LUONNOSVAIHTOEHTOJEN A JA B SELOSTUS

LUONNOSVAIHTOEHTOJEN A JA B SELOSTUS Asemakaava 498 Porvoo, Länsiranta, kulttuurin ja vapaa-ajan ranta Asemakaavan muutos koskee kaupunginosassa 22 Kokon laskettelukeskuksen urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, Kokonniemen entisen jätevedenpuhdistamon aluetta, jokirannan vesi-, puisto-, pysäköinti- ja katualueita, Wileniuksen telakka-aluetta kortteli nro 437 sekä toteutumattomia kulttuuritoiminnan, palvelurakennusten ja telakan kortteleita nro 435, 436, 438 ja 439. Asemakaavan tavoitteet Koko Länsirannan alueen kannalta on keskeistä, miten laajat ranta- ja viheralueet suunnitellaan ja toteutetaan. Kaavatyön lähtökohtana on löytää taloudellisesti edullinen sijainti monille toiminnoille ja selvittää erilaisille alueille luontevia, vaihtelevia ja korkeatasoisia toteuttamistapoja. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on, että läntiselle ranta-alueelle voidaan rakentaa virkistyskäyttöä lisääviä rantarakenteita, vapaaajan palveluja, koti- ja vierasvenesatama sekä Wileniuksen telakan yhteyteen uusia tiloja veneveistämölle ja saaristoon liittyville kaupallisille toiminnoille. Keskeiselle rannalle on tavoitteena luoda kulttuurin ja vapaa-ajan tapahtumien tori. Kokonmäen laskettelukeskuksen alueella tavoitteena on antaa toiminnan kehittämiselle riittävät aluevaraukset ja osoittaa mahdollisuudet lisärakentamiseen. Wileniuksen telakka sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla. Sen toiminnan ja rakennusten on muodostettava korkeatasoinen ja kiinnostava osa Porvoon kansallista kaupunkipuistoa. Veistämötoiminnan lisäksi uudisrakennuksissa, katoksissa, piha-alueilla ja viereisellä torialueella pyritään lisäämään Porvoon merellisyyttä korostavaa toimintaa, tapahtumia, näyttelyitä, veneilyyn liittyvää kaupallista toimintaa ja saariston tuotteiden myyntiä ja markkinointia. Parhaimmillaan kokonaisuus lisää Länsirannan vetovoimaa myös asuntoalueena. Tavoitteena on sovittaa uudisrakennukset ja rakenteet tyyliltään ja mittakaavaltaan kaupunkikeskustan arvokkaaseen kulttuurimiljööseen sekä tulevaan korkealuokkaiseen asuntoalueeseen. Kokonniemen laskettelukeskus on merkittävä yksityinen virkistyspalvelujen järjestäjä kaupungin viheralueilla. Se palvelee erityisesti nuoria. Rinnemaastossa toiminnan laajentaminen ja uudisrakennukset voivat luoda uuden kiinnostavan elementin kaupunkikuvaan, varsinkin talviseen maisemaan. Valaistujen rinteiden huipulle sijoittuva pieni palvelurakennus voi tulla uudeksi maamerkiksi ja siltä edellytetään erityisen hyvää arkkitehtuuria. Kuva Aleksanterinkadun sillalta helmikuussa 2015, kuvaaja Joel Heikkinen. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT LUONNOSVAIHEESSA Kaavaluonnosvaihtoehdot eroavat vierasvenesataman sijoituksessa, rakentamisen määrässä ja pysäköintialueiden sijoituksessa. Myös uimapaikka, rantasaunat ja kanoottiranta on sijoitettu eri kohtaan. Vaihtoeh- 1

Vierasvenesatama dot eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan niiden osista kootaan asemakaavaehdotukseksi sopivimmat ratkaisut. Kaavaa tullaan toteuttamaan tulevaisuudessa vaiheittain. Osa rakennuksista ja pysäköintialueista sijaitsee pehmeiköllä, missä rakentamiskustannukset ovat niin korkeat, että ne saattavat jäädä toteutumatta. Luonnosvaiheessa tutkitaan rakentamisen mahdollisuuksia ja annetaan hintalappuja vaihtoehdoille. Vierasvenesatama sijoitetaan Wileniuksen telakan eteläpuolelle, Kultalistankadun päähän. Siinä on pieni alue alle 20 metrin savikolla ja rantaviivasta on noin 30 metriä jo stabiloitu. Stabiloidulle rannalle voidaan rakentaa luiskia, portaita ja kiveyksiä. Vierasvenelaiturit sijoitetaan stabiloimattomalle alueelle, yli 25 m savikolle noin 160 metriä pitkänä rannan suuntaisena kelluvana ponttonilaiturina. Sen vieressä tulee rantaviivan olla luonnonmukainen niittyluiska. Rantaa ei voi stabiloida näin paksulla savikolla ja kaupunkipuron suulla, eikä pehmeä ranta kestä kiveyksiä. Ponttonilaituri on kaikille avoin ja liittyy rannan kävelyreittiin. Vierasvenesatamaan voidaan rakentaa kaksi palvelurakennusta, kumpikin kooltaan noin 150 k-m². Toisessa olisi kahvila-myymälä, toisessa vierasveneilijöille vierasvenesataman palvelutilat kuten saunat ja pesutilat. Molemmat rakennuspaikat sijoittuvat yli 20 m paksulle savikolle (perustamiskustannukset mahdollisesti luokkaa 1 000 /k-m²). Ne ovat lähellä korotettua ja stabiloitua Kokonniementietä sekä valmista kunnallistekniikkaa. Vierasvenesataman palvelutilat voidaan sijoittaa myös Kokon laskettelukeskukseen, joka on noin 150 metrin päässä laiturista. Siinä savikon vahvuus on noin 7 m (perustamiskustannukset mahdollisesti luokkaa 700 /k-m²), eikä ajoyhteyttä ole stabiloitu eikä korotettu tulvien varalta. Palvelutilojen sijoitus edellyttäisi kiinteistökohtaisen jätevedenpumppaamon rakentamista ja noin 300 m pitkän paineviemärin poraamista maahan. (Poraamis- ja liittymiskustannukset ovat luokkaa 30 000-40 000 ) Pieni perhepuisto on merkitty vierasvenesataman palvelurakennusten eteläpuolelle. Turvallisen leikkipaikan rakentaminen tähän edellyttää maan korottamista kevennetyllä penkereellä runsaan metrin verran, tasoon + 1,7 mpy. (perustamiskustannukset kevennetyllä penkereellä ovat luokkaa 50-80 /m², niiden lisäksi tulee vielä puiston rakentamiskustannukset). Pehmeimmälle tulvamaalle on merkitty luonnonmukainen VL- lähivirkistysalue, jossa voi kasvattaa tulvaniittyjä, tervaleppälehtoa ja rantakoivikkoa. Vierasvenesatama on Aleksanterinkadun sillan ja Wileniuksen telakan välissä. Tässä rantaviiva on jo stabiloitu. Vierasvenelaiturit voisivat olla 160 m pitkä rantamuuri tai rannan suuntainen ponttonilaituri. Jo stabiloitu rantaviiva voidaan kivetä luiskaksi tai porrastettua oleskelutilaksi. Vierasvenesatamaan voidaan rakentaa yksi iso palvelurakennus noin 350 k-m², jossa olisi kahvila/ravintola ja myymälätilaa sekä veneilijöille palvelutilat kuten saunat ja pesutilat. Rakennuspaikka sijoittuu noin 15 m paksulle savikolle (perustamiskustannukset mahdollisesti luokkaa 850 /k-m²). Vierasvenesataman palvelutilat voidaan sijoittaa myös Wileniuksen telakan yhteyteen, joka on noin 50 metrin päässä laiturista. Siinä ovat pohjaolosuhteet samat. Kultalistankadun päässä rannassa on pieni aukio. Jo stabiloidulla rannalla voidaan edullisesti rakentaa veteen johtava ajoluiska veneiden vesille laskua varten tai kivettyjä ja porrastettuja pintoja oleskelua varten. Pieni kahvilakioski on aukion ja laajemman perhepuiston välissä. Siinä on stabiloimaton ranta, johon sopisi kahluuranta tai luonnonmukaista rantaviivaa ja rantaniittyä. 2

Wileniuksen telakka Vanhat venevajat säilytetään. Uusi veneveistämörakennus sijoittuu Kokonniementien varteen tien suuntaisesti vanhojen venevajojen väliin. Se sulkee vajojen välisen pihatilan kadulta. Kadun varressa maasto on jo korotettu 1,7 mpy korkoon. Työtilojen alin lattiakorkeus tulee olla +2,1 m., monikäyttöisten sosiaali- ja keittiötilojen lattiakorko tulee olla +3,1 m. Kadun varressa sokkelin korkeus olisi puolesta metristä puoleentoista, mutta vaikutelmaa voidaan häivyttää julkisivun arkkitehtuurilla. Tontilla on noin 20 pysäköintipaikkaa. Niiden välissä on ajoyhteys rantaviivaan, johon voidaan jo stabiloidulle maalle rakentaa veneiden veteen laskua varten luiska. Uusi venehalli on pitkä ja kapea, kuten vanhat venevajat. Se on sijoitettu + 0,5 mpy alavalle rantatasanteelle samansuuntaisena kuin vanhat venevajat. Työtilojen alin lattiakorko tulisi olla + 2,1 mp, mikä edellyttää hyvää perustamista. Tulvavesiä ja kastumista kestävä venehalli voidaan mahdollisesti rakentaa kevyenä puurunkoisena kuten vanhat venevajat. Venehallia voidaan kesäaikana käyttää monenlaiseen toimintaan, kun siellä ei ole veneitä. Uusi mastovaja on pitkä ja kapea katosrakenne. Se on sijoitettu tapahtumatorin laitaan samansuuntaisena kuin vanhat venevajat. Sitä voitaisiin käyttää kesäaikana torin ja tapahtumien toiminnoissa hyödyksi. Rakennusten välisen piha-alueen saa aidata peittävällä, 1,8 metriä korkealla lauta-aidalla. Aidattua pihatilaa saa kesäaikaisin käyttää telakan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan toimintaan sekä järjestää tapahtumia. Talvisin siinä saa varastoida korjausta odottavia veneitä, joiden peitteet eivät häiritsevästi näy rantaan tai katutilaan. Telakan kortteli ulottuu rantaviivaan. Vesialueelle on mahdollisuus rakentaa uusi, kolmas laituri. Kävelyreitti kulkee rantaviivalla noin 3-5 metriä leveänä. Se voidaan toteuttaa laiturimaisena rakenteena, jossa kävely on mahdollista katkaista niinä hetkinä, kun venettä vedetään kiskoja pitkin maihin. Reitin varteen voidaan sijoittaa näytteille veneitä sekä mereen ja saaristoon liittyviä aiheita. Laitureille ja rantareitille ei luultavasti voi järjestää talvikunnossapitoa. Vanhat venevajat säilytetään. Uusi mastovaja on pitkä ja kapea katosrakenne. Se on sijoitettu tapahtumatorin laitaan samansuuntaisena kuin vanhat venevajat. Sitä voitaisiin käyttää kesäaikana torin ja tapahtumien toiminnoissa hyödyksi. Uusi veneveistämörakennus on sijoitettu + 0,5 mpy alavalle rantatasanteelle samansuuntaisena kuin vanhat venevajat. Työtilojen alin lattiakorkeus tulee olla +2,1 metriä, mahdollisten monikäyttöisten sosiaali- ja keittiötilojen lattiakorko tulisi olla +3,1 m, mitkä edellyttävät hyvää perustamista. Tulvavesiä ja kastumista kestävä venehalli voidaan mahdollisesti rakentaa matalammalle kevyenä puurunkoisena kuten vanhat venevajat. Kadun puoleisessa päässä sokkelin korkeus olisi metristä kahteen, mutta vaikutelmaa voidaan häivyttää julkisivun arkkitehtuurilla. Veneveistämönhallia voidaan kesäaikana käyttää monenlaiseen toimintaan, kun siellä ei ole veneitä. Tontilla on noin 20 pysäköintipaikkaa. Niiden välissä on ajoyhteys rantaviivaan, johon voidaan jo stabiloidulle maalle rakentaa veneiden veteen laskua varten luiska. Rakennusten väliin on sijoitettu kadun varteen pieni rakennus, johon voi sijoittaa työtiloja ja mahdollisten monikäyttöisiä palvelu-, sosiaali- ja keittiötiloja. Niiden lattiakorko tulee olla +3,1. Piha-aluetta ei saa aidata ja rakennusten välistä on kadulta näkymiä joelle. Pihatilaa saa kesäaikaisin käyttää telakan ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan toimintaan sekä tapahtumien järjestämiseen Talvisin siinä ei saa varastoida veneitä. Telakan kortteli ulottuu rantareittiin. Rantareitti on julkista kävelyaluetta. 3

Kanoottiranta Kävelyreitti kulkee rantaviivalla noin 3-8 metriä leveänä. Se voidaan toteuttaa laiturimaisena rakenteena, jossa kävely on mahdollista katkaista niinä hetkinä, kun venettä vedetään kiskoja pitkin maihin. Reitin varteen voidaan sijoittaa näytteille veneitä sekä mereen ja saaristoon liittyviä aiheita. Laitureille ja rantareitille ei luultavasti voi järjestää talvikunnossapitoa. Kanoottivajat ovat rantaviivalla lähellä entistä puhdistamoa. Kanoottivajan käyttäjien sosiaalitila tulee rakentaa tulvarajan yläpuolelle. Se voi olla pieni wc-mökki tai isompi monikäyttöinen palvelurakennus, jossa on suihkut, sauna ja kokoontumistila sekä varastotilaa. Pysäköintipaikkoja tarvitaan 10-15. Pieni sorapintainen pysäköintipaikka noin 10 autolle mahtuu lähelle Kokonniementietä. (Sen rakentaminen kevennetyllä penkereellä ja sorapintaisena nykyiseen maanpinnan tasoon tulva-alueella maksaisi noin 15 000-20 000.) Nykyiset vanhan puiston parkkipaikat sijaitsevat tulvarajan alapuolella noin 150 metrin päässä kanoottirannasta. Uusi pieni parkkipaikka voidaan rakentaa tulevan pumppaamon viereen tulvarajan yläpuolelle matalalla kevennetyllä penkereellä. (Kevennettynä matalalla penkereellä noin 25 000-30 000 ) Kanoottivajat ovat rantaviivalla lähellä laskettelukeskusta kohdassa, jossa joessa on saari. Kanoottivajan käyttäjien sosiaalitila tulee rakentaa tulvarajan yläpuolelle. Se voi olla pieni wc-mökki tai isompi monikäyttöinen palvelurakennus, jossa on suihkut, sauna ja kokoontumistila sekä varastotilaa. Se sijaitsee Kokonniementien varressa. Jos rantatasanne hoidetaan avoimena tulvaniittynä, rakennuksen terassille paistaa ilta-aurinko. Pysäköintipaikkoja tarvitaan 10-15. Pieni sorapintainen pysäköintipaikka autolle sopii lähelle Kokonniementietä. (Sen rakentaminen kevennetyllä penkereellä ja sorapintaisena nykyiseen maanpinnan tasoon tulva-alueella maksaisi noin 15 000-20 000. Stabiloitu ja tulvan yläpuolelle korotettu parkkipaikka 15 autolle maksaisi noin 230 000.) 4

Saunat ja uimapaikka Kelluva sauna on sijoitettu lähelle Kokon laskettelukeskusta. Viemäri- ja vesijohtolinjan pituus Kokonniementieltä on noin 100 metriä. Uimapaikka on rannan kaarteessa, josta aukeaa näkymä kirkolle. Rantasauna on sijoitettu ennen rantareitin mutkaa. Ajoyhteyden, viemäri- ja vesijohtolinjan pituus Kokonniementieltä on noin 80 metriä ja edelleen paineviemärin liittymispisteeseen Uddaksentielle noin 350 m. Rakennuspaikalla savikon paksuus on noin 30 m. Sauna ja muitakin pieniä vapaa-ajan palvelutiloja voidaan sijoittaa myös Kokonniementien varteen. Siitä on paineviemärin liittymispisteeseen Uddaksentielle noin 340 m. Siinä savikon paksuus on alle 10 m ja johtolinjojen pituus noin 5 m Kokonniementielle. Rannan uimapaikalle on matkaa noin 50 m. Pieni sorapintainen pysäköintipaikka noin 10 autolle olisi tarpeen rakentaa uimapaikkaa ja saunoja varten ihan lähelle Kokonniementietä. Sen rakentaminen kevennetyllä penkereellä ja sorapintaisena nykyiseen maanpinnan tasoon tulva-alueella maksaisi noin 15 000-20 000. Sen pintaa täytyisi usein huoltaa, koska pohja on kostea ja pehmeä. Kesällä laskettelukeskuksen pysäköintipaikalla on vapaata pysäköintitilaa. (Stabiloitu ja tulvan yläpuolelle korotettu parkkipaikka 15 autolle maksaisi noin 230 000.) Kelluva sauna on sijoitettu lähelle entistä puhdistamoa. Viemäri- ja vesijohtolinjan pituus Kokonniementieltä on noin 80 metriä ja siitä edelleen paineviemärin liittymispisteeseen Uddaksentielle noin 100m. Ajoyhteyden pituus olisi noin 40 m. Pieni uimapaikka olisi rannan kaarteessa. Rantasauna on sijoitettu kumpareelle rantareitin alkuun. Viemäri- ja vesijohtolinjan pituus Kokonniementieltä on noin 30 metriä ja siitä edelleen paineviemärin liittymispisteeseen Uddaksentielle noin 100 metriä. Palveluille yhteinen pieni pysäköintipaikka noin 15 autolle olisi mahdollista rakentaa Kokonniementien ja Uddaksentien risteyksen tuntumaan noin 100 metrin päähän. Siinä maan korkotaso on luontaisesti noin 1,5. Savikon paksuudesta ei ole kairaustietoja. Kokonniementien varteen voi tilapäisesti pysäköidä. 5

Kokonniemen laskettelukeskus Nykyisiä Kokonniemen laskettelukeskuksen palvelurakennuksia voi laajentaa tai niiden yhteyteen voi rakentaa uusia erillisiä rakennuksia. Vierasvenesataman, kotivenesataman ja kanoottirannan sekä matkailuautoilijoiden yhteiskäyttöisiä palvelutiloja on mahdollista sijoittaa niihin. Rakennusoikeutta on 800 k-m², josta on käytetty noin 450 k-m² Mäen huipulle voi rakentaa pienen palvelurakennuksen, rinnekahvilan, jonka terassilta aukeaa näkymät kaupunkiin ja etelään merelle sekä Sköldvikiin. Kahvilalle saa kävely- ja latuyhteyden Kokon ulkoilumetsän reiteiltä rakentamalla uutta ulkoilureittiä noin 50 metriä. Vanha huonokuntoinen tykkitie johtaa jo kaupungista mäen laelle. Se on rakennettu kiveämällä rinteeseen ja huipulla se kulkee avokallioita pitkin. Rinnekahvilan huolto ja tavarakuljetus tulee hoitaa rinnealueen reunaa pitkin maastoajoneuvolla. Kokon metsän läpi kulkevaa vanhaa huoltotietä ei voi käyttää, sillä se kulkee osittain hiihtolatureittiä pitkin ja risteää ladun kanssa 4 kertaa. Nykyisen konehallin viereen voidaan rakentaa lisää varastotiloja, jotta lumetukseen ja kenttien hoitoon tarvittava kalusto saadaan sisätiloihin. Rakennusoikeutta on 300, josta nykyinen konehalli vie noin 150 k-m². Palvelurakennuksen etupihan pysäköintialueelle on tilaa noin 35 henkilöautolle. Sitä on mahdollista käyttää matkailuautojen pysäköintiin kuten leirintäaluetta. Palvelurakennuksen viereen vuokra-alueelle mahtuu noin 120 autopaikkaa. Nykyistä tulvan alle jäävää pysäköintikenttää voidaan käyttää niin kauan kunnes asuinkortteli uuden kadun toisella puolella rakentuu. Uusi katu pienentää nykyistä pysäköintikenttää niin, että sinne mahtuu noin 60 autoa. Tilapäistä pysäköintiä varten voidaan aurata paikoitustilaa jousiampujien käyttämästä niitystä kuten nykyisin kunnes uudet korttelit rakentuvat. Rantatasanteen tulva-alueelle olisi tilaa järjestää tilapäistä pysäköintialuetta noin sadalle autolle. Mutta rantatasanteen paksulle savikolle ei ole turvallista osoittaa pysäköintialueita sekä tulvan, että rannan stabiliteetin vuoksi. Pysäköinti pitäisi rajoittaa ajallisesti lyhytkestoiseksi, jotta autojen omistajat ehtivät ajaa auton pois tulvan noustessa. Ranta on parasta ulkoilualuetta ja luonnoltaan arvokasta luonnonmukaisena tulvaniittynä tai tervaleppälehtona ja rantakoivikkona. Lisäksi kostean niityn vahvistaminen kestämään tilapäistä pysäköintiä maksaa paljon. Nykyisiä Kokonniemen laskettelukeskuksen palvelurakennuksia voi laajentaa tai niiden yhteyteen voi rakentaa uusia erillisiä rakennuksia. Vierasvenesataman, kotivenesataman ja kanoottirannan sekä matkailuautoilijoiden yhteiskäyttöisiä palvelutiloja on mahdollista sijoittaa niihin. Rakennusoikeutta on 600 k-m², josta on käytetty noin 450 k-m² Nykyisen konehallin viereen voidaan rakentaa lisää varastotiloja, jotta lumetukseen ja kenttien hoitoon tarvittava kalusto saadaan sisätiloihin. Rakennusoikeutta on 300, josta nykyinen konehalli vie noin 150 k-m². Palvelurakennuksen etupihan pysäköintialuetta on mahdollista käyttää noin 20 matkailuauton pysäköintiin kuten leirintäaluetta. Palvelurakennuksen etupihalle ja sen viereen vuokra-alueelle mahtuu yhteensä noin 180 autopaikkaa. Nykyistä tulvan alle jäävää pysäköintikenttää voidaan käyttää niin kauan kunnes asuinkortteli uuden kadun toisella puolella rakentuu. Uusi katu pienentää nykyistä pysäköintikenttää niin, että sinne mahtuu noin 60 autoa. Tilapäistä pysäköintiä varten voidaan aurata paikoitustilaa jousiampujien käyttämästä niitystä kuten nykyisin kunnes uudet korttelit rakentuvat. 6

Pysäköintialueet Rantatasanteen paksulle savikolle ei ole turvallista osoittaa pysäköintialueita sekä tulvan, että rannan stabiliteetin vuoksi. Pysäköinti pitäisi rajoittaa ajallisesti lyhytkestoiseksi, jotta autojen omistajat ehtivät ajaa auton pois tulvan noustessa. Nykyinen pieni pysäköintialue ja sinne johtava ajoyhteys pidetään käytössä edelleen, vaikka se on tulva-alueella. Mutta niiden rakenteita ei vahvisteta eikä pintaa koroteta. Asuinkorttelin rakentuessa ajoyhteys katkeaa ja pysäköintikäyttö lopetetaan. Tulva-alueella kostean niityn vahvistaminen 50 henkilöauton tilapäistä pysäköintiä kestäväksi maksaisi yli 100 000. Se jäisi tulvan alle vuosittain. Sen pintaan syntyviä kuoppia täytyisi usein täyttää, koska pohja on kostea ja pehmeä. Tulva-alueella sorapintainen maantasainen pysäköintialue jäisi vuosittain tulvan alle. Kevyesti rakennettuna noin 50 auton pysäköintialue olisi hinnaltaan luokkaa 120 000. Sen pintaa täytyisi usein huoltaa, koska pohja on kostea ja pehmeä. Uusi tulvatason yläpuolelle korotettu ja stabiloinnilla vahvistettu pysäköintialue noin 40 autolle olisi mahdollista rakentaa tien lähelle, missä savikerroksen paksuus on noin 20 m, mutta se olisi järjettömän kallis. Stabiloituna ja +1,7 mpy tasoon pengerrettynä se maksaisi noin 1,3 M. Pieni sorapintainen pysäköintipaikka noin 10 autolle olisi tarpeen rakentaa kanoottirantaa tai uimapaikkaa varten ihan lähelle Kokonniementietä. Sen rakentaminen kevennetyllä penkereellä ja sorapintaisena nykyiseen maanpinnan tasoon tulva-alueella maksaisi noin 15-20 000. Sen pintaa täytyisi usein huoltaa, koska pohja on kostea ja pehmeä. Uusi korotettu ja vahvistettu pysäköintialue noin 100 autolle olisi mahdollista rakentaa nykyiselle jousiammuntaniitylle uuden tien viereen, missä savikerroksen paksuus on noin 15-20 m, ja maan korkotaso noin +1,5. Laadukas pysäköintialue edellyttäisi tulvan vuoksi pinnan korottamista ja pehmeän pohjan stabilointia. Stabiloituna ja +1,7 mpy tasoon pengerrettynä se maksaisi noin puoli miljoona euroa. Kevyesti rakennettuna, vähäiselle kevennetyllä penkereellä ja harvoin tulvan alle jäävänä pysäköintialue olisi kakkoslaatua ja hinnaltaan luokkaa 200 000. Nykyinen laskettelukeskuksen pysäköintialue voitaisiin korottaa ja vahvistaa ja laajentaa nykyiselle niitylle, uuden tien viereen noin 175 autolle. Savikerroksen paksuus on noin 10-15 m, ja maan korkotaso noin +1,4. Kevyesti rakennettuna, vähäisellä kevennetyllä penkereellä ja sorapintaisena se olisi hinnaltaan luokkaa 100 000. Stabilointi lisäisi kustannuksia lähes 10 000 euroa autopaikkaa kohden, mutta pinta pysyisi tasaisena ja olisi enemmän korotettuna tulvan yläpuolella. 7

5 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavan laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Vaikutukset kansallisen kaupunkipuiston toteutumiseen Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa kansallisen kaupunkipuiston tavoitteet toteutuvat keskeisellä rannalla ja laskettelukeskuksen alueella. Rannassa on kävelyreitti ja vapaata tilaa tapahtumille sekä oleskeluun. Vaihtoehdot tukevat sekä esteettömän ulkoilun, että vaativan urheilun tavoiteita. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuurimaiseman suojeluun Molempien luonnosvaihtoehtojen vaikutukset kaupunkikuvaan ovat varsin vähäiset, sillä alueen kokoon nähden kaava-alueelle tulee hyvin vähän uutta rakennusoikeutta. Aukioiden, sataman ja viheralueiden toteutustapa sekä metsiköiden ja rantaniittyjen hoito ratkaisevat enemmän kuin asemakaava. Kummassakin vaihtoehdossa on vanhat telakkarakennukset säilytettäviä. Niiden yhteyteen ja tapahtumatorille on osoitettu uudisrakentamista, joka palvelee ulkoilua, vapaa-ajan toimintoja, matkailua sekä veneilyä ja telakkatoimintaa. Vaihtoehdossa A on mäen huipulle sijoitettu pieni palvelurakennus. Se on hyvin näkyvällä paikalle, ja edellyttää rakennuksen arkkitehtuurilta poikkeuksellisen paljon. Toisaalta siitä muodostuu kaupunkimaisemassa uusi maamerkki tai kiintopiste varsinkin valaistuna laskettelusesongin aikaan. Toisaalta se voi vahvistaa porvoolaista identiteettiä, sillä sieltä voi ottaa haltuun koko kaupungin. Näkymät ulottuvat etelässä Kaupunginselälle ja Sköldvikin teollisuusalueelle, pohjoisessa näyttäytyy jokilaaksossa sijaitseva kaupungin keskusta. Tilapäinen pysäköintialue on sijoitettu vaihtoehdossa A nykyiselle paikalle, jousiammuntaniitylle. Vaihtoehdossa B tilapäinen pysäköintialue on sijoitettu tulvanalaiselle rantatasanteelle, missä se on hyvin näkyvällä paikalla ja vie tilaa tulvaniityiltä, peliniityiltä ja metsiköiltä. Vaikutukset rakennussuojeluun Molemmissa vaihtoehdoissa ovat Wileniuksen telakan vanhat rakennukset merkitty säilytettäviksi. Vaikutukset luontoon, IBAN ja Natura 2000-alueeseen Molempien luonnosvaihtoehtojen vaikutukset luontoon ovat vähäiset. Enemmän vaikutuksia on joen ruoppauksella, rantatasanteen pilaantuneiden maiden poistolla ja ruoppausmassojen käytöllä rantatasanteen kunnostuksessa niittyjen pohjamaana. Niitä koskevat päätökset on tehty ennen kaavatyötä. Vaihtoehdossa A on sijoitettu pieni palvelurakennus mäen huipulle. Sen huoltoreitti voidaan rakentaa hyvin jyrkkänä rinnealueen kautta, kun toimija on sama koko laskettelualueella. Kuitenkin palvelurakennus aiheuttaa painetta ottaa käyttöön Uddaksen tien kautta huipulle johtava vanha huoltotie. Se edellyttäisi uuden tien rakentamista latureitin viereen noin 110 m matkalle. Huoltotie risteää latureitin kanssa 4 kertaa, mutta risteykset voidaan reittijärjestelyllä vähentää kahteen. Uuden tieosuuden rakentaminen edellyttäisi puuston poistamista alueella jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Vaikka tie olisi vain huoltotie, se toisi autojen äänen hiljaiseen metsään ja heikentäisi koettua luontoarvoa. Tilapäinen pysäköintialue on sijoitettu Vaihtoehdossa B näkyvälle rantatasanteelle, missä se heikentää tulvaniityn luontoarvoja. Toisaalta tulvaniitty on nuori ja syntyy ruoppausmassoilla tasatulle maalle, kylvetystä lajistosta pilaantuneen maan poistamisen jälkeen. Vaihtoehdossa A tilapäinen pysäköintialue ei muuta nykyistä tilannetta. Vaikutukset liikenteeseen ja vesiliikenteeseen Molempien luonnosvaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen ovat hyvin vähäiset, sillä alueelle ei tule uutta toimintaa. Kaava vahvistaa nykyisiä toimintoja, joiden liikennemäärät vaihtelevat sesongin mukaan. Muutamana tapahtumaviikonloppuna syntyy tilapäisesti ruuhkia laskettelukeskukseen johtavalle tielle ja Taidetehtaankadun risteykseen. Kokonniementiellä voidaan tempauksen ajaksi järjestää liikenne yksisuuntaisena, jolloin sen varteen voidaan pysäköidä yli 100 autoa. 8

Vesiliikenne on oleellinen identiteettitekijä Porvoon keskustassa, vaikka vierasveneilijöiden määrä keskustan satamassa onkin varsin pieni, noin 4000 vierasta vuosittain. Veneväylän ruoppaus parantaa purjeveneiden mahdollisuuksia rantautua kaupunkiin. Silti venevieraiden määrä ei tule kasvamaan huomattavasti, koska matka mereltä keskustaan on pitkä ja hidas. Kotivenepaikkojen määrä ei juuri muutu kummassakaan vaihtoehdossa ja vastaa nykyistä tarvetta. Vierasvenesataman siirtäminen itärannalta länsirannalle mahdollistaa sen laajentamisen. Sataman palvelujen järjestämiseen on osoitettu rakennuspaikkoja. Palvelujen järjestämistä on selvitetty yhteistyössä alueen nykyisten toimijoiden kanssa, ja vaihtoehtoja on esitetty luonnoksissa. Satamapalvelujen järjestämiseen on löydettävissä yhteistyökumppaneita ja erilaisia konsepteja, jotka liittyvät veneilyyn, saariston markkinointiin sekä kaupallisiin toimintoihin. Mutta uudisrakentamisen rahoitus on täysin auki. Pehmeikön pohjaolosuhteet ja tulviin varautuminen lisäävät oleellisesti kaiken rakentamisen kustannuksia. Vaikutukset kunnallisteknisiin verkostoihin Molempien vaihtoehtojen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat hyvin vähäiset. Alue sijaitsee yleiskaavan viheralueella keskustassa. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Molempien vaihtoehtojen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat hyvin vähäiset. Alue sijaitsee yleiskaavan viheralueella keskustan tuntumassa. 6 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 6.1. Tekninen huolto Porvoon veden vesi- ja viemärijohdot ovat Kokonniementien uudella osalla ja Taidetehtaankadulla. Niiden lähellä voidaan rannan uudet palvelurakennukset ja telakkakortteli liittää vesijohtoon ja kiinteistökohtaisella pumppaamolla viemäriverkkoon. Suunnittelualueen eteläpuolelle Uddaksentien varteen on tarkoitus rakentaa viemäri vuosien 2017 18 aikana. Rannan eteläosaan tulevat uudet palvelurakennukset voidaan liittää kiinteistökohtaisella paineviemärillä tähän Uddaksen tien varren viemäriin, kun se valmistuu. Vesijohtoon on mahdollista liittyä vanhan Kokonniementien varressa. Kokon Laskettelukeskuksen palvelurakennus saa talousveden Kokonniementien varren kautta vanhalle puhdistamolle tulevasta vesijohdosta. Laskettelukeskuksen liittyminen Porvoon veden viemäriverkkoon keskustan suunnassa viettoviemärillä ei ole mahdollista ennen kuin Taidetehtaankadun jatke ja sen varren korttelit rakentuvat. Siihen asti Kokon laskettelukeskuksen on hoidettava jätevedet joko rakentamalla paineviemäri, tai nykyiseen tapaan keräämällä ne umpisäiliöön ja kuljettamalla ne Hermanninsaaren puhdistamolle tankkiautolla. Hulevesien johtaminen ei muutu nykyisestä, kun kaava toteutetaan. Porvoon energian sähköverkko on jo olemassa koko kaava-alueella. Porvoossa, 6.11.2015 Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö Anne Rihtniemi-Rauh kaavoittaja 9