Itä-Uudenmaan liitto Rauhankatu 29 06100 Porvoo Viitaten lausuntopyyntöönne 25.2.2004 Asia: Helsingin seutu - Porvoo aluerakenneselvitys Kiitämme lausuntopyynnöstä ja toteamme asiasta seuraavaa: Yleisesti ottaen selvitys on hyvä ja monipuolinen keskustelunavaus alueen kehityksen vaihtoehdoista. Vaihtoehdot ovat pelkistettyjä ideaalityyppejä, ja toivotun kehityksen suunta löytyy jostakin niiden välistä. Katsomme, että yksikään malleista ei sellaisenaan kelpaa toteutettavaksi. Luonnon kannalta mallien suurimmat ongelmat ovat seuraavat: - "Sudenpesän" mitoitus on niin pieni, että se tultaisiin todennäköisesti kuitenkin ylittämään. Se ei myöskään sisällä kaikkia sellaisia hankkeita, joita Porvoon ja Sipoon alueilla jo toteutetaan. Hajarakentamisen jatkuminen on ongelmallista. Lisäksi Östersundomin alueelle suunniteltu rakentaminen kaipaisi mitoituksen ja sijoittelun suhteen uudelleenarviointia. - "Tiiviit sormet" on erittäin tuhoisa Etelä-Sipoon luonnolle. - "Taajamanauha" on erittäin tuhoisa sekä Porvoon lounaisosan että Etelä- Sipoon luonnolle. - "Porvoon mitta" -mallissa Sipoonkorven eteläosaan suunniteltu ratayhteys on ongelmallinen. Lisäksi Östersundomin alueelle suunniteltu rakentaminen kaipaisi mitoituksen ja sijoittelun suhteen uudelleenarviointia.
Aluerakenteen kannalta mallien ongelmia ovat muun muassa seuraavat: - "Sudenpesä"-mallissa hallitsemattoman haja- ja tienvarsirakentamisesta riskit ovat suuret. Se lisää myös yksityisautoilua ja autoriippuvuutta, millä on kielteisiä ympäristövaikutuksia. - "Tiiviit sormet" -malli lisäisi Helsinki-keskeisyyttä ja vaikuttaisi kielteisesti Itä- Uudenmaan aluerakenteeseen. Se vähentäisi myös Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuutta, mikä lisäisi liikenteen tarvetta Itä-Uudeltamaalta Helsinkiin. - "Taajamanauha" lisää Helsinki-keskeisyyttä ja heikentää Porvoon aluekeskusta, joskin "Tiiviit sormet" -mallia vähemmän. Mallin vaikutus Itä- Uudenmaan aluekehitykseen on kielteinen. Malli ei vähennä merkittävästi autoriippuvuutta. - "Porvoon mitta" on esitetyistä malleista aluepoliittisesti tasapainoisin. Se edustaa ajattelua, jossa kasvun hyötyjä ja haittoja jaetaan huolella valittuihin kohteisiin alueen eri kuntiin. Näin haitat eivät muodostu missään kohtuuttomiksi. Mielestämme HesPo-alueella tulee välttää niitä virheitä, joita on tehty asutuksen kasvaessa pääradan varrella. Siellä ongelmana on ollut muun muassa rakentaminen ilman taajamien väliin jääviä riittävän leveitä ekologisia käytäviä. Myöskään radanvarren aluekeskusten riittävästä työpaikkaomavaraisuudesta ei ole aikanaan huolehdittu. Esitettyjen mallien sijaan luontojärjestöt esittävät jatkokehittelyn pohjaksi "Porvoon mitta" -mallista edelleen kehitettyä "Itäinen helminauha" -mallia (liite). Malli korostaa moniytimisyyttä, tasapainoista aluekehitystä, työpaikkaomavaraisuutta ja ympäristövaikutusten huomioonottamista. Helsingissä, 28. huhtikuuta 2004 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO R.Y. Heikki Simola puheenjohtaja Eero Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja LIITE "Itäinen helminauha" -malli
Liite "Itäinen helminauha" -malli Esitettyjen mallien sijaan luontojärjestöt esittävät jatkokehittelyn pohjaksi "Porvoon mitta" -mallista edelleen kehitettyä "Itäinen helminauha" -mallia. Mallin nimi tulee rakenteesta, jossa E 18 -moottoritiehen tukeutuvia taajamia, kuten Porvoo, Kulloo, Söderkulla ja Östersundom, erottavat toisistaan metsäiset alueet ja kulttuurimaisemat. "Itäisen helminauhan" perustana on käytetty "Porvoon mittaa", joka aiemmin esitetyistä malleista vaikuttaa kokonaisvaikutusten kannalta kehittämiskelpoisimmalta. Se on yhdistetty mallin "Tiiviit sormet" jo olemassaolevaan Kerava-Nikkilä -rautatiehen sekä mahdolliseen henkilöjunayhteyteen vielä Nikkilästä Porvooseen (myös olemassa, mutta vaatii kehittämistä) asti niin, että E 18 -moottoritiekäytävää seurailevasta ratayhteydestä luovutaan. Suoraksi joukkoliikenneratkaisuksi Porvoon ja Helsingin välille "Itäisessä helminauhassa" esitetään seuraavaa vaihtoehtoa, joka samalla parantaa myös pääkaupunkiseudun sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä: - Metroa jatketaan Mellunmäestä Vantaan Hakunilaan, ei Sipoon Östersundomiin eikä Söderkullaan. Vantaan yleiskaavassa on varauduttu metron jatkamiseen Hakunilaan. Myös tulevan Marja-radan jatkamista Hiekkaharjusta Hakunilaan on suunniteltu. - Porvoon ja Helsingin välillä on jo nyt toimiva linja-autoyhteys. Sitä voi kehittää vielä luomalla moottoritietä tuleville matkustajille joustava vaihtomahdollisuus metroon synnyttämällä Fazerilan tienoolle uusi tehokas liikennesolmu. Liikennesolmusta on Metron lisäksi linja-autoyhteys kehä kolmosta pitkin Tikkurilan kautta Espoon keskukseen, sekä moottoritietä myöten edelleen kohti Viikkiä ja kantakaupunkia. Lisäksi tarvitaan pikavuoropysäkkejä välille Fazerila-Porvoo sopiviin paikkoihin. - Muun muassa aikataulujen laatimisen suhteen moottoritiehen tukeutuva linja-autovaihtoehto on huomattavasti raideliikennevaihtoehtoa joustavampi. - Uuden ratayhteyden vaatimaa mittavaa investointia ei tarvita.
Hyödyt, haitat ja haasteet Etuja, joita saavutetaan valitsemalla "Itäinen helminauha", ovat mm: - Sipoonkorven eteläosan arvokkaimmat luontokohteet ja ekologiset yhteydet säästyvät. - Koko HesPo-alueella arvokkaimmat ja suurimmat metsäalueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle, ja niiden väliset ekologiset yhteydet turvataan. - Asukkaiden virkistysmahdollisuudet HesPo-alueella turvataan. Mustavuori- Östersundomin ja Etelä-Sipoonkorven metsäisten virkistys- ja luontoalueiden säilyttäminen hyödyttää erityisesti itähelsinkiläisiä. - HesPo-alueen laajimmat ja arvokkaimmat kulttuurimaisemat, kuten Porvoonjoen ympäristö, Sipoonjokilaakso, Mustijoen rannat, Hindsbyn peltoaukeat ja Ali-Vekkosken peltoaukeat säilyvät. - Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus nousee. Sen yhteydet Keski- Uuteenmaahan vahvistuvat ja riippuvuus pääkaupunkiseudusta vähenee. Tämä myös vähentää suoraan Helsinkiin ja sen naapurikuntiin kohdistuvaa liikennepainetta. - Uudellemaalle kohdistuvaa väestöpainetta saadaan jaettua pääkaupunkiseudun kehyskuntia laajemmalle alueelle, jolloin estetään yhtenäisen "kaupunkimaton" leviäminen. Pääkaupunkiseudun viihtyisyys säilyy. - Itä-Uudenmaan kuntien kasvuvauhdin säätely pysyy niiden omissa käsissä. - Moniytimisyys. Malli tukee Porvoon ja Itä-Uudenmaan tasapainoista kehitystä. - Porvoon ja Sipoon alueilla nykyisin käynnissä olevat erillishankkeet saadaan osaksi järjestelmällisempää suunnittelua. Hajarakentamista hillitään. - Tuetaan Vantaan yleiskaavan tavoitteita, Itä-Uudenmaan liiton tavoitteita sekä Sipoon linjauksia (kunnan kasvun keskittäminen Nikkilään ja Söderkullaan). - Spekulointi Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliittojen yhdistämisestä voidaan haudata. Päätösvalta Itä-Uudenmaan maakuntasuunnittelusta säilyy paikallisissa käsissä, eikä katoa pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseutu
hyötyy siitä, että myös Itä-Uusimaa kantaa vastuunsa väestöpaineen vastaanottamisesta. - Moniytimisyyttä suosivan aluerakennemallin valitseminen auttaa hillitsemään muuttoliikkeen lieveilmiöitä (muun muassa sosiaaliset ongelmat) keskitettyä mallia paremmin. Haitat - "Itäisessä helminauhassa" toistuvat samat perushaitat kuin muissakin vaihtoehdoissa ns. 0-vaihtoehtoa lukuun ottamatta: sekä metsä- että peltomaan määrä HesPo-alueella laskee rakentamisen seurauksena. - Porvoon luonne muuttuu. Haasteita - Kuten muissakin vaihtoehdoissa, ennen toteutusta joudutaan "Itäisessä helminauhassakin" tekemään nykyisiä mittavammat luonto-, historia- ja ympäristöselvitykset. - Rakennettavien alueiden arkkitehtuurin ja sijainnin tulee soveltua ympäröivään maisemaan. Erityisen haasteellista tämä on vanhojen kulttuuriympäristöjen läheisyydessä. - Paikallistason toiveiden huomiointi rakentamiseen kaavoitettavilla alueilla. - Osallistaminen, joskin sen vaikeutta lienee Hespo-raportissa ylikorostettu. Huolellisella suunnittelulla suurin osa mahdollisista osallistamisesssa esiin nousevista ristiriidoista voidaan jo ennakolta välttää.