1 (9) N YLIMÄÄRÄINEN KOKO- US KEHAS-TYÖPAJAN VALMISTELU: PALVELUJEN KE- HITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT Aika To 6.2.2014 klo 13 15 Paikka Kosken kokoustila 100, 1. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Lehtovaara, Pirjo (pj.) K-S shp Hanhikoski, Emmi Jyväskylä Hokkanen, Rauno Jyväskylän vammaisneuvosto Korkalainen. Paula Arvokas elämä -hanke Koukka, Anne-Mari Laukaa Lahti, Ulla Jämsä Liimatainen, Marja Saarikka Mäkiharju-Brander, Päivi LSSAVI Nurkkala, Linda sosiaalityön opiskelija, Jkl Niinivirta, Mari K-S shp Peltoniemi, Aila LSSAVI Saarinen, Marja-Leena K-S Vammaispalvelusäätiö Simo, Pirkko Joutsa Vesimäki, Mirva Äänekoski Välimäki, Tuulikki Keuruu Talvensola, Sivi (siht.) Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT Sosiaali- ja terveysministeriö vauhdittaa Kehitysvammaisten asumisohjelman (KEHAS) toimeenpanoa järjestämällä valtakunnallisia työpajoja ohjelman teemoista. Ensimmäinen työpaja järjestettiin 15.11.13. Tilaisuuteen kutsuttiin kaksi edustajaa kunkin erityishuoltopiirin/kuntayhtymän alueelta, toinen erityishuoltopiiristä/kuntayhtymästä ja toinen jostakin alueen kunnasta. Keski-Suomesta tilaisuuteen osallistuivat Sivi Talvensola Koskesta ja Emmi Hanhikoski Jyväskylän kaupungista. Tilaisuuden tavoitteena oli 1) saada kokonaiskuva alueellisten toimenpiteiden edistymisestä suunnitelmien päivittämisen jälkeen sekä 2) kuulla erityishuoltopiirien kuntayhtymien ja kuntien näkemyksiä kehitysvammaisten asumisohjelman toteutuksen haasteista. Alueellisten suunnitelmien etenemisen arviointi toteutettiin pienryhmätyöskentelynä. Kutsun liitteenä on tilaisuutta varten laadittu Keski-Suomen koonti, joka työstettiin nopealla aikataululla K-S shp:n, Kosken ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä. Koska valtakunnallisissa työpajoissa käsitellään koko Keski-Suomea koskevia asioita, niitä on hyvä jatkossa valmistella yhteisesti. Maakunnallisessa vammaispalvelutyöryhmässä on laaja-alainen kokoonpano eri tahojen edustajia Keski-Suomen kunnista, kuntayhtymistä ja vammaisjärjestöistä, jonka vuoksi työryhmän hyödyntäminen työpajoja valmistelevana tahona on perusteltua. Samalla voidaan edistää Kehas-ohjelman toimeenpanoa maakunnallisesti.
2 (9) Vuoden 2014 aikana järjestetään neljä eriaiheista Kehas-työpajaa: 11.2. Palvelujen järjestämisen hyvät käytännöt 6.5. Terveyspalvelut 4.9. Lapset ja opetus 19.11. Hallinnonalojen välinen yhteistyö Kehas 2 -suunnitelma: Keski-Suomen alueellinen suunnitelma (kehitys)vammaisten henkilöiden asumisen ja palvelujen turvaamisesta 2013 2020. KEHAS 2 -ohjelma. (pdf, 550 kt) 1. Kokouksen avaus, osallistujien toteaminen Työryhmän puheenjohtaja Pirjo Lehtovaara avasi kokouksen ja tehtiin osallistujien esittäytymiskierros. 2. Edellisen kokouksen muistio 3.10.2013 Liitteenä oleva muistio on hyväksytty sähköpostitse edellisen kokouksen jälkeen. Katsottiin läpi nopeasti. 3. Valmistellaan yhteisesti maakunnallinen puheenvuoro KEHAS-ohjelman toimeenpanon työpajaan Työpajaan on pyydetty puheenvuoroa Keski-Suomesta, jonka aiheena on kotiin saatava apu ja erityisesti jalkautuneet erityispalvelut. Keskustelun avaukseksi on pyydetty lyhyitä puheenvuoroja eri puolilta maakuntaa: Keskustellaan ja kootaan yhteinen näkemys aiheesta työpajaan otsikolla Jalkautuvat erityispalvelut kotona asumisen tukena. Ohjeistus puheenvuorolle: kesto 10 minuuttia ja keskustelulle on varattu aikaa 5 minuuttia. Esitys voi sisältää seuraavia asioita: 1. Lyhyt kuvaus, miten alueella on kehitetty kotiin saatavaa apua. 2. Lyhyt kuvaus jalkautuneista erityispalveluista 3. Esittele 1 2 hyvin toimivaa käytäntöä 4. Opit ja oivallukset, joita olette saaneet kotiin saatavien palvelujen kehittämisestä. Sivi ja Emmi kertoivat lyhyesti 15.11.2013 tilaisuuden antia. Samat huolenaiheet, psykiatrinen osaaminen sekä kotiin annettavat palvelut ovat herättävät huolta myös muilla alueilla. Tilaisuus keskittyi vahvasti laitosasumisen purkamisen kysymyksiin, jossa taas Keski- Suomessa ollaan pitkällä. ta tilaisuudesta ei pyynnöistä huolimatta ole vielä tullut. Puheenvuorot eri puolita maakuntaa: Joutsa, Pirkko Simo Kotiin annettava apu: Monisairaan lapsen lomahoitoa tarjoava hoitaja, jonka avulla on onnistuttu lapsen auttamisessa ja perheen jaksamisen tukemisessa. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä pikkulapsiperheissä tekevät ja kotiin menevät Kelan toimintaterapeutit
3 (9) Jalkautuneet erityispalvelut: Käsite herättää ihmetystä, mitä ne ovat? Mari Niinivirta on käynyt kehitysvammapoliklinikalta antamassa jalkautunutta apua. Opit ja oivallukset: Luottamus perheen, palvelun tuottajan sekä tilaajan välillä on keskeistä, jotta voidaan toimia hyvin. Perheelle pitää antaa aikaa hyväksyä kehitysvammadiagnoosi. Asiakasta kuunnellen suunnitellaan tarvittavat palvelut. Jyväskylä, Emmi Hanhikoski Jalkautuneet erityispalvelut: Mitä erityispalvelut tarkoittavat? Tästä on erilaisia käsityksiä eri puolilla maakuntaa. Voidaan todeta, että Jyväskylässä ei ole jalkautuvia erityispalveluita vaan hyvät peruspalvelut esim. jalkautuva kehitysvammalääkäri. Kehittäminen meneillään: Lapsiasiakkaat asiakasryhmänä puhuttavat paljon. Palveluohjauksen kehittämisprosessi asiakasryhmittäin, erityisesti pienten lasten perheiden asiakkuuden alku, on haluttu strukturoida noin neljän kerran tapaamisprosessiksi. Tavoitteena on antaa riittävä määrä tietoa oikeaan aikaan, jotta yhteistyölle saadaan positiivinen vire ja kumppanuusajatus heti alkuun. Lastensuojelun kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen on alkanut mm. Arvokas elämä - hankkeen kautta ja tätä pidetään tärkeänä. Vammaiset lapset ovat tällä hetkellä aliedustettuina lastensuojelussa. Tapauskohtaisesti tehdään myös ulkopaikkakuntalaisten Jyväskylässä asuvien vammaisten lasten kanssa töitä alkuvaiheessa, pidempiaikainen asiakkuus ohjautuu keskussairaalan kehitysvammapoliklinikalle. Ylipäänsä yhteistyötä tarvitaan erittäin paljon, samoin tarpeeksi aikaisia konsultaatioyhteyksiä vammaispalveluun. Asia on ajankohtainen muuallakin Suomessa. Tärkeä asia on myös vammaisen lapsen sijaishuolto, jossa on erilaisia toimintakäytänteitä eri alueilla. Iso kysymys on, miten muualle sijoitetut lapset saadaan lähipalvelujen piiriin? Mikäli omin peruspalveluin ei kriisitilanteiden hoitaminen onnistu, palveluja ostetaan. Kaikkiin tilanteisiin ei maakunnan sisällä ole tarvittavaa palvelua. Kriisit voivat olla kovin erilaisia ja niihin pyritään räätälöimään palvelut tarpeen mukaan. Jämsä, Ulla Lahti Jalkautuvat erityispalvelut: Tietyllä tavoin jalkautuvat erityispalvelut ovat mennyttä aikaa, koska Jämsässä erityisneuvola on toiminut jo useita vuosia ja apua saadaan peruspalveluista kotiin tai ylipäänsä sinne, missä asiakas on, ja missä asiakas haluaa olla. Kehitysvammaneuvolan lääkäri on sa-
4 (9) maan aikaan myös 2000 oppilaan koululääkäri, joten osaaminen peruspalveluissa on hyvällä tasolla. Jos ei osata itse, niin ostetaan erityispalveluja. Kotiin annettava apu: Kotiin annettavassa avussa merkittävää on, että Jämsässä niitä on hieman enemmän kuin laki määrää järjestämään, esim. erityislapsenvahti, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut. Hyvät, toimivat käytännöt: Hyvin käytännönläheisiä esimerkkejä, joilla on ollut suuri vaikutus työskentelyn sujuvuuteen: Vammaispalvelujen työntekijöillä on käytössä terveyseffica, jonka kautta tiedonkulku sujuu hyvin. Lääkäri sai kannettavan koneen ja verkkoyhteyden, jolla hän voi tehdä lähetteen tai kirjauksen mistä tahansa. Samaa toivotaan myös vammaispalveluissa. Asiakkaan oma kuvatuettu palvelusuunnittelu, tuettu päätöksenteko jne., johon lasta ja nuorta opetetaan vähitellen aikuisuutta kohti mentäessä Toimiva hallinnonalojen välinen yhteistyö: Jämsässä vammaispalvelut ja lasten, nuorten ja aikuisten palvelut koskevat kaikkia vammaispalvelujen asiakkaita. Ei ole erikseen kehitysvammapalveluita. Päivähoito, opetustoimi ym. tietävät, että voivat antaa etukäteen tiedoksi perheelle vammaispalvelujen yhteystiedot, jotta voivat ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä. Oppilashuollon ja aikuissosiaalityön kanssa on tehty yhteistyötä siten, että he voivat ottaa yhteyttä vammaispalveluihin ja käyttää työntekijöiden asiantuntemusta tilanteissa, joissa kehitysvammadiagnoosi saadaan vasta peruskoulun loppuvaiheessa / sen jälkeen. Opir ja oivallukset: Oikeus lastensuojelun tukitoimiin ei poistu vammaisuuden perusteella. Yhteinen kahvihuone sosiaalitoimessa vammaistyön ja lastensuojelun kesken on ollut tärkeä yhteistyötä edistävä. Yhteiset sopimukset työparityöskentelystä, jotka kirjataan molempien osapuolten asiakastietojärjestelmiin. Täytyy muistaa, että ei ainoastaan mietitä palveluja kehitettäessä pelkästään paria kriisiasiakasta, vaan muistetaan koko se suurempi joukko, jotka tarvitsevat kevyempiä palveluja. Nivelvaiheiden ennakointi ajoissa Kehittäminen meneillään: Yli 16, mutta alle 18-vuotiaiden asumispalvelut: järjestetäänkö aikuisten vai lasten kanssa
5 (9) Keuruu, Tuulikki Välimäki Kotiin annettava apu: Hyvä yhteistyö kotihoidon kanssa, mm. lääkkeiden jako Asumisyksikkö Vanamokodin ohjaajat käyvät määräaikaisesti ohjaamassa yksinasuvien asumistaitoja Tukihenkilöt Perhetyötä annetaan siinä vaiheessa, kun perheeseen syntyy kehitysvammainen lapsi Jalkautuneet erityispalvelut: Lähipalveluina tehdään kaikki tarvittava, ensisijassa peruspalvelut edellä. Keuruulla toimii kehitysvammaneuvola, jossa oma lääkäri. Jalkautuminen tapahtuu moniammatillisen asiantuntijaryhmän kautta. Tarpeenmukainen, sujuva yhteistyö on kaiken a ja o. Koulut, päiväkodit jne. toimivat hyvin. Lyhytaikainen perhehoito on ollut erittäin tärkeä palvelu. Hyvät käytännöt: Tarvitaan yksilöllisiä järjestelyjä. Mm. kehitysvammaisen lapsen koulunkäynnin tukena on henkilökohtainen avustaja, josta sosiaalitoimi maksaa puolet. Koululaisten iltapäivätoimintaa on ostettu lähikoululle vammaisjärjestöltä, jolla on vältetty taksirumbaa keskustaan. Yhteiset, säännölliset palaverit, vaikka lyhyetkin, eri sektorien työntekijöiden välillä ovat erittäin tärkeitä, jotta yhteistyö säilyy ja vahvistuu. Vapaa-aikatoimen kanssa on sovittu, että kaikki alle 16-vuotiaat kehitysvammaiset lapset saavat ilmaisen uimahallikäynnin avustajansa kanssa kerran viikossa. Tällä mm. toteutetaan Keuruun lapsiohjelmaa sekä Keuruun vammaisstrategiaa. Vammaisstrategian laatimisessa ja toteuttamisessa vaaditaan monen toimijan Opit ja oivallukset: Uusien yhteistyömuotojen alkaessa toimia, pitää muistaa sopia heti aluksi perusasioista, kuten kuka maksaa, kuka kirjaa, kuka vastaa jne. Keskeistä Keuruulla arkijärjen hallittu käyttö, sujuva hallinnonalojen välinen yhteistyö ja asioista sopiminen Laukaa, Anne-Mari Koukka Opit ja oivallukset: Laukaassa on tehty Britanniasta tuttua KeyRing -toimintaa perustyönä. Vuodesta 2008 alkaen on toiminut itsenäisen asumisen ohjaaja, jonka asiakaskuntaa ovat itsenäisesti asuvat, jotka tarvitsevat tukea asumisen opettelussa.
6 (9) Todettiin, että KeyRing -toimintaa voi tehdä kuka tahansa muukin lähellä oleva henkilö, ei ainoastaan ammattilainen. Jyväskylässä on tehty ryhmäasuntojen ohjaajien työnkuvien muutoksia tähän suuntaan. Ajatusta voisi laajentaa siihen suuntaan, ettei ohjaajilla tarvitsisi olla tiettyjä toimenkuvia, vaan tehdään, mitä kulloinkin asiakas tarvitsee. Ohjaaja on monipalvelutyöntekijä, joka tukee elämänhallintaa. Kotiin annettavat palvelut: Edellä kuntien puheenvuoroissa esiin tulleet palvelut ovat tuttuja myös Laukaassa. Määrä on kasvanut vuosien saatossa paljon. Kehittämistarpeita: Lastensuojelun ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö vaatii paljon tekemistä. Viime aikoina on ollut useampia peruskoulun päättäviä nuoria, joiden kehitysvammaisuus on huomattu vasta viimeisellä luokalla. Saarikka, Marja Liimatainen Saarikka on viiden kunnan sote-kuntayhtymä/liikelaitos, jossa kriteerit ovat palveluihin samat, mutta toimintakäytännöt vaihtelevat eri kunnissa. Jalkautuvat erityispalvelut Kehitysvammapolikliniikan konsultointia. Oma kehitysvammaneuvola toimii ontuen. Hyvänä käytäntönä on se, että palveluihin tullaan palveluohjauksen kautta ja palveluohjaus toimii hyvin Kehittämistarpeita: Lapsiperheiden kotihoito toimii hyvin. Palvelua saa myös vammaisten lasten perheet, mutta palvelu on tarkoitettu tilapäiseen ja satunnaiseen tarpeeseen. Yhteistyö lastensuojelun kanssa ei täysin toimi toivotulla tavalla. Perhetyötä saa, mutta edellyttää lastensuojelun asiakkuutta. Saarijärvellä on paljon erityisammattikoulun päättäneitä nuoria, joiden asumiseen on panostettu normaaliin vuokra-asuntokantaan. Asuntotoimen kanssa on sovittu, että asuntoja löytyisi läheltä Saarikan asuntolaa, jonne tuki tulee asuntolan ohjaajilta. Alkuun asumiseen panostetaan paljon, ja ajan myötä tukea tyypillisesti vähennetään, mutta tarpeen mukaan lisätään. Suurin osa käy toimintakeskuksessa. Kunnissa on huomattu, että Bovallius ei enää pysty vastaamaan asumisenharjoittelutarpeisiin tai työssäoppimisen opetteluun. Todennäköisesti tämä heikkenee jatkossa. Opiskelijoiksi tulee nyt paljon mielenterveyskuntoutujia, kehitysvammaisten opiskelijoiden määrän vähetessä. Arveltiin, että maakunnan kuntien on otettava asiassa enemmän vastuuta jatkossa. Uusissa asuntoryhmissä pitäisi olla mahdollisuus asua tilapäisesti esim. opiskelujen vuoksi, kun taas tällä hetkellä ARA rahoittaa ainoastaan vakituista asumista. Äänekoski, Mirva Vesimäki Kotiin annettavat palvelut:
7 (9) Arjen tuki -hallintorakenne on näyttäytynyt vammaisten ihmisten arjessa siten, että he ovat paremmin sosiaalihuollon palvelujen piirissä. Edetään asiakkaan tarve edellä, ei ongelma edellä. Palveluohjaajat, kotiutushoitajat, kuntoutusohjaajat tekevät mm. itsenäisen asumisen ohjaajien töitä, pyritään takaamaan jatkuvuus koulun päättymisen myötä. Lapsiperheisiin mennään ihan hoitamaan. Työntekijöillä ei ole tarkkoja tehtävärajoja vaan lähtevät tarpeen mukaan hoitamaan asioita. Kehittämistarpeita: Kuntoutusohjauksen piiriin ei voida ottaa, jos henkilöllä ei ole diagnoosia. Tarvittaisiin raja-aitojen kaatamista tältä osin, ei enää keva-määrittämistä. Ulosannettavaa työvalmennusta tarvitaan Hyvät käytännöt: Kuntoutusohjaus. Lastensuojelun kanssa yhteistyö sujuu erittäin hyvin, lastensuojelun ja vammaispalvelujen kanssa on työntekijävaihtoa Omia oivalluksia: Rohkeutta ja uskallusta, ennakkoluulottomuutta ja positiivista riskinottoa Asiakkaan oma tahto ja toiveet ensin, sitten vasta omaisten Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko koko ajan toimintaa määrittävänä ajatuksena: miten asiakas otetaan mukaan oman elämänsä suunnitteluun. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Mari Niinivirta Kuntien puheenvuoroista käy hyvin ilmi, että alueella on kehitetty monin tavoin kotiin vietäviä palveluja ja erilaisia toimintatapoja on. Jalkautuneet erityispalvelut ja niiden määrittely: Jalkautuneista erityispalveluista on puhuttu jo kauan, mutta niitä ei ole tarkoin määritelty maakunnassa, eikä valtakunnallisestikaan. Yleisesti voisi todeta, että kun niitä on tarjolla, niitä ei välttämättä osteta kuntaan. Joissain tilanteissa voisi myös olla parempi tulla neutraaliin ympäristöön, pois kunnasta, selvittämään asiakkaan asemaa. Erityispalveluiden luonne on muuttunut viime vuosina siten, että keva-poliklinikan kuntoutusohjaajaa on pyydetty osaksi asiakkaan kanssa työskentelevää työryhmää, jossa lähdetään hakemaan ratkaisua siitä näkökulmasta, mitä lähipiiri ja eri toimintaympäristöt voivat tehdä, että saadaan asia eteenpäin Kehittämistarpeita: Vammaisen lapsen, hänen perheensä tai sisarusten oikeus lastensuojeluun? Mitä esimerkiksi haastavasti käyttäytyvän lapsen perheenjäsenten täytyy kestää? Vammaisen lapsen kehittyminen voi vaarantua, jos tilannetta katsotaan liian pitkään. Vammaisella lapsella on oikeus saada sekä kehitysvamma- että lastensuojelun palveluja.
8 (9) 15 20-vuotiaat peruskoulun päättävät sekä ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, joille tehdään kehitysvammadiagnoosi. Asiakkaita yhdistää hiljaisuus ja kiltteys. On ollut matkan varrella kaikenlaista ongelmaa, mutta vasta tässä vaiheessa asiasta saadaan koppi. Haastavat ja kriisitilanteet, joissa asiakkaan ja lähiyhteisön henki on vaarassa. Mistä heille saadaan apua? Tarvetta on ollut tämän vuoden puolella paljon. Keskusteltiin myös liian vahvoista palveluista, esim. ympärivuorokautisesti autettu asuminen ei ole ainoa vaihtoehto. Keskeinen viesti Keski-Suomesta on, että meillä erityispalvelut ovat osana lähi- ja peruspalveluita. Myös perhehoidossa olemme ensiaallossa verrattuna muun Suomen alueeseen. Itsemääräämisoikeus ja asiakkaan osallisuus ovat samoin Keski-Suomen vahvuuksia. Kehittämistarpeita nousi etenkin lastensuojelun ja vammaispalvelujen sekä koulun nivelvaiheissa tarvittavassa yhteistyössä, jonka lisäksi on kehitettävää haastaviin kriisitilanteisiin tarvittavissa palveluissa. Asumisessa pitäisi olla jo muutama aalto edellä eikä miettiä välimallin ratkaisuja, kuten nyt vaikkapa asuntoryhmien osalta tehdään. Lapsen elämässä opetustoimi on erittäin merkittävä. Miten itsemääräämisoikeusasiat on otettu huomioon opetustoimen tehtävissä? 4. Keski-Suomen edustajat ja heidän evästyksensä Työpaja on tarkoitettu erityishuoltopiireille/kuntayhtymille ja kunnille. Katsotaan lähtijät ja valitaan Keski-Suomen puheenvuoron pitäjä. Emmi Hanhikoski ja Mari Niinivirta ovat lähdössä. Sovittiin, että lisäksi myös Sivi Talvensola lähtee mukaan. Kolmikko valmistelee esityksen kokouksessa käydyn keskustelun pohjalta tilaisuuteen. 5. Muut asiat Ei muita asioita. 6. Seuraavat kokousajat Sovittu jo 29.4.2014 klo 13 16, paikkana Kosken kokoustila 100, 1. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä. Aiheena mm. KEHAS-työpajan 6.5. valmistelu, jossa teemana alustavan tiedon mukaan terveyspalvelut Sovitaan muiden Kehas-työpajojen valmistelukokousten ajankohdat ja paikat seuraavassa kokouksessa 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen 15.00
9 (9) n kirjasi Sivi Talvensola