Milloin ärsytys aiheuttaa astmaa?

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Ammattiastma. Hille Suojalehto Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Ammattiastma. LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Kirsi Ylä-Tuuhonen erikoistuva lääkäri TAYS, Lastenklinikka

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

Ärsytyksen aiheuttama astma

Miten astma ja allergia pitää huomioida ammatinvalinnassa?

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

Vaikean astman hoito. Etelä-Savon Keuhkopäivä Filha ja Essote/keuhkoyksikkö keuhkosairauksien erl Päivi Torkko

Työterveyslaitos Hille Suojalehto

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Astmaatikko kosteusvauriotiloissa. Hille Suojalehto keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, TTL

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Allerginen alveoliitti Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Asbestialtistuneen muistilista

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

Astma: omahoito ja kontrollien toteutuminen

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Vaikean astman kehittyvä hoito. Jussi Karjalainen TAYS Allergiakeskus

Kemikaalit ja työ internetsivusto

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Asbestialtistuneen muistilista

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Hengitysteiden reaktiiviset toimintahäiriöt RADS ja RUDS äkillisen työperäisen kemikaalialtistuksen seurauksena

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

IAP:n kokous , Oulu

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Aikuisten astmapotilaiden seuranta ja omahoito. M-talon auditorio

Hyvinkään sairaanhoitoalueen astman hoitoketju

Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka

Opas vaarallisten nesteiden vuodontorjuntaan:

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS


Altistumisen arviointi ammattiastmaa epäiltäessä

REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo

Kosteusvaurioiden aiheuttamat keuhkojen ammattitaudit - uusi käytäntö ja sen haasteet työterveyshuolloille

Porvoon malli Allergiaohjelmaa soveltaen

Hormonien vaikutus astmassa. Maritta Kilpeläinen TY, Keuhkosairausoppi ja kl. allergologia TYKS keuhkoklinikka

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet Heikki Koskela 27.3.

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Ärsytyksen aiheuttama astma. Päivi Piirilä, Timo Espo, Helena Keskinen, Brita Grenquist-Norden, Anja Saalo ja Henrik Nordman

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

PEF-työpaikkaseuranta ammattiastmadiagnostiikan

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Päivityksen keskeiset elementit Uudet luvut yleisyydestä Diagnostiikkamuutokset Mikä muuttuu hoitolinjoissa? Adherenssista

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työterveyshuollon rooli tuberkuloosin torjunnassa

COPD:n hoidon porrastus

Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos

Työterveyslaitos

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Therapia Fennica 1968 (Jorma Pätiälä)

Astman Käypä Hoito suositus 2012:

Astmaa sairastava lapsi ja nuori kontrollit ja ohjattu omahoito

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMA PAREMPAAN HALLINTAAN

Sairaaloiden hoitohenkilökunnan allergiasairauksien yleisyys ja liittyminen sisäilma-altisteisiin

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

Kertausta astman ja keuhkoahtaumataudin diagnostiikasta ja hoidosta. Antti Saarinen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas

Allergiset sairaudet ja ammatinvalinta

Transkriptio:

Milloin ärsytys aiheuttaa astmaa? Irmeli Lindström, LT, Keuhkosairauksien el 1

Sidonnaisuudet Päätoimi: Työterveyslaitos Osallistunut lääkeyritysten maksamille koulutusmatkoille: Chiesi, Leiras-Takeda, Teva Group (Ratiopharm) Saanut luentopalkkioita: Chiesi, Boehringer- Ingelheim, GlaxoSmithKline, Leiras-Takeda, Orion Pharma 2

IgE-välitteinen allergia liittyi ainoastaan 12-21% aikuisiällä syntyvästä astmasta. Lapsuuden hengitystieinfektiot, obesiteetti ja altistuminen ammattiastman aiheuttajille lisäsi astman riskiä. 3

18-65 vuotiaita, joilla työhistoriaa 3.6%:lla astma 1.8%:lla lääkärin toteama astma TYÖALTISTEMATRIISIN MUKAAN: 20% altistunut astman aiheuttajille 17% altistunut matalatasoisille ärsykkeille (ympäristön tupakansavu, palohiukkaset tai -kaasut, ärsyttävät kaasut tai höyryt) 4

a) Työperäinen altistuminen astman aiheuttajalle b) Työperäinen altistuminen matalatasoisille ärsykkeille Dumas et al. Eur Respir J 2014;44:647-56 5

Tarlo 6 S et al NEJM 2014

Tärkein tiedonlähde - käyttöturvallisuustiedote (KTT) KTT:n laatii kemikaalin valmistaja, maahantuoja, Ammoniakki jakelija tai muu toiminnanharjoittaja, joka vastaa Rikkihappo kemikaalin markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta Toimitettava maksutta paperimuodossa tai sähköisenä ensimmäisen kemikaalitoimituksen yhteydessä Suomeksi ja pyydettäessä ruotsiksi Tiedonkulun viestikapula Typpioksidi Otsoni Fosgeeni 6.10.2015 Beatrice Bäck 7

RADS, Brooks Chest 1985 1. Ei aiempaa astmaa 2. Yksittäinen voimakas altistuminen 3. Altistuminen erittäin korkeille pitoisuuksille hengitysteitä ärsyttäviä kaasuja, huuruja tai savuja 4. Astma oireet alkavat 24h kuluessa 5. Oireet kestävät vähintään 3kk 6. Hyperreaktiviteetti, +/- obstruktio 7. Muut sairaudet poissuljettu

Altistuminen Ärsytysastma voi puhjeta joko yksittäisen tai toistuvan altistumisen korkeille pitoisuuksille hengitysteitä ärsyttäville tekijöille seurauksena Tarlo SM, Chest 1989; 96: 297-300 Chan-Yeung M, AJRCCM 1994;149: 1676-80 Myös tapaussarjoja, joissa altistumistasot matalampia, kuitenkin aineet voimakkaasti hengitysteitä ärsytyttäviä Kipen; J Occup Med 1994;36:1133-1137 9

Aineryhmä Yksittäisiä esimerkkejä Epäorgaaniset klooriyhdisteet kloorikaasu (Cl 2 ), klooridioksidi (ClO 2 ) Epäorgaaniset rikkiyhdisteet rikkivety (H 2 S), rikkidioksidi (SO 2 ), rikkihappo (H 2 SO 4 ) Hapot rikkihappo (H 2 SO 4 ), vetyfluorihappo (HF), typpihappo (HNO 3 ), suolahappo (HCl), jääetikka (väkevä etikkahappo, CH 3 COOH) Emäkset ammoniakki (NH 3 ), natriumhydroksidi (NaOH) Hapettavat aineet vetyperoksidi (H 2 O 2 ), otsoni (O 3 ) Muut kemikaalit tai kemikaaliseokset isosyanaatit, formaldehydi (CH 2 O), fosfiini (PH 3 ), palokaasujen seokset 10

11.9.2001 N. 10 000 pelastustyöntekijää altistui emäksiselle pölylle ja palokaasuille Huomattavalle osalle pysyvä keuhkofunktion alenema, WTC cough Astma kehittyi n.20%:lle voimakkaasti altistuneista Oireet alkoivat osalla hitaasti, jopa kuukausien kuluttua! Aldrich TK NJEM 2010; 362:1263-72 11

Diagnostiikasta Yskä tavallisesti hallitseva oire. Esiintyy enemmän pysyvää obstruktiota/restriktiota. Bronkolyyttivaste vähäisempi kuin allergisessa astmassa. Gautrin et al JACI 1994;93:12-22 Hyperreaktiviteetti voi olla lievää. Malo et al Asthma in the Workplace 2013 Obliteroiva bronkioliitti tunnistettava: akuutit oireet yleensä lievittyvät, mutta vaikeutuvat uudelleen 1-3 viikon kuluessa. HRCT, impulssioskillometri/body box voimakkaasti altistuneille ja vaikeasti oireileville. 12

Pitkäaikaiset patofysiologiset muutokset - Epiteelivaurio - Tyvikalvon paksuuntuminen, joka korreloi hyperreaktiiviteetin suuruuteen - TGFβ1- ja ECP positiivisten solujen määrä lisääntynyt - Neutrofiilinen ja eosinofiilinen inflammaatio Takeda N. et al JACI 2009 13

35 potilasta Seuranta-aika keskimäärin 14 vuotta Kaikilla hengitystieoireita: 80%:lla vinkunoita Keuhkofunktion alenemaa, ei paranemista lähtötilanteeseen: 50%:lla FEV1 alentunut 1/3 osalla poikkeavat depressiopisteet 14

15 Vandeplas et al: 2014 EAACI position paper:

Ammattikeuhkosairauksien asiantuntijaryhmä (AKAR) 16

AKAR Äkillisen ärstyksen aiheuttama astma Toistuvan ärsytyksen aiheuttama astma Pitkäaikaiseen lievään ärsytykseen liittyvä astma Altistuminen Yksittäinen tai muutama suuri ilmapitoisuus Toistuvat suuret ilmapitoisuudet Toistuvat kohtalaiset ilmapitoisuudet Sairauden alkaminen Noin vuorokauden kuluessa Heti altistumisen jälkeen tai vähitellen toistuvien altistumisten aikana. Päivien-vuosien kuluttua altistumisesta Altistumisen ja sairauden yhteyden osoittaminen Läheinen ajallinen yhteys. Dokumentoituja toistuvia altistumisia. Väestötutkimukset 17

AKAR Äkillisen ja toistuvan ärsytyksen aiheuttaman astman diagnostiset kriteerit Yksittäinen tai useampi altistuminen korkeille pitoisuuksille hengitysteitä ärsyttävää ainetta Altistuminen ja astmaoireiston alkaminen ovat läheisessä ajallisessa yhteydessä toisiinsa Hengitysteiden epäspesifinen hyperreaktiivisuus tai palautuva hengitystieobstruktio (astma Käypä hoito 2012) Mahdollinen aiempi ahtauttava keuhkosairaus on selvästi erotettavissa nykysairaudesta Oireet ja keuhkotoiminnan muutokset kestävät vähintään kuukausia Mukaeltu Piirilä 2002, Asthma in the Workplace 2013 18

Päivystystilanne AKAR Anamneesi: Tarkka kuvaus altistustapahtumasta Oireet ja niiden alku vs. altistuminen. Aiemmat keuhkosairaudet Tutkimukset: Thorax rtg O2 saturaatio, astrup PEF CRP,PVK Kokoveri- ja virtsanäyte pakkaseen (www.ttl.fi/biomonitorointi) Tarvittavat erotusdiagnostiset tutkimukset (HRCT, bronkoskopia). 19

Jatkotutkimukset AKAR Spirometria ja bronkolyyttikoe, PEF-vrk seuranta, histamiini/metakoliinialtistuskoe mahdollisimman pian huolimatta kortikosteroidihoidosta. Ei PEF-työpaikkaseurantaa. Tarvittavat erotusdiagnostiset tutkimukset (HRCT, bronkoskopia, korvalääkärin konsultaatio). 20

AKAR Akuutti hoito Hengitettävä kortisoni suuremmalla annoksella kuin astman hoidossa yleensä vähintään 5vrk:n ajan (esim. budesonidi/beklometasoni 400µg 2-3hvx4, flutikasoni 500µg 1hvx4, nebulisaattorilla budesonidi 0.5mg/ml 2mlx4/) Suonensisäinen tai tablettimuotoinen kortisoni erittäin voimakkaan altistumisen jälkeen (esim. metyyliprednisoloni 40-80mg x4) Tarvittaessa: lisähappi, bronkodilatoiva lääkitys, raseeminen adrenaliini, hengitystukihoito Jatkohoito Hengitettävän kortisonin annoksen lasku (esim.** budesonidi/beklometasoni 400µg 2hvx2, flutikasoni 500µg 1hvx2, mometasoni 400µg 1hvx2, siklesonidi 160µg 2hvx2). Kuten astman hoito yleensä. 21

Seuranta AKAR Epäiltäessä voimakasta altistumista seurattava sairaalassa muutamia päiviä. Jos potilas oireeton ja keuhkojen toimintakokeet mukaanlukien hyperreaktiviteetti ovat normaalit, voi harkita inhaloitavan steroidin lopettamista 5vrk:n hoidon jälkeen. Jatkoseuranta kaikille, joilla oireita ja/tai löydöksiä (1 vko, 2-3kk). Vaikeaoireiset erikoissairaanhoidossa. Työterveyshuollossa arvioitava työolosuhteet. Yleensä potilaat voivat palata entiseen työhönsä. 22

TAKE HOME MESSAGE Ärsyttävillä tekijöillä on merkitystä aikuisiällä alkavassa astmassa. Inhaloitava kortikosteroidi aloitetaan välittömästi inhaalaatiotapaturman jälkeen. Histamiini- tai metekoliinialtistus suoritetaan mahdollisimman pian. Kaikkia potilaille, jotka saavat hengitystieoireita liittyen altistumiseen ärsyttäville aineille, on seurattava. Ammattitautitutkimukset kannattaa käynnistää myös klassista RADS:ia epätyypillisimmissä tapauksissa. 23