta) Krooninen tai toistuva sinuiitti: perussairauksien hoidosta huolimatta toistuvasti oireita C luokka (esim. J32, L20, J30 = kokonaisuutta arvioidaan, ei TTO 12 osakohtia) Leikkaushoitoa (FESS) varten tarvittaessa E luokka