Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet Valtuuston tiedonantotilaisuus 26.1.2015 Risto Kortelainen, muutosjohtaja
Valtuuston Kelpo-tiedonannon puheenvuorot ovat: 1. Kaupunginjohtajan puheenvuoro, kaupunginjohtaja Markku Andersson 2. Yritys- ja liiketoiminnan vahvistaminen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3. Aluekehitys ja kaupungin elinkeinopoliittiset kehittämishankkeet, muutosjohtaja Risto Kortelainen 4. Kaupungin elinkeinopolitiikan johtaminen, apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto. Puheenvuorojen pituus on n. 10 min, yht. 40 min, ja 20 min. keskustelulle.
Timo Aron kommentti 26 suurimman kaupungin elinvoima analyysista: Analyysissa on tarkoituksella käsitelty absoluuttista ja suhteellista elinvoimaa erikseen. Absoluuttinen elinvoima perustuu historialliseen kehitykseen, alueelliseen työnjakoon ja keskipitkän/pitkän aikavälin kehitykseen. Usein yksi positiivinen tekijä absoluuttisessa elinvoimassa luo kerrannaisvaikutuksia muihin tekijöihin. Suhteellisen elinvoiman tarkastelu taas perustuu muutos- ja kehitysdynamiikkaan, jossa tämän hetken kehitystä verrataan aikaisempaan. Lyhyt aikaväli korostaa muutosten suuruutta molempiin suuntiin eli nosteessa ja tippumassa olevia kaupunkeja. Kaupunkien sijoituksiin ei kannata liikaa tuijottaa. Olennaista on sijoittuminen eri viidenneksiin. Jyväskylä on absoluuttisen elinvoiman eli rakenteellisten ominaisuuksien osalta vahva, kun asemaa analysoidaan keskeisten elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen perusteella: sijoitus toiseksi parhaassa viidenneksessä on selkeä. Suhteellisen elinvoiman osalta tulee hyvin esiin se, että Jyväskylän muutosdynamiikka on heikentynyt finanssikriisin jälkeen verrattuna vuosiin 2005-2009. Ero olisi ollut vielä suurempi, jos vertailukohteena olisivat olleet vuodet 2000-2004. Esimerkiksi Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan osalta tilanne täysin vastakkainen. Mittaristo suosii tasaisuutta, koska kaikkia muuttujia käsitellään saman painoarvon mukaisesti.
Elinkeinopoliittiset hankkeet 2013-
Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus 2013-2015 Tavoitteena on kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu Erikoistumisvalinnat: 1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä 2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö 3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat 27.1.2015
Kasvusopimusten väliarviointi 31.10.2014 (TEM) Molemmissa INKA-teemoissa hankkeet on käynnistetty, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen aloitettu. Täydentävää rahoitusta kumpaankin teemaan on haettu mm. EU-ohjelmista. Biojalostamoinvestointi Äänekoskelle vahva konkreettinen näyttö hankealueella. Liikunta- ja hyvinvointiteemassa on määritelty palvelutarjooma ja laadittu Sports Industry Hub strategia. Liikunnan lahjoitusprofessuuri on otettu käyttöön. Hippoksen alueen Master Plan on valmisteilla -> valmistunut. Yrittäjyysteemassa uusi avaus Jyväskylän Yritystehtaan käynnistäminen. Lisäksi mm. Kasvu Open kilpailu (kyberturvallisuus), kybermessut ym. Innovatiiviset julkiset hankinnat: aloitettu hankinta-asiamiespalvelu yrityksille ja hankintayksiköille. Kaupunki lisäksi mukana Tekes-hankkeissa. Kankaan innovatiivisia hankintoja valmisteillaan. JOHTOPÄÄTÖS: Kaikilla osa-alueilla on edetty. Hankkeiden toteuttaminen jatkuu. 27.1.2015 Laura Ahonen 6
INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 (INKA) -ohjelma Toteuttaa Älykkään erikoistumisen strategiaa (EU2020) Toimii pääosin erilaisten hankkeiden kautta rahoittajina mm. Tekes, EU, Suomen Akatemia jne. Hankkeita hallinnoivat yliopisto, ammattikorkeakoulu, yritykset ym. Kukin INKA-teema muodostaa innovaatioklusterin (5 kpl) Kyberturvallisuus (Jyväskylä). Hankkeita esim. - Kuntalaisen kyberturvallisuus - Tekes-hanke - Kansalaisen kyberturvallisuus - EU/Horisontti 2020 Biotalous (Joensuu, Seinäjoki, Jyväskylä) - Kaupunkiseudun iso avaus: Äänekosken biotuotetehdas - Life+ IP hanke: kuluttajalähtöinen kiertotalous 27.1.2015 Laura Ahonen 7
Uusia hankkeita valmisteilla Älykkäät edelläkävijäkaupungit (Horisontti 2020): Investoidaan vaikuttaviin ratkaisuihin, jotka pienentävät kaupunkien hiilijalanjälkeä ja integroivat energian, älykkään liikkumisen ja ICT:n CATALIST hanke yhdessä Newcastlen ja Thessalonikin kanssa Haku päättyy 5.5.2015. Keski-Suomi kohti kiertotaloutta (LIFE+ IP) Mukana Keski-Suomen lisäksi Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä Varsinais-Suomi Demonstraatioiden avulla siirretään resurssiviisauden ja kiertotalouden hyviä käytäntöjä koko maakuntaan. Aiheina mm. alueellisen materiaalihuollon ja biokaasutuotannon kokonaisratkaisu ja resurssiviisas sairaala. Haku päättyy 17.4.2015. 27.1.2015 Laura Ahonen 8
Muuttoliike suurille kaupunkiseuduille ja tuoreena ilmiönä erityisesti keskuskaupunkeihin
Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai mistä löytyvät potentiaalisimmat työmahdollisuudet Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä
Kaupungistumiskehitys Suomen kaupungistumisaste on noin 70 % Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % alhaisempi kuin Ruotsin ja muiden vanhojen EUmaiden. Suomessa edelleen noin 400 000-600 000 ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä.
Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä kasvuvyöhykkeen ja käytävän sisällä olevat alueet vahvalla kasvu-uralla Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen
ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä 30 km 50 km 50 km 50 km 15 km 15 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 100 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014
20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 Mustasaari Kaarina Nurmijärvi Ylöjärvi Sipoo Pori Nokia Lieto Espoo Lempäälä Hämeenlinna Pirkkala Jyväskylä Lahti Seinäjoki Kuopio Turku Oulu Tampere Helsinki Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 504 511 549 633 652 665 781 854 1034 1081 1093 1296 1463 1821 1893 2123 2581 3428 4744 10 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan osuus 65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta 2009-2013 11681 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
Alueellinen kysyntä ja tarjonta eriytyy edelleen tulevaisuudessa Työllisten muutot alueiden välillä vaikuttavat keskeisesti alueiden tulevaan elinvoimaan: Työllisten muuttovoitot keskittyvät ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere- Lahti-Loviisa kehän sisäpuolelle Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella muuttovoittoa vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat Työllisten muuttovoitoilla suuret kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan elinvoimaan ja ostovoiman kehitykseen. Ei työllisten tulot keskimäärin 6 000 euroa vuodessa ja työllisten 28 000 euroa Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013
HIIPUUKO NURMIJÄRVI ILMIÖ? Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuuttojen hiipuminen: väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä Käänne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen 1. talouden taantuma varovaisuus ja epäluottamus talouden kehittymisen suhteen pankkien kiristyneet lainaehdot vakuusarvojen eriytyminen
Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013 Keskuskaupunkien muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet suurilla kaupunkiseuduilla vuosina 2009-2013 Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä) 5980 7814 3868 Suurten keskuskaupunkien kehyskuntien muuttovoitot ovat kääntyivät laskuun vuoden 2011 jälkeen 3238 2796 2997 2176 2458 1846 1081 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 2009 2010 2011 2012 2013
Viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupunkien muuttovoitto vuosina 2000-2014
Viiden suurimman kaupunkiseudun kehyskuntien muuttovoitto vuosina 2000-2014
Jyväskylän kaupunkiseudun nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014
Helsingin ja metropolialueen kehyskuntien nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2000-2014
Keskuskaupunkien, kehyskuntien ja maaseutumaisten alueiden muuttoliike 1952-2013 33000 30000 27000 24000 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0-3000 -6000-9000 -12000-15000 -18000-21000 -24000-27000 -30000-33000 -36000-39000 -42000-45000 Kehyskuntien nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen kaupunkiseutujen keskuskaupungit kaupunkiseutujen kehyskunnat maaseutumaiset seudut 1990-luvun alun lama ja kotikuntalaki (1993) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen 2014 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Toimialarakenteen monipuolisuusindeksi, HHI-indeksi HHI-indeksi avulla voidaan analysoida toimialarakenteen keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempi on toimialarakenne ja mitä alhaisempi arvo sitä monipuolisempi toimialarakenne. Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan 1. seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Yksipuolisuus tai keskittyneisyys altistaa herkemmin äkillisille muutoksille ja rakennemuutoksille, jolloin nousut tai laskut voivat olla nopeita. Monipuolisuus-indeksi on alhaisin mm. Salon, Raahen, Jämsän, Imatran ja Kemi-Tornion seuduilla
30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012 Imatran Salon Kemi-Tornion Oulun Vaasan Savonlinnan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Rovaniemen Seinäjoen Kajaanin Kouvolan Jyväskylän Ylivieskan Rauman Lappeenrannan Kokkolan Mikkelin Ylä-Savon Riihimäen Kotka-Haminan Joensuun Porin Jakobstadsregionen Helsingin Tampereen Hämeenlinnan Lahden Turun Kuopion 9,96 9,44 9,43 9,3 8,99 8,95 8,4 7,88 15,69 15,68 15,28 14,6 14,58 14,48 14,37 13,29 13,1 12,93 12,91 12,81 12,08 11,85 11,45 17,52 17,39 19,95 22,27 21,61 24,95 29,81 29,57 Jyväskylän seudun monipuolisuusindeksi keskitasoa 30 väestöllisesti suurimman seudun joukossa Monipuolisimmat seudut olivat HHIindeksin mukaan Kuopion, Turun ja Lahden seudut ja yksipuolisimmat Imatran, Salon ja Kemi-Tornion 0 5 10 15 20 25 30 35 Lähde: Vähäsantanen & Karppinen 2014, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö