RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN. Selvittäjä Jussi-Pekka Alasen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan osaliitosta koskeva selvitys

RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN Selvittäjä Jussi-Pekka Alasen Järvenpään, Keravan ja Tuusulan osaliitosta koskeva selvitys

RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN OSALIITOSTA KOSKEVA SELVITYS 1 JOHDANTO 3 1.1 Toimeksianto 3 1.2 Selvitystyön organisointi 4 1.3 Tietoa on, mutta miten sitä käytetään 4 1.4 Selvitystyön luovutus 5 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET: ONKO KUNTAJAON MUUTOKSELLE TARVETTA? 8 2.1 Haasteet ja strategiset tavoitteet 8 2.1.1 Helsingin seutu 8 2.1.2 Asumisen tavoitteet ja todellisuus 9 2.1.3 Pysyykö Järvenpää ja Kerava mukana; mistä maata? 9 2.1.4 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen joukkoliikennettä hyödyntäen 10 2.1.5 Vanhentunut kuntajaotus 11 2.2 Vaihtoehtoina yhteistyö ja yhteinen yleiskaavoitus 12 2.2.1 Osana yhteistä kaupunkirakennetta 12 2.2.2 Toimiva yhdyskunta on kokonaisuus 13 2.3 Osaliitosten kansalaisvaikutukset 14 2.3.1 Hallittu väestönkasvu vahvistaa kehitystä 14 2.3.2 Muuttoliikkeen vaikutuksista (Järvenpään selvitys) 14 2.3.3 Palvelut eivät heikkene, vaan osin paranevat 15 2.3.4 Elinkeinotoiminnalle tilaa, kaupungeille toimintapohjaa 15 2.4 Maapolitiikan painotuksissa eroa 16 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 17 3.1 Osaliitos ja KUUMA-kuntien strategiset tavoitteet 17 3.1.1 Yhteiset tavoitteet 17 3.1.2 Yhdyskuntarakenne hallintaan 17 3.1.3 Asuntoja tarvitaan 18 3.1.4 Kulttuuriarvot kunniaan 18 3.1.5 Ristikytö ja Purola ovat osa Järvenpään ja Keravan kaupunkirakennetta 19 4 OSALIITOKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT ESITYKSET 20 4.1 Esitykset osaliitoksista 20 4.2 Täyttyvätkö kuntajakolain edellytykset kuntajaon muutokselle? 21 4.3 Pohjois-Tuusula ja Hyrylä Kerava Nikkilä-alueet 22 5 JATKOTOIMENPITEET 23 6 LOPUKSI 24 LIITTE 1 25 KARTAT 26-43 RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 2

1 JOHDANTO 1.1 Toimeksianto Järvenpään ja Keravan kaupungit päättivät yhdessä käynnistää selvitystyön osakuntaliitosten (käytetään myöhemmin sanaa osaliitos) mahdollisuuksien ja tarpeen arvioimiseksi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan raja-alueilla. Selvitystyö annettiin maaneuvos, varatuomari Jussi-Pekka Alasen tehtäväksi tavoitteena, että työ on valmis elokuun loppuun 2007 mennessä. Selvitystyön toimeksiantona on tuottaa päätöksentekijöille tarpeelliset tiedot, joiden perusteella voidaan päättää onko kuntajaon muutokselle tarvetta Tuusulan kunnan ja toisaalta Järvenpään ja Keravan kaupunkien välillä mitä alueita muutos koskisi ja täyttyisivätkö kuntajakolain mukaiset edellytykset kuntajaon muutokselle täyttyvätkö kuntajaon muutoksen edellytykset erittäin painavina, jos asukasmäärää tai maa-aluetta koskevat rajat ylittyvät sekä mitä vaikutuksia kuntajaon muutoksella on kuntien taloudellisiin suhteisiin? Jos selvityksessä päädytään ehdottamaan kuntajaon muuttamista, selvityksen tekijä laatii siitä ehdotuksen. Mikäli selvityksen edistyessä nousee esiin uusia selvityksen sisältöön ja tavoitteisiin liittyviä näkökohtia, niiden käsittelystä selvityksessä sovitaan ohjausryhmän kanssa. Selvityshanke lähti liikkeelle Järvenpäässä tehdyn valtuustoaloitteen pohjalta kesällä 2006. Järvenpään ja Keravan kaupunginvaltuustot hyväksyivät tammikuussa 2007 pitämissään kokouksissa hankkeen käynnistämisen, jolloin myös Tuusulaa pyydettiin siihen mukaan. Tuusulan kunnanvaltuusto totesi 12.3.2007 pitämässään kokouksessa, etteivät kuntaliitokset tai kuntajaotuksen muutokset ole Tuusulan osalta tarpeen eivätkä perusteltuja vallitsevissa oloissa. Selvitysmiehen asettaminen ei näin ollen tule kysymykseen. Samassa yhteydessä valtuusto katsoi, että Ristinummen kehittäminen onnistuu Tuusulalta periaatteessa yhtä hyvin kuin joltakin toiseltakin kunnalta. Tuusulan kunnanhallitus oli jo aiemmin antanut kunnanjohtajalle tehtäväksi selvittää Järvenpään ja Keravan kaupunkien valmiudet raja-alueiden yleiskaavoituksen käynnistämiseen kolmen kunnan yhteistyönä sekä Ristinummen (Ristikydön) alueen toteuttamisvaihtoehtojen selvittämiseen aikataulutuksineen. Näihin oli ensin vastattu Järvenpään ja Keravan taholta periaatteellisesti myönteisesti, mutta lopulta päädytty tämän selvityksen käynnistämiseen, mihin Tuusulaa pyydettiin mukaan. Tuusulan kieltäydyttyä Järvenpään ja Keravan kaupunginhallitukset päättivät huhtikuussa 2007, että kaupungit selvityttävät yhdessä kuntarajojen tarkistamisen ja tarpeen kuntajaon muutokselle Keski-Uudenmaan alueella. Kaupunginvaltuustot päättävät selvitystyön valmistuttua mahdollisista osaliitosesityksistä sisäasiainministeriölle (valtiovarainministeriölle) tai muista asian vaatimista toimenpiteistä. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 3

1.2 Selvitystyön organisointi Selvityshankkeen johtoryhmä on muodostunut Järvenpään ja Keravan kaupunginhallituksista sekä valtuuston puheenjohtajista. Johtoryhmään on nimetty Keravalta myös KD- valtuustoryhmän edustaja, koska ryhmällä ei ole jäsentä näissä elimissä (nimilista liitteenä). Johtoryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara Järvenpäästä. Johtoryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Johtoryhmän jäseniä on informoitu selvityksen kulusta myös kaupunginhallitusten kokousten yhteydessä. Selvittäjä Jussi-Pekka Alasta on kuultu myös molempien kaupunkien valtuusto- ja hallitusseminaareissa. Selvityksen operatiiviseen ohjausryhmään molemmat kaupungit ovat nimenneet neljä jäsentä. Ohjausryhmän puheenjohtajina ovat toimineet kaupunginhallitusten puheenjohtajat Reino Taurovaara Järvenpäästä ja Markku Liimatainen Keravalta sen mukaisesti, millä paikkakunnalla kokous on kulloinkin pidetty. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Järvenpäätä ovat edustaneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara, I varapuheenjohtaja Ismo Nöjd ja II varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen sekä jäsen Tomi Passi. Keravan edustajina ovat olleet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Liimatainen, I varapuheenjohtaja Jussi Hautamäki, II varapuheenjohtaja Sirpa Andersson ja jäsen Pertti Syrjälä. Lisäksi ohjausryhmään ovat kuuluneet kaupunginjohtajat Erkki Kukkonen Järvenpäästä ja Rolf Paqvalin Keravalta. Johtoryhmän sihteereinä ovat toimineet vs. hallintojohtaja Johanna Viita ja hallintojohtaja Aimo Komonen Järvenpäästä. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut kaupunginsihteeri Anne Mäkinen Keravalta. Arvokkaana tukena kehityskuvien arvioinnissa ja analyysissä sekä ratkaisumallien hahmottamisessa ovat olleet Järvenpään kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila ja Keravan kaavoituspäällikkö Lea Piistari-Niemelä. Heidän avullaan mielikuvat ovat saaneet hahmot, mahdollisuudet mittarit sekä kehitys loogiset linjat. Kiitos koskee myös heidän avustajiaan samoin kuin muuta prosessin aikana tukipalveluita antanutta kaupunkien henkilöstöä. Raportin ulkoasun suhteen olen saanut apua kaupunkien viestinnän ammattilaisilta, kiitos Järvenpään viestintäpäällikkö Anju Asunnalle ja Keravan viestintäpäällikkö Tanja Ruotsille. 1.3 Tietoa on, mutta miten sitä käytetään Hanketta varten ei ole ollut mahdollista eikä tarvettakaan tuottaa uutta tietoaineistoa tai tutkimusmateriaalia. Jo käytettävissä olevat selvitykset, toimintasuunnitelmat ja kehityskuvat sekä niiden taustalla olevat tiedostot, tilastot ja analyysit antavat hyvän kuvan Keski-Uudenmaan asemasta ja kehitysnäkymistä sekä suhteesta koko Helsingin seutuun, jonka kiinteä osa se on. (Keskeiset tietolähteet on kirjattu liitteenä.) Haasteena ei ole tiedon puute, vaan sen hyväksikäyttö. Vaikeutena seudulla ovat ylikunnallinen päätöksenteko ja koordinoimaton poliittinen johtaminen. Yhteistyö Helsingin seudun 14 kunnan kesken on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 4

ja saanut organisoidut muodot. Haasteet on tiedostettu ja monista tavoitteista on päästy yksimielisyyteen. Toimeenpaneva päätöksenteko hajautuu kuitenkin yksittäisiin kuntiin, joilla on pitkälle ulottuva veto-oikeus. Konkreettiseen yhteistyöhön tähtäävät selkeät ratkaisut usein vielä onnistuvat. Voimavarojen kokoamista ja uudelleen jakamista koskevia ylikunnallisia rakenteellisia uudistuksia on tältä pohjalta sen sijaan vaikea tehdä. Kuitenkin juuri niillä turvataan seudun kilpailukyky ja elinvoimaisuus sekä palvelutarjonnan perusta. Nämä haasteet koskettavat koko Helsingin seutua ja sen osana niin pääkaupunkiseutua kuin KUUMA -aluetta ja sen ydintä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan aluetta. Yhtenäinen asuin- ja työpaikka-alue on nähtävä kokonaisuutena. Huolenpito ihmisten lähiympäristöstä ja palveluista on kunnan tärkeä tehtävä, mutta siinäkin onnistumisen edellytys on yhteisten voimavarojen käytön tehostaminen. Tästä vastuun kantaa edustuksellinen demokratia, kunnan poliittiset päättäjät. 1.4 Selvitystyön luovutus Selvitystyö ehdotuksineen luovutetaan tänään Järvenpään ja Keravan kaupunginhallitusten asettaman ohjausryhmän puheenjohtajille saatettavaksi työn edellyttämien jatkotoimenpiteiden käynnistämistä varten kaupunginhallitusten valmisteluun ja sieltä edelleen kaupunginvaltuustojen käsittelyyn lopullisten päätösten tekemistä varten. Osaliitosten saattaminen voimaan vuoden 2009 alusta edellyttää, että niitä koskevat esitykset on jätettävä sisäasiainministeriöön (valtiovarainministeriöön) vuoden 2007 loppuun mennessä. Keravalla 17.9.2007 Jussi-Pekka Alanen selvittäjä RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 5

OSALIITOKSEN JOHTORYHMÄ Järvenpään kaupunki Reino Taurovaara puheenjohtaja Ismo Nöjd I varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen II varapuheenjohtaja Jukka Ahomäki jäsen Ilkka Järvinen jäsen ( 30.7.2007) Arto Viitaniemi Ilkka Järvisen varajäsen Sirpa Lauramaa jäsen Tiina Liimatainen jäsen Hannele Olli jäsen Tomi Passi jäsen Helinä Perttu jäsen Pentti Virtanen jäsen Kaarina Wilskman Tapio Bergholm Rauha-Maria Mertjärvi Erkki Kukkonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja Keravan kaupunki Liimatainen Markku Hautamäki Jussi Andersson Sirpa Enovaara Pertti Huhtilainen Eila Karjalainen Anne Nurmi Eero Pesu Sari Syrjälä Pertti Torkkel Merja Vuorinen Anne Lehti Eero Rautsiala Olli Liukkonen Oili Silvander Iiro Paqvalin Rolf puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I vpj valtuuston II vpj KD-valtuustoryhmän puheenjohtaja kaupunginjohtaja RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 6

OSALIITOKSEN OHJAUSRYHMÄ Järvenpään kaupunki Reino Taurovaara Ismo Nöjd Elisa Hyytiäinen Tomi Passi Erkki Kukkonen Keravan kaupunki Markku Liimatainen Jussi Hautamäki Sirpa Andersson Pertti Syrjälä Rolf Paqvalin RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 7

SELVITTÄJÄN EHDOTUKSET PERUSTELUINEEN 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET: Onko kuntajaon muutokselle tarvetta? 2. Haasteet ja strategiset tavoitteet 2.1.1 Helsingin seutu Helsingin seutu, joka muodostuu 14 kunnan yhtenäisestä asuin- ja työpaikka-alueesta, on Suomen ainoa metropolialue, joka pystyy kilpailemaan muiden suurkaupunkialueiden kanssa maailmalla. Sen ydin on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostama miljoonan asukkaan pääkaupunkiseutu. Koko Helsingin seudun kehitys riippuu kuitenkin yhä enemmän alueen kehyskunnista, joissa suhteellinen kasvu on nopeinta. Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat tämän alueen keskuksessa. Seudun elinkelpoisuus ja kilpailukyky ovat koko maankin kannalta kehityksen tärkeä edellytys. Sitä uhkaavat samat väestö- ja ikärakenteesta johtuvat haasteet kuin Suomea kokonaisuudessaankin. Ne painottuvat kuitenkin täällä osin eri lailla alueen erityisluonteesta johtuen. Pelkistetysti ne voi kuvata seuraavasti: kilpailukyky ja elinvoimaisuus sekä kestävä kehitys (kansainvälisyys) osaavan, ammattitaitoisen työvoiman saanti (palveluammatit) asuminen; määrällinen ja laadullinen työvoiman saannin este (hinta, houkuttavuus) yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (Euroopan hajautunein miljoonakaupunki) joukkoliikenteen kehittäminen ja raideliikenteen tehokas hyödyntäminen ympäristönäkökohtien korostaminen (liikenne, vesi, jätteet). Seudulliset haasteet ja tavoitteet painottuvat maankäytön, asumisen ja liikenteen toimenpiteisiin. Niillä on yhtenäisellä asuin- ja työpaikka-alueella suora vaikutus myös kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen sekä tätä kautta kuntien tulopohjaan ja palvelutarjontaan. Helsingin seudulla asuntojen hinnat ovat 50-100 % korkeammat kuin maamme muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla. Myös vuokra-asuntojen tarjonta on ollut viime vuosina hiipuvaa. Asuminen on tärkeä työmarkkinoille tulevien nuorten ihmisten ja perheiden asuinpaikan valintaperuste. Tätä korostaa se, että kaksi kolmannesta työvoimasta toimii palveluammateissa. Heille asumisen ja työssäkäynnin kustannuksilla on olennainen merkitys elämisen tasoon. Radan varren kehyskunnat ovat seudun tarvitseman työvoiman houkuttelemisessa keskeisessä asemassa. Täällä asumisen tarjontaa pystytään vielä jossain määrin kontrolloimaan ja hyvät yhteydet pienentävät liikkumisen aikaa. Strategisista tavoitteista vallitsee seudulla pitkälle ulottuva yhteisymmärrys. Samat tavoitteet ja ratkaisumallit toistuvat eri seudullisissa ja alueellisissa suunnitelmissa ja linjauksissa. Tämä koskee niin Uudenmaan liitossa hyväksyttyä maakuntakaavaa ja -suunnitelmaa kuin sen toteutustarkastelua (TARKE) samoin kuin Helsingin seudun neuvottelukunnan MAL-yhteistyötä (maankäyttö, asuminen, liikenne), KUUMA-alueen Kehitys- ja ympäristökuvaa tai Järvenpää Kerava Tuusula-alueen yhteisiä tavoitteita (TRIO-selvitys). RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 8

Tosiasiat siis tunnustetaan, mutta niitä tarkastellaan kunnissa tilanteen mukaan kuin kiikarilla, toiset suurentaen ja toiset pienentäen. Asetetut tavoitteet toteutuvat niiltä osin kuin ne ovat kaikkien yhteisen edun mukaisia. Intressien joutuessa vastakkain jokainen pitää kiinni omistaan. 2.1.2 Asumisen tavoitteet ja todellisuus Asuntoministeri Jan Vapaavuori kokosi elokuun lopulla 2007 Helsingin seudun 14 kunnan ja valtiovarainministeriön sekä ympäristöministeriön edustajat pohtimaan seudun asunto-ongelmia ja keinoja niiden ratkaisemiseksi. Yhdessä asetettiin työryhmä haasteita purkamaan. Ministeri tähdensi asuntopoliittisten toimenpiteiden merkitystä seudun kilpailukyvyn ja koko maan menestyksen kannalta. Työvoiman saannin turvaamiseksi tämä on kunnille keskeisen tärkeää. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että tarvitaan lisää asuntoja. Konkreettisista keinoista, joilla niitä saadaan, ei puhuttu. Keskustelussa seudun kuntajohto ja valtion edustajat sopivat 12 000 13 000 asunnon vuosituotannosta. Tämä tavoite on ollut jo vuosia laskennallisena lähtökohtana Helsingin seudun kuntien yhteistyön kehittämisessä, mutta tuloksetta. Kysymykseen onko se realistinen?, ministeri vastasi: siitä pitää tehdä realistista. Hän tuntuu olevan tosissaan. Ministeri myös tuntee tilanteen poikkeuksellisen hyvin. Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen kokosi joukon mielipiteet: Valtion ja kuntien arvio tilanteesta on yhteneväinen. Kaikilla on petrattavaa. Ratkaisu on seudullisesti yhtenevä, mutta työkalupakki on eri kunnissa eriävä. Yhteistyön kautta Helsingin seudulle syntyy eheää uutta kaupunkirakennetta. Yhteistyö seudulla onkin parantunut, mikä näkyy vuorovaikutuksen lisääntymisenä. Kuntarajat ylittäviin konkreettisiin ratkaisuihin, kuten asuntotuotantoon, se on kuitenkin toistaiseksi vaikuttanut vähän. Joukkoliikenteessä koettiin pääkaupunkiseudulla tuore takaisku, kun seudun joukkoliikenteen järjestämismallista ei päästy yksimielisyyteen. Liikennesuunnittelun osalta taas, jota YTV koordinoi ja jossa päätökset tehdään keskitetysti, on päästy jo pitkälle. Siellä kehityksen jarruna on raha. Ongelmana on hajautettu päätöksenteko ja yhtenäisen johdon puute. Suomessa on kuntien välillä tuskin koskaan toteutettu laajoja rakenteellisia uudistuksia ilman lainsäädäntöä tai ulkoista uhkaa pelkän yhteistyön pohjalta. Olisiko Helsingin seutu nyt poikkeus? 2.1.3 Pysyykö Järvenpää ja Kerava mukana; mistä maata? Helsingin seudun metropolialueen 1,3 miljoonan asukkaan väestö jatkaa kasvuaan. Lisäys painottuu Espoon ohella suhteellisesti eniten kehyskuntiin. Koko seudun kasvuksi on vuoteen 2030 mennessä arvioitu eri vaihtoehdoilla 200 000 300 000 asukasta, mistä KUUMA-alueen osuudeksi lasketaan 40 000 80 000 henkeä. Määrät tuntuvat suurilta, mutta ne eivät poikkea tapahtuneesta kehityksestä. Seudullinen kasvu on ikääntymisestä ja ulkoisista kilpailutekijöistä johtuen väistämätöntä. Yksittäinen seudun kunta ei voi siihen suuresti vaikuttaa. Kunnat voivat kuitenkin omilla toimenpiteillään ohjata väestön sijoittumista ja yhdyskuntien rakennetta sekä liikkumista. Pää- ja oikoradan kehittämisvyöhyke on kaikissa selvityksissä tärkeä strateginen osa muuttuvan Helsingin seudun rakennetta. Alueella on myös merkittävä rooli pyrittäessä turvaamaan ammattitaitoisen työvoiman saanti seudulla ja sen vaatima asuntotarjonta. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 9

Järvenpää ja Kerava ovat väestöpohjaan perustuvassa kokoluokassaan maamme pinta-alaltaan pienimmät kaupungit. Yhteinen maapinta-ala on noin 68 km2 (37,6+30,6) ja väkiluku 70 000 (yli 1 000 asukasta/km2). Kaupunkien keskusten väli on noin10 km. Rakenteellisesti ne muodostavat pääradan varteen yhtenäisen urbaanin kokonaisuuden, joka sormimaisesti liittyy suoraan pääkaupunkiseutuun. Tai oikeammin tuota kokonaisuutta ei vielä ole. Sen katkaisee kapea 1,5 2,5 km leveä kiilamainen Ristikydön (Ristinummen) alue, joka kuuluu Tuusulan kuntaan. Se on edelleen puhdasta maaseutua, jota keskeiset väylät halkovat. Järvenpään ja Keravan kannalta välttämätön alue ei ole ollut Tuusulan kunnan maankäytön erityiskohteena. Se on selkeä kehityksen jarru. Järvenpään ja Keravan terveen ja kestävän yhdyskuntarakenteen edellytyksenä on, että kaupungeilla on käytettävissään väestön kasvun ja yhdyskuntarakentamisen vaatimat riittävät maareservit. Nyt tärkeitä potentiaalisia kasvumahdollisuuksia jää käyttämättä, kun Tuusulan rakentaminen painottuu muualle. Tällaisena kaupunkien kehitys alkaa hiipua jo seuraavien 5 10 vuoden aikana. KUUMA-kuntien hyväksymässä tuoreessa alueen Kehitys- ja ympäristökuvassa, kuten monessa muussakin suunnitelmassa, korostetaan asuntorakentamisen ohjaamista taajamiin ja niiden kasvualueille erityisesti joukkoliikenteen pääyhteyksiin (raideliikenteeseen) tukeutuen. Tästä on nyt kysymys. Liikkumavaran supistuminen heikentää kummankin kaupungin talouden perustaa ja kehittämismahdollisuuksia. Näiden kautta se heijastuu edelleen myös asukkaiden palveluihin. 2.1.4 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen joukkoliikennettä hyödyntäen Välttämättömät valtion joukkoliikenteen tehostamishankkeet edellyttävät, että alueen kunnat vahvistavat myös omilla päätöksillään niiden hyödyntämistä. Valtion taholla ollaan tuskin kiinnostuneita investoimaan rautateiden tai muiden väylien joukkoliikenteeseen ilman, että panostuksille on osoitettavissa myös riittävää käyttöä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liikennestrategia selvityksessä (C 60-2007) tähdennetään, että Erityisesti joukkoliikenteen kilpailukyky on riippuvainen siitä, miten Uudellemaalle kohdistuva väestönkasvu sijoittuu alue- ja yhdyskuntarakenteessa ja miten yhdyskunnan toiminnot sijoittuvat asutukseen nähden. Kuntarajat eivät saa tässä olla esteenä. Helsingin seudulla on Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa vireillä tai alkamassa useita laajoja raideliikenteen kehittämishankkeita. Näiden rinnalle nousee pääradan välityskyvyn parantaminen Kerava Riihimäki välillä ja oikoradan hyvin käynnistyneen henkilöliikenteen tehostaminen. Hankkeiden keskinäinen kilpailu rahoituksesta on kova. Keski-Uudeltamaalta odotetaan konkreettisia näyttöjä mm. siitä, että Ristikydön ja Purolan alueet todella toteutuvat. Myös Helsingin seudun yhtenäisen lippujärjestelmän aikaansaaminen on yhteydessä joukkoliikenteen yleiseen kehittymiseen. Näitä kysymyksiä on käsitelty niin valtion ja seudun kuntien yhteistyöneuvotteluissa (Kehyli-PLJ) kuin maakunnallisissa, seudullisissa ja alueellisissa selvityksissä. Linjat ovat olleet kauttaaltaan yhdensuuntaisia, mistä pari esimerkkiä: RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 10

Uudenmaan liiton KUUMA-kuntien MAL-suunnitelmassa todetaan mm. Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on tiivistynyt samalla kun kehyskuntien yhdyskuntarakenne on hajautunut Poikkeuksen kehyskuntien kehityksessä muodostaa pääradan varsi, jossa taajamat on pidetty eheänä ja yhdyskuntarakenne on myös tiivistynyt.. Joukkoliikenteen alueella asuvien osuus taajamaväestöstä on onnistuttu pitämään korkeana. Samaa korostetaan myös KUUMA-parlamentin hyväksymässä tuoreessa Kehitys- ja ympäristökuvassa. Strategisia tavoitteita ovat mm. yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, liikenneväylien kapasiteetin ja sujuvuuden turvaaminen, maankäytön tukeutuminen joukkoliikenteen laatukäytävien verkkoon, saavutettavuuden ja toimivuuden varmistaminen sekä raideliikenteen tehokas hyödyntäminen. Ristikydön, Purolan, Haarajoen ja eräiden muidenkin pää- ja oikoradan asemien hyödyntäminen jatkaa pääradan varren kehittämistä ja tukee yhteisesti asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii kunnilta selkeitä poliittisia päätöksiä ja konkreettisia toimenpiteitä. 2.1.5 Vanhentunut kuntajaotus Ongelmana alueella on kuntajaotus, jonka lähtökohdat ovat toiselta aikakaudelta kuin mitä me nyt elämme. Keravan (1924) ja Järvenpään (1951) kauppalat olivat perustamisaikoinaan pieniä radanvarren taajamia. Niiden maantarve oli vähäistä ja kehitys hidasta. Nyt ne ovat kasvavan metropolialueen tärkeitä kaupunkeja, joilta odotetaan aktiivista kehittämispolitiikkaa. Kuntajaon suomat maankäytön toimintaedellytykset ovat kuitenkin lähtötilanteessaan. Tuusulan ja Järvenpään/Keravan raja kulkee pitkälti rinnan pääradan kanssa ja jakaa alueen taajamia kahteen tai useampaan kuntaan. Ristikydön ohella hyvä esimerkki on Järvenpään luoteisosassa oleva Purolan asema. Se on Järvenpään puolella, mutta vähäinen asutus on Tuusulan alueella. Asema on Järvenpäässä välittömässä yhteydessä merkittävään Jampan/Wärtsilän teollisuusalueeseen ja sen työpaikkaliikenteeseen. Kaupungilla on alueella myös maareservejä. Purolan asemanseutu on esimerkki potentiaalisesta, mutta toteutumatta jääneestä yhdyskuntarakentamisen kohteesta pääradan hyvien yhteyksien varrella. Purola on mukana KUUMA-alueen kehityskuvassa. On kuitenkin vaikea nähdä, miten hankkeen luonteva eteneminen yhdyskuntarakenteen ja maapolitiikan sekä edelleen palvelu- ja muun toiminnan osalta voisi edetä päällekkäisen ja hajautuneen hallinnon sekä ristikkäisten tavoitteiden pohjalta. Alue on sijainniltaan ja yhteyksiltään kiinteä osa toimivaa Järvenpäätä. Haarajoen asemanseudun vaikutusalue ulottuu neljään kuntaan (Järvenpää, Mäntsälä, Sipoo ja Tuusula). Alue on nyt hajanainen ja vaikeasti hallittava. Oikoradan myötä sen merkitys on äkkiä kasvanut. Mäntsälän ohella se on ainoa asema uuden oikoradan varressa, jolla on seudullisesti selkeät kehittymisedellytykset. Rakenteellisesti asutus tukeutuu Järvenpäähän. Alueen hyödyntäminen vaatii nopeata selvittämistä ja voimavarojen kokoamista. Hyrylä Kerava Nikkilä-akselin merkitys kasvaa. Se edellyttää Tuusulan, Keravan ja Sipoon välillä tiivistä yhteistyötä ja ennakkoluulottomuutta päätöksenteossa. Hyrylän ja Keravan väliin jäävä Myrtinoja on molempien keskusten vaikutuspiirissä. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 11

Talma on Sipoon äärialuetta Keravan kyljessä. Sipoon eteläosien ratkaisut lisäävät Sipoon kiinnostusta Kerava Nikkilä-vyöhykkeellä. Kehitys ei ole ollut suunnitelmallista. Hankkeita on eri muodoissa ollut vireillä myös Pohjois- Tuusulassa. Jokelan ja Kellokosken tarkasteleminen edellyttää kuitenkin jo laajempaa hankekokonaisuutta kuin mihin tämä toimeksianto antaa mahdollisuuden. Keravan taholta on myös pidetty tärkeänä, että Keravan seurakunnan hautausmaa, joka on Tuusulan puolella kuntien rajaa, liitetään tässä yhteydessä Keravaan. Liitoksen toteuttaminen vaatisi puuttumista siinä määrin suureen Tuusulan kunnan alueeseen, ettei sitä ole mahdollista yhdistää nyt esillä oleviin osaliitoksiin. Laajempia ratkaisuja haettaessa se on mukana keskustelussa. Kuntajaotuksen ongelmat on nyt tunnustettu myös lainsäädännössä. Periaatteet on kirjattu alkuvuodesta voimaan tulleessa kunta- ja palvelurakennetta koskevassa puitelaissa. Sen 1 :ssä todetaan mm., että Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Samalla korostetaan, että palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Lain 4 :ssä todetaan vielä, että Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutoksissa noudatetaan kuntajakolakia, johon palataan tuonnempana. Kaikki nämä säännökset yhdessä kuitenkin tukevat ajattelua Ristikydön (Ristinummen) ja Purolan alueiden kuntajaotuksen eheyttämisestä. Myös asenteet kunnissa ovat muuttumassa. Siitä kertovat lisääntyneet kuntajaon muuttamista koskevat esitykset ja vireillä olevat selvityshankkeet. Samaa ilmensi myös runsaan vuoden takainen perusteellinen TRIO-selvitys Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kuntarakenteesta ja päätöksenteosta. Kunnallishallinnon kulttuurierot ja sisäänpäin kääntyvä työskentelytapa eivät vielä antaneet mahdollisuutta huomispäivän ratkaisuihin, mutta vaihtoehtojen vähäisyys kyllä tiedostetaan. Kokemusperäisestikin osaliitokset ovat kaupunkiseuduilla olleet mieluummin sääntö kuin poikkeus. Tälläkin alueella siitä kertovat mm. Korsoa ja Jokelaa koskevat ratkaisut. 2.2 Vaihtoehtoina yhteistyö ja yhteinen yleiskaavoitus 2.2.1 Osana yhteistä kaupunkirakennetta Tuusulan kunnan aloite yhteisestä raja-alueiden yleiskaavan laatimisesta on lähtökohdiltaan perusteltu. Se olisi voinut edistää osapuolten keskinäistä vuorovaikutusta ja koota yhteen erillisiä tavoitteita. Samalla se olisi saattanut parantaa rajat ylittävää palveluiden käyttöä ja edistää liikenneratkaisuja. Yhteinen tieto on arvokasta ja sitä on kertynyt jo nyt runsaasti. Ongelmat eivät olekaan tiedonpuutteessa ja tavoitteissa, vaan ratkaisujen tekemisessä yhteisessä tahdossa. Siitä on ollut puutetta. Ristikydön (Ristinummen) kohdalla kysymys on uuden toiminnallisen yhdyskunnan rakentamisesta, joka liittyy kiinteästi Järvenpään ja Keravan nykyiseen kaupunkirakenteeseen. Yhdyskunnan ytimenä on asema, josta on sujuvat henkilöliikenteen yhteydet. Tavoitteena on aseman ympärille toteutuva tiivis, mutta samalla RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 12

ihmisläheinen ja laadukas yhdyskunta, joka tarjoaa lähipalvelut ja virkistäytymisen mahdollisuudet asukkailleen. Erityispalveluissa alue tukeutuu Järvenpään ja Keravan keskuksiin. Väkilukutavoite voi enimmillään nousta aina 20 000 asukkaaseen. Tällainen yhdyskunta on kokonaisuus, jota tulee myös kehittää sellaisena. Nyt alue muodostuu kolmesta kunnasta. Potentiaalinen aseman paikka olisi lähellä pääradan ja oikoradan yhdistymistä Tuusulan alueella. Toteutettuna yhdyskunta on kiinni niin Järvenpään kuin Keravankin kaupunkirakenteessa. Tuusulan keskuksen Hyrylän ja Ristikydön alueen väliltä puuttuu luonteva liikenteellinen ja toiminnallinen yhteys. Ajatus, että Järvenpään ja Keravan välissä olevan Ristikydön (Ristinummen) aluekokonaisuuden kehittäminen voisi onnistua Tuusulan kunnalta yhtä hyvin kuin kaupungeilta, joihin se välittömästi liittyy ja alueen tuleva asutus tukeutuu, on vailla pohjaa. Se kuvaa kunnallista asennetta, jossa pidetään kiinni vanhasta, vaikka kaikki tosiasiat puhuisivat muutoksen puolesta. Sama koskee myös Purolaa, joka on irrallaan Tuusulan rakenteesta Järvenpään kyljessä aseman vieressä. Siihenkin sopivat eri suunnitelmissa esitetyt tavoitteet kunta- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, raideliikenteen hyödyntämisestä sekä kuntajakolain 3 :n yleisistä edellytyksistä. Keravaa ja Järvenpäätä perustettaessa Tuusulan kunnasta erotettiin radan varren taajamat kehittämään itse näitä alueita. Nyt on kysymys uusissa olosuhteissa suorasta jatkosta näille päätöksille. 2.2.2 Toimiva yhdyskunta on kokonaisuus Toimiva yhdyskunta on ihmisten elinympäristö, johon kuuluu asumisen rinnalla palvelut, liikkuminen, vapaa-aika, luonnonympäristö ja vuorovaikutus. Yhdyskunnan rakentuminen on pitkäaikainen projekti. Sen avainsana on kokonaisuuden hallinta ja suurin uhka ajatuskatko prosessiketjussa. Pilkotuissa prosesseissa se on mieluumminkin sääntö kuin poikkeus. Onnistuminen vaatii tehokasta projektin johtamista. Tähän ei päästä yhteistyöllä, jossa ratkaisut on jatkuvasti haettava usealta taholta ja sovitettava päällekkäiseen hallintoon. Hyviä esimerkkejä saa hakea turhaan. Tässä ei ole kysymys kuntien keskinäisestä paremmuudesta, vaan asioiden luontevasta hoitamisesta osana kokonaisuutta. Jos aiemmat ratkaisut ovat tulevan kehityksen esteenä, niitä on voitava tarkistaa. Rajat eivät ole itsehallinnon pyhä asia, vaan niiden sisällä tapahtuva toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Parhaiten yhteistyö onnistuu, kun se perustuu yhteiseen päätöksentekoon. Yhden kunnan hallinnossa edellytykset toteutuvat itsestään. Kahdeltakin kunnalta se vaatii tiukat tavoitteet ja yhteisen tahdon pitää niistä kiinni. Tähän ovat Järvenpää ja Kerava selvitystyössä sitoutuneet. Kuntien määrän kasvaessa myös tavoite loittonee. Ihmisläheinen ja kustannuksiltaan kohtuullinen asuminen on Helsingin seudun suuri haaste. Kuntien vapaaehtoinen neuvotteluyhteistyö on käynnistynyt hyvässä hengessä. Konkreettiset yhteiset suunnitelmat ja niiden toteuttaminen ovat kuitenkin vielä kaukana. Järvenpää, Kerava ja Tuusula muodostavat tässä tarkastelussa seudun tärkeän avainalueen, jossa paineet kasvavat. Kunnat eivät voi odottaa vuosia yhteisiä linjauksia. Niiden on käynnistettävä omat ratkaisunsa viivytyksettä, mutta kokonaisuus muistaen. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 13

2.3 Osaliitosten kansalaisvaikutukset 2.3.1 Hallittu väestönkasvu vahvistaa kehitystä Kuntien itsehallinnon perimmäinen tarkoitus on edistää asukkaiden hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä (KuntaL 1.). Samaan tähtäävät myös kuntajakolain 3 :n kuntajaon muutoksen yleiset edellytykset; edistää palveluja alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Nyt puheena olevien osaliitosten piirissä on Tuusulan väestöpohjasta noin 2 % (n. 650 700 henkeä). Tällaisenaan niillä ei ole kovin suurta välitöntä vaikutusta yhtäältä Tuusulan eikä myöskään Järvenpään ja Keravan palvelurakenteeseen tai tulopohjaan. Ristikydön (Ristinummen) alueesta osa on asutukseltaan vanhaa Tuusulaa, jolloin liitoksella kyllä saattaa olla tunnearvoa. Muutokset tähtäävätkin ensi sijassa vastaamaan niihin haasteisiin, joita Helsingin seudun kasvu ja kaupunkien elinkelpoisuuden turvaaminen edellyttävät. Tällöin myös olemassa olevan väestön tarpeet ja odotukset on otettava huomioon. Yleinen kysymys, jonka asukkaat esittävät, on: Miksi kaupungin pitää kasvaa, eikö tämä ole hyvä tällaisenakin? Syitä on useampiakin. Ensinnäkin ikääntymisen myötä eläkkeelle siirtyvien määrä jatkuvasti kasvaa. Heidän tilalleen tarvitaan työmarkkinoille uusia tekijöitä. Samanaikaisesti keskimääräinen elinikä nousee ja eläkkeellä olo aika pitenee, mikä tarkoittaa eläkeläisten suhteellisen osuuden kasvua. Työllisen työvoiman määrän pysyessä ennallaan kokonaisväkiluku lisääntyy. Toiseksi Helsingin seudun kasvaessa Keski-Uudellemaallekin muuttaa väkeä siitä riippumatta halutaanko sitä tai ei. Osa työskentelee tällä alueella, osa ehkä käy muualla seudulla töissä. Kaikki he maksavat veronsa tänne. Järvenpäällä ja Keravalla samoin kuin muillakin seudun kunnilla on mahdollista ja tärkeää ottaa nämä ihmiset vastaan, sillä he ovat välttämätön edellytys seudun toimintojen (myös palveluiden) käynnissä pitämiselle. Suunnitelmallisesti toteutettuna se hyödyttää kaikkia täällä asuvia. Jos tilanne saa kehittyä hallitsemattomasti, ongelmat voivat kasaantua. Koko Helsingin seudun väestön kasvupaineeksi arvioidaan vuoteen 2030 mennessä 1 1,5 % vuodessa. KUUMA-kunnissa (ei tosin välttämättä Järvenpäässä ja Keravalla) luku on ehkä 0,5 % korkeampi. Tällaiseen kasvuun pystytään sopeutumaan, kun siihen varaudutaan ennakolta. Järvenpään ja Keravan osalta tähän tarvitaan lisää rakennusmaata ja liikkumatilaa. 2.3.2 Muuttoliikkeen vaikutuksista (Järvenpään selvitys) Erikoistutkija Markku Lankinen teki viime talvena Järvenpään kaupungille perusteellisen selvityksen väestönkehityksen ja muuttoliikkeen vaikutuksista Järvenpään palveluihin ja talouteen (Muuttoliike ja kunnan talous: Järvenpää). Vaikka kaupungit ovatkin joiltain osin erilaisia, voidaan johtopäätöksiä pitkälle soveltaa myös Keravan olosuhteisiin. Menemättä tässä selvityksen yksityiskohtiin, sen johtopäätöksistä voi todeta seuraavaa: RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 14

- hallittu muuttoliike ei heikennä kaupungin olemassa olevia kehittymismahdollisuuksia, vaan pitemmällä aikavälillä vahvistaa niitä, - kassavirtakehitys voi aluksi olla negatiivista, mutta kääntyy myöhemmin positiiviseksi, - oletettu 1 1,5 %:n kasvu on hallittavissa ja - positiivinen vaikutus kunnan veropohjaan vahvistuu myöhempinä vuosina. Asuntotuotannon määrän osalta Lankinen toteaa, että se ei korreloi suoraan tulomuuttajien määrään. Valtaosa tulijoista sijoittuu yleensä vanhaan kantaan. Myös lapsiperheiden pyrkimykset parantaa asumistaan matalan korkotason jaksolla vaikuttavat kokonaiskuvaan, jossa suurehkokaan asuntotuotanto ei ole johtanut väestönlisäykseen viime vuosina. Tämä jakso jää todennäköisesti syrjään, jolloin asuntotuotanto ja muuttoliikkeen tulos jälleen lähenevät toisiaan. Keski-Uudenmaan alueella 20 35-vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä on muuttoliikkeestä johtuen keskimääräistä korkeampi. Ikääntyminen etenee kuitenkin samassa tahdissa kuin muuallakin, joskin hieman viiveellä. Syntyvyys pysyy suurena. Työikäisen väestön määrä on jatkossakin korkea. Muuttoliike tasaa myös alueiden sisäisiä väestön rakenteen muutoksia ja palveluiden kysyntää. 2.3.3 Palvelut eivät heikkene, vaan monin osin paranevat Järvenpään ja Keravan palvelurakenteet kehittyvät uuden rakentamisen ja väestön kasvun myötä nykyiseen tapaan. Osaliitos ja alueiden rakentaminen eivät vaikuta toisten alueiden sosiaali-, koulu- ja muihin lähipalveluihin. Näissä palvelukriteerit kytkeytyvät kyseisen alueen väestörakenteeseen ja omiin tarpeisiin. Vain reaalimuutokset otetaan palvelukehityksessä huomioon. Eli jos Saviossa tai Haarajoella kysytään, mitä Ristikytö tai Purola vaikuttavat heidän palveluihinsa, vastaus on ei mitään. Liikenteen osalta osaliitosten toivotaan tuovan parannusta. Purolan aseman toiminnan tehostumisen odotetaan parantavan alueen ympäristön yhteyksiä ja työmatkaliikennettä. Ristikydön asema palvelee ennen muuta uutta rakennettavaa aluetta, mutta samalla myös siihen liittyvää jo olevaa asutusta kummassakin kaupungissa. Pää- ja oikoradan henkilöliikenteen tehostaminen on välttämätöntä, mikä vaatii myös lisäinvestointeja. Niistä keskustellaan valtion kanssa. Kaupunkien omat aktiiviset kehittämistoimet edesauttavat myös näitä hankkeita. 2.3.4 Elinkeinotoiminnalle tilaa, kaupungeille toimintapohjaa Uudet alueet oikoradan ja Lahden väylän tuntumassa parantavat elinkeinotoiminnan tilantarvetta ja toimintaedellytyksiä erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Sisäisten poikittaisten liikenneyhteyksien odotetaan myös selvästi paranevan kaupunkirakenteen eheytyessä. Kaikki tämä luo uutta tilaa molempien kaupunkien kehittämismahdollisuuksille ja työllisyysasteen nostamiselle, mikä myös vahvistaa kuntien tulopohjaa. Ellei mitään tehdä, merkittävä osa positiivisesta kehittämispanostuksesta valuu muualle. Vahva talous on kansalaisten hyvinvoinnin perusta myös jatkossa ja tae toimiville palveluille. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 15

2.4 Maapolitiikan painotuksissa eroa Maa- ja kaavoituspolitiikka ovat osa-alueita, joissa näiden kolmen kunnan toimintaperiaatteissa on ollut eroja. Tämä näkyy mm. KUUMA-kuntien Asuntopoliittinen ohjelma 2020+ julkaisuun sisältyvästä maanhankintaa, maan kehittämistä ja maan käyttöä koskevasta kuntien vertailutaulukosta. Järvenpää ja Kerava pitävät tiukasti kiinni kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen toteuttamisperiaatteista. Maa- ja kaavoituspolitiikka on aktiivista ja kuntajohtoista. Järvenpäässä on parhaillaankin käynnissä myös lunastusmenettely. Raakamaan hankinnalla ja kaavoituksella sekä näihin liittyvällä luovutusmenettelyllä pyritään asuntotarjonnan tyydyttämisen lisäksi varmistamaan myös yhdyskuntien toimintaja palvelurakenteiden toteuttamiskustannusten kattaminen. Normaali veropohja ei tähän yksin riitä kunnallistalouden kiristyessä. Myös Tuusulassa pyritään vapaaehtoisella maanhankinnalla ohjaamaan kunnan yhdyskuntarakenteen kehitystä. Yksittäisten maanomistajien rooli ja merkitys maaja kaavoituspolitiikassa on aiemmin ollut suurempi kuin naapurikaupungeissa. Nyttemmin erot ovat vähentyneet. Varuskunta-alue toi huomattavan lisäyksen Tuusulan maareserviin. Hajarakentamisen osuus on edelleen merkittävää. Järjestelmä ei tue samassa määrin perusrakenteiden kustannusten kattamista kuin kaupunkien maapolitiikka. Ehkä merkittävin ero Järvenpään ja Keravan sekä toisaalta Tuusulan maankäytössä ja maapolitiikassa on siinä, että Tuusulalla on pinta-alastaan johtuen enemmän liikkumatilaa kuin ahtaan alueen kaupungeilla. Tuusulan perinteinen maaseutuasutus on ollut hajanaista, mikä näkyy myös uudisrakentamisessa. Tuusulalla on kehitettävänään Hyrylän mittavan hankkeen lisäksi Jokelan ja Kellokosken taajamat. Näissä olosuhteissa on vaikea ymmärtää Tuusulan uusherätteistä halukkuutta Ristikydön ja Purolan rakentamiseen muulla kuin pyrkimykselle rajata Järvenpään ja Keravan luonnollista kasvua. Uudenmaan liiton maakuntakaavan strategisissa tavoitteissa asian ydin on kuvattu selkeästi: Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa tonttitarjontaan kaavoittamalla uutta rakennusoikeutta, mikä kuitenkin yksittäistapauksissa hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Tärkeämpää onkin tehostaa kaavoitetun rakennusmaan käyttöönottoa lainsäädännön mahdollistamilla keinoilla. Kehyskuntien tulee omalta osaltaan pyrkiä edelleen tiivistämään rakennettaan. Jotta omakotitalojen rakentamista saadaan hillittyä kaava-alueiden ulkopuolella, kuntien tulee tarjota asuntotoiveita vastaavia tontteja kaava-alueilla. Samalla myös korostetaan valtion merkitystä tonttitarjonnan lisäämisessä ja hintatason hillitsemisessä. Hajautuneen kunta- ja yhdyskuntarakenteen olosuhteissa yhteisten tavoitteiden toteutuminen on ollut vaikeaa. KUUMA-kuntien Kehitys- ja ympäristökuva selvityksessä tähän on kiinnitetty huomiota. Hyväksyttyihin suosituksiin sisältyy selkeä lupaus: Kuuma-komissio valmistelee esityksen maapoliittisen yhteistoiminnan organisoinnista ja menettelyjen vakinaistamisesta. Hyvä ja tarpeellinen hanke, mutta vaatii aikansa. Sen rinnalla tulee viedä eteenpäin konkreettisia ratkaisuja, joilla keskeisiin ongelmiin päästään käsiksi ilman viivettä. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 16

3 JOHTOPÄÄTÖKSET 3.1 Osaliitos ja KUUMA-kuntien strategiset tavoitteet KUUMA-parlamentti hyväksyi keväällä 2007 KUUMA-kuntien yhteisen kehitys- ja ympäristökuvan sekä siihen liittyvät strategiset tavoitteet. Niitä laadittaessa on otettu huomioon Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyön puitteissa sovitut periaatteet samoin kuin maakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman strategiat. Joukkoon kuuluvat myös ne asuntopolitiikkaan ja liikenteeseen liittyvät ohjelmat ja tavoitteet, jotka syventävät osa-alueillaan näitä suunnitelmia. Osaliitoshanketta peilataan näitä yhteisiä strategisia tavoitteita vasten. Painopiste on yhteistyötä ja kuntarakennetta koskevissa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kysymyksissä. Pohjana ovat KUUMA- kuntien kehitys- ja ympäristökuvan kannanotot. 3.1.1 Yhteiset tavoitteet KUUMA- kuntien lähtökohtana on luoda yhteinen näkemys tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Pyrkimyksenä on mm. löytää ne yhteiset asiat, joihin kunnat voivat sitoutua varautua Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyöhön varautua uusiin yhteistyömuotoihin ja kuntaliitoksiin. Tavoitevuotena Kehitys- ja ympäristökuvassa on 2030+. Kannanotto korostaa, ettei yksittäinen kunta voi toimia vain omista lähtökohdistaan, vaan sen on otettava huomioon myös koko seudun ja oman alueensa etu. Nämä asiat eivät ole ristiriidassa keskenään, sillä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa voimavarojen kokoaminen tähtää sekä yhteisen että oman elämisen tason parantamiseen. Olennaista on hakea ratkaisu tulevaisuudesta eikä menneestä. Järvenpää, Kerava ja Tuusula muodostavat Helsingin seudulla ja KUUMA-alueella oman kolmikantaisen kohtalonyhteyden, jossa kuntarajat eivät saisi olla yhteisen hyvän esteenä. Osaliitokset eivät suuntaudu Tuusulaa vastaan, vaan tähtäävät alueen vanhentuneiden toimintaedellytysten tervehdyttämiseen. Ne tukevat hyvin KUU- MA-yhteistyön tavoitteita nostaa alueen työpaikkaomavaraisuutta tarjota laadukkaita ja viihtyisiä asumisvaihtoehtoja ja luoda alueelle vahva omaleimainen rooli Helsingin seudulla. Keski-Uusimaa tarvitsee vetovoimaista keskusaluetta ja roolinsa vahvistamista kilpailun kiristyessä. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne hallintaan KUUMA-alueelle on hyväksytty selkeät yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet: yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen haja-asutusrakentamisen hallinta ja ohjaaminen kyliin asuntorakentamisen ohjaaminen taajamiin ja niiden kasvualueille erityisesti joukkoliikenteen pääyhteyksiin tukeutuen RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 17

työpaikkarakentamisen ohjaaminen keskuksiin sekä liikenteen käytäville ja solmukohtiin hyvä palvelusaavutettavuus liikenneväylien kapasiteetin turvaaminen; ratayhteyksien merkitys kasvaa maankäytön tukeutuminen joukkoliikenteen laatukäytävien verkkoon ja nykyisen keskusverkon säilyttäminen ja olemassa olevien pääkeskusten aseman kehittäminen ja lähipalvelukeskusten tukeminen. Ristikydön ja Purolan kokoaminen osaksi Järvenpään ja Keravan yhtenäistä kaupunkialuetta tukee käytännössä jokaista edellä asetettua tavoitetta. Ristiriita syntyy vain siitä, että Tuusula on halukas itse toteuttamaan hankkeet, vaikka ne eivät ole olleet sen perinteisessä kehittämisohjelmassa eikä kunnalla ole mahdollisuutta sellaiseen yhdyskuntarakenteen kokoamiseen ja alueen hyödyntämiseen, josta yhteisissä tavoitteissa puhutaan. Paras ratkaisu varmasti olisi, jos kuntarajat voitaisiin poistaa alueelta kokonaan. Siihen ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa valmiutta. Jos osaratkaisujakaan ei hyväksytä, kaupunkirakenteen kehitys taantuu. Se ei ole tavoitteiden mukaista. 3.1.3 Asuntoja tarvitaan Asumisesta on tullut Helsingin seudun kehityksen kynnyskysymys. Asuntojen hinnat ja asumisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana, ei ainoastaan pääkaupunkiseudulla vaan myös kehysalueilla. Orastavasta työvoimapulasta on puhuttu pitkään. Nyt se on monilla aloilla todellisuutta ja tilanne vain vaikeutuu. Tuoreet kannanotot vahvistavat Helsingin seudun asuntorakentamisen tarpeeksi edelleen 12 000 13 000 asuntoa vuodessa. Tästä tavoitteesta on jääty vuosittain useampia tuhansia asuntoja. Tuotantotavoitteet eivät lupaa nopeaa parannusta, vaikka ministeri sitä patistaakin. Seudulla on kuitenkin käynnistymässä huomattava määrä suuria rakentamishankkeita, joiden toivotaan kohtuullisessa ajassa tuovan tilanteeseen helpotusta. Pelkkä määrällinen tuotantokaan ei yksin auta, sillä uudisrakentamisen ja tonttimaan kustannukset (hinnoittelu) ovat nousseet niin korkealle, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta jää alhaiseksi. Vuokra-asuntojen myyminen omistusasunnoiksi ja sosiaalisen asuntotuotannon loppuminen vain vaikeuttavat tilannetta. Pääkaupunkiseudun perinne on korostanut vain sen omaa asumisen politiikkaa. Vasta aivan viime aikoina on Helsingin seudun yhteistyössä päästy käsiksi myös koko seudun yhteisten asumista ja rakentamista koskevien tavoitteiden kokoamiseen. Aika näyttää miten siinä onnistutaan. Pää- ja oikoradan kehittämisvyöhyke on yksi seudun strategisista asuntorakentamisen alueista. Osaliitosten pohjalta kaavailtu potentiaalinen asukasmäärä saattaisi Ristikydön ja Purolan alueilla nousta noin 25 000 henkilöön. Rakentaminen voisi parhaimmillaan alkaa ensi vuosikymmenen puolella. Oikein toteutettuna se keventäisi sitä asunnon tarvetta, joka työvoiman turvaamiseksi on välttämätöntä. 3.1.4 Kulttuuriarvot kunniaan Ristikydön ja Purolan alueet ovat vielä perinteistä maaseutua. Niiden rakentamisessa tulee painottaa tulevaisuuden tarpeita. KUUMA-tavoitteissa puhutaan laatuasu- RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 18

misen projektista. Sillä tarkoitetaan laadukasta asumista, pilottihankkeiden käynnistämistä ja koordinointia sekä asumisen vaihtoehtojen lisäämistä KUUMA-alueella. Tämä sopii hyvin siihen ajatteluun, josta osaliitosalueiden toteuttamisessa on puhuttu. Järvenpäässä avattiin juuri Lepolan alueen arkkitehtikilpailun tulokset. Vastaavasti myös näillä uusilla alueilla on pyrittävä asukasystävälliseen hyvään asumisen ja viihtyisän, ympäristöön soveltuvan yhdyskunnan luomiseen. Tuusulanjärven ympäristö on Suomen olosuhteissa poikkeuksellista kulttuurialuetta ja sellaisena se säilyy tulevaisuudessakin 3.1.5 Ristikytö ja Purola ovat osa Järvenpään ja Keravan kaupunkirakennetta Päärata/oikorata on yksi Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen tärkeimmistä kokoajaväylistä. Sen varteen on syntynyt useita merkittäviä kaupunkikeskittymiä. Keski-Uudellamaalla pääradan hyväksikäyttö on kuitenkin ollut osin myös tehotonta. Useat edellytyksiä omaavat taajama-alueet ovat toteutuneet vain osittain tai jääneet kokonaan kehittymättä, vaikka ne olisivat voineet täydentää Helsingin seudun vajaata asuntotarjontaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Syitä on monia. Ensinnäkin Helsingin seudun kasvu on vasta viime vuosikymmenenä vahvistunut laaja-alaisesti kehyskunnissa. Järvenpää ja Kerava pystyivät pitkään kanavoimaan radan varren kasvun pääosan kaupunkeihinsa. Tuusula ja Nurmijärvi vetivät puoleensa pientaloasujia. Tuusulalla ei ollut tarvetta Jokelaa lukuun ottamatta kehittää radanvarren seutuja. Nykyisin Helsingin seudun kasvun paineet kohdistuvat tälle alueelle. Järvenpää ja Kerava tarvitsevat kehittyäkseen uusia alueita, jotka nyt ovat Tuusulassa ja osittain muissakin lähikunnissa. Nuo alueet eivät ole olleet Tuusulan kehitykselle tärkeitä, liittyväthän ne kiinteästi Järvenpään ja Keravan kaupunkirakenteeseen. Niiden arvo ja merkitys on kasvanut. Toinen kehitykseen vaikuttava tekijä on siinä, että kuntajaotus on jakanut radanvarren pienet taajamat niin, ettei niiden ympärille ole voinut syntyä tervettä, toimivaa yhdyskuntarakennetta. Hankalin on tilanne Järvenpään ja Keravan välissä. Ristikydön (Ristinummen) kapea kiila erottaa muutoin yhtenäisen urbaanin kokonaisuuden. Se estää radan ja sen varren asutuksen tehokkaan hyödyntämisen. Sama koskee Järvenpään luoteiskulmassa Tuusulan rajalla olevaa Purolan aseman aluetta. Se liittyy kiinteästi Järvenpään kaupunkiin ja sen merkittävään työpaikkaalueeseen. Purola olisi luonteva alue pääradan taajamaketjussa Järvenpään yhteydessä. Tuusulan puoleisella osalla aluetta asutus on vähäistä. Tuusula on esittänyt, että osaliitoksen sijaan kunnan ja kaupunkien raja-alueita kartoitetaan yhteisen yleiskaavoituksen pohjalta. Tuusulan valtuusto on myös tähdentänyt, että se pystyy itsekin huolehtimaan Ristinummen kaavoituksesta. Kuten selvityksen perusteluissa on todettu Järvenpään, Keravan ja Tuusulan kaikenpuolinen yhteistyö on lähtökohdiltaan perusteltua ja tärkeää. Näihin osaliitoshankkeisiin liittyvä yhdyskuntarakentaminen on kuitenkin niin kuntakeskeistä, ettei se voi onnistua hajautetulla päätöksenteolla, hallinnolla ja toteutuksella. Alueet on saatava saman kokonaisuuden piiriin omina hankkeina, joita johdetaan ja ohjataan keskitetysti. Alueet liittyvät jo olevaan kaupunkirakenteeseen, jonka puitteissa myös niiden palveluiden järjestämisen ja kehittämisen on tapahduttava. Vain osaliitos voi ratkaista tämän solmukohdan. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 19

4 OSALIITOKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT ESITYKSET 4.1 Esitykset osaliitoksista Radan varren taajamien hyödyntäminen ja yhdyskuntarakenteen kokoaminen vaativat alueen vanhentuneen kuntajaotuksen tarkistamista siten, että toteutettavat hankkeet saadaan sen kaupungin päätöksenteon alaisuuteen, johon ne rakenteellisesti kuuluvat. Kaavaillusta Ristikydön alueesta kuuluu nyt pohjoisosa Järvenpäähän ja eteläosa Keravaan sekä väliin jäävä kiilamainen alue Tuusulaan. Osaliitokseen esitettävä alue Tuusulan kunnasta on 8,6 km2. Aluetta ei näytä olevan mahdollista liittää kokonaisena joko Järvenpäähän tai Keravaan. Esityksessä Järvenpäähän tuleva liitteenä olevalta kartalta tarkemmin ilmenevä osa on pinta-alaltaan noin 3,4 km 2 ja Keravaan liitettävä osa noin 5,2 km2. Kaupungit ovat ilmoittaneet olevansa valmiita toteuttamaan hankkeen koottuna projektina, jolla on yhteiset tavoitteet ja yhteinen toteuttamisohjelma sekä selkeä keskinäinen vastuunjako ja projektin johto. Tuusulasta Järvenpäähän liitettäväksi esitettävä osa Purolaa on pinta- alaltaan 6,3 km2. Alue liittyy välittömästi Järvenpään kaupunkirakenteeseen. Kaupunki vastaa alueen kehittämisestä ja toteutuksesta. Alueen noin 300 hengen väestö käyttää jo nyt yleisesti kaupungin puolella olevia palveluja. Selvittäjän esitys: 1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen liitteenä olevalta kartalta tarkemmin ilmenevä osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen) aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin 350 henkilöä. Alue jakautuu kaupunkien kesken sen mukaisesti kuin liitteenä olevasta kartasta tarkemmin ilmenee. Järvenpään ja Keravan taholta on ilmoitettu, että osapuolten välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että alueen suunnittelu ja yhdyskunnan toteuttaminen tapahtuvat yhtenä projektina, jonka työ perustuu yhteisiin tavoitteisiin ja toteuttamissuunnitelmiin sekä osapuolten selkeään vastuunjakoon ja yhteisesti sovittuun projektin johtoon. Tarkoituksena on luoda alueesta, johon kuuluu myös osia Järvenpään ja Keravan kaupungeista, aseman ympäristöön hyvien yhteyksien varaan rakentuva toiminnallinen kokonaisuus. Tavoitteena on saada aikaan ihmisläheinen ja laadukas asukkaiden toiveita vastaava asuinyhdyskunta, joka tarjoaa lähipalvelut ja vapaa-ajan toimintamahdollisuudet asukkailleen, mutta tukeutuu erityispalveluissa Järvenpään ja Keravan keskuksiin. Laadullisten ja toiminnallisten tekijöiden korostamiseksi selvittäjä suosittelee suunnittelukilpailun järjestämistä niin Ristikydön kuin Purolankin hankekokonaisuuksien toteuttamisesta. 2). Tuusulan kuntaan kuuluva oheisesta kartasta tarkemmin ilmenevä 6,3 km2:n suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin 300 henkeä. Tarkoituksena on, että alueella, yhdistettynä Järvenpään puoleiseen osaan Purolaa, toteutetaan asemaan tukeutuva pienimuotoiseen rakentamiseen pohjautuva asuinyhdyskunta, joka tarjoaa asukkailleen hyvät yhteydet ja toimivat palvelut sekä viihtyisän ympäristön. RAJAT KUNTOON, VETURI VAUHTIIN 20