MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro 27.1.2011
SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky ja muuttajien profiili III Johtopäätökset
Poris sul menee nii kaua hyvin, ku sul alkaa mennä hyvin - Veli-Pekka Ketola - Kuva: www.istockphoto.com
Vertailu eräiden seutukuntien väestönkehitykseen 1880-2010* Seutukunta 1880 1940 1950 2004 2010 Helsingin 84569 (1) 411019 (1) 491594 (1) 1224257 (1) 1379426 (1) Porin 61805 (2) 97365 (4) 124012 (4) 138615 (7) 137730 (7) Turun 61789 (3) 129711 (3) 162711 (3) 296858 (3) 307168 (3) Mikkelin 51594 (4) 63551 (13) 75317 (12) 71846 (16) 73093 (17) Tampereen 43949 (8) 130729 (2) 163424 (2) 316023 (2) 362633 (2) Lahden 41281 (9) 71172 (8) 107757 (5) 169386 (5) 201270 (5) Jyväskylän 38277 (10) 68166 (10) 100569 (7) 163390 (6) 172083 (6) Oulun 38322 (17) 65702 (12) 83449 (11) 202898 (4) 223051 (4) Vaasan 48244 (6) 69103 (9) 71592 (14) 88798 (12) 92052 (13) Seinäjoen 26155 (30) 38043 (28) 44537 (29) 64791 (19) 123542 (8) * Lähde. Tervo ym. 2007 (Vuodet 1880-2004 vuoden 2003 seutukuntaluokituksen mukaan ja vuosi 2010 nykyisen seutkuntaluokituksen mukaan)
Vertailu eräiden kaupunkien asukasluvun kehittymiseen 1950-2010* Kaupunki 31.12.1949 30.11.2010 Muutos abs. Muutos % Helsinki 359 813 (1.) 588 068 (1.) 228 225 63,4 Turku 99 274 (2.) 177 523 (5.) 78 249 78,8 Tampere 95 753 (3.) 213 210 (2.) 117 457 122,7 Pori 41 353 (4.) 82 978 (11.) 41 625 100,7 Kuopio 31 255 (8.) 93 352 (9.) 62 097 198,7 Kemi 23 387 (10.) 22 522 (46.) -865-3,7 Kotka 22 930 (11.) 54 781 (19.) 31 851 138,9 Mikkeli 16 475 (13.) 48 778 (21.) 32 303 196,1 Rauma 14 684 (15.) 39 714 (25.) 25 030 170,5 Savonlinna 10 995 (17.) 27 728 (40.) 16 733 152,2 * Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Alueluokitukset 31.12.1949 ja 30.11.2010 tilanteen mukaan.
I Alue- ja väestönkehityksen iso kuva 2010-luvulla Kuva: www.istockphoto.com
I Kaikki alueet ovat globaalin kilpailun kohteena riippumatta niiden historiasta, sijainnista tai koosta tai siitä tuottavatko ne paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä markkinoita varten. Globaalin talouden pyörteisyys aiheuttaa hiipiviä, äkillisiä, ennakoimattomia ja uudentyyppisiä rakennemuutoksia
II Alueen menestyminen suoraan riippuvainen asemasta suhteessa verkostojen (väestö, tieto, osaaminen, pääoma, liikenne, logistiikka jne.) solmupisteisiin (Castells 1996-1998). Osaamisen merkitys korostuu kaikkialla ja kaikessa. Osaamis- ja innovaatiovetoinen kasvu keskiössä (Parkinsson ym. 2009)
III Valtaosa tulevasta talouskasvusta ja arvonlisäyksestä syntyy vain muutamissa maakunnissa ja seutukunnissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2009). Painopiste siirtyy maakuntalähtöistä kehittämisestä kaupunkiseutulähtöiseen kehittämiseen
IV Alueiden välinen pirstoutuminen ja polarisoituminen kiihtyy. Aluerakenne muuttuu yhä kaksijakoisemmaksi. Keskittymis- ja autioitumiskehitys jatkuu samanaikaisesti. Muuttajat pakkautuvat yhä pienemmälle maantieteelliselle alueelle
Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla - Väestö kasvaa enää vain joka kolmannessa seutukunnassa tai kunnassa. - 20 muuttovoittoisesta seutukunnasta (71) 16 sijaitsee Turku-Tampere-Lahti-Loviisa kaaren sisällä. - 20 suurinta kaupunkiseutua sai 160 000 henkilöä muuttovoittoa yhdessä vuosikymmenessä (2000-2010) - Radanvarsikuntien (Helsinki-Tampere) osuus koko maan väestönlisäyksestä oli 81 % vuonna 2010 - Taajamissa asuu 84 % väestöstä (2005). Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asuu alueella, joka on vain 2,4 % maapinta-alasta. Yli 90 % maapinta-alasta on muuttotappioaluetta - Suomen väestönkasvu perustuu yhä enemmän maahanmuuttoon (56 % vuonna 2009). Timo Timo Aro Aro 2011 2011
kuntataso seututaso maakuntataso
Onko Mikkeli houkutteleva yritysten sijaintipäätöksissä? - - Yritysten sijaintipäätöksissä tärkeintä osaavan työvoiman saatavuus - - Joka toisen vastaajan mielestä erityisen paljon tai paljon vaikuttaa markkinoiden läheisyys, liikenneyhteydet ja että alueella on kasvukeskus - - Vain joka kolmas piti erittäin merkittävänä tai merkittävänä yliopiston tai korkeakoulun sijaintia paikkakunnalla (!) - - Vähiten merkitystä ulkomaalaisen työvoiman saatavuudella ja kuljetuskustannuksilla
Kuva: www.istockphoto.com Jokaisen kaupungin pitää panostaa telttojen eikä palatsien hankkimiseen, jotta se selviää muutoksista. Teltan voi ottaa kainaloon ja jatkaa matkaa, palatsin kanssa jää helposti paikoilleen. Joustavan alueen pitää välttää kaikin tavoin liiallista konsensusta, tyytyväisyyttä, yltäkylläisyyttä, johdonmukaisuutta ja insinöörimäistä rationalisuutta - Mukaillen Hedberg ym.-
II Mikkelin demografinen kilpailukyky ja muuttajien profiili
kuntataso seututaso maakuntataso
Kuntien demografinen kilpailukyky vuonna 2009 Suomessa - Luonnollinen väestönlisäys positiivinen 134 kunnassa (342)/ ES 0 kuntaa (17) - 105 kunnassa (342) syntyi alle 30 lasta vuodessa / ES 7 kuntaa (17) - Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa 126 kuntaa (342) / ES 2 kuntaa (17): Mikkeli ja Pertunmaa - Siirtolaisuudesta sai muuttovoittoa 308 kuntaa (342) / ES 16 kuntaa (17): pl. Hirvensalmi 1 hlö
Mikkelin väkiluvun kehitys 1980-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010
Mikkelin luonnollinen väestönlisäys vuosina 1980-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010
Mikkelin muuttotase vuosina 1980-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010
Mikkelin maassamuuton poikkeamat 1980-2010* Mikkelin maassamuuton keskiarvo on -16 hlöä vuosina 1980-2010. Poikkeamaluku saadaan vertaamalla keskiarvoa jokaisen vuoden muuttotaseeseen Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010
Mikkelin maassamuutto kuukausittain 2007-2010* Lähde: Tilastokeskus *1.1.2010 aluejakoluokituksella ja tilanne 30.11.2010
JOHTOPÄÄTÖKSET MÄÄRÄLLISESTÄ KEHITYKSESTÄ: I.Mikkeliin tulomuutti noin 23 500 henkilöä vuosina 2000-2010: keskimäärin 2 136 hlöä vuodessa, 178 hlöä kuukaudessa ja 6 henkilöä päivässä II. Mikkelin väkiluku laski yhtäjaksoisesti vuosina 1996-2008, mutta kääntyi hitaaseen uudelleennousuun vuonna 2009 III. Maassamuuton suhteen merkittävä positiivinen käänne vuonna 2009. Edellisen kerran muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuonna 1995 IV. Mikkelin muuttovoitot maassamuutosta painottuvat elo- ja syyskuuhun (koulukaupunki) ja muuttotappiot Kuva: www.istockphoto.com V. Siirtolaisuus on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 1989 alkaen Timo Timo Aro Aro 2011 2011
Mikkelin muuttovoitto kunnittain 2000-2009 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Mikkelin muuttotappio kunnittain 2000-2009
Täältä tultiin Mikkeliin vuosina 2000-2009? Lähde: Tilastokeskus 1.1.2010 alueluokitus
Mikkelin nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Mikkelin nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Mikkelin seutu sai senioreista kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina 2000-2009!!! - Senioreista saa eniten määrällistä muuttovoittoa Salon, Hämeenlinnan ja Lahden seudut - - Muuttovoittoisten seutujen joukossa useita perinteisiä muuttotappioalueita - - Senioreista sai muuttotappiota 19 seutua: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Vaasan, Raahen, Kemi- Tornion ja Rauman seudut Lähde: Tilastokeskus
Mikkelin nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007
Mikkelin nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007
Mikkelin ja Helsingin seudun välinen nettomuutto työllisten tulojen mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007
-7,9 Mikkelin nettomuuton tulokertymä miljoonaa euroa vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007
Mikkelin tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot /v Tulomuuttajan keskimääräiset tulot Lähtömuuttajan keskimääräiset tulot 13 433 14 267 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007
Mikkelin nettomuutto työllisten toimialan mukaan vuosina 2005-2007 Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot 2005-2007
Numerot voidaan esittää myös toisella tavalla! PENDOLINO - Yhdessä Pendolino junassa on 309 paikkaa ja junan pituus on 159 metriä VR:n teknisten tietojen mukaan -- Mikkeliin muutti 23 500 henkilöä vuosina 2000-2010 --Toisin sanoen Mikkeliin tuli 76 Pendolino-junan verran uusia tulomuuttajia -- Jos kaikki Mikkeliin 2000-luvulla muuttaneet istutettaisiin samanaikaisesti Pendolinoihin, niin junan pituus olisi yhteensä 12 km -- Olennaista tietää, millaisilla ominaisuuksilla varattuja henkilöistä istuu junanvaunuissa
1 Junanvaunu = 100 tulomuuttajaa
Tulomuuttajan lähtöalue (100 tulomuuttajaa kohden) Hirvensalmi; 3 hlöä Lahti; 3 hlöä Lappeenranta; 3 hlöä Helsinki; 8 hlöä Vantaa; 3 hlöä Ristiina; 6 hlöä Espoo; 3 hlöä Kouvola; 3 hlöä Jyväskylä; 5 hlöä Savonlinna; 4 hlöä Pieksämäki; 4 hlöä Juva; 4 hlöä Kuopio; 4 hlöä
Tulomuuttajan työmarkkina-asema (100 tulomuuttajaa kohden)
Tulomuuttajan ikä (100 tulomuuttajaa kohden)
Tulomuuttajan koulutustaso (100 tulomuuttajaa kohden)
Tulomuuttajan tulotaso (100 tulomuuttajaa kohden)
JOHTOPÄÄTÖKSET LAADULLISESTA KEHITYKSESTÄ: I.Mikkeli on vetovoimainen maakunnan sisäisten muuttovirtojen osalta, mutta kärsii määrällisesti suuria muuttotappioita pääkaupunkiseudulle, Jyväskylälle, Tampereelle ja muille yliopistokaupungeille II. Kuntataloudellisesta näkökulmasta merkittävänä haasteena on muuttovoitto työvoiman ulkopuolisesta väestöstä ja työttömistä sekä samanaikainen muuttotappio työllisistä III. Mikkeli saa muuttovoittoa lapsista (alle 15-vuotiaat) ja yli 35- vuotiaiden ikäryhmistä. Muuttotappiot kohdistuvat 15-34-vuotiaisiin. Muista vastaavista kaupungeista poiketen muuttotappiollisin ikäryhmä on 25-34-vuotiaat IV. Mikkelin seutu on erittäin vetovoimainen seniorien suhteen. Seutu saa määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa yli 65-vuotiaista V. Mikkeli saa muuttovoittoa perusasteen suorittaneista, mutta menettää keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita VI. Mikkeli saa muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista (yli 32 000 /v) sekä erittäin pienituloisista (alle 6 000 /v). VII. Mikkelin tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymän erotus on keskimäärin -2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat 13 433 /v ja lähtömuuttajan 14 267 /v
III Johtopäätökset Kuva: www.istockphoto.com
Trimmausteesit* versus Mikkelin vetovoima 2020? 1 (2) TEESIT 1. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen asema kasvaa globaalissa muutospyörteessä. Yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupunkiseuduilla, joissa uudet elämäntavat, ilmiöt ja toimintamallit leviävät nopeimmin 2. Globalisaation kolmas aalto lisää äkillisiä, ennakoimattomia ja uudentyyppisiä rakennemuutoksia. Muutokset muovaavat rajusti aluerakennetta. Uudet toimialat ja työpaikat syntyvät eri paikkoihin mistä niitä katoaa. Häviäjiä ovat ne alueet, jotka eivät onnistu ajoissa muuttamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennettaan. Taantuma nopeuttaa muutosta 3. Nuoret ja työikäiset hakeutuvat entistä harvemmille kaupunkiseuduille. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy ja vauhdittaa keskittymiskehitystä. Korkeakoulut toimivat väestöpumppuina ja houkuttelevat nuoria muuttajia. 4. Alueiden kehityksessä liikenneratkaisujen merkitys saa yhä suuremman painoarvon. Raideliikenne ja muut joukkoliikenneyhteydet nousevat arvoon arvaamattomaan. Hyvien liikenneyhteyksien varrella olevien kaupunkien asema vahvistuu. 5. Vanhat kaupungit kokevat renessanssin eli uudelleensyntymisen. Historia, identiteetti, luonne, särmä jne, kulttuuri, tapahtumat, idyllisyys, asemakaava ja kauneus ovat vanhojen kaupunkien keskeisiä tunnuspiirteitä. Ihmiset arvostavat aikaisempaa enemmän aitoja asuin- ja elinympäristöjä, joilla on tarinoita kerrottavanaan. MIKKELI 2020? * Trimmausteesit on luotu Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka tutkimusraportin perusteella (von Bruun ja Kirvelä 2009)
Trimmausteesit* versus Mikkelin vetovoima 2020? 2 (2) TEESIT 6. Kehitysvyöhykkeiden/-käytävien, koalitioiden ja konsortioiden esiinmarssi murtaa alueiden perinteiset hallinnolliset rajat. Alueet ja organisaatiot tekevät yhteistyötä vain niiden kanssa, joista on eniten hyötyä ja potentiaalia omien pyrkimysten kanssa 7. Keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välinen suhde määrittelee seudun tulevaa kehitystä. Näköpiirissä on kolme erilaista kehitystietä: a) keskuskaupungit ja kehyskunnat tekevät aitoa yhteistyötä b) osa kehyskunnista blokkiutuu keskenään keskuskaupunkia vastaan ja c) osa keskuskaupungeista ja kehyskunnista kääntyy sisäänpäin ja korostaa itsenäisyyttään suhteessa muihin (siis ne joilla on siihen varaa) 8. Painopiste siirtyy maakuntalähtöisestä kaupunkiseutulähtöiseen kehittämisen. Kaupunkiseudut ovat luonnollisia toiminnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia kokonaisuuksia, toisin kuin maakunnat. Maakuntataso on yhtenäisenä kehittämisalueena liian suuri eli ei mahdollista sen enempää profiloitumista kuin erilaistavaa kehittämistä. Maakuntalähtöisyys johtaa resurssien hajauttamiseen, jossa kärkihankkeet liittyvät vahvuuksien vahvistamisen sijaan alueelliseen konsensukseen ja poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. 9. Todellinen kaupunkipolitiikka koskee vain 10-15 suurinta kaupunkiseutua MIKKELI 2020? * Trimmausteesit on luotu Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka tutkimusraporttin perusteella (von Bruun ja Kirvelä 2009)
MIKSI YHDET ALUEET KASVAVAT JA TOISET TAANTUVAT? 1. ALKUETU Historiallinen kehitys, onnelliset sattumat Keskittymät laajeneminen lukkiutuminen Positiivisen hyvän kierre Puutteellinen tiedotus muutoksista Jälkihoidon kehittymättömyys 2. SIJAINTI- JA PAIKKAETU Maantieteellinen sijainti Saavutettavuus, yhteydet Pendelöinti 5. MENTAALINEN ETU: - Usko, toivo ja rakkaus - Identiteetti -Sattumat, tapahtumat -Ulkopuoliset päätökset -Pienestä suurta, vähäpätöisestä merkittävää jne. -Kasvuretoriikka -Positiiviset mielikuvat 3. DEMOGRAFINEN ETU: Keskimääräistä korkeampi syntyvyys Nopeasti lisääntynyt maahanmuutto 4. RAKENNETTU ETU Pitkäjännitteinen kehittäminen Omaehtoiset valinnat ja strategiset päätökset Ulkoinen tai sisäinen shokki uusiutuminen, positiivinen muutossykäys Kasvu-uralle pääseminen kerrannaisvaikutukset Timo Timo Aro Aro 2011 2011
Muuttovoitto kriittisenä menestystekijä KUMULAATIOVAIKUTUKSET /KASVUKEHÄ LAAJENEE Työpaikat syntyvät sinne missä on ihmiset (markkinat) POSITIIVINEN MUUTTOTASE OSAAVAN TYÖVOIMAN MUUTTO ALUEELLE Osaavan työvoiman muutto Mikkelin kaupunkiseudulle ehdoton avaintekijä positiivisille kerrannaisvaikutuksille MARKKINAT KASVAVAT MARKKINAT KASVAVAT Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja MUUTTOLIIKE LISÄÄNTYY Mitä enemmän seudulle muutetaan, sitä enemmän markkinat kasvavat Timo Timo Aro Aro 2010 2011 2010 2011
Systemaattinen alueellisen keskusaseman vahvistaminen ja parvikehityksen hyödyntäminen 1 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010
Pitkäjännitteisen, omaehtoisen ja strategisen kehittämisotteen jatkaminen (rakennettu etu ainoa keino kasvaa) 2 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010
Kasvuretoriikka, positiivisten mielikuvien ja mainekuvan jatkuva vahvistaminen (mentaalinen etu) 3 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010
Paluumuuttopotentiaalin hyödyntäminen erityisesti pääkaupunkiseudulla 4 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010
Seniorit voimavarana ja mahdollisuutena 5 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010
Osaamisrakenteeseen panostaminen kaikessa ja kaikkialla 6 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010
Kahden samanaikaisen prosessin läpivieminen: kaupunkiseudun sisäinen eheys ja kehitysvyöhykkeiden luominen toiminnallisten kaupunkiseutujen välille 7 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010
Kiitokset kiinnostuksesta! Lisätietoja: www.timoaro.net 045 657 7890 timokaro@gmail.com Kuvat: www. istockphoto.com